TALOUSARVIO 2016. (kvalt 8.12.2015)

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 (kvalt 8.12.2015)

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Konsernitavoitteet 2015... 13 Strategiset toimet... 14 Tuloslaskelma... 16 Rahoituslaskelma ja lainasuunnitelma... 17 Nettomenot vastuualueittain ja osastoittain... 18 Käyttötalous Konsernipalvelut... 20 Sivistysosasto... 47 Sosiaali- ja terveysosasto... 58 Ympäristöosasto... 70 Vesihuoltolaitos... 84 Investointiosa... 86 Käyttötalousarvion perustelut... 92 2

Yleiset perustelut Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Suomi on keskellä pitkittynyttä talouskriisiä. Viime vuoden talousarviota laadittaessa nähdyt riskit ovat suurelta osin realisoituneet ja myös odotettu hienoinen kasvu on jäänyt saavuttamatta. Taantuma vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja elinkeinoelämään ja heikentää siten pienenevien verotuottojen myötä kaupungin rahoitusta. Valtionosuuksien odotetaan meneillään olevan valtionosuusuudistuksen johdosta vähenevän tai pysyvän korkeintaan nykyisellä tasolla. Maan talouskehityksen ennakoidaan pysyvän edelleen heikkona vuonna 2016. Talousarviovuoden 2016 makrotalousluvut osoittavat seuraavaa: Ekonomiska nyckeltal för Finland 2009-2016 / Suomen taloudellisia tunnuslukuja 2009-2016 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Prognos 2015 Prognos 2016 BNP /BKT -8,5 % 3,3 % 2,8 % -1,0 % -1,4 % -0,4 % 0,2 % 1,3 % Export / vienti -21,3 % 7,5 % 2,9 % -0,2 % 0,3 % -0,7 % 0,9 % 3,0 % Inflation/ inflaatio 0,0 % 1,2 % 3,4 % 2,8 % 1,5 % 1,0 % -0,1 % 1,1 % Arbetslöshet/ työttömyys 8,2 % 8,4 % 7,8 % 7,7 % 8,2 % 8,7 % 9,6 % 9,4 % Källa: Finansministeriet Valtiovarainministeriön ennusteita ensi vuodelle pidetään yleisesti melko optimistisina. Kasvuodotukset perustuvat viennin lisääntymiseen. Yksityisen kulutuksen odotetaan vuonna 2016 kasvavan 1 %:n verran, kun taas julkisen sektorin kysynnän odotetaan hieman laskevan. Investoinnit ovat olleet jo pitkään poikkeuksellisen matalalla tasolla ja vuonna 2016 sekä yksityisen että julkisen sektorin investointien odotetaankin lisääntyvän niin, että kokonaislisäys olisi yli 5 %. Kokonaiskysyntä on vähentynyt neljän viime vuoden ajan, mutta ensi vuonna sen odotetaan hieman kasvavan, joskin pääasiassa viennin ansiosta. Inflaatio on ollut matalalla tasolla ja tälle vuodelle ennustetaan deflaatiota. Vuonna 2016 inflaation odotetaan olevan tasolla, jota yleisestä talouden näkökulmasta pidetään toivottavana. Työttömyys vaikuttaa voimakkaasti sekä verotuloihin että julkisen sektorin kustannuksiin. Paraisilla työttömyysaste on noin 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa keskimäärin ja syyskuussa 2015 se oli 7,0 % (vuotta aikaisemmin 7,1 %). Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi kuntalaki ohjaa aikaisempaa tiukemmin kaupungin budjetointia ja suunnittelua. Kuntalain 110 :ssä edellytetään, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu heikko taloustilanne ja vuodelle 2016 asetetut tiukat kehykset huomioiden. Talousarvio pohjautuu ja sen tulee pohjautua suunniteltuihin toimenpiteisiin ja toimintaan, ja näin ollen myös toimintasuunnitelmia on tarkistettu kehykset huomioon ottaen. Laki edellyttää myös, että kaupungin strategian vaikutukset näkyvät suunnittelussa ja talousarviossa. Saadaksemme tälle lisää näkyvyyttä olemme sisällyttäneet ns. strategiset toimet osin jo osastojen käyttötalousarvioihin ja myös erillisenä kokonaisuutena tähän talousarviokirjaan. Kaupungin rahoituksellinen asema Paraisten kaupungin rahoituksellinen asema on pidemmän aikaa heikentynyt. Suuret käyttötalouden alijäämät yhdistettynä investointien korkeaan tasoon ovat johtaneet suurien vuotuisten rahoitusalijäämien syntymiseen. Kaupungin oma rahoitus ei ole riittänyt, vaan kaupunki on pidemmän aikaa joutunut lisäämään lainanottoaan. Uuden kaupungin aloittaessa toimintansa eri toiminnot olivat paisuneet niin suuriksi, että kulujen karsimisesta huolimatta uudessa kaupungissa ei päästy tasapainotilanteeseen. Siitä lähtien tilanne on huonontunut kaupungin vuosina 2009 2011 saamasta yhteensä lähes 8 miljoonan euron yhdistymisavustuksesta ja valtionosuus- ja verorahoituksen melko suotuisasta kehityksestä huolimatta. Vuonna 2009 toteutuneen kuntien yhdistymisen jälkeen kaupungilla on vuosittain ollut rahoitusalijäämää keskimäärin 3 miljoonaa euroa, ja kertynyt rahoitusalijäämä on vuosina 2009 2014 kasvanut yhteensä 14,4 miljoonalla eurolla. Kaupungilla ei ole ollut kykyä sopeuttaa toimintaa rahoitukseensa lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä, eikä kehitys ole kestävää. Yleisesti ottaen mitään yleistä, luonnollista selitystä sille, että kaupunki on jatkuvasti elänyt yli varojensa, ei ole ollut eikä nytkään ole: väestönkehitys on ollut maltillista ja ajanjakson kokonaisrahoituksen kehitys on ollut hyvää. Myös absoluuttisesti tarkasteltuna ja muihin kuntiin verrattaessa kaupungilla on ollut ja on omaa rahoitusta, joka sinällään olisi mahdollistanut hyvän palvelutason. Tiukkojen kehysten noudattaminen sekä käyttötalouden että investointien osalta on vuonna 2015 ja vuoden 2016 talousarviossa auttanut rajoittamaan velkaantumisen kasvua, mutta tarvitaan pidättyväisyyttä ja vieläkin tarkempaa talousohjausta, jotta lainataakka saadaan laskuun. Korkea velkaantuneisuus merkitsee käyttötaloudelle lisäriskiä, koska korkokulut pysyvät matalan yleisen korkotason johdosta toistaiseksi matalina. Myös tavanomaisemmalla tasolla oleva korkotaso nostaisi korkokuluja merkittävästi ennen korkosuojauksen soveltamista. Vuoden 2015 ennusteen mukaan lainataakka kasvaa 1,4 miljoonalla eurolla (vuoden 2015 talousarviossa kasvu 2,7 miljoonaa euroa) ja vuoden 2016 budjetoinnissa noudatetusta tiukasta linjasta huolimatta 3

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 rahoitustarve kasvaa edelleen vielä 800 000 eurolla. Ulkoinen korollinen rahoitus nousee vuoden 2016 talousarviossa 45,6 miljoonaan euroon. Kuntalain kriisikuntakriteerit liittyvät kaikki suoraan tai välillisesti velkaantuneisuuteen. Alla on laskettu omavaraisuus ja velkaantuneisuusaste kaupungin omasta taseesta, kriteerejä sovelletaan koko konsernin taseeseen, jossa lainataakka on suurempi kuin kaupungin taseessa. Omavaraisuus on hyväksyttävällä tasolla (> 50 %), mutta suhteellinen velkaantuneisuusaste on liian korkea sekä talousarviossa että koko suunnitelmakaudella. Sen tulisi olla alle 50 %, koska kriisikunnan kriteeri on 50 %:n suhteellinen velkaantuneisuusaste. Valtion asettamia kriisikuntakriteerejä on vuodesta 2015 lukien täydennetty tekemällä kuntalakiin uusi kirjaus, joka velvoittaa kunnat saattamaan käyttötaloutensa aidosti tasapainoon suunnitelmakauden aikana. Jos kaupunki ei onnistu tässä tasapainottamisessa, yksi sinällään riittävä kriisikunnan kriteeri täyttyy. Valtion asettamat kriisikuntakriteerit eivät kuitenkaan ole lähestulkoonkaan ainoat syyt vastuulliselle taloudenhoidolle. Jatkuvan lainanoton varaan rakentuva taloudenpito merkitsee sitä, että nykyiset asukkaat nauttivat nyt palveluista, jotka tulevat asukkaat rahoittavat. Vastuullisempi taloudenhoito ja parempi rahoituksellinen asema merkitsisivät sitä, että kaupunki pystyy paremmin hoitamaan velvoitteensa pitkäjännitteisesti kaupungilla on parempi rahoituksellinen valmius tehdä tarvittaessa panostuksia kaupungilla on parempi valmius selvitä rahoituksellisista tai muista kriiseistä vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaan olisi myönteinen kaupungin itsenäisyys vahvistuu vastuu nykyisen toiminnan rahoittamisesta ja toiminnan sopeuttamisesta ei lykkäänny tuleville sukupolville. 4

