Asemaaavan selostus Ksiotie, Asemaaavan muutos Hyvinään auungin 7. auunginosan orttelin 68 tonttia ja siihen liittyvien atu- ja uistoalueiden asemaaavan selostus 7: 037 HYINKÄÄN KAUPUNKI KAAOITUS 25.6.208
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja Yhteystiedot Kaavan nimi: Ksiotie Kaavan tunnusnumero: 7:037 Diainro: Tela 302/207 Asemaaavamuutos osee: 7. auunginosan asuinerrostaloorttelin 68 osaa (tonttia ), yleistä uistoaluetta seä osaa Ksiotien ja Piulammenolun atualueesta. Asemaaavamuutosella muodostuu: 7. auunginosan osa asuinerrostaloorttelia 68 seä lähiviristys- ja atualuetta. Kaavan laatija: Hyvinään auuni Kaavoitus Kanurinatu 4-6, PL 86 0580 HYINKÄÄ Yhteyshenilöt: Kaava-avustaja iri Sota. 040 55 428 Kaavasuunnittelija Elina Joutsen. 040 769 850 Kaavoitusäälliö Anitta Ojanen. 040 55 422 etunimi.suunimi@hyvinaa.fi.2. Käsittelyvaiheet Käsittelyvaiheet ireilletulouulutus 2.04.207 Osallistumis- ja viointisuunnitelma 2.04.207 Asemaaavan valmisteluaineisto nähtävänä 5.2.207-9.0.208 (MRL 62, MRA 30 ) Kauunginhallitus 02.07.208 82 Asemaaavaehdotus julisesti nähtävänä 03.08. 03.09.208 (MRL 65, MRA 27 ) Kauunginhallitus hyväsynyt 22.0.208 270 2
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037.3. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 7. eli Hyvinäänylän auunginosassa aivan ehojan alueesusen eteläuolella. Kesustaan on mataa noin 3 m. Suunnittelualuetta rajaavat ohjoisessa Ksiotie ja ortteli 67, lännessä Uudenmaanatu, etelässä Kasentie ja idässä orttelin 69 tontit. Suunnittelualueen inta-ala on noin,4 ha. 3
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Sisällysluettelo. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2.. Kaavan nimi, tunnistetiedot ja Yhteystiedot... 2.2. Käsittelyvaiheet... 2.3. Kaava-alueen sijainti... 3.4. Luettelo liitteistä... 5.5. Luettelo aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista... 6.6. Tiivistelmä... 6 2. UOROAIKUTUS JA ASEMAKAAAPROSESSI... 7 2.. Osalliset... 8 2.2. Osallisten tiedottaminen... 9 Aloitusvaihe ja valmisteluvaihe... 9 Ehdotusvaihe... 9 Kaavan hyväsyminen ja voimaantulo... 0 3. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE... 3.. Suunnittelun tve, tavoite, äynnistyminen ja sitä osevat äätöset... 3.2. Alueen yleisuvaus, yhdysuntaenne ja auuniuva... 3.3. Luonnonymäristö, viristys, maaerä ja hulevedet... 3.4. Raennettu ymäristö, ulttuuriymäristö, alvelut ja liienne... 3 3.5. Olemassa olevat aavatilanteet... 5 Maauntaaavatilanne... 5 Yleisaavatilanne... 6 Ajantasa-asemaaava... 7 3.6. Maanomistustilanne... 8 3.7. Pohjatta, tonttijao, raennusjärjestys ja mahdolliset raennusiellot... 8 3.8. Lähtöohtien antamat tavoitteet... 8 4. ASEMAKAAAN SUUNNITTELUN AIHEET... 8 4.. Aloitus... 8 uorovaiutus ja saatu alaute... 8 4.2. almisteluvaihe... 9 uorovaiutus ja saatu alaute... 9 4.3. Ehdotusvaihe... 9 4.4. Hyväsymisvaihe (tentuu myöhemmin)... 9 5. ASEMAKAAAN KUAUS... 20 5.. Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut... 20 5.2. Kaavan raenne ja aluevauset... 2 4
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 5.3. Mitoitus ja nimistö... 23 6. ASEMAKAAAN AIKUTUKSET... 23 6.. Yhdysuntaenteeseen, raennettuun ymäristöön ja eologisuuteen... 23 6.2. Ihmisiin, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, alveluihin, talouteen seä liienteeseen ja turvallisuuteen... 24 6.3. Kulttuuriin, ymäristöön, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen... 24 6.4. Ymäristön häiriöteijät ja laatua osevien tavoitteiden toteutuminen... 25 7. ASEMAKAAAN TOTEUTUS... 25 7.. Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 26 7.2. Toteutusen ajoitus ja seuranta... 27.4. Luettelo liitteistä Liite Osallistumis- ja viointisuunnitelma Liite 2 Palautteet, mieliiteet, muistutuset ja lausunnot lyhennettyinä seä auungin antamat vastineet Liite 3 Asemaaavamuutosluonnos Liite 4 Asemaaavamuutosehdotus Liite 5 Asemaaavan seurantalomae 5
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037.5. Luettelo aavaa osevista asiairjoista, taustaselvitysistä ja lähdemateriaalista Hyvinään auungin eliirja, Kauunistrategia vuosille 207-2027 Hyvinään auungin väestösuunnite 207-2040 (K.9.207) Hyvinään auungin maanäytön toteuttamisohjelma 206-2025 Hyvinään auungin aavoitusohjelma 207-209 (K 27.2.207) Hyvinään auungin aavoitusatsaus 207 (K tiedosisaanti.9.207) Hyvinään auungin raennusjärjestys (K 27.2.207) Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelma (K7.6.203) Hyvinään auungin viheralueohjelma 20-2020 (TEKLA 4.2.200) Hyvinään auungin liiennejärjestelmäsuunnitelman teninen raortti luonnos 2.9.200 Hyvinään auungin Oili-tietoalvelusta: Meluselvitys 2003 ja 202, Sadevedet, Hyvinään auuni, ymäristöalvelut 2009 Pohjavesialueet, SYKE:n OIA-aineisto 204.6. Tiivistelmä Asemaaavamuutos on uulutettu vireille ja samalla julaistu Osallistumis- ja viointisuunnitelma, jossa esitettiin myös alustava aavajaus. Suunnittelualueen rajausta tennettiin aavatenisistä syistä asemaaavamuutosen luonnosvaiheeseen, jolloin otettiin muaan Piulammenolun jalanuluväylä aavamerinnän äivitystä vten seä Piulammen uisto. Kaava-alueen errostalotontilla tutitaan mahdollisuutta hieman oreamaan raentamiseen ulttuuriymäristö huomioiden. Myös raennusoieuden nostoa tutitaan. Lähialueen aavamääräyset äivitetään uiston ja evyenliienteen väylän osalta. Asemaaavan orttelialueille on laadittava erillinen tonttijao. Maanäyttösoimusen tve tutitaan aavarosessin yhteydessä. 6
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 2. UOROAIKUTUS JA ASEMAKAAAPROSESSI Alustava asemaaavarosessin aiataulu Alla on esitetty aavarosessi alustavine aiatauluineen seä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumisesta on errottu myös osallistumis- ja viointisuunnitelmassa liitteessä. Toivomme sähöistä osallistumista osoitteeseen irjaamo@hyvinaa.fi Kaavan vaihe Suunnittelurosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 04/207 Kauunginhallitus äättää aavan valmistelun aloittamisesta ja aava uulutetaan vireille. Osallistumis- ja viointisuunnitelma julaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa alautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) almisteluvaihe 2/207-/208 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 äivän ajasi. Osallisilla mahdollisuus antaa mieliide aavaluonnosesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe 3-4/208 Kauunginhallitus hyväsyy aavaehdotusen julisesti nähtäville 30 äivän ajasi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus aavaehdotusesta. Tvittavat lausunnot yydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväsymisvaihe 6-7 /208 Kauunginhallitus hyväsyy aavan alitusmahdollisuus on 30 v uluessa Helsingin hallinto-oieuteen (MRL 88 ) uorovaiutusen ja yhteistyön järjestämisestä on errottu temmin joaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. 7
