Sote- ja maakuntauudistus Omaisuusjärjestelyt kaupungin kannalta Sosiaali- ja terveysvaliokunta 3.5.2018 Rahoitusjohtaja Ari Konttas
Valiokunta pyytää asiantuntijoita lausumaan erityisesti HE 15/2017 ja HaVL 3/2018 sisältävät säädökset omaisuusjärjestelyistä kunnan kannalta sekä merkittävistä investoinneista maakunnan kannalta Espoon kaupungin lausunnoissa on korostettu, että kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta ei tule siirtää vastikkeetta maakuntiin (valtuusto 25.1.2016, valtuusto 31.10.2016 ja kaupunginhallitus 5.6.2017) Kuntayhtymien omaisuudesta (kiinteä ja irtain) vuokra Kuntien kiinteästä omaisuudesta vuokra, myös irtaimesta omaisuudesta korvaus (vuokraus tai Maaomaisuus vuokrataan kunnilta kaikissa tapauksissa Sisäinen vuokra kattaa vain pienet vuosikorjaukset Käytettävä kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiä Valinnanvapauden piiriin tulevien kiinteistöjen arvonlisäveron aiheuttamat lisäkustannukset otettava huomioon Vuokra- ja leasingsopimukset siirtymäajan jälkeen maakunnalle Konserniesikunnan esittely 6.6.2017 2
Valiokunta pyytää asiantuntijoita lausumaan erityisesti HE 15/2017 ja HaVL 3/2018 sisältävät säädökset omaisuusjärjestelyistä kunnan kannalta sekä merkittävistä investoinneista maakunnan kannalta Pääkaupunkiseudun kunnat ovat väestönkasvusta johtuen joutuneet tekemään jatkuvasti merkittäviä investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin. Tilainvestoinnin lisäksi niihin liittyy myös ensikertainen kalustaminen mukaan lukien irtainta laitteistoa, joka kunnassa käsitellään investointina. Maakunnan on ostettava tai maksettava vuokraa myös kuntien irtaimesta omaisuudesta niiden reaalihinnan mukaan. Samat pääsäännöt ja kannanotot koskevat myös pelastustoimen siirtymistä maakuntaan. Kuntaomaisuuden suojan yhteys riskiluokitukseen ja rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Kuntayhtymien omaisuus ja peruspääoma kuntalaisten Konserniesikunnan esittely 6.6.2017 3
Kasvukunnalla omaisuusjärjestelyjen lisäksi monta muuta taloushuolta Oletuksena on, että Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajataan nollaan eli tasapaino pysyisi uudistusta edeltävällä 2018/2019 tasolla Ei ota huomioon kasvua, väestö vuosikate Valtiovaraniministeriön laskelmissa kunnan talouden tasapainoa tarkastellaan vuosikatteen ja poistojen kautta kasvavassa ja tytäryhtiöiden taseeseen rakentavassa kaupungissa vuosittainen investointitaso on huomattavasti poistotasoa korkeampi (peruskaupungin investointikatto 280 milj. euroa vuodessa, konsernin investoinnit 600-700 milj. euroa vuodessa) Toimintakatteen alijäämän kasvu arvioitu alakanttiin (siirtymäkustannukset, investoinnit) Verorahoitus Verorahoituksen vuosittaisen kasvun tulisi olla nopeampaa kuin toimintakatteen alijäämän kasvun, jotta vuosikatteesta voidaan rahoittaa myös kasvuinvestoinnit Vero-% lasku 11,6 %:lla ja rahoitusrakenteen muutos pienentää jatkossa vuosittaista euromääräistä verokasvua noin 20 M, joilla on kasvatettu ylijäämää investointien rahoitukseen Muutosrajoittimen suurus määräytyy TP2018/TP2019 toimintatilaston ja verotiedoilla ja jäänee ennalleen Rahoitusaseman muutoksen huomioiva siirtymätasaus vuonna 2020 muutos rajataan nollaan (2018/2019 tilanne) 3.5.2018 4
Kasvukunnalla omaisuusjärjestelyjen lisäksi monta muuta taloushuolta Konsernissa investoinnit jatkuvat: Investointien tulorahoitus-% heikkenee verorahoituksen leikkaantuessa lainakanta kasvaa suhteellinen velkaantuneisuus tuplaantuu omavaraisuusaste heikkenee Konsernin lainamäärä ja suhteellinen velkaantuneisuus- % heikkenevät kriisikuntatasolle Verorahoituksen muuttuminen valtionosuudeksi edellyttää, että vos kasvaa tarvetekijöiden ja kustannustason nousun mukaisesti eikä valtionosuustasaus leikkaa kasvua kasvukunnilta Konserniesikunnan esittely 6.6.2017 5
Kiitos!