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Kaupungin rahoitus vuosina 2016 2018 Kaupungin vuoden 2016 arvioidut tulot muodostavat kehyksen toiminnalle, jonka kaupunki itse pystyy rahoittamaan. Kaupungin tulojen arvioidaan muuttuvan seuraavasti: Förändring / Inkomststruktur 2016 - Tulorakenne 2016 Budget / TA 2015 Prognos / Ennuste 2015 Budget / TA 2016 Muutos 2015-2016, budget/ta Verksamhetsintäkter Toimintatuotot 26 198 609 26 242 936 27 254 079 4,0 % Skatteinkomster Verotulot 63 517 129 64 845 471 64 237 804 1,1 % Statsandelar Valtionosuudet 30 397 962 31 131 283 31 582 885 3,9 % Totalt / Yhteensä 120 113 700 122 219 690 123 074 768 2,5 % Skatteinkomster Verotulot 63 517 129 64 845 471 64 237 804 1,1 % Övriga Muut 56 596 571 57 374 219 58 836 964 4,0 % totalt 120 113 700 122 219 690 123 074 768 2,5 % Kaikkien tulolajien odotetaan kehittyvän positiivisesti vuodesta 2015 vuoden 2016 talousarvioon. Toimintatuotot lisääntyvät korotettujen sisäisten maksujen ja niin ikään korotettujen ulkoisten maksujen myötä. Parempaa kustannusvastaavuutta haetaan tietyillä osa-alueilla. Vesilaitoksen on lain mukaan katettava kaikki omat kulunsa ja tämän myötä vesilaitoksen perimiä maksuja korotetaan. Kaupungin vuoden 2016 tuloista 52 % tulee verotuloista, 26 % valtionosuuksista ja 22 % toimintatuotoista. Valtionosuusuudistus heikentää kaupungin rahoitusta Valtionosuudet ovat kasvaneet joka vuosi vuodesta 2006 aina vuoteen 2014 asti. Kuluvana vuonna voimaan tullut valtionosuusuudistus tulee entisestään heikentämään kaupungin rahoitusta samaan aikaan kun odotetut verotulot heikkenevät suhdannetilanteen heiketessä. Valtionosuusuudistus on merkittävin yksittäinen kaupungin rahoitukseen vaikuttava muutos vuosina 2015 2019. Uudistus, joka kunnille kokonaisuutena merkitsee nollasummapeliä, tarkoittaa Paraisten kohdalla sitä, että valtionosuudet vähenevät ajanjakson aikana vuosittain päätyen lopulta tasolle, joka on jopa 3,8 miljoonaa euroa matalampi kuin mitä se olisi ollut aikaisemmassa valtionosuusjärjestelmässä. Uudistus on näin ollen äärimmäisen epäsuotuisa Paraisten kaupungille ja heikentää kaupungin rahoitusta pysyvästi. Valtionosuuksien arvioitiin valtionosuusuudistuksen johdosta vähenevän 0,4 % vuonna 2015, toteumaksi muodostuu ennusteen mukaan nyt -1,3 %. Kaupunki tulee menettämään vuosittain 3,4 3,8 miljoonaa euroa, kun uudistuksen vaikutukset näkyvät täydessä laajuudessaan. 5

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Verokehitys on heikkoa Verokehitys on edelleen heikkoa, kun Suomi on keskellä pitkittynyttä laskusuhdannetta. Kunnallisen tuloveron kehitys on ollut heikkoa vuodesta 2009 asti; kunnallisen tuloveron kehitys osoitti selvää kasvua ainoastaan vuonna 2013, jolloin kaupunki korotti veroprosentin 19,25:sta 19,75:ään. Kunnallisesta tuloverosta saatavien tulojen ennakoidaan ylittävän vuoden 2013 tason vasta vuonna 2017. Verotuksen muutokset vaikuttavat veropohjaan ja osin tästä syystä valtio on hieman korottanut valtionosuuksia. Kunnallinen tulovero Ansiotulot ovat kunnallisen tuloveron perusta ja ansiotulojen muutokset vaikuttavat suoraan kaupungille kertyviin tuloveroihin. Ansiotulot ja niiden kehitys määräytyvät työikäisten (työvoiman) määrän, työllisyysasteen sekä palkkatasojen ja niiden muutosten perusteella. Kaupungin työllisyysaste on vielä melko korkea koko maan keskiarvoon verrattuna, palkkojen kehitys tulee sitä vastoin todennäköisesti olemaan varsin vaatimatonta lähivuosina. Hiukan heikentynyt työllisyys yhdistettynä hiukan vähentyneeseen työvoimaan vaikuttaa ansiotulojen kehittymiseen negatiiviseen suuntaan. Mahdollisen tuloverojen kasvun vuosina 2016 2018 on siksi tultava työpaikkojen määrän ja paikkakunnalle suuntautuvan muuton lisääntymisen kautta. Kaupungin verotuottojen lisäämisen kannalta avainasemassa ovat jatkossa aktiivinen elinkeinopolitiikka, jonka tavoitteena on luoda lisää työpaikkoja, sekä pyrkimys luoda edellytyksiä houkuttelevalle asumiselle. Kaupungin kunnallisesta tuloverosta saamat tulot lisääntyivät voimakkaasti vuonna 2013, kun veroprosenttia nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä. Jatkossa kehityksen odotetaan olevan vakaata eikä laskelmaan sisälly lisäkorotuksia veroprosenttiin. 6

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Työttömyysaste kaupungissa on heikentynyt hieman vuodesta 2013, mutta se on vuonna 2015 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2014, siis noin 7 % (vrt. 6,3 % vuonna 2013). Työttömyysaste on kuitenkin valtakunnallisesti tarkasteltuna alhainen ja alhaisin Varsinais-Suomessa. Samaan aikaan kun meillä on Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne, väestönkehityksemme on lähestulkoon alueen huonoin. Tuloverojen kehityksen odotetaan kaupungin oman ennusteen mukaan vuonna 2015 toteutuvan jopa noin 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua alhaisemmalla tasolla. Yhteisöveron kehitys Yhteisöverosta saataviin tuloihin vaikuttavat voimakkaimmin suhdanteet, ja odotuksiin vaikuttavat myös kunnan yhteisöveroosuuden muutokset. Suhteellisesti kehitys on ollut heikointa yhteisövero-osuuden osalta, vuodesta 2011 tulot ovat laskeneet 40 %. Kuntien osuus yhteisöverosta palautuu korotetusta prosenttiosuudesta takaisin matalammalle tasolle vuonna 2016. Kaiken kaikkiaan kaupungin yhteisöveroista saamien tulojen odotetaan edelleen vähenevän hieman vuosina 2016 2018. Myös tältä osin kehitykseen voidaan vaikuttaa aktiivisella elinkeinopolitiikalla, työpaikat lisääntyvät kunnan elinkeinoelämän kasvaessa. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut viime vuosina eniten. Kaupunki on korottanut kiinteistöveroprosenttia vuosina 2010 ja 2013 sekä vuonna 2015. Talousarviovuodeksi 2016 kiinteistöveroa ei koroteta. Kiinteistöverotusta uudistettiin vuonna 2013 kaupungin kannalta edullisella tavalla, ja vuonna 2014 kiinteistöjen verotusarvoja tarkistettiin, mikä on lisännyt kiinteistöverosta saatavia tuloja huomattavasti. Kiinteistöveron odotetaan vuonna 2016 tuottavan tuloja yhteensä noin 9,4 miljoonaa euroa, mitä voidaan verrata 4,3 miljoonaan euroon vuonna 2009. Suunnitelmakaudella kiinteistöverosta saatavan tulon ei odoteta nousevan merkittävästi, koska rakentaminen kaupungissa on tasaantunut. Kiinteistöveron merkitys kaupungin rahoitukselle on siten jatkuvasti kasvanut. Kiinteistöverosta saatujen tulojen kasvu on jossain määrin kompensoinut tulo- ja yhteisöverojen heikkoa kehitystä. 7