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 2.. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat ja naaurit, lähialueen asuaat iranomaiset o Uudenmaan ELY-esus o Kesi-Uudenmaan elastuslaitos o Kesi-Uudenmaan maauntamuseo Hyvinään auungin toimialojen alvelualueet o Teninen esus (viheralueet, suunnittelu, liienne) o Ymäristöesus (raennusvalvonta) o Hyvinään vesi o Sivistystoimi (vhaisasvatus, erusoetus) o Elinvoima (tonttialvelut) Asiantuntija viranomaiset o Hyvinään lämövoima OY o Cuna OY o Telia-Sonera Finland OYJ o Elisa OYJ o DNA Muut yhteisöt o Hyvinää-Seura ry o Hyvinään ymäristönsuojeluyhdistys ry Muut tahot, joiden oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa. Osallisia voivat olla myös aii untalaiset, joita alueen ehittäminen iinnostaa. 8
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 2.2. Osallisten tiedottaminen Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava aavoitusesta sillä tavoin, että niillä joita asia osee, on mahdollisuus seurata aavoitusta ja vaiuttaa siihen. (MRL 6 ) Osallistua voi joaisessa aavarosessin vaiheessa joo suullisesti tai irjallisesti. Toivomme sähöistä osallistumista osoitteeseen: irjaamo@hyvinaa.fi Asiairjat ovat nähtävillä joaisessa uulemisvaiheessa aavoitusysiön ilmoitustaululla (Suutinatu 2 D, 3. rs.) seä auungin verosivuilla www.hyvinaa.fi/vireilla-olevatasemaaavat Aloitusvaihe ja valmisteluvaihe Kauunginhallitus teee aavoitusäätösen asemaaavamuutosen laatimisen aloittamisesta. Asemaaavamuutosen alusi laaditaan aavan toituseen ja merityseen nähden teellinen suunnitelma (Osallistumis- ja viointisuunnitelma), josta osallisilla on mahdollisuus saada tietoa osallistumis- ja vuorovaiutusmenettelyistä seä aavan vaiutusten vioinnista (MRL 63 ). Kaavamuutos tulee vireille uulutusella. Osallistumis- ja viointisuunnitelma julaistiin. ireilletulosta tiedotetaan: - Kauungin virallisella ilmoitustaululla - Kauungin internet-sivuilla - Paiallisessa sanomalehdessä, Aamuostissa -Kirjeitse aava-alueen maanomistajille ja naaureille vireilletulosta ireilletulon jäleen valmistellaan aavaluonnosaineisto, joa laitetaan nähtäville 30 äivän ajasi. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa aavaluonnosta osevia mieliiteitä joo irjallisesti tai suullisesti uulutusessa mainittuun äivämäärään mennessä. Mieliiteet tutitaan aavoitusysiössä ja huomioidaan tavoitteiden uitteissa mahdollisuusien muaan. Mahdollisia ennaolausuntoja voidaan yytää. Ehdotusvaihe almistelusta tiedotetaan: - Kauungin virallisella ilmoitustaululla - Kauungin internet-sivuilla - Paiallisessa sanomalehdessä, Aamuostissa - Kirjeitse aava-alueen maanomistajille ja naaureille valmistelusta. almisteluvaiheen suunnitelmaluonnos muoataan asemaaavamuutosehdotusesi, jona auunginhallitus asettaa julisesti nähtäville 30 äivän ajasi. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus jättää aavaehdotusesta muistutus joo irjallisesti tai suullisesti uulutusessa mainittuun äivämäärään mennessä. Lausunnot yydetään. Julisesta nähtävillä olosta tiedotetaan: 9
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 - Kauungin virallisella ilmoitustaululla - Kauungin internet-sivuilla - Paiallisessa sanomalehdessä, Aamuostissa Kaavan hyväsyminen ja voimaantulo Asemaaavaehdotus saatetaan hyväsymisäsittelyyn auunginhallituselle, joa hyväsyy myös lausuntoihin ja muistutusiin annetut vastineet. Hyväsymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan, uten alla on errottu. Hyväsymisäätösestä on mahdollista valittaa tiedosisaantiajan jäleen 30 vr uluessa Helsingin hallinto-oieudelle. Hyväsymisestä tiedotetaan: - irjeitse vain, jos sitä on irjallisesti yytänyt ehdotusvaiheessa ja ilmoittanut osoitteensa (MRA 94 ). - Päätösestä tiedotetaan Kauungin virallisella ilmoitustaululla oimaantulosta tiedotetaan: - Kauungin virallisella ilmoitustaululla - Paiallisessa sanomalehdessä, Aamuostissa 0
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 3. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.. Suunnittelun tve, tavoite, äynnistyminen ja sitä osevat äätöset Maanomistaja on jättänyt asemaaavamuutoshaemusen 5.3.207 ja ohde mainitaan aavoitusatsausessa 207. Kauunginhallitus on äättänyt oousessaan 0.4.207 06 äynnistää asemaaavamuutostyön. Asemaaavamuutos on uulutettu vireille 2.4.207. Asemaaavamuutosen tavoitteena on tutia mahdollisuudet hieman oreamaan, ymäristöön soveltuvaan, raentamiseen alueella. Haijan tavoitteena on tehostaa asuinerrostalojen äyttöä. Kaavamuutos mahdollistaa raennusannan tehostamisen nyyisestä. 3.2. Alueen yleisuvaus, yhdysuntaenne ja auuniuva Suunnittelualue on 980-luvulla raentuneella asuinerrostalovaltaisella alueella. Raennusten rytmi Piulammenolun uolella luo raittimaista vaiutelmaa miljööseen. Uudenmaanadun vressa olevat raennuset muodostavat suojaa asuinalueiden sisäihoille. Raennuset muodostavat useammassa orttelissa sisäihan. Suunnittelualueen auuniuvallinen ilme on errostalovaltainen ja yhtenäinen. Alue on täysin raentunut. 3.3. Luonnonymäristö, viristys, maaerä ja hulevedet Hyvinää uuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhyeeseen. Pohjoisella Uudellamaalla tälle vyöhyeelle ovat ominaisia havuuuvaltaiset mustiatyyin metsät. Suunnittelualueella on runsaasti havuvaltaista, osin angasmetsämäistä asvillisuutta, ääosin mäntyjä. Suunnittelualue on raentunut ja luontovot ovat vähäiset. Raennuset muodostavat alueelle suojaisan miroilmaston. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ksiouisto ja nimeämätön uisto, joa sijaitsee aivan äiväodin vieressä. Nimeämätön uisto on A3 luoan hoidettu uisto. Ksiouistosta on yhteys Kruunuuiston autta Puolimatan taajamametsään, joa on esusuisto ja toimii lähiymäristön viristysäytössä. Suunnittelualueen maaerä on hieamaista hjumuodostuman reuna-aluetta ja sijoittuu N2000 oreusjärjestelmän muaan oreusäyrien +06 - +09 metrin välille oordinaattijärjestelmässä ETRS89-GK-25FIN. Alue on melo tasaista. Mahdolliset temmat ohjatutimuset raentamista vten ovat tontinhaltijan vastuulla. Raennetun ymäristön attovedet ja muut äällystetyt, vettä lääisemättömät innat voivat asvattaa alueen hulevesien määrää aiallisesti. Hulevesi on maaninnalle, raennusen atolle tai muulle innalle ertyvä sade- ja sulamisvesi. Suunnittelualueella on aljon ovia, vettä lääisemättömiä intoja.
Suunnittelualue on ääosin ohjavesialueen muodostumisalueen raja-alueella. Kuvassa ote Oili-tietoalvelusta, tummemi liila on suunnittelualue ja vaaleami liila on sadevesien valuma-alue. Alue sijaitsee sadevesien valuma-alueella, joa uraa antaanjoea ohti. Kuvassa ote Oili-tietoalvelusta, tummemi alue on raja-alue, jolla on vaiutusta ohjavesialueen muodostumiseen. Raja on yritty ulottamaan tiivistyvään maaerään saaa.
