Tiedekuntajärjestöjen pisteytyskriteerit Toiminta-avustusten pisteytyskriteerit 2018 1 Edunvalvonta Pisteitä annetaan opiskelijoiden edunvalvonnasta tiedekunnassa ja tutkinto-ohjelmassa, yhteydenpidosta henkilökuntaan ja hallintoon, oman tiedekunnan ja yliopiston ajankohtaisten asioiden seuraamisesta sekä aktiivisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta opintojen suunnitteluun. Pisteitä saa myös aktiivisuudesta opiskelijaedustajien valinnassa ja säännöllisestä yhteydenpidosta heidän kanssaan. Lisäksi pisteitä annetaan tiedekunnan ainejärjestöjen ja -kerhojen tasapuolisesta huomioimisesta ja aktiivisesta osallistamisesta sekä kv-opiskelijoiden huomioimisesta kaikessa edunvalvonnassa. Kohdasta voi saada enintään 21 pistettä. 1.1 Koulutuspoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta (7 pistettä) 1. Järjestö ei juuri seuraa tiedekunnan ajankohtaisia asioita eikä viesti niistä. Yhteistyö tiedekunnan/tutkinto-ohjelmien henkilökunnan kanssa on satunnaista. Järjestö ei ole mukana opintojen suunnittelussa. 2. Järjestö seuraa tiedekunnan ajankohtaisia asioita jossain määrin ja viestii niistä satunnaisesti. Yhteistyötä tiedekunnan/tutkinto-ohjelmien henkilökunnan kanssa on jonkin verran. Järjestö osallistuu satunnaisesti opintojen suunnitteluun, mutta yhteistyötä opintojen saralla ei juuri ole. 3. Järjestö seuraa tiedekunnan ajankohtaisia asioita ja viestii niistä säännöllisesti. Järjestö tekee tiedekunnan/tutkinto-ohjelmien henkilökunnan kanssa säännöllisesti yhteistyötä. Järjestö osallistuu opintojen suunnitteluun. 4. Järjestö seuraa tiedekunnan ajankohtaisia asioita ja viestii niistä säännöllisesti useilla eri kanavilla. Järjestö tekee säännöllistä edunvalvontaa sekä vastavuoroista yhteistyötä tiedekunnan/tutkintoohjelmien henkilökunnan kanssa. Järjestöllä on selkeä rooli opintojen suunnittelussa ja se viestii poikkitieteellisestä opetussuunnitelmatyöstä tiedekunnassa. 5. Järjestö on selvillä tiedekunnan ajankohtaisista asioista ja viestii niistä aktiivisesti useilla eri kanavilla. Järjestö tekee aktiivista edunvalvontaa ja vakiintunutta yhteistyötä tiedekunnan/tutkintoohjelmien henkilökunnan kanssa sekä tuo opiskelijoiden mielipiteitä aktiivisesti esiin. Järjestö osallistuu aktiivisesti opintojen suunnitteluun ja on ajan tasalla tiedekunnan sisäisten poikkitieteellisten opetussuunnitelmatyöryhmien tilanteesta. 6. Järjestö on ajan tasalla tiedekunnan ajankohtaisista asioista ja viestii niistä aktiivisesti useilla eri kanavilla. Järjestö viestii myös yliopiston ajankohtaisista asioista. Järjestö on (lähes) viikoittain yhteydessä tiedekunnan/tutkinto-ohjelmien henkilökuntaan ja ottaa proaktiivisesti kantaa opiskelijoiden äänellä. Järjestö koordinoi tiedekunnan sisäisten poikkitieteellisten opetussuunnitelmatyöryhmien opiskelijaedustajien valintaa ja on selvillä Tampere3-työryhmien tilanteesta. 7. Järjestö on ajan tasalla tiedekunnan ja yliopiston ajankohtaisista asioista sekä viestii niistä aktiivisesti ja toimivien viestintäkäytänteiden mukaisesti. Järjestö on viikoittain yhteydessä tiedekunnan/tutkinto-ohjelmien henkilökuntaan ja ottaa aktiivisesti kantaa niin tiedekunnan kuin yliopiston tasolla. Järjestö koordinoi opiskelijaedustajien valintaa, on ajan tasalla tiedekunnan koulutuksen kehittämisen tilanteesta ja tekee laajaa yhteistyötä asian tiimoilta.