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Kokonaisverotuottojen odotetaan ylittävän vuoden 2015 talousarvion runsaalla miljoonalla eurolla, ja vuoden 2016 talousarvio on hieman matalammalla 64,2 miljoonan euron tasolla, eli vähennystä on 0,9 %. Elpymistä odotetaan tapahtuvan vasta 2018, kun suhdannetilanteen ennakoidaan paranevan. Verojen ja valtionosuuksien arvioidaan talousarviovuonna 2016 vähenevän 156 000 euroa eli 0,2 % suhteessa vuoden 2015 ennusteeseen. Talousarvio kasvaa vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 1,9 miljoonaa euroa eli 2,0 %. 8

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Kaupungin rahoituksen kehitys on valtionosuusuudistuksen ja heikkojen suhdanteiden vuoksi erittäin heikkoa vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017. Valtionosuusuudistus merkitsee Paraisten kaupungille rahoituksen pysyvää heikkenemistä, ja verorahoituksen kehitys on samalla erittäin heikkoa suhdannetilanteen vuoksi. Jotta kaupungin talous ei vaarannu ja jotta kaupunki pystyy säilyttämään toimintansa ja taloutensa itsenäisen ohjausvallan, kaupungin on sopeutettava toimintansa heikentyneeseen rahoitukseen. Väestö Tilastokeskus arvioi, että kaupungin väestönkasvu on tänä vuonna ja tulevina kolmena vuonna maltillista väestönkehityksen käännyttyä negatiiviseksi vuonna 2013. Kaupungin väestönkasvu on alueellisessa vertailussa alhainen kaupungin hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta. Yksi kaupungin strategisista tavoitteista on väestöpohjan lisääminen. Suunnan kääntäminen takaisin vuoden 2013 jälkeen alkaneen väkiluvun laskun jälkeen vaatii toimenpiteitä, ja muutamia sellaisia sisältyykin kaupungin strategisiin toimiin. 15650 Befolkning, Pargas stad 2005-2013, prognos 2014-2017 15600 15550 15500 15450 15400 15350 15300 15250 15200 15150 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 9

befolkning Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut kaupungissa tuntuvasti viimeisten kymmenen vuoden aikana (yli 65-vuotiaita noin 700 enemmän), samalla kun 15 64-vuotiaiden osuus on vähentynyt huomattavasti (lähes 400 hengellä). 0 14-vuotiaiden määrä on suhteellisen vakaa, mutta vähentynyt (126 hengellä). Suuntauksen odotetaan vahvistuvan entisestään. 9 000 8 000 7 000 Befolkning, Pargas stad 2005-2013 och prognos 2014-2017 8 160 7 781 7 455 6 000 5 000 0-14 åringar. 4 000 3 000 4 267 4 141 3 585 2 871 4 054 25-64 åringar. +65 åringar. Linjär ( 0-14 åringar.) 2 000 1 000 0 Toimintatulot Toimintatulojen arvioidaan vuoden 2016 talousarviossa lisääntyvän 4 % eli 1,0 miljoonaa euroa vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2015 ennuste on 26,2 miljoonaa euroa ja tulojen odotetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ulkoisten toimintatulojen arvioidaan lisääntyvän 4,7 %, eli vuoden 2015 14,6 miljoonasta eurosta 15,3 miljoonaan euroon vuoden 2016 talousarviossa. Budjetoitu lisäys on osin melko kunnianhimoinen. Suurimmat ulkoiset tulonlähteet ovat vesilaitos, terveydenhuolto, vanhustenhuolto ja päivähoito. Toimintamenot Käyttökustannuksiksi arvioidaan 117,8 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 1,6 %:n eli 1,8 miljoonan euron lisäystä vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Palkkojen arvioidaan nousevan 0,8 %, yhteensä henkilöstökulut nousevat 1,2 %. Inflaatio-odotukset ovat muuttuneet suhteellisen nopeasti ja ovat nyt 0,4 0,8 prosenttiyksikön tasolla. Ostopalvelujen hinnanmuutokset vaihtelevat kuitenkin paljon esimerkiksi IT-kustannuksissa 1,5 2,5 %:n hinnankorotus on tavallinen. Muut kustannukset pitävät suurelta osin sisällään sisäisiä kustannuksia (vuokrat, IKT, ruokapalvelu ja siivous) ja lisäys on suhteellisen korkea osin muuttuneen hinnoittelun johdosta. Käyttötalouden arvioitu kustannuskehitys suunnitelmakaudella on seuraava: Kustannusmuutokset 2015 2017, talousarvio-talousarvio 2016 2017 2018 Henkilöstömenot 1,14 % 0,50 % 1,00 % Palvelujen ostot 1,75 % 1,00 % 1,70 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1,44 % 1,00 % 1,70 % Avustukset 2,20 % 1,00 % 1,70 % Muut menot * 3,66 % 1,00 % 1,70 % Yhteensä 1,42 % 0,78 % 1,40 % 10

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Vuoden 2016 talousarvion merkitsee seuraavaa: Tulokseksi muodostuu -41 680 euroa ja ali-/ylijäämäksi nolla. Käyttötalous on vuoden 2016 talousarviossa tasapainossa. Toimintakate pienenee 776 000 euroa eli 0,9 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna samaan aikaan kun työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten palkankorotusten kustannuksia nostavan vaikutuksen arvioidaan olevan 0,8 % ja inflaation 1,1 %. Nettorahoituskulut lisääntyvät 0,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa/ennusteessa ne ovat 716 000 euroa ja vuoden 2016 talousarviossa 1 100 000 euroa. Investointien summaksi arvioidaan 5,0 miljoonaa euroa. Talousarvio merkitsee 800 000 euron lisärahoitustarvetta (nettolainanottoa). Kaupungin omavaraisuusasteeksi muodostuu 53,4 % ja suhteelliseksi velkaantuneisuusasteeksi 52,7 % (ilman tytäryhteisöjen vaikutusta). Toimintavuoden aikana tehdään erillinen taloudellinen analyysi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta syntyneistä tuloista ja kuluista. Valtion odotetaan kattavan mainitut kulut. Tästä seuraavat talousarviomuutokset toteutetaan vuoden aikana. Vuosien 2016 2018 taloussuunnitelma tasapainottaa käyttötalouden ja vuoden 2016 talousarvio on tasapainossa. Vuosina 2015 2018 vaikutus kertyneeseen ylijäämään on positiivinen (noin 1,6 miljoonaa euroa). Taloussuunnitelmakauden päättyessä kaupungilla arvioidaan olevan kertynyttä ylijäämää 8,8 miljoonaa euroa. Käyttötalouden ja rahoituksen tasapainottaminen jatkossa edellyttää kuitenkin jatkotoimenpiteitä käyttökustannusten ja investointien vähentämiseksi. On hyvin tärkeää luoda vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouteen edellytykset sille, että investoinnit saadaan katettua huomattavasti laajemmin. Talousarvion tasapainottamisen kannalta tämä ei kuitenkaan riitä, vaan investoinnit on myös suunniteltava edellisvuosia alhaisemmalle tasolle. 11