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 3.4. Raennettu ymäristö, ulttuuriymäristö, alvelut ja liienne Raennuset suunnittelualueella ovat elementtiraenteisia ja niiden julisivuilla on Uudenmaanadun uolella ellertävää tiililaattaa ja Piulammenolun uolella unertavaa tiililaattaa. Ymäröivät errostalot ovat suurelta osin myös elementtiraenteisia. Miljöölle tyyillistä on raennusien muodostamat suojaisat sisäihat ja oman aiaautensa itehtuuri. Hyvinään esusta ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmassa (ohdenumero 06) todetaan, että alueen ortteliraenne, itehtuuri ja viherymäristö tulee yriä säilyttämään. Raennusissa tehtävät muutoset tulee sovittaa alueen ominaisluonteeseen. Alue on votettu aiallisesi voaasi alueesi Hyvinään esustaajaman ulttuuriymäristön hoitosuunnitelmassa. Suunnittelualueella asuu noin 70 henilöä. Suunnittelualue sijaitsee noin 3 m äässä esustan alveluista. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee ehojan alveluesittymä, jossa on äivittäistavaaua, osti ja anialveluita, äiväoti seä oulu. Sairaala sijaitsee n. 0,5 m äässä. Suunnittelualueella sijaitsevien raennusten asuaat, samoin uin alueen lähiymäristön asuaat tueutuvat Uudenmaanadun väylään autoliienteessä. Uudenmaanatu on ysi Hyvinään ääaduista. Alueella on hyvät jouoliienteen yhteydet niin aiallisliienteen uin alveluliienteen osalta. Pysäöinti taahtuu ääasiassa tonteilla. Ajoittain myös ysäöintialueilla on ruuhaista alueella sijaitsevien äiväotien saatto-, ja hauliienteen vuosi. Päivittäistavaauan asiaasliienne ohjautuu Yli-Anttilantien autta. Alueella taahtuva evytliienne voi äyttää seä Uudenmaanadun evyenliienteen reittejä, että Piulammenolun yleiselle jalanululle vattua väylää. Uudenmaanadun liienteestä aiheutuu melua jonin verran. Hyvinään liiennejärjestelmäsuunnitelman tenisessä raortissa on yleisesti todettu, että liienteestä aiheutuva melu asvaa liiennemäärän lisääntyessä. Pääadun liiennemäärä ei uitenaan ole lisääntynyt uusien asuinalueiden tai työaiojen myötä. Liiennemäärä on illan huiutunteina noin 200-300 ajoneuvon luoa lähialueen ymäristössä. Uudenmaanadun liiennemeluäyrä 55dB osuu suunnittelualueen reunamille. Melutaso ei saa ylittää, valtioneuvoston äätösen 993/992 muaan, ulona melun A-ainotetun evivalenttitason (L Aeq ) äiväohjevoa (lo 7-22) 55 db eiä yöohjevoa (lo 22-7) 50 db. altioneuvoston äätös ohjeistaan asuinhuoneissa, että uloa antautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-ainotetun evivalenttitason (LAeq) äiväohjevon (lo 7-22) 35 db ja yöohjevon (lo 22-7) 30 db. 3
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Kuvassa ote Oili-tietoannasta, tummemi aunainen atumeluäyrä on 55 db ja vaaleami unainen atumeluäyrä on 45dB. aaleansininen alue on maantiemelu 40-45 db. Suunnittelualue on tummennettu. 4
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 3.5. Olemassa olevat aavatilanteet Maauntaaavatilanne Kuvassa ote Uudenmaan vaihemaauntaaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen liimääräinen sijainti valoisella ymyröitynä. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa uusi raentaminen ja muu maanäyttö on soeutettava suunnittelulla ymäristöönsä tavalla, joa vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ymäristö- ja luontovot seä ottaa huomioon alueen ulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaisiirteet. Suunnittelussa on iinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja vauduttava sään ääri-ilmiöihin. Suunnittelualue on ohjavesialueella ja aluetta osevat toimeniteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä ysyvästi ohjaveden määrää tai heiennä sen laatua. Suunnittelualue on voaalla hjualueella ja ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on vioitava ja sovitettava yhteen maauntaaavassa osoitetun äyttötoitusen muainen maanäyttö ja geologiset vot. 5
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Yleisaavatilanne Kuvassa ote Kesustaajaman osayleisaavasta. Suunnittelualueen liimääräinen sijainti valoisella ymyröitynä. Suunnittelualue on meritty AK merinnällä asuinerrostaloalueesi. Alueen errosalasta ääosa vataan asuntoäyttöön errostaloissa. Alueelle saa sijoittaa myös alveluja ja toimitiloja, joiden äyttö ei aiheuta häiriötä asuinymäristölle. Alueen tonttitehouudesi suositellaan e=0,4-0,6. Suunnittelualue jää ge- aluemerinnän sisäuolelle, joa on voas hjualue merintä. Alueen asemaaavoitusessa tulee ottaa huomioon voaan hjualueen alueräisen luonteen säilyttäminen. Toimeniteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on atsottava, ettei aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutosia voaan hjualueen luonteeseen. Maisemaa muuttavaa maanraennustyötä ei saa suorittaa ilman luaa (toimeniderajoitus MRL 43 2 mom, 28 ). Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjavesien suojelemiseen. Alueella raentamista ja muuta maanäyttöä saattavat rajoittaa ymäristönsuojelulain 8 :n ohjaveden ilaamisielto seä vesilain 3 luvun säädöset haneiden luvanvaisuudesta. Alueelle ei saa sijoittaa laitosia tai toimintoja, joissa äsitellään tai vastoidaan ohjavedelle vaallisia aineita. Alueella on ielletty ohjaveden annalta haitallisten emiaalien ja jätteiden laitos- tai ammattimainen äsittely ja vastointi. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusen sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään vastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Raentamisen seurausena ei saa aiheuttaa haitallista ohjaveden urautumista. Asemaaavassa tulee tutia mahdollisuutta sade- ja sulamisvesien johtamiseen atoilta ja muilta siisteiltä alueilta seleytys- ja 6
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 imeytysalueille. Asemaaavassa on annettava ohjaveden laadun ja määrän turvaamisesi teelliset määräyset. Suositus: Lämmitysmuodosi suositellaan muuta uin öljyesuslämmitystä tai ohjavettä vaantavaa maalämöjärjestelmää. Ajantasa-asemaaava Kuvassa ote ajantasa-asemaaavasta, suunnittelualue rajattu unaisella. Suunnittelualueella on voimassa asemaaava 7:005, joa on vahvistettu.8.977 seä asemaaava 7:030 joa on hyväsytty 26.2.200.Suunnittelualue on osoitettu AK merinnällä Asuinerrostalojen orttelialueesi. Alueelle on Uudenmaanadun vteen mahdollistettu ½ I errosinen raennus, Ksiotien suuntaisesti ½ errosinen raennus, näiden raennusalojen väliin on mahdollistettu I errosinen raennus ja Piulammenolun suuntaisesti ½ errosinen raennus. Raennusoieudet jaautuvat samalla eriaatteella 2300+3600+200+00 -m² raennusaloille. Kaavassa on myös osoitettu raennusen julisivu, johon tulevien asuinhuoneiden ja eittiön iunoiden on oltava äänieristyseltään vähintään 30dB(A). Alueen eselle on vattu raennettava leii- ja oleselutila. Autoaiamääräys on a/75 -m². Alueen ohjoisreunalla on ysäöimisaia ja Uudenmaanadun reunassa liittymäieltomerintä. Piulammenolu on meritty yleiselle jalanululle vatusi adusi. P-merinällä on aavassa osoitettu uistoalue. 7
