ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

Transkriptio

1 ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

2 1. Nykyinen tilanne yleensä kunnissa ja erityisesti ARTTU2-kunnissa 2. Mitä tulevaisuus näyttäisi tuovan tullessaan?

3 Kuvio 1. Kuntien ja kuntayhtymien kertynyt yli-/alijäämä, toiminnan ja investointien rahavirta* sekä paikallishallinnon nettoluotonanto kumulatiivisesti vuosina (mrd. euroa).

4 Kuvio 8. Kuntakonsernien lainakanta vuosina (mrd. euroa).

5 Kuvio 3. Kuntasektorin vuosikatteet, poistot ja nettoinvestoinnit* kumulatiivisesti vuosina (mrd. euroa).

6 Kuvio 6. Manner-Suomen kuntien suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste vuosina , %.

7

8

9

10

11

12 Onko omaisuutta velan vastikkeena? Kuvio 74. ARTTU2-kuntien taseet kuntakoon mukaan , /asukas

13

14

15 Kuntien pitäisi kiinnittää huomiota rahoitukselliseen tasapainoon, kirjanpidon li-/ alijäämä antaa virheellisen signaalin kunnan talouden tasapainosta! Rahoituksellinen tasapaino on tulkinnallinen asia Kuntakonsernien tilanteeseen on kiinnitettävä tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota.

16

17

18 Soten osuus kunnan nettokäyttökust. /as. v ,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Askola Espoo Hattula Hirvensalmi Hollola Hämeenlinna Inari Jyväskylä Kankaanpää Keitele Kemiönsaari Keuruu Kokkola Kotka Kurikka Kuusamo Lappeenranta Lempäälä Liperi Mikkeli Mustasaari Nivala Oulu Paltamo Parkano Petäjävesi Pudasjärvi Raasepori Raisio Rautalampi Salo Sipoo Säkylä Tampere Tornio Turku Vaasa Vantaa Vimpeli Vöyri

19

20 Nykyisin kunnat - Verotuloilla: kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisöveron tuotto - Valtionosuuksilla: peruspalvelujen valtionosuus (sisältää verotulontasauksen) - Maksutuotot -Tuloista siirtyy - verosta 11,5 mrd. euroa - sote-valtionosuudet noin 5,5 mrd. euroa Kela Yksityiset työnantajat

21 Kuntien kunnallisveroprosenteista leikataan x-prosenttiyksikköä, jota on hahmoteltu valtion kanavoimaksi rahoitusosuudeksi uusille sotetuottajille Valtiolle siirtyvää kunnallisveron osuutta ei ole lyöty lukkoon, mutta ennakkokaavailuissa se on vaihdellut prosenttiyksikön välissä.

22

23 - Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä irtain omaisuus siirtyy maakunnille (suppea jakautumismalli). - Kuntien rakennukset eivät siirry vaan maakunnat vuokraavat toimitilat. Mallissa omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole alijäämävaikutusta kunnissa. Omaisuuden siirtojen toteutuksesta ja esimerkiksi paras -puitelain mukaisten kuntien yhteistyöjärjestelyiden huomioon ottamisesta säädetään sote-uudistuksen voimaanpanolaissa.

24 Vaihe 1. Miten valtion kokoaa rahoituksen? - välittömät, välilliset, sote-vero? Vaihe 2: Miten rahoitus kohdennetaan valtiolta maakunnille? - asukasluku, tarvevakioitu jne? Vaihe 3. Miten maakunnilta tuottajille? - palvelujen käytön mukaan.?

25 Tällaisia eriä ovat muun muassa: Palkkojen harmonisointi; kuntatyönantaja arvio vuositasolla milj. euroa (VvVL 10/2014 vp). Eläkevastuiden järjestäminen Palvelujen harmonisointi ja yhdenvertaiset palvelut. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Käyttöomaisuusjärjestelyt: miljardiomaisuus! Palvelujen ja palveluyksikköjen uudelleenorganisointi Tukipalvelujen keskittäminen lisää aluksi kustannuksia. Sopimuksien purkaminen ja uusien tekeminen Henkilökunnan koulutuskustannukset

26 Vaikuttaa - Tapa, jolla sote-menot ja tulot siirretään maakunnille - Miten kuntien käyttöomaisuus sopeutetaan sote-uudistuksessa? - Miten kuntien tulevat tehtävät muuttuvat?

27 Pentti Meklin 27

28 } Jokainen organisaatioyksikkö pyrkii säilyttämään oman asemansa ja vahvistamaan sitä = kunnat-maakunnat-valtio } Unohtuvatko ihmiset: kuntalainenmaakuntalainen-kansalainen } Uhkana on, että tasot kiistelevät keskenään ja kansalaiset kärsivät

29 Menestystä maakunta ja soteuudistukselle!