Yleiset perustelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Kaupungin toiminta ja investoinnit suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin strategian mukaan niin, että Paraisten talous on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tasapainoinen. Toiminta ja investoinnit sopeutetaan omaan rahoitukseen niin, että kertyneet yli- /alijäämät katetaan kullakin taloussuunnitelmakaudella, ja niin, että tulorahoitus riittää nettoinvestointien rahoitukseen. Viimeksi mainittu jää vielä toteutumatta vuoden 2016 talousarviossa. Ehdotus investointitalousarvioksi Vuoden 2016 talousarviossa kokonaisinvestointikustannukset ovat 5,0 miljoonaa euroa netto (vuoden 2015 talousarviossa 6,0 miljoonaa euroa). Vuosikate ei riitä investointien omarahoitukseen, vaan syntyy 0,8 miljoonan euron rahoitustarve. Tämä on kuitenkin selvä parannus edellisvuosiin verrattuna. Vuosikate kattaa investoinneista 84 % (vuoden 2015 talousarviossa 51 %). Vuosikate kuvastaa karkeasti ottaen kaupungin investointirahoituksen kantokykyä. Jos vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, syntyy rahoitusalijäämä. Kaupungilla on ollut vuosittain rahoitusalijäämää vuodesta 2005 asti ja se on näin ollen elänyt yli varojensa sillä seurauksella, että kaupunki on ensin tyhjentänyt kassavaransa ja sitten jatkuvasti lisännyt lainataakkaansa. Jos talous on tilikaudella tasapainossa, rahoitusalijäämää ei synny tai sitä syntyy hyvin vähän; veroihin perustuva rahoitus riittää sekä käyttötalouden että investointien rahoittamiseen. Lainataakan odotetaan kasvavan 2,9 miljoonalla eurolla vuoden 2014 lopusta vuoteen 2018. Vuoden 2016 talousarviossa suunnitellut investoinnit ja taloussuunnitelmavuosien 2017 2018 investointitaulukossa arvioidut investoinnit ovat kuitenkin sitä suuruusluokkaa, että ne merkitsisivät toteutuessaan suuria vuosittaisia rahoitusalijäämiä ja niin muodoin lainataakan nopeaa ja kestämätöntä kasvua. Vuosien 2017 2018 rahoituslaskelmassa on huomioitu vain vuotuiselta nettomäärältään 5,0 miljoonan euron investoinnit. Talousarvion sitovuustaso Taulukkojen mukaisesti käyttötalouden vastuualueisiin kohdistuneet määrärahat ovat sitovia nettomäärältään. Kaupunginhallitus on vahvistanut sisäiset vuokrat ja siivous- ja ruokapalvelukustannusten sisäisen jaon. Investointeihin myönnettävät määrärahat sidotaan investointiosassa erikseen kullekin investointihankkeelle merkittyyn nettomäärään. Uudistusten merkitys kaupungin taloudelle Talousarvio ja -suunnitelma on laadittu niin, että valtionosuusuudistuksen vaikutukset on otettu niissä huomioon. Vuosien 2017 ja 2018 osalta talousarvio rakentuu valtionosuuksia koskevien arvioiden varaan. Muut maan hallituksen alulle panemat ja kehittelemät uudistukset kaupunki on voinut talousarviossa ja -suunnitelmassa ottaa huomioon vasta varsin rajallisessa määrin. Näiden uudistusten toteutus ja taloudelliset vaikutukset kaupungille ovat vielä epävarmoja. Uusi kuntalaki on tullut voimaan, kuten myös määräykset vesilaitokselta vaadittavasta omarahoituksesta. Normitalkoot eivät vielä ole tuoneet muutosta kunnan tehtäviin tai kustannustaakkaan. Sote-uudistus on saanut uuden alun ja uudistuksen vaikutukset kuntien toimintaan ajoittuvat vuoteen 2019, jolloin sekä henkilöstö että vastuu toiminnasta siirtyvät kunnilta sote-alueille. Miten ja milloin tämä tapahtuu, on vielä käytännössä epäselvää. Sopeutumista uuteen tilanteeseen ei ole otettu huomioon suunnitelmassa, muutoksen toteuttaminen tulee vaikuttamaan resurssien käyttöön sekä hallinnossa että palvelutoiminnoissa. 12

Konsernitavloitteet Konsernitavoitteet Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Yleiset konsernitavoitteet 1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteutumista. 2. Kaupungin konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kaupungin toteuttamassa yhtiöiden ohjauksessa. 3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Paraisten kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti. 4. määrittelee ammattimaisuuden ja alan osaamisen nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin. Valittavien tulee täyttää edellytetyt kriteerit. 5. Tytäryhteisöt pyrkivät minimoimaan lainarahoituksen, ja kaupungin talouspalveluja konsultoidaan ryhdyttäessä mahdollisiin operaatioihin ulkoisen rahoituksen saamiseksi. Erityiset tavoitteet Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n hallinnoimien huoneistojen (yhtiön omien huoneistojen ja tytäryhtiöiden huoneistojen) käyttöaste vuoden aikana on vähintään 90 %. Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy varmistaa riittävän vuokra-asuntokannan Korppoossa muuttamalla vanhan kunnanviraston vuokra-asunnoiksi. Kiinteistö siirretään yhtiölle apporttiomaisuutena oman pääoman korotusta vastaan. Paraisten Kaukolämpö Oy laajentaa vuoden aikana kaukolämmön runkoverkkoa, osinkoa jaetaan mahdollisuuksien mukaan huomioiden kunnan investointi yhtiöön, yhtiön investointisuunnitelmat ja osakeyhtiölain määräykset. 13

Strategiset toimet Strategiset toimet Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Kaupungin strategian ja toiminnan suunnittelun ja budjetoinnin välisen kytköksen parantamiseksi kaupunginjohtaja on työstänyt listan strategisista hankkeista. Toimet kohdistuvat aina vähintään yhteen kaupungin strategisista tavoitteista: työ asuminen palvelut. Tärkeimpiä toimia kutsutaan kärkihankkeiksi ja näitä toimia priorisoidaan, koska niillä on suuri potentiaali edistää kaupungin strategian toteutumista ja sen tärkeimpiä tavoitteita. Jokaiselle toimelle on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa suunnittelusta, yhteistyöstä ja hankkeen edelleenkehittämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien resurssien kokoamisesta. Työn on määrä tapahtua vuoden 2016 talousarvion puitteissa. Kärkitoimet on alla olevassa listassa lihavoitu. Useimmat toimet ovat toistaiseksi suunnitteluvaiheessa, mutta niiden on määrä vaikuttaa merkittävästi toimintojen työn fokukseen ja toteutukseen. Kaupunginjohtaja raportoi hankkeiden edistymisestä ja vaikutuksista kaupunginhallitukselle kolmannesvuosiraporttien 30.4. ja 31.8. sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Toimi Strategian osa Vastuuhenkilö Myönteisten asioiden näkyväksi tekeminen ja esille tuominen kaupungin Työ Tiedotuspäällikkö elinkeinoelämässä Uusien asukkaiden aktiivisempi houkuttelu Asuminen Tiedotuspäällikkö Ystävällinen asiakaspalvelu kaupungin organisaatiossa Työ Kaupunginlakimies Päätöksentekokyky Palvelut Kaupunginlakimies Tietotekniikan käyttö ja sähköiset palvelut kaupungissa Palvelut Kaupunginlakimies Vierassatamien kehittäminen (infra ja palvelut) Työ Kiinteistöpäällikkö Kiinteistömassan tiivistäminen ja kiinteistöohjauksen edelleen kehittäminen Palvelut Kiinteistöpäällikkö Yrittäjyyskasvatus Työ Elinkeinopäällikkö Työllistämistoiminnan uudelleenorganisointi Palvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Asukkaille paremmat mahdollisuudet oppia toistensa kieltä Asuminen Opetuspäällikkö Keskusta-alueen kehittäminen Asuminen Kaavoituspäällikkö Merellisyyden kehittämisohjelma Asuminen Kaavoituspäällikkö Strategian parempi peilautuvuus, paremmat mittarit toiminnan suunnitteluun Palvelut Talouspäällikkö Luontoarvot ja virkistys: paremmat opasteet ja ilmoitustaulut Asuminen Ympäristönsuojelupäällikkö Kansalaisvuoropuhelu Asuminen Kulttuuripäällikkö Organisaatio vuonna 2017 Palvelut Kaupunginjohtaja Koordinoidut PR- ja lobbauspanostukset Työ Kaupunginjohtaja Kielitaidon parantaminen kaupungissa (toinen kotimainen 1. luokalta Työ Opetuspäällikkö lähtien jne.) Pitkäjänteinen työ maineen vahvistamiseksi Työ Tiedotuspäällikkö Kaksikielinen näkyvyys joukkotiedotusvälineissä välttämätön Työ Tiedotuspäällikkö Kaksikielisyyden markkinointi Työ Tiedotuspäällikkö Poliittisen johtamisen koulutus Palvelut Kaupunginlakimies Palloiluhallit Asuminen Kiinteistöpäällikkö Vuoropuhelu yrittäjien kanssa, henkilökohtainen kontakti yritysten johtajiin Työ Elinkeinopäällikkö Palvelusetelit yritysneuvontaa varten, aloittavat yritykset Työ Elinkeinopäällikkö Sykettä: kaupunki jatkaa Pro Malmin kehittämistä Asuminen Elinkeinopäällikkö Hanketyön sitominen tiiviimmin palveluihin? Palvelut Elinkeinopäällikkö Selvityksen tekeminen työllistämis-/kesäkorvauksesta, kesäapulaisten palkkaamiseen Työ Sosiaali- ja terveysjohtaja Yhteistyö ja synergia vanhusten- ja terveydenhuollossa, saaristo Palvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Pienhankintojen kehittäminen (muun muassa) Cloudian hankintajärjestelmän Työ Hankekoordinaattori avulla Markkina- ja hankintaosaamisen jatkuva parantaminen Palvelut Hankekoordinaattori Lukio- ja ammattikoulutuksen säilyminen kaupungissa Työ Opetuspäällikkö Kunnallinen panostus työmatkaliikenteeseen Työ Opetuspäällikkö Koulu, päiväkoti ja lukio: kieliryhmien välinen yhteistyö Asuminen Opetuspäällikkö Asumisen tiivistäminen keskustoissa Työ Kaavoituspäällikkö 14