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 3.6. Maanomistustilanne Suunnittelualue muodostuu ysityisen tahon omistamasta tontista osoitteessa Ksiotie seä auungin omistamista uisto- ja atualueista. Maanäyttösoimusen tve tutitaan aavoitusen yhteydessä. Maanäyttösoimusista vastaa Hyvinään auungin tonttialvelut. 3.7. Pohjatta, tonttijao, raennusjärjestys ja mahdolliset raennusiellot Pohjatasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinään auungin tonttialvelut. Suunnittelualueen tontille 06-7-68- on tehty sitova tonttijao 20.3.979, tontinmittaus 5.5.979 ja reisteröity 5.6.979. Hyvinään auungissa noudatetaan 6.3 207 voimaan tullutta auungin raennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia raennusieltoja. Asemaaavan alueelle laaditaan erillinen tonttijao. 3.8. Lähtöohtien antamat tavoitteet Suunnittelualuetta ymäröivä miljöö tulisi säilyttää mahdollisimman mäntyvaltaisena asvillisuutensa uolesta, osa alueen maasto on angasmetsätyyistä. Hulevesien hallintaa on iinnitettävä huomiota, osa auungin hulevesiviemäristön aasiteetti on rajallinen. Mahdollisten lisääntyvien ranasateiden myötä hulevedet tulisi viivyttää tontilla, ennen niiden johtamista auungin hulevesiverostoon. Kauuniuvallinen oreatasoisuus muodostuu tällä alueella raennusten sijoittelusta, julisivujen eheydestä ja asuntojen rytmistä. Hissiuilut tulee sijoittaa talon sisäuolelle, jollei niitä voi hmonisesti yhteen sovittaa talon julisivun anssa. Haijan toimesta on tutittu joitain raentamisen vaihtoehtoja. Osa raennusista on nyyisillä asuntojaaumilla eätaloudellisia eivätä vastaa minaysyntään. Lisäsi hissin raentaminen olisi haasteellista raennusten ulouolelle, jos taloja ei ureta. Talojen uraminen on annattavaa ienellä lisäraennusoieudella. Kauungin elinvoiman annalta on täreää, että auuniin tulee asuaita ja aavamuutosella yritään edistämään asumisen edellytysiä. 4. ASEMAKAAAN SUUNNITTELUN AIHEET 4.. Aloitus Kaavan vireilletulon yhteydessä julaistiin osallistumis- ja viointisuunnitelma, josta osallisilla on ollut mahdollista antaa alautetta. uorovaiutus ja saatu alaute Palautetta tuli ysityisiltä tahoilta asi aaletta ja viranomaistahoilta olme aaletta. Ysityisiltä tulleesta alautteessa huolenaiheena oli enemmän raennusaiainen toiminta. iranomaistahojen, jota antoivat alautetta, tullaan äymään suunnittelun edetessä neuvotteluita teen muaan. Palautteet osallistumis- ja viointisuunnitelmasta seä aavoitusen niihin antamat vastauset on äsitelty liitteessä 2. 8
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 4.2. almisteluvaihe Palautteen ohjalta valmisteltiin asemaaavamuutos luonnos, jossa aavamuutosalue oli muuttunut aavatenisistä syistä johtuen osallistumis- ja viointisuunnitelmassa esitettyyn. Osalliset tistettiin uuden rajausen yhteydessä. Asemaaavamuutosluonnos on esitetty liitteessä 3. Asemaaavamuutosen luonnos on ollut nähtävillä 5.2.207-9..208 välisenä aiana, jolloin osallisilla on ollut mahdollista jättää mieliide aavaluonnosesta. Ennaolausunnot yydettiin Uudenmaan ELY-esuselta, Kesi-Uudenmaan Pelastuslaitoselta, Kesi-Uudenmaan maauntamuseolta, Raennusvalvonnalta, Puistoysiöstä, Liiennesuunnittelusta, Katusuunnittelusta, Tonttialveluilta, haisasvatusesta, Perusoetusesta, Hyvinään Lämövoima OY: ltä, Cuna OY: ltä, Telia oeraattorilta, Elisa oeraattorilta, DNA oeraattorilta, Hyvinään ymäristönsuojeluyhdistyseltä ja Hyvinää Seuralta. uorovaiutus ja saatu alaute Ennaolausunnon antoivat Cuna Oy, Kesi-Uudenmaan maauntamuseo ja Uudenmaan ELYesus. Lisäsi tuli asi mieliidettä. Palautteet ja niiden vastineet on äsitelty liitteessä 2. ELYesusen esitysestä asemaaavaan tehtiin tennusia veeen ja ohjavesimääräysien osalta. 4.3. Ehdotusvaihe Asemaaavamuutosehdotus asetetaan auunginhallitusen äätösellä julisesti nähtäville (MRL 65, MRA 27 ) 30 äivän ajasi. Kaavamuutos on nähtävillä myös aavoitusen verosivuilla. Asiasta tiedotetaan, uten osallisten tiedottamisohdassa on errottu. Lausunnot yydetään Uudenmaan ELY-esuselta, Kesi-Uudenmaan maauntamuseolta, Kesi-Uudenmaan elastuslaitoselta. Asemaaavamuutosehdotus esitetään liitteessä 4. uorovaiutus ja saatu alaute Asemaaavamuutosehdotus oli nähtävillä 3.8.-3.9.208 välisenä aiana Kauungintalon aulan info isteessä seä aavoitusen nettsivuilla. Nähtävilläoloaiana Kesi-Uudenmaan maauntamuseo ja ELY- esus antoivat lausunnon, yhtään muistutusta ei jätetty. Maauntamuseo ei vaatinut raennusten suojelua, muta iti hyvänä, että yhtenäiset sisäihat säilyvät. ELY-esus taas olisi halunnut eäsuorasti ieltää öljylämmitysen ja energiaaivojen äytön ohjavesiolosuhteiden taia. Alueella on auolämö, johon nyyiset raennuset on liitetty. Kaavassa ei ollut tvetta ieltää lämmitysmuotoja, sillä alueella on helo auolämmön saatavuus. Kaavan mahdollistama oreami raentaminen on ustannustehoasta liittää myös auolämöön. Kaavassa myös määrätään ohjavesien suojaamisesta, miäli öljylämmitystä äytettäisiin se tulisi sijoittaa raennusen sisätiloihin ja vuotosäiliöllä vustettuna. Kumiaan lausunto ei aiheuttanut muutosteita aavaan. Lausunnot ja vastineet niihin on äsitelty liitteessä 2. 4.4. Hyväsymisvaihe Kaavamuutosen hyväsyy auunginhallitus sysyn 208 aiana. Asiasta tiedotetaan, uten osallisten tiedottamisohdassa on errottu. 9
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 5. ASEMAKAAAN KUAUS 5.. Suunnittelurataisun valinta, uvaus ja erustelut Aloitusvaiheessa osallistumis- ja viointisuunnitelmassa esitetty suunnittelualuerajaus tentui siten, että Korttelin 68 tontin lisäsi, aava-alueeseen otettiin muaan Piulammenuisto, Ksiotien evyenliienteenväylä ja Piulammenolun evyenliienteenväylä Kasentiehen asti. Asemaaavamuutosella mahdollistetaan asuntojen raentaminen tehoaammin, uten haija haemusessaan esitti. Tehoas raentaminen taajama-alueella on toitusenmuaista tiivistämistä. Tiivis auuniraenne mahdollistaa alvelujen hyvän saavutettavuuden. Asuntojen raentaminen toisaalle lisäisi infran raentamisen ustannusia seä hajauttaisi yhdysuntaennetta. Asemaaavamuutosella halutaan mahdollistaa ustannustehoas maanäyttö. Asuinerrostalojen orttelialueella raennusalat sijoitettaan lähes samoin uin edellisessä aavassa, jotta alueelle tyyillinen suljettujen sisäihojen miljöö säilyy. Kaavamääräysissä määrätään myös alueen ymäristön ja auuniuvan huomioimisesta. Alueen valinta aiallisesi ulttuuriymäristöohteesi on erustunut uistomaisiin iha-alueisiin ja alueen itehtuuriin. Alue säilyy alueräisessä äyttötoitusessa asuinerrostalojen alueena. Kerrosoreutta lisättiin haijan tavoitteiden ja neuvotteluissa esitetyn muaisesti. Piulammenolun uoleinen nyyinen raennus mahdollistetaan viiteen erroseen, sen nyyisin