Strategiset toimet Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Keskustojen vetovoiman vahvistaminen Työ Kaavoituspäällikkö Selvityksen tekeminen kaupungin taksoista ja niiden tarkistaminen tarvittaessa Työ Talouspäällikkö Kustannustaso: vertaileva selvitys Asuminen Talouspäällikkö Vahvemman tuottavuusajattelun tuominen ydinprosesseihin Palvelut Talouspäällikkö Parhaiden käytäntöjen vertailun (Best Practises Benchmarking) systematisointi Palvelut Talouspäällikkö kaupungin ydinprosesseissa Toiminnan tuotteistaminen ja mittaaminen ja mahdollisuuksien luominen Palvelut Talouspäällikkö vertailuihin muiden kuntien ja yksityisen sektorin kanssa Tonttiin kuuluva laituripaikka Asuminen Ympäristönsuojelupäällikkö Kunnan jäsenyys: nuoret, mielikuva kunnasta Asuminen Kulttuuripäällikkö Tonttitarjonta kaikissa kunnanosissa ja tonttien markkinointi Asuminen Kaupungingeodeetti Luottamus ja yhteistyö päätöksenteossa Palvelut Henkilöstöpäällikkö Työkierto luo oppimista Palvelut Henkilöstöpäällikkö Sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävä hanke Palvelut Henkilöstöpäällikkö Työhön vaikuttamisen ja osallisena olemisen mahdollisuuksien lisääminen Palvelut Henkilöstöpäällikkö Matkailutuotteiden kehittäminen Palvelut Matkailupäällikkö Mentorointi Työ Elinkeinopäällikkö 15

Talouslaskelma Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Talouslaskelma RESULTATRÄKNING Bokslut Bokslut Änd.budget Utfall utfall % PrognosProg./Budg. Budget Ram Nämnd Stadsdir. Stadsstyrelse TULOSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös Muut. TA Toteutunut tot. % Ennuste Enn. / TA Kehys Lautakunta Kaup.joht. Kaup.hall. Plan Plan 2013 2014 2015 31.8.2015 2015 2015 % 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Verksamhetens intäkter Toimintatuotot Försäljningsintäkter 11 159 425 11 135 810 10 854 466 6 652 682 61 % 10 994 982 101 % 11 251 246 11 117 938 11 124 938 11 124 938 11 369 687 11 642 559 Myyntituotot Avgiftsintäkter 5 717 003 6 038 795 6 204 629 3 954 148 64 % 6 052 801 98 % 6 431 098 6 207 700 6 252 700 6 252 700 6 390 259 6 543 625 Maksutuotot Understöd och bidrag 1 827 529 1 873 124 1 607 389 1 166 711 73 % 1 626 745 101 % 1 666 059 1 778 240 1 778 240 1 778 240 1 817 361 1 860 978 Tuet ja avustukset Övriga intäkter 7 601 567 7 409 366 7 532 125 5 001 912 66 % 7 568 408 100 % 7 807 048 8 138 201 8 138 201 8 138 201 8 313 173 8 504 376 Muut tuotot Sammanlagt / yhteensä 26 305 524 26 457 094 26 198 609 16 775 453 64 % 26 242 936 100 % 27 155 450 27 242 079 27 294 079 27 294 079 27 890 480 28 551 538 Verksamhetens kostnader Toimintamenot Personalutgifter -50 842 372-49 890 867-50 315 139-33 865 642 67 % -50 296 554 100 % -50 818 290-51 004 693-50 887 360-50 887 360-51 141 797-51 653 215 Henkilöstömenot Köp av tjänster -46 959 537-47 106 798-47 501 333-31 285 088 66 % -47 559 048 100 % -48 189 524-48 326 192-48 333 519-48 333 519-48 816 854-49 646 741 Palvelujen ostot Material, förnödenheter, varor -7 298 534-7 187 536-7 165 365-3 920 158 55 % -7 096 244 99 % -7 237 019-7 062 113-7 062 113-7 062 113-7 132 734-7 253 990 Aineet, tarvikkeet, tavarat Bidrag -3 651 625-3 930 413-3 863 292-2 702 321 70 % -4 004 732 104 % -3 901 925-3 984 760-3 948 260-3 948 260-3 987 743-4 055 535 Avustukset Övriga kostnader -6 710 793-6 731 714-7 307 196-4 657 455 64 % -7 022 285 96 % -7 380 268-7 579 706-7 574 706-7 574 706-7 650 453-7 780 511 Muut kulut Sammanlagt / yhteensä -115 462 861-114 847 328-116 152 325-76 430 664 66 % -115 978 863 100 % -117 527 026-117 957 464-117 805 958-117 805 958-118 729 581-120 389 991 VERKSAMHETSBIDRAG -89 157 337-88 390 233-89 953 716-59 655 211 66 % -89 735 927 100 % -90 371 576-90 715 385-90 511 879-90 511 879-90 839 101-91 838 453 TOIMINTAKATE Skatteinkomster 62 373 029 62 661 685 63 517 129 41 319 137 65 % 64 845 471 102 % 64 303 969 64 237 804 64 237 804 64 237 804 64 998 410 67 293 368 Verotulot Statsandelar 31 379 524 31 544 347 30 397 962 20 754 214 68 % 31 131 283 102 % 30 935 728 31 582 885 31 582 885 31 582 885 30 471 692 31 081 126 Valtionosuudet DRIFTSBIDRAG 4 595 216 5 815 799 3 961 375 2 418 140 61 % 6 240 827 158 % 4 868 121 5 105 304 5 308 810 5 308 810 4 631 001 6 536 041 KÄYTTÖKATE Finansieringsintäkter och -kostnader 2 234 707-727 053-715 899-399 048 56 % -715 899 100 % -715 899-715 899-1 100 490-1 100 490-1 100 490-1 100 490 Rahoitustuotot ja -kustannukset ÅRSBIDRAG 6 829 923 5 088 746 3 245 476 2 019 092 62 % 5 524 928 170 % 4 152 222 4 389 405 4 208 320 4 208 320 3 530 511 5 435 551 VUOSIKATE Avskrivning av anläggningstillgångar -4 124 311-4 169 457-4 200 000-2 766 667 66 % -4 300 000 102 % -4 250 000-4 250 000-4 250 000-4 250 000-4 300 000-4 400 000 Poistot käyttöomaisuudesta Extraordinära intäkter 329 559 Satunnaiset tuotot RESULTAT / TULOS 3 035 171 919 289-954 524-747 575 78 % 1 224 928-128 % -97 778 139 405-41 680-41 680-769 489 1 035 551 Avskrivningsdifferenser 43 178 43 178 41 680 981 2 % 41 680 100 % 41 680 41 680 41 680 41 680 41 680 41 680 Poistoerot Ökn.(-) eller minskn(+) av reserveringar Varaust.lis.(-) tai väh(+) 28 509 27 528 27 528 97 % RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVERSKOTT/UNDERSKOTT 3 078 349 962 467-884 335-719 066 1 294 136-146 % -56 098 181 085 0 0-727 809 1 077 231 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Ackum. under-/överskott från tidigare 4 057 år682 7 136 031 8 098 498 8 098 498 8 098 498 100 % 9 392 634 9 392 634 9 392 634 9 392 634 9 392 634 8 664 825 Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 16