olleessa olmeerrosinen eli noin 9 metriä orea. Uudenmaanadun uolella oleva raennus mahdollistetaan uuteen erroseen, sen nyyisin ollessa neljäerrosinen eli noin 2 metriä orea. iisierrosinen raennus on noin 5 metriä orea ja uusierrosinen noin 8 metriä. Tontin ohjoisreunan raennus on uusierrosinen ja errosluu tistetaan vastaamaan nyytilannetta. Maanäyttö ja raennuslain (5 ) muaan raennusen erros sijaitsee oonaan tai ääasiallisesti maaninnan yläuolella. Kaii errosissa sijaitsevat tila luetaan errosalaan ja aii erroset raennusen errosluuun. Kerrostalotontin raennusoieus nousee ahden raennusen osalta orotettavien errosten myötä hieman ja aiien raennusten osalta raennusoieudet jaotellaan emmin nyytilannetta ja tulevaisuutta vastaavisi. Koonaisraennusoieuden määrä on 8800 -m² ja tämä toittaa noin 25 % raennusoieuden nousua. Pientä stilisointi tehtiin iaian ja raennusalan väliin jäävän alueen osalta. Pysäöintialue on laajennettu lähemmäsi tontilla sijaitsevaa Ksiotien suuntaista taloa. Suunnittelualueella ysäöinti tulee taahtua omalla tontilla. Tontin ialueen unnostustöillä mahdollistetaan aiaisemaa tiuemi aioitus siten, että aii iaiat otetaan äyttöön. Asuntoaasiteetin nosto vaiuttaa autoaioihin. Aiaisemman aavamääräysen muaisesti tontilla tuli olla a /75 -m² ja nyt a / 85 -m². Tämä toittaa äytännössä 8 autoaian lisäystä, aiaisemmasta 96 autoaiasta 04 autoaiaan. Piulammenolu on nyyisessä asemaaavassa yleiselle jalanululle vattu atu, jossa nyyisellään äytännössä ulee myös yöräilijöitä. Tässä asemaaavamuutosessa evyenliienteenväylän äyttö mahdollistetaan niin yöräilijöille uin huoltoajolle. Huoltoajo mahdollisuus mahdollistaa tvittaessa lähiymäristön asuaiden elastusyhteysien emman saavutettavuuden. 20
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Suunnittelualueen hulevesien ja ohjaveden hallintaan iinnitetään huomioita hulevesimääräysellä ja ohjavesien huomioimisella yleismääräysin. Samoin Uudenmaanadulta tulevaa melua vastaan on toitusenmuaista määrätä melusuojaus. Maanäyttösoimusta ei laadittu aavarosessin aiana. 5.2. Kaavan raenne ja aluevauset Korttelialueet Asuinerrostaloorttelialue, AK-5 (0007) Korttelialueelle saa raentaa asuinerrostaloja ja raennusoieuden uitteissa toimisto-, työ-, alvelu- ja liietilaa enintään 0% sallitusta raennusoieudesta. Raennusoieuden lisäsi saa raentaa asumista alvelevia vastotiloja ja asuaiden yhteiseen äyttöön toitettuja tiloja enintään 0 % raennusoieudesta. Raennuset tulee raentaa julisivu- ja attomateriaalien seä attomuodon suhteen yhtenäistä raennustaaa noudattaen. Kaii raenteet on tehtävä oreatasoisesti iinnittämällä erityistä huomioita ymäristön, auuniuvan ja viihtyvyyden vaatimusiin. Porrashuoneessa tulee olla iuna joaisen errosen ohdalla. Porrashuoneiden aiien errosten sisäänäynti tasojen 5 m² ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Raennusten sisällä melutaso ei saa ylittää äiväohjevoa 35dB(A) eiä yö-ohjevoa 30dB(A). Pveeet on lasitettava. Tontille on raennettava alueen äyttötoitus huomioiden riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leii- ja oleselualueita. Tontilla tulee säilyttää tai sinne on istutettava ysi uu utain tontin raentamattoman osan 500 m² ohti. Raentamatta jäävät tontin osat on istutettava ja idettävä huolitellussa unnossa. Asuinerrostalon orttelialueelle saa raentaa myös toimisto-, työ-, alvelu- ja liietilaa niin halutessa. Nämä mahdolliset maanäytön äyttötoitustoiminnot tuisivat ehojan alveluesittymän elinvoimaisuutta. Palvelu- ja liietilat hyödyttäisivät alueen asuaita. Raennuseen mahdollistetaan raennettavasi myös riittävästi asumista alvelevia tiloja, jota osaltaan voivat lisätä asumisviihtyvyyttä. Raennusien tulee olla laaduaasti raennettuja ja ymäristön ulttuurimiljööseen soveltuvia. Raenteiden on täytettävä myös meluvaatimuset. Olemassa olevalle muuntamolle on vattu vamerinnällä alue tontilta. Lähiviristysalue, L Alueelle on raentunut A3 luoan hoitoluoitusella oleva uisto. Puisto nimetään aavassa Piulammenuistosi. Muut alueet Raennusalat Alueen errostaloorttelin suljettumiljöö on toitus säilyttää sijoittamalla raennusalat niin, että se mahdollistaa edelleen avoimen sisäihan alueella. Istutettava alueen osa 2
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Alueen eselle osoitetaan istutettavan alueen osa, jonne on toitus sijoittaa yhtenäisen suunnitelman muaisesti iha-, leii- ja oleselualuetta asuaille. Alueella jo olemassa olevaa asvillisuutta yritään säilyttämään. Melu (240025) Tontille sijoitettava iha-alue tulee suojata siten, että melutaso ei ylitä äivällä (lo 7-22) 55 db(a) ja yöllä (lo 22-7) 50 db(a). altiovainministeriön ohjeen muaisesti iha-alueen melu ei saa ylittää yllämainittuja ohjevoja. Piha-alueen suunnittelussa tulee iinnittää huomiota mahdolliseen melusuojauseen. /h Kaavassa on asi evyenliienteen merintää, joista toinen on: Jalanululle ja oluyöräilylle vattu atu, jolla huoltoajo on sallittu. Toinen merintä on: Ohjeellinen jalanululle ja oluyöräilylle vattu alueen osa, jolla huoltoajo sallittu. Piulammenolun aavamerintä ei mahdollistanut aiaisemmin vsinaisesti yöräilyä alueelle. Käytännössä väylää äytetään yöräilyyn ja risteysalueella on siitä ertova liiennemeri, vastoin nyyisin voimassa olevaa asemaaavaa. Kaavamääräys tistettiin nyyäivää vastaavasi. Huoltoajoyhteys on täreä sallia alueella sijaitsevien sähömuuntamoaain ja elastustien vuosi Liittymäielto Korttelialueen Uudenmaanadun uoleiselle rajalle on meritty liittymäielto, osa turvallisuussyistä tontin ajoneuvoliittymää ei voida sallia tältä reunalta. Pysäöimisaia Tontin ysäöinti hoidetaan sille vatulla alueella. Yleiset määräyset Alue on täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää eritystä huomioita ohjavesien suojelemiseen. Alue on yhdysuntien vedenhaninnalle täreää ohjavesialuetta. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota ohjaveden suojelemiseen. Öljysäiliöt on sijoitettava raennusten sisätiloihin tai suojaaltaaseen, jona tilavuus vastaa vähintään vastoitavan öljyn enimmäismäärää. Raentaminen, ojituset ja maanaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu ohjaveden laatumuutosia tai ysyviä muutosia ohjaveden oreuteen. Ennen aava-alueella tehtävien aivutöiden aloittamista tulee selvittää ohjavesiolosuhteet ja ohjaveden taso seä ryhtyä teellisiin toimeniteisiin ohjaveden suojelemisesi. Tontin inta-alasta vähintään /3 osa tulee olla vettä lääisevää. Tonteilla tulee viivyttää vettä lääisemättömiltä innoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysraenteiden tulee olla m³/ joaista 00 vettä lääisemätöntä inta m² ohden. iivytysainanteiden, -altaiden ja säiliöiden tulee tyhjentyä 2 h uluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 22