Rahoituslaskelma ja lainasuunnitelma Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Rahoituslaskelma ja lainasuunnitelma Den egentliga verksamhetens och investeringarnas Bokslutkassaflöde Bokslut Utfall Änd. budget Prognos Budget RAM Nämnd Stadsdir. Stadsstyrelsen Plan Plan Tilipäätös Tilinpäätös Toteutunut Muut. TA Ennuste TA RAAMI Lautakunta Kaup.joht. Kaup.hallitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta 2013 2014 31.8.2015 2015 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Internt tillförda medel / Tulorahoitus Årsbidrag - Vuosikate 6 829 924 5 088 746 2 019 092 3 245 476 5 524 928 4 152 222 4 389 405 4 208 320 4 208 320 3 530 511 5 435 551 Extraordinära poster - Satunnaiset erät 329 559 Korrektivposter till internt tillförda medel Tulorahoituksen korjauserät -449 294 298 687-152 739 165 118-200 189 0-442 -442-442 0 0 Investeringar - Investoinnit Investeringar i anläggningstillgångar Käyttöomaisuuden investointimenoihin -6 822 119-5 266 529-3 567 708-7 810 500-6 351 469-5 800 000-6 251 200-6 287 400-6 277 400-5 750 000-5 750 000 Finansieringsandelar för investeringsutgifter Rahoitusosuudet investointimenoihin 410 903 91 592 0 807 000 393 431 300 000 364 400 364 400 364 400 350 000 350 000 Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 179 612 324 968 245 029 850 000 212 731 500 000 886 800 886 800 886 800 400 000 400 000 Nettokassaflödet för den egentliga verksamheten och investeringarna Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 478 587 537 464-1 456 326-2 742 906-420 568-847 778-611 037-828 322-818 322-1 469 489 435 551 Finansierings behov / rahoitustarve 1 478 587 537 464-1 456 326-2 742 906-420 568-847 778-611 037-828 322-818 322-1 469 489 435 551 Ökning av utlånng -35 000 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset Minskning av utlåning 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Ökning av lånebördan 13 457 410 1 207 051 4 316 628 4 710 000 3 400 000 2 850 000 2 700 000 2 500 000 2 800 000 3 200 000 1 500 000 Lainakannan lisäys Minskning av lånebördan -17 033 528-1 995 286-1 400 323-1 963 883-1 963 883-2 000 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000 Lainakannan vähennys Förändringar av eget kapital -20 223-22 737 Övriga förändringar av likviditeten 2 744 067-141 025-708 615 0-836 755 0 0 0 0 0 0 Nettokassaflöde 591 313-414 534 751 364 3 211 178 794 2 222 88 963-328 322-18 322-269 489-64 449 Nettokassavirta Kassa i slutet av perioden 2 295 451 1 880 918 2 632 282 1 884 128 2 059 712 2 061 934 2 148 675 1 731 390 2 041 390 1 771 901 1 707 452 Lånebeståndet åren 2013-2016 per invånare Bokslut Bokslut Utfall Budget Prognos Budget RAM Nämnd Stadsdir. Stadsstyr. Plan Plan Lainakanta vuosina 2013-2016 asukasta kohden Tilipäätös Tilinpäätös Toteutunut Talousarvio Ennuste Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Kaup.hall. 2013 2014 31.8.2015 2015 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Lånestock/Lainakanta 44 038 550 43 250 315 46 166 620 45 996 432 44 686 432 45 536 432 45 386 432 45 186 432 45 486 432 46 386 432 45 886 432 Låneståck per invånare / lainakanta per asukas2 840 2 791 2 974 2 963 2 879 2 933 2 924 2 911 2 930 2 983 2 944 Bokslut Bokslut Utfall Budget Prognos Budget RAM Nämnd Stadsdir. Stadsstyr. Plan Plan LÅNEPLAN - LAINASUUNNITELMA 2015-2017Tilipäätös Tilinpäätös Toteutunut Talousarvio Ennuste Talousarvio Lautakunta Kaup.joht. Kaup.hall. 2013 2014 31.8.2015 2015 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Nya budgetlån 13 457 410 1 207 051 4 316 628 4 710 000 3 400 000 2 850 000 2 700 000 2 500 000 2 800 000 3 200 000 1 500 000 Uudet talousarviolainat Amortering av budgetlån -17 033 528-1 995 286-1 400 323-1 963 883-1 963 883-2 000 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000 Talousarvionlainojen lyhennykset Netto -3 576 118-788 235 2 916 305 2 746 117 1 436 117 850 000 700 000 500 000 800 000 1 200 000-500 000 Soliditet / omavaraisuusaste 52,8 % 53,9 % 52,9 % 52,4 % 53,8 % 53,4 % 53,5 % 53,6 % 53,4 % 52,7 % 53,2 % Skuldsättningsgrad / velkaantuneisuusaste 52,6 % 50,1 % 54,6 % 52,9 % 52,2 % 51,6 % 52,6 % 52,4 % 52,7 % 53,8 % 51,8 % 17

Nettomenot vastuualueittain ja osastoittain Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 2014 2015 2016 2016 2016 2016 Vrt. erotus Tilinpäätös Talousarvio Kehys Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Talousarvio 2016/2015 % 1000 Kunnalliset vaalit -17 0 0 0 0 1010 Valtiolliset vaalit -1 528-5 901 0 0 0-100,00 % 1200 Tilintarkastus -52 558-56 014-58 200-55 200-55 200-1,45 % 1400 Keskushallinto -1 079 476-1 101 354-1 066 458-1 066 458-1 066 458-3,17 % 1440 Ikt -74 264-42 562-48 046-48 046-48 046 12,88 % 1475 Henkilöstö -753 043-688 456-689 332-670 818-670 818-2,56 % 2000 Talous -1 253 313-1 082 197-1 150 146-1 145 146-1 145 146 5,82 % 3000 Elinkeinoelämä -332 592-336 324-337 914-332 914-332 914-1,01 % 1760 Liikenne ja saaristo -90 505 0 0 0 0 3010 Matkailu -367 414-357 462-363 198-358 198-358 198 0,21 % 3100 Tiedotus -501 142-481 986-501 702-501 702-501 702 4,09 % 3200 Lähipalvelut -14 737-14 040-14 040-14 040-14 040 0,00 % 3300 Maatalous -115 108-109 571-102 383-102 383-102 383-6,56 % 3500 Hankkeet -177 243-308 930-342 575-342 575-342 575 10,89 % 4000 Kiinteistöt 81 322-28 944 14 901 30 728 30 728-206,16 % 4350 Tilapankki 0 0-16 906-16 906-16 906 4400 Ruokapalvelu -58 864-6 495-5 322-5 322-5 322-18,06 % 4600 Siivous 89 571 1 003 8 656 8 656 8 656 763,01 % Konsernipalvelut -4 700 911-4 619 233-4 517 208-4 672 665-4 620 324-4 620 324 0 0,02 % 5010 Päivähoito -8 512 604-8 496 057-8 469 004-8 409 004-8 409 004-1,02 % 5200 Ruotsinkielinen koulutus -12 391 341-12 167 973-12 047 834-12 000 386-12 000 386-1,38 % 5400 Suomenkielinen koulutus -7 517 733-7 587 993-7 911 541-7 872 824-7 872 824 3,75 % 5600 Kulttuuri -1 797 990-1 773 307-1 773 678-1 768 678-1 768 678-0,26 % 5700 Kirjasto -998 900-988 675-988 572-988 572-988 572-0,01 % 5800 Joukkoliikenne -212 842-265 400-286 300-286 300-286 300 7,87 % Sivistysosasto -31 431 410-31 279 405-31 288 208-31 476 929-31 325 764-31 325 764 0 0,15 % 6000 Sosiaali- ja terveyshallinto -220 686-246 339-260 681-261 371-261 371 6,10 % 6100 Sosiaalipalvelut -6 039 349-6 695 767-6 836 441-6 882 143-6 882 143 2,78 % 6200 Perhepalvelut -2 038 589-1 935 326-2 212 861-2 066 806-2 066 806 6,79 % 6300 Vanhustenhuolto -9 520 914-9 739 712-9 977 291-9 984 556-9 984 556 2,51 % 6500 Terveydenhuolto -11 580 545-12 179 539-12 188 582-12 245 980-12 245 980 0,55 % 6540 Erikoissairaanhoito -18 995 251-19 020 000-19 050 041-19 085 041-19 085 041 0,34 % Sosiaali- ja terveysosasto -48 395 334-49 816 683-50 525 897-50 525 897-50 525 897-50 525 897 0 1,42 % 18