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Ilmastonmuutoseen ja lisääntyviin hulevesiin yritään vautumaan siten, että hulevedet tulisi äsitellä ensisijaisesti tonttiohtaisesti. Kauungin infrastrutuurin aasiteettiä ei oletusvoisesti lisätä, un jo raentuneella alueella taahtuu muutosia. Autoaioja on vattava seuraavasti: a/85 asuin -m² 2 a/ toimisto- ja työtila. 2 a/ alvelu- ja liietila. Poluyöräaioja on osoitettava seuraavasti: oluyöräaia / 30 -m². Paioista vähintään uolet on sijoitettava ihatasossa olevaan uloiluvälinevastoon. Autoaiojen määrää löyhennettiin edellisestä asemaaavasta hieman alueen sijainti huomioiden. Poluyörille on vattava säilytystilaa. 5.3. Mitoitus ja nimistö Kaavamuutosalueen inta-ala on noin 4786 m². Asuinerrostaloorttelialueen tontti säilyttää oonsa ja on noin 0495m². Katualuetta aavamuutosessa on noin 420m². Puistoaluetta on noin 287m². Raennusoieus lisääntyy noin 600 -m² ja errosoreus ahdella errosella ahden talon osalta. Raennusoieus aavamuutosen myötä on 8800 -m². äestömäärän on mahdollista asvaa useamman otitalouden verran alueella aavamuutosen myötä. Kaavassa määrätään oluyöräaia / 30 -m². aia suunnittelussa yritään huomioimaan myös estävä liiuminen, on realistista vata autoaioja riittävästi aavoitusen yhteydessä. Alueen sijainti huomioiden, autoaia/ 85 asuin -m² ohden voidaan atsoa riittäväsi alueella muuten hyvin julisten uluyhteysien taia ja asumisen luonne huomioon ottaen. Mitoitus on esitetty asemaaavan seurantalomaeessa liitteessä 5 (liitetään myöhemmin) Alue on raentunut. Alueen nimistö ei muutu atujen osalta. Puisto, jolla ei ole ollut nimeä nimetään Piulammenolun muaan Piulammenuistosi. 6. ASEMAKAAAN AIKUTUKSET Kaavamuutosen vaiutusia on vioitu aavatyön yhteydessä asiantuntija-vioin ääasiassa auungin omana työnä. aiutusten viointi erustuu alueelta äytössä oleviin erustietoihin, suoritettuihin maastoäynteihin, aluetta oseviin selvitysiin seä asiantuntijayhteistyöhön ja osallisilta saatuihin lausuntoihin ja alautteeseen. aiutusia vioidaan oo suunnittelurosessin ajan. 6.. Yhdysuntaenteeseen, raennettuun ymäristöön ja eologisuuteen Asemaaavamuutosen vaiutus raentamiseen on ysyväisluontoista ja täydentää jo olemassa olevaa yhdysuntaennetta. Noin 25 % raennusoieuden nosto tontilla ei vaiuta merittävästi esustaajaman raennettuun ymäristöön. Kaavamuutos vaiuttaa alueen yhdysuntaenteeseen tiivistävästi. Tiiviillä raentamisella yritään lyhentämään etäisyydet ja masimoimaan mm. alveluista saatava hyöty. Kauungin asvu edellyttää riittävää asuntoraentamista. Hyvinää esimääräinen MALsoimusen muainen tavoite on 360 asuntoa vuodessa, joista 72 asuntoa olisi valtion tuemaa asuntotuotantoa. Hyvinään ensisijaisina asuntotuotannon suurina ohdealueina ovat 23
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 esustaajaman ydinalueet, joihin Ksiotien asuinerrostaloaluein uuluu. Asumismuotojen moniuolinen tjonta alueella ei muutu merittävästi. Haija on vuora-asumistuotantoon erehtynyt toimija, jolloin odotettavissa on vuora-asuntotjonnan lisääntyminen. Kaavamuutosella tuotettavien asuntojenmäärä riiuu toteuttajan suunnitelmista. Tilastoesusen muaan asuntojen huoneistointa-ala on vuonna 207 ollut esimäärin 79,8 m² ja asuinerrostaloissa 56, m². Tyhjillään seisovat huoneistot raennusessa eivät ole estävän ehitysen muaista, osa ne ovat uluerä raennusen unnossaidon autta. Toitusenmuaista on mahdollistaa raennusen tehoas ja toimiva äyttö, joa alvelee asuaita myös jatossa. Keseiset raennusen ymäristövaiutuset liittyvät energianulutuseen ja sitä autta asvihuoneaasuäästöihin. Alue uuluun auolämmön toiminta-alueeseen. 6.2. Ihmisiin, terveyteen, sosiaalisiin oloihin, alveluihin, talouteen seä liienteeseen ja turvallisuuteen Kaavamuutosen vaiutus ääosin ohdistuu jo alueella asuviin henilöihin. äestömäärän asvu alueella on osa oo auungin asvu tavoitteita, joa mitoitusellisesti huomioidaan 0,9% asvuna vuodessa. Hyvinää on väestöltään asvava auuni. Altistuminen ilmansaasteille ja niistä mahdollisesti aiheutuvat terveyshaitat ovat sitä suuremaa mitä oreamia hengitysilman itoisuudet ovat ja mitä auemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa. Kaavamuutosella ei lisätä liiennettä merittävästi, jolloin terveydelliset vaiutuset ilmanlaadussa eivät ole merittäviä. Hulevesien huomioimisella yritään ennaltaehäisemään tulvia ja niiden muana tuomia eäuhtausia. Suunnittelualueen aavoitusella ei ole merittäviä haitallisia vaiutusia ihmisten terveyteen. Alueen sosiaalinen luonne ei vsinaisesti muutu, sillä asumisenluonne ohjautuu alueen identiteettiin. Yhteisöllisyyttä yritään edistämään alueen identiteetin tuemisella, äestönmäärän asvaessa mahdollistaa se sosiaalisen veroston laajentamista. Kaavamuutosen mahdollistama toimisto-, työ-, alvelu- ja liietila tontille voisi olla merittävää alueen väestölle alveluiden muodossa, mutta ei vsinaisesti elineino- ja yritystoiminnan työllistämisen annalta. Alueen väestö tueutuu aiallisiin alveluihin lähialueen ymäristössä ja esustassa. Tiivis auuniraenne mahdollistaa myös alvelujen hyvän saavutettavuuden edellytyset. Kaavamuutosella ei ole taloudellisia vaiutusia. Pysäöintiaioja tasteltaessa valmisteluvaiheessa todettiin, että liienne on edelleen turvallisuussyistä järevää ohjata Ksiotien uolelta tontille. Turvallisuutta haluttiin lisätä aavallisesti, seleyttämällä jalanululle toitetun väylän äyttötoitusta myös muun evyenliienteen sallivasi. Liiennemerit ovat sallineet yöräilyn väylillä aavan vastaisesti aiaisemmin. Kevyenliienteen reitin aavamääräysen äivittäminen emmin nyytilannetta vastaamaan mahdollistaa se myös huoltoajon lähialueelle. Huoltoajosi atsottavat elastusajoneuvot voivat alvella emmin myös aavamuutosalueen ymäristössä. Kaavamuutos tämän äivittyvän merinnän osalta on merittävä turvallisuuden annalta. Asemaaavamuutosella ei ole merittäviä vaiutusia liienteeseen, osa väestömäärä ei lisäänny merittävästi. 6.3. Kulttuuriin, ymäristöön, luontoon, maisemaan ja viihtyvyyteen Kaavamääräysin (mm. raennusalat ja äääyttötoitus) yritään huomioimaan ulttuuriymäristön miljöö. Päääyttötoitusessa ohjataan aiallisesti merittävän 24
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 ulttuuriymäristöalueen huomioimista raentamisessa. Raennuset tulee raentaa julisivu- ja attomateriaalien seä attomuodon suhteen yhtenäistä raennustaaa noudattaen. Kaii raenteet on tehtävä oreatasoisesti iinnittämällä erityistä huomiota ymäristön, auuniuvan ja viihtyvyyden vaatimusiin. Raennusille tyyillinen laattainta huomioidaan mahdollisuusien muaan tulevassa julisivujen suunnittelussa tontin haltijan muaan. Miljöön ulttuuriiirteet ovat ortteliraenteessa. Raennusalat sijoitetaan siten, että suljettujen sisäihojen olemassaolo turvataan. Käyttötoitusmääräysessä orostetaan uuston meritystä ja näin mahdollistetaan sisäihan uistomaisuus tulevaisuudessa, sillä raentamatta jäävät tontin osat on istutettava ja idettävä huolitellussa unnossa. Kulttuurin vo alueella ei ole häviämässä mutta alueen ulttuurin errosellisuus raentamisen myötä voi lisääntyä. Kaavamuutosella tennetaan äyttötoitusta siten, että ulttuurivot ovat huomioitavissa emmin uin aiaisemmin. Lähiymäristön asuaiden ohdalla muutos maisemaan ei ole merittävä, osa alue säilyy errostalovaltaisena. Kaavamuutos mahdollistaa noin 6 m raennusen oreuden noston, miä ei ole merittävää errostalovaltaisella alueella. Naauriiinteistöjen osalta muutos voi olla merittävä. Luonto, asvi tai muuta ymäristöselvitystä alueelle ei nähty teellisena, osa alue on raentunut ja eloisa. Alueen läheisyydessä oleva ieni uistio on täreä alueen luonteen annalta ja se alvelee osittain myös läheistä äiväotia. Alueen sijaitessa ohjavesialueella, niiden suojelemiseen iinnitetään huomioita yleisellä aavamääräysellä samoin uin hulevesiin. 6.4. Ymäristön häiriöteijät ja laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuessa muutoset eivät oleellisesti lisää ymäristön häiriöteijöitä alueella. Tulevat raennuset suojaavat melulta, joten meluvaiutus ei ole merittävä ymäristön häiriöteijä aavallisesti. almisteluvaiheessa todettiin, että olemassa olevat meluselvityset riittävät, osa suurin ysittäinen melua aiheuttava teijä alueella on liienne. Liiennemäärien ei oleteta merittävästi asvaneen, osa auuni ei ole Uudenmaanadun vressa laajentanut uusilla asuinalueilla ja alueella taahtuva täydennysraentaminen on vsin vähäistä. altiovainministeriön ohjeita noudattaen melutaso on mahdollista saada ohjevojen muaisisi. Myös raennusten sijoittelulla vaiutetaan melua torjuvasti. Raennusaiana raentamisesta aiheutuvat ymäristön häiriöteijät voivat olla hetellisesti merittäviä aavamuutosalueen ja sen ymäristön asuaille. Raentamisvaiheessa tulee ottaa mahdollisuusien muaan huomioon melu, lia ja tärinä ja näiltä suojaaminen. Ilmastonmuutosesta aiheutuva hulevesien mahdollinen lisääntyminen on yritty huomioimaan aavamääräysin. Kaavan yleisillä määräysillä yritään vähentämään alueen tulvimisrisiä ja huomioimaan ohjavesiolosuhteiden säilyminen nyyisen altaisina. Alueen aiallisen ulttuuriymäristön laatu saattaa vaihdella raennusien julisivujen osalta aavamuutosen myötä jonin verran. Kaavamääräysellä yritään vmistamaan laaduas raentaminen, joa ei uitenaan aota taaisin alueräisen aiaauden rataisuihin. 7. ASEMAKAAAN TOTEUTUS Asemaaava mahdollistaa toteutuessaan hieman oreamman ja hieman tehoaamman raentamisen ulttuuriymäristöä huomioiden alueella. Kauuniuvallinen oreatasoisuus mahdollistuu raennusten sijoittelulla ja hissiuilujen raentamisella raennusten sisäuolelle, jollei niitä voi hmonisesti yhteen sovittaa talon julisivun anssa. Haijan tavoite muuttaa raennusien asuntojaaumaa on asemaaavan myötä haijalle ustannustehoaamaa. 25
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 Hyvinään auungin väestösuunnite on laadittu yhteistyössä eri toimialojen ja alveluiden anssa ja mitoitettu näiden tavoitteiden muaisesti. äestönasvu vaiuttaa auungin asuntotuotanto ja tonttiteeseen. Tavoitteita tuotannolle antaa myös valtion ja Helsingin seudun untien välinen maanäytön, asumisen ja liienteen (MAL) soimus vuosille 206-209, jossa Hyvinää on muana. MAL-soimusen tavoitteena on yhdysuntaenteen ja liiennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyset hyvälle tonttitjonnalle ja asuntotuotannon lisäämiselle. Soimusella yritään luomaan edellytysiä asuntotuotannon ysynnän vastaamiseen. Tehoas raentaminen lisää tiivistyvää auuniraennetta ja on infrastrutuurin annalta ustannustehoasta. Palveluita on annattavaa tjota ja ehittää un väestöohja alveluiden ulutuselle on riittävä. Kaiessa suunnittelussa otetaan mitoituselliset ja ustannusteniset seiat huomioon. Kiinteistön omistaja äättää iinteistönehittämisen aiataulusta. 7.. Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Pohjois-etelä suunnassa otetusta havainneuvassa näyvät vjojen tulosuunnat. Kerrosoreudet muuttuvat Piulammenolun ja Uudenmaanadun uoleisissa raennusaioissa. Uusien, hieman oreamien, raennusten vjostus on vähäistä ymäröiviin raennusiin nähden, niiden sijainnin vuosi. Kiinteistön omistaja vastaa tonttinsa suunnittelusta ja raentamisesta. 26
Asemaaavan selostus 25.6.207 7:037 7.2. Toteutusen ajoitus ja seuranta Asemaaavamuutosen toteutus on mahdollista, un aii tvittavat iinteistöteniset toimeniteet on tehty, asemaaava saa lainvoiman ja uulutetaan voimaan tulevasi. Raennuslua talojen toteutusesta tulee toteuttamaan asemaaavaa. Hyvinäällä 25.6.208 Anitta Ojanen Kaavoitusäälliö Elina Joutsen Kaavasuunnittelija 27
OSALLISTUMIS- JA ARIOINTISUUNNITELMA Ksiotie Hyvinään auungin 7. auunginosan orttelin 68 osaa oseva asemaaavan muutos 7:037 HYINKÄÄN KAUPUNKI TEKNKKA JA YMPÄRISTÖ KAAOITUS 2.04.207
Osallistumis- ja viointisuunnitelma 7:037 OSALLISTUMIS- JA ARIOINTISUUNNITELMA Asemaaavamuutosen laatiminen Hyvinään auungin 7. auunginosan orttelin 68 tontille SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hyvinäänylän (7.) auunginosassa aivan ehojan alueesusen eteläuolella. Suunnittelualue muodostuu Hyvinään uora-asunnot Oy:n omistamasta tontista ositteessa Ksiotie. Suunnittelualuetta rajaavat ohjoisessa Ksiotie, lännessä alueen ääatu Uudenmaanatu, etelässä orttelin 68 muut tontit ja idässä Piulammenolun evyen liienteen raitti. Suunnittelualueen inta-ala on noin,04 hehtaia. 2 TAOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAAMUUTOKSELLE Eri vaihtoehtoja tasteltuaan Hyvinään uoratalot Oy:n hallitus on äätynyt, että suunnittelualueen muodostavalle tontille haetaan asemaaavan muutosta, joa mahdollistaisi hissittömien ja matalien A- ja C- raennusten uramisen. Purettavien A ja C raennusten tilalle raennettaisiin viisi errosiset hisseillä vustetut asuinerrostalot Aritehtuuritoimisto Ahonen eio Oy:n luonnosten muaisesti. Nyyinen äiväoti A- ja B raennusten välissä tullaan uramaan ois. Raennus B tullaan orjaamaan. Raennus B:n julisivu vaatii intaorjausen ja iunoiden uusimisen. Aritehtuurin einoin ilmeestä saadaan lähes täysin uudisosien altainen. Näin oonaisuuden annalta B:n säilyttäminen ei heiennä loutulosen tasouutta. Yhteensä aavamuutosen jäleen tontin raennusoieus olisi n.7 700 em 2. Asuntoja tulisi yhteensä n.7 l. Aritehtuuritoimisto Ahonen eio Oy:n luonnosissa autoaiat (haijan esittämä normi a / 90 -m 2 edellyttää n.85 l) järjestettäisiin esittämällä tavalla attamattomina ja maantasossa. Uusien asuntojen raentaminen toteutettaisiin Aran 4 vuoden orotuilainalla. Raennus B:n orjaus taahtuu anilainalla. Arvio asemaaavanmuutosen merittävyydestä Asemaaavamuutos laaditaan normaalilaajuisena asemaaavarosessina. Hane on esustaajaman osayleisaavan ja maauntaaavan muainen, joten sen hyväsymisestä äättää auunginhallitus. Kaavamuutos osee valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista vain Helsingin seudun erityistavoitteita, joten aavasta ei ole teen järjestää viranomaisneuvotteluita. Arvio asemaaavan merittävyydestä MAL-tavoitteiden annalta Asemaaavan muutos erustuu ääosin olevan raennusannan orjaamiseen ja orvaamiseen. Tontin tehouus nousisi noin 0%:lla, jolloin saadaan n. 700 -m 2 lisää asumisen errosalaa ja n. 30 lisäasuntoa. Määrä edustaa alle 0% Hyvinään auungin yhden vuoden MAL-tavoitteista, mutta jo vajaa uolet auungin vuotuisesta ARA-tuetun tuotannon tavoitteesta. 