Nettomenot vastuualueittain ja osastoittain Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 2014 2015 2016 2016 2016 2016 Vrt. erotus Tilinpäätös Talousarvio Kehys Lautakunta Kaup.joht. Hallitus Valtuusto Talousarvio 2016/2015 % 7000 Yhdyskuntasuunnittelu -1 096 699-1 249 197-1 271 002-1 271 002-1 271 002 1,75 % 7100 Liikenneväylät -1 307 600-1 328 656-1 265 954-1 265 954-1 265 954-4,72 % 7200 Palo- ja pelastustoimi -1 259 141-1 311 837-1 272 373-1 272 373-1 272 373-3,01 % 7300 Jätehuolto -5 013 0 0 0 0 7400 Ympäristönsuojelu -161 133-172 883-195 304-195 304-195 304 12,97 % 7500 Ympäristöterveydenhuolto -229 867-259 416-241 900-241 900-241 900-6,75 % 7600 Puistot ja yleiset alueet -436 021-424 595-428 167-428 167-428 167 0,84 % 7700 Vesihuolto 775 433 601 913 764 583 764 583 764 583 27,03 % 7800 Rakennusvalvonta -142 537-93 724-129 777-129 777-129 777 38,47 % Ympäristöosasto -3 862 578-4 238 395-4 040 263-4 039 894-4 039 894-4 039 894 0-4,68 % Yhteensä Netto -88 390 233-89 953 716-90 371 576-90 715 385-90 511 879-90 511 879 0 0,62 % 19

VALTIOLLISET/KUNNALLISET VAALIT Kaupunginhallitus Elinkeinopalvelut Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund Tiedotussihteeri Petra Öhman Konsernipalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 STATLIGA/KOMMUNALA VAL VALTIOLLISET/KUNNALLISET VAALIT 2014 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Jfr skillnad Centralvalnämnden Bokslut Ändrad budget Nämnd Stadsdirektör Styrelse Fmge Plan Plan Ändrad budget 2016/2015 Keskusvaalilautakunta Tilinpäätös Muut.talousarvio Lautakunta Kaupunginjohtaja Hallitus Valtuusto Suunnitelma Suunnitelma % Försäljningsintäkter / Myyntituotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Avgiftsintäkter / Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet 24 246 23 000 0 0 0 0 0 0-100,0 % Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Verksamh.intäkter /Toimintatuotot 24 246 23 000 0 0 0 0 0 0-100,0 % Personalkostnader / Henkilöstökulut -22 332-25 101 0 0 0 0 0 0-100,0 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot -2 443-3 500 0 0 0 0 0 0-100,0 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet -1 012-300 0 0 0 0 0 0-100,0 % Understöd / Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut -4 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Verksamh.kostn./Toimintakulut -25 791-28 901 0 0 0 0 0 0-100,0 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate -1 545-5 901 0 0 0 0 0 0-100,0 % Toiminta Hiljainen vaalivuosi, vuonna 2016 ei ole valtiollisia eikä kunnallisia vaaleja. 20

TILINTARKASTUS Tarkastuslautakunta Konsernipalvelut Ted Bergman, puheenjohtaja Monica Avellan, kaupunginlakimies Konsernipalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 REVISION TILINTARKASTUS 2014 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Jfr skillnad Revisionsnämnden Bokslut Ändrad budget Nämnd Stadsdirektör Styrelse Fmge Plan Plan Ändrad budget 2016/2015 Tarkastuslautakunta Tilinpäätös Muut.talousarvio Lautakunta Kaupunginjohtaja Hallitus Valtuusto Suunnitelma Suunnitelma % Försäljningsintäkter / Myyntituotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Avgiftsintäkter / Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Verksamh.intäkter /Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Personalkostnader / Henkilöstökulut -11 257-13 864-13 266-13 266-13 266 0-13 332-13 466-4,3 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot -41 301-42 150-44 934-41 934-41 934 0-42 353-43 073-0,5 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Understöd / Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Verksamh.kostn./Toimintakulut -52 558-56 014-58 200-55 200-55 200 0-55 686-56 539-1,5 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate -52 558-56 014-58 200-55 200-55 200 0-55 686-56 539-1,5 % Toiminta Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastaminen ammattitilintarkastajien suorittamana. Kaupunginvaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisen arviointi tarkastuslautakunnan jäsenten suorittamana. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastamista koskevien asioiden valmistelu kaupunginvaltuustolle. Tavoitteet 2016 Kaupungin hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain, kaupungin tarkastussäännön ja hyväksytyn tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuspäivien lukumäärä on 45. Lisäksi tulevat tarkastuslautakunnan sihteeri- ja muut tehtävät. Tarkastuslautakunta arvioi toimintaa, kokoontuu tätä varten tarvittavaan määrään kokouksia ja antaa valtuustolle arviointikertomuksen. Arviointi: Tarkastusohjelman ja arviointiohjelman toteutuminen Tavoitetaso: Tarkastusohjelma ja arviointiohjelma toteutuvat. Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus annetaan kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan työtä valtuuston apuelimenä hyödynnetään kunnan johtamis- ja arviointijärjestelmässä, ja tarkastuslautakunnan arviointityön tuloksista hyödytään organisaatiossa. Arviointi: Raportointi (arviointikertomus) ja siitä seuraavat toimenpiteet Tavoitetaso: Raportointi tuo lisäarvoa hallinnolle Valtakunnallisen arviointisuosituksen soveltaminen tarkastuslautakunnan työssä Arviointi: Suosituksen soveltamisaste Tavoitetaso: Suositusta käytetään arvioinnin apuvälineenä 21

KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Monica Avellan, kaupunginlakimies Konsernipalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 CENTRALFÖRVALTNING KESKUSHALLINTO 2014 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Jfr skillnad Stadsstyrelsen Bokslut Ändrad budget Nämnd Stadsdirektör Styrelse Fmge Plan Plan Ändrad budget 2016/2015 Kaupunginhallitus Tilinpäätös Muut.talousarvio Lautakunta Kaupunginjohtaja Hallitus Valtuusto Suunnitelma Suunnitelma % Försäljningsintäkter / Myyntituotot 21 006 1 300 4 300 4 300 4 300 0 4 395 4 500 230,8 % Avgiftsintäkter / Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot 6 390 5 000 4 000 4 000 4 000 0 4 086 4 180-20,0 % Verksamh.intäkter /Toimintatuotot 27 396 6 300 8 300 8 300 8 300 0 8 481 8 680 31,7 % Personalkostnader / Henkilöstökulut -687 241-680 039-679 571-679 571-679 571 0-682 969-689 799-0,1 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot -313 519-351 322-322 321-322 321-322 321 0-325 544-331 078-8,3 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet -8 848-10 450-10 650-10 650-10 650 0-10 757-10 939 1,9 % Understöd / Avustukset -47 833-24 000-20 000-20 000-20 000 0-20 200-20 543-16,7 % Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut -49 431-41 843-42 216-42 216-42 216 0-42 638-43 363 0,9 % Verksamh.kostn./Toimintakulut -1 106 872-1 107 654-1 074 758-1 074 758-1 074 758 0-1 082 108-1 095 723-3,0 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate -1 079 476-1 101 354-1 066 458-1 066 458-1 066 458 0-1 073 627-1 087 043-3,2 % Toiminta Keskushallinto toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sihteeristönä. Hallintopalvelut hoitaa kaupungin kirjaamon, koordinoi asiahallintaa ja vastaa päätearkistoista. Keskushallinto valmistelee itse kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa käsiteltäviä asioita ja koordinoi muiden hallintoyksiköiden asioiden valmistelua kyseisiin toimielimiin. Keskushallinto hoitaa vastaavasti myös kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden täytäntöönpanon. Visio Keskushallinnon visiona on, että kaupungilla on hyvät toimintamahdollisuudet luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta kaupungilla on toimivat, kaksikieliset hallintorutiinit kaupungilla on toimivat sähköiset palvelut. Tavoitteet 2016 Kaupungin strategian valmistelu valtuustokaudelle 2017 2020 Arviointi: Kaupunginhallitus valmistelee strategian valtuustossa hyväksyttäväksi. Tavoitetaso: Kaupungin toimintastrategia hyväksytään kaupunginvaltuustossa 31.12.2016 mennessä. Päätöksenteon kehittäminen Arviointi: Kaupunginhallitus valmistelee organisaatiomuutoksia ja päätöksentekomenettelyjen yksinkertaistamista. Tavoitetaso: Parannetut päätöksentekorakenteet hyväksytty kaupunginvaltuustossa viimeistään 31.3.2017. Sähköisen työskentelyn ja sähköisten palvelujen kehittäminen Arviointi: Kaupungin IT-ohjausryhmä kehittää kolme erilaista sähköistä asiointipalvelua. Tavoitetaso: Hanke toteutettu 31.12.2016. Tavoitteet 2017 2018 Koulutuksen järjestäminen vastavalituille luottamushenkilöille vuonna 2017. Kaupungin uuden strategian toiminnallistaminen talousarvion ja -suunnitelman kautta. 22

CENTRALFÖRVALTNING/KESKUSHALLINTO Konsernipalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 ÅRSVERKEN / TYÖVUODET 31.12 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TYÖVUODET 31.12 Årsverken tills vidare / Työvuodet toist. Stadsdirektör/Kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 1 1 1 Stadsjurist/Kaupunginlakimies 1 1 1 1 1 1 1 1 Stadssekreterare/Kaupunginsihteeri 0,5 0 0 0 0 0 0 0 Arkivsekreterare/Arkistosihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1 Ledningens sekreterare/johdon sihteeri 1 1 1 1 1 1 1 1 Translator/Kielenkääntäjä 2 2 2 2 2 2 2 2 Projektkoordinator/Hankekoordinaattori 0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Textbehandlare/Tekstinkäsittelijä 1 1 1 1 1 1 1 1 Vaktmästare/Vahtimestari 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Sammanlagt /Yhteensä 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 Årsverken tidsbund. / Työvuodet määräaik. Sammanlagt / Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Årsverken totalt / Työvuodet yhteensä 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 8,1 CENTRALFÖRVALTNING/KESKUSHALLINTO PRESTATIONER / SUORITUKSIA 31.12. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Stadsfullmäktigesammanträden 10 9 8 9 8 8 8 8 Stadsstyrelsesammanträden 17 17 17 15 14 14 14 14 Sektionen 0 0 6 7 5 5 5 5 CENTRALFÖRVALTNING/KESKUSHALLINTO MÄTETAL / MITTARI 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Nettokostnad per invånare 66 63 69 71 70 70 71 71 Befolkning 15 554 15 622 15 691 15 511 15 543 15 533 15 550 15 567 23

IKT-PALVELUT Kaupunginhallitus Konsernipalvelut Monica Avellan, kaupunginlakimies Kai Kalliolevo, IT-käyttöpäällikkö Konsernipalvelut Talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 IKT-TJÄNSTER IKT-PALVELUT 2014 2015 2016 2016 2016 2016 2017 2018 Jfr skillnad Stadsstyrelsen Bokslut Ändrad budget Nämnd Stadsdirektör Styrelse Fmge Plan Plan Ändrad budget 2016/2015 Kaupunginhallitus Tilinpäätös Muut.talousarvio Lautakunta Kaupunginjohtaja Hallitus Valtuusto Suunnitelma Suunnitelma % Försäljningsintäkter / Myyntituotot 1 259 828 1 381 739 1 553 841 1 553 841 1 553 841 0 1 588 026 1 626 138 12,5 % Avgiftsintäkter / Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Underst. & bidr. / Avustuks.& tuet 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Övriga verks.intäkter/muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Verksamh.intäkter /Toimintatuotot 1 259 828 1 381 739 1 553 841 1 553 841 1 553 841 0 1 588 026 1 626 138 12,5 % Personalkostnader / Henkilöstökulut -249 379-256 317-257 899-257 899-257 899 0-259 188-261 780 0,6 % Köp av tjänster / Palvelujen ostot -847 118-917 660-1 090 128-1 090 128-1 090 128 0-1 101 029-1 119 747 18,8 % Material och varor/materiaali ja tarvikkeet -227 783-241 644-242 191-242 191-242 191 0-244 613-248 771 0,2 % Understöd / Avustukset 0 0 0 0 0 0 0 0 n.a. Övriga verksamh.kostn./muut toimintakulut -9 812-8 680-11 669-11 669-11 669 0-11 786-11 986 34,4 % Verksamh.kostn./Toimintakulut -1 334 092-1 424 301-1 601 887-1 601 887-1 601 887 0-1 616 616-1 642 285 12,5 % Verksamhetsbidrag/Toimintakate -74 264-42 562-48 046-48 046-48 046 0-28 591-16 146 12,9 % Toiminta IT-yksikkö tarjoaa kaupungin osastoille tietoteknisiä asiantuntijapalveluita. Keskeisiä IT-yksikön tehtäviä ovat mm. tietoverkon suunnittelu, ylläpitäminen ja kehittäminen tietojärjestelmien yhteensopivuuden koordinointi tietoturvasta huolehtiminen viestinnän kehittäminen tietoverkossa käyttöoikeuksien hallinta tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hankinta ja ylläpito käyttäjätuki IT-projektien asiantuntijatehtävät. Visio Toimivan IT-ympäristön tuottaminen ja ylläpitäminen ja tehtävien tehokkaan hoitamisen mahdollistavien välineiden tarjoaminen työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tavoitteet 2016 Kriisivalmiuden parantaminen Arviointi: Parannetaan laitetilojen varustusta odottamattomien häiriöiden varalta. Arviointi: Tutkitaan muut mahdolliset konesalipalvelut, jotka vastaavat vaadittavia standardeja. Laitetiloihin asennettaan tilatietoa tuottavat ilmaisimet. Tavoitetaso: Laitetiloissa on otettu käyttöön tarvittavat valvontapalvelut, sähkön-syötön ratkaisut päivitetty ja muut sijoitusvaihtoehdot kartoitettu vuoden loppuun mennessä. Työasemapalvelujen kehittäminen Arviointi: Tehostetaan työasemien hankintaan, logistiikkaan ja ylläpitoon liittyviä prosesseja. Tavoitetaso: Työasemapalvelujen markkinat on kartoitettu ja mahdollinen kilpailutus tehty vuoden loppuun mennessä. Tavoitteet 2017 2018 Kaupungin kuituverkon operaattorin valinta. Osastojen auttaminen ja kannustaminen sähköisten palveluiden tuottamisessa kuntalaisille. Kokonaisarkkitehtuurityön jatkaminen. Palvelutuotannon prosessien tehostamisen jatkaminen. Kaupungin verkkoinfrastruktuurin varmistaminen. Terveydenhuollon integroinnin jatkaminen kansallisiin ja alueellisiin tietojärjestelmä-hankkeisiin. 24