3 LÄHTÖTIEDOT Alueen toiminnot älittömästi suunnittelualueen ohjoisuolella sijaitsee ehojan auunginosaesus, jossa on mm. ison suermetin ooluoan äivittäistavaaua. Koulu, alloiluhalli ja enttä sijaitsevat tämän ohjoisuolella Yli-Anttilantien toisella uolella. Suunnittelualueen länsiuolitse uleva Uudenmaanatu on auungin lounaisosien ääatu, joa seuraa vanhan Helsingin Hämeenlinnan maantien linjaa. Lähistöllä sijaitsevat myös Hyvinään sairaalan alue ja Puolimatan metsäinen Sonninmäen viristysalue. Nyytilanne ja alueen lähiymäristö Kiinteistöllä on olme 980-8 valmistunutta asuinerrostaloa ja äiväoti. Raennusessa A on elli, 3 asuinerrosta ja olme orrashuonetta. Raennusessa B on elli, 4-5 asuinerrosta ja olme orrashuonetta. Raennusessa C on elli, 2 asuinerrosta ja asi orrashuonetta. Kellit
Osallistumis- ja viointisuunnitelma 7:037 ovat ääosin maanäällisiä, sisältävät yhteistiloja ja joitain asuinhuoneistoja. Päiväoti muodostaa raennusten Aja B välisen liitossiiven ja on ysi errosinen. Tilaerittely TaloA 87 asm2, 29 asuntoa, a 62,7 asm2 Talo B 2 649,5 asm2, 43 asuntoa, a 6,6 asm2 Talo C 95,5 asm2, 5 asuntoa, a 63,4 asm2 Yhteensä huoneistoja 87 l Autoaioja 66 l Jäteatosia 2 l Kerrosala Asuinhuoneistoala Kesiinta-ala Tilavuus Tontin inta-ala 6 999,0 em2 5 48,0 asm2 62,3 asm2 24 330m3 0 495,4 m2 Raennuset ovat tasaattoisia asuinerrostaloja, joiden vesiaiteet ovat huoaatetta. Raennusten uloseinät ovat betonisandwich-raenteisia ja ääosin tiililaattaverhoiltuja. Raennusissa on räystäslinjan ulouoliset veeet. Autoaiat ovat attamattomia ja maantasossa. ISS Proo Oy on toittanut iinteistöjen nyytilanteen ja erusorjausteet. Raennusissa joudutaan teemään linjasaneeraus, vaiaorjaus ja asentamaan jäliasennushissejä. Huoneistoissa jouduttaisiin uusimaan intaenteet ja alusteet. Perusorjausesta huolimatta iinteistöjen nyyinen asuntojaauma on eätaloudellinen eiä vastaa nyyistä minaysyntää. Kulttuuriymäristö Korttelit 68 ja 69 muodostava Kulttuuriymäristön hoitosuunnitelman alueohteen 06, ehojan esusen errostaloorttelit 68 ja 69. Kohteen uvaus: Yhtenäinen 980-luvun errostaloalue, jolle on ominaista laajojen yhtenäisten iha-alueiden suojaisuus. Raentamisesta vastasivat Sato ja Hyvinään Haa. Korttelissa 68 on 3-5 -errosisia elementtitaloja, joiden julisivut ovat ellertävää tiililaattaa, orttelissa 69 2-3 -errosisia unatiilielementtitaloja. Mäntyä asvavilla iha-alueilla on lasten leiiaioja ja oleselutiloja. Pysäöinti on alueen reunoilla. Kohteen valintaerusteet Aianaan itehtuuristaan tunnustusta saanut asuntoalue, jolle uistomaiset iha-alueet antavat leimansa. Hoitoehdotus Alueen ortteliraenne, itehtuuri ja viherymäristö tulee yriä säilyttämään. Raennusissa tvittavat muutoset ja lisäyset tulee sovittaa alueen ominaisluonteeseen. Maanomistus Tontin omistaa haija, Hyvinään uora-asunnot Oy. Luonnonymäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Hyvinään maisemaenteessa I Salausselän reunamuodostumalle. Alue sijaitsee Salausselän tasaisella laihjanteella, jossa innan taso on noin tasolla +06 + 0m. Hyvinäänylän - Erylänluojen suunnassa oleva reunamuodostuman lävitse ulee Hyvinäänylän - Sveitsin - Hähäänmäen hjujaso. Sen todennäöisesti soravaltainen ydin ulee Puolimatan ohdalla Salausselän alitse. 2
Osallistumis- ja viointisuunnitelma 7:037 altaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Aluetta osevat valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista lähinnä eheytyvää yhdysuntaennetta ja elinymäristön laatua ja Helsingin seudun erityistavoitteita osevat yhdysuntaaenteen täydentämiseen, asuntotuotantotavoitteisiin ja asuinymäristön laatuun liittyvät erityistavoitteet. Maauntaaava Maauntaaavatilanteessa alue on äääyttötoituseltaan taajamatoimintojen aluetta. Uudenmaanadun- Hämeenadun aselilla tämän äällä on tiivistettävän alueen ehittämiseriaatemerintä. Merinnällä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja esustatoimintojen alueet, jota tueutuvat estävään liiennejärjestelmään. Aluetta osee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta on suunniteltava jouoliienteeseen, ävelyyn ja yöräilyyn tueutuvana yseisen taajaman muuta aluetta tehoaammin raennettavana alueena. Yhdysuntaennetta tiivistettäessä on iinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaisiirteisiin ja ulttuuriymäristöön, elinymäristön laatuun, eologisen veroston toimivuuteen seä lähiviristysalueiden riittävyyteen. Yleisaava Alue on soitettu esustaajaman osayleisaavassa (K 2.5.202) errostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueelle saa sijoittaa myös alveluja ja toimitiloja, joiden äyttö ei aiheuta häiriötä asuinymäristölle. Alueen tonttitehouudesi suositellaan e=0,4-0,6. Asemaaava Alueen asemaaava (7:005) on vahvistettu 26.7.977. Tontti on asuinerrostalojen orttelialuetta (AK). Tontille on osoitettu olme erillistä raennusalaa. Tontin raennusoieus on yhtensä 7 000 -m2. Kerrosluvut (tuolloin voimassa olleen raennuslain muaisen errosäsitteen muaan) ovat I, ½, ½ I ja ½. Kun tontin inta-ala on 0 495 m2, meritsee se nyytilanteessa tonttitehouutta 0,67. 3
Osallistumis- ja viointisuunnitelma 7:037 Muut suunnitelmat Haija on teettänyt Aritehtuuritoimistoeio Ahonen Oy:llä tontinäytön vaihtoehtosuunnitelmia. Nyyinen äiväoti A- ja B- raennusten välissä tullaan uramaan ois. Raennus B tullaan orjaamaan. Raennus B:n julisivu vaatii intaorjausen ja iunoiden uusimisen. Aritehtuurin einoin ilmeestä saadaan lähes täysin uudisosien altainen. Näin oonaisuuden annalta B:n säilyttäminen ei heiennä loutulosen tasouutta. 4 AIKUTUSTEN ARIONTI aiutusten selvittämisen toitusena on jo suunnittelun aiana saada tietoa suunnittelurataisujen meritysestä ja siten antaa loullisen suunnitelman laatua. Tämän alueen aavaa laadittaessa erityistä huomiota iinnitetään tontin liienne- ja ysäöintijärjestelyjen riittävyyteen, ohjavesialueelle soiviin hulevesien äsittelyjärjestelyihin seä ulttuuriymäristö- ja auuniuvaysymysiin. aiutusten vioinnilla tennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiymäristön maanomistajat ja haltijat seä haija Hyvinään uora-asunnot Oy Kaava-alueen ja lähiymäristön asuaat seä muut mahdolliset alueen seä lähiymäristön äyttäjät Kauungin toimialat: 4