1.2 Opiskelijaedustajat (7 pistettä) 1. Järjestö on tietoinen opiskelijaedustajista eri ryhmissä, mutta yhteistyö järjestön ja opiskelijaedustajien välillä on kuvailtavissa yksittäistapauksiksi. Järjestöllä ei ole roolia tiedekunnan opiskelijaedustajien valinnassa. 2. Järjestö tekee satunnaista yhteistyötä opiskelijaedustajien kanssa. Järjestö on jollakin tavalla linkittynyt opiskelijaedustajien valintaan. 3. Järjestö pitää yhteyttä opiskelijaedustajiin ja heitä osallistetaan silloin tällöin järjestön toimintaan. Järjestö osallistuu opiskelijaedustajien valintaan, mutta sillä ei ole merkittävää roolia. 4. Järjestö pitää yhteyttä opiskelijaedustajiin, pysyttelee selvillä tiedekunnan ajankohtaisista asioista sekä kokoaa opiskelijaedustajat ja järjestötoimijat yhteen. Opiskelijaedustajien yhteistyö on säännöllistä ja sillä on vakiintuneet käytänteet. Järjestö osallistuu opiskelijaedustajien valintaan aktiivisesti. 5. Järjestö kokoaa opiskelijaedustajat ja järjestötoimijat säännöllisesti keskustelemaan. Opiskelijaedustajat voivat vaikuttaa järjestön toimintaan. Järjestö koordinoi opiskelijaedustajien valinnan yhdessä tiedekunnan ainejärjestöjen kanssa. 6. Järjestö mahdollistaa tiedekunnan opiskelijaedustajien ja järjestötoimijoiden tiiviin yhteydenpidon opiskelijoiden yhteisen kannan muodostamiseksi. Järjestö vastaa opiskelijaedustajien valinnan koordinoinnista. 7. Järjestö tarjoaa tiedekunnan opiskelijoille keskusteluareenan ja mahdollistaa myös muiden kuin järjestöaktiivien osallistumisen näihin keskusteluihin. Järjestö vastaa opiskelijaedustajien valinnan koordinoinnista, valinnan järjestämisestä ja opiskelijaedustajien aktiivisesta osallistamisesta valinnan jälkeen. 1.3 Tiedekunnan eri järjestöjen ja opiskelijaryhmien huomioiminen toiminnassa (7 pistettä) 1. Jäsenjärjestöjen tasapuolinen huomiointi on puutteellista. Kansainvälisiä opiskelijoita ei huomioida edunvalvonnassa. 2. Järjestö pyrkii jäsenjärjestöjen tasapuoliseen huomiointiin, mutta konkreettiset keinot eivät ole toimivia. Edunvalvontaviestintää tehdään satunnaisesti myös englanniksi, mutta kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvontaa ei tehdä. 3. Järjestö pyrkii huomioimaan jäsenjärjestönsä tasapuolisesti edunvalvonnassa. Kansainväliset opiskelijat tunnistetaan osana jäsenistöä, mutta järjestö ei tee vakiintunutta edunvalvontaa kvasioissa. 4. Järjestöllä on konkreettisia ja toimivia tapoja huomioida jäsenjärjestönsä tasapuolisesti edunvalvonnassa. Kansainväliset opiskelijat huomioidaan jossain määrin järjestön edunvalvonnassa. 5. Järjestö keskusteluttaa jäsenjärjestöjään tasapuolisesti ennen edunvalvontakantojen ja - tavoitteiden muodostamista. Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta on säännöllistä ja siihen on toimivat käytänteet. 6. Järjestö tarjoaa säännöllisesti, tasapuolisesti ja monikanavaisesti mahdollisuuksia vaikuttaa tiedekuntajärjestön ajamiin tavoitteisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta on osa järjestön aktiivista vaikuttamistyötä.
7. Järjestö tekee tasapuolista edunvalvontaa ja tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvalle palautteenannolle. Mahdolliseen palautteeseen vastataan. Järjestö ei erottele kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvontaa muusta vaikuttamistyöstä, vaan tekee sitä osana normaalia toimintaansa. 2 Yhteisöllisyys ja muu toiminta Pisteitä saa kaikkien jäsenjärjestöjen huomioimisesta ja yhteisöllisyyden kehittämisestä yhdenvertaisuus huomioiden tiedekunnassa (esim. erilaiset toimintatavat sekä jäsenjärjestön jäsenille avoimet, matalan kynnyksen tapahtumat). Yhteisöllisyydestä voi saada kaikkineen 10 pistettä. Kohtaa arvioidaan myös toimintakalenterin perusteella. 1-2 Jäsenjärjestöjen tasapuolisuus ei ole läsnä tiedekunnassa. Yhteishenkeen ei panosteta. Jäsenille avoimia tapahtumia ei juurikaan ole. Kaikki järjestöt eivät ole mukana tiedekunnan toiminnassa. 3-4 Kaikki jäsenjärjestöt pyritään huomioimaan tasavertaisesti jollakin tavalla. Yhteisöllisyyttä pyritään kehittämään yhdenvertaisuus huomioiden. Järjestöjen erilaiset toimintatavat tiedostetaan ja pyritään huomioimaan. Tiedekuntajärjestöllä on joitakin jäsenille avoimia tapahtumia. Kaikkia jäsenjärjestöjä pyritään kuulemaan, mutta tasapuolinen edustus ei toteudu. 5-6 Kaikki jäsenjärjestöt ovat huomioitu tasavertaisesti. Yhteisöllisyyttä kehitetään yhdenvertaisuus ja järjestöjen erilaiset toimintatavat huomioiden. Tiedekuntajärjestöllä on jäsenille avoimia, matalan kynnyksen tapahtumia, ja kv-opiskelijat voivat osallistua joihinkin niistä. Kaikkien jäsenjärjestöjen ääni pyritään kuulemaan. Yhdenvertaisuuden ja ympäristön huomioimisen osalta on olemassa yhdessä sovittuja ja/tai kirjallisia toimintatapoja. 7-8 Kaikki jäsenjärjestöt on otettu huomioon yksikössä. Yhteisöllisyyttä kehitetään yhdenvertaisuus huomioiden. Järjestöjen erilaiset toimintatavat huomioidaan. Tiedekuntajärjestöllä on jäsenille avoimia, matalan kynnyksen tapahtumia, joissa koko tiedekunta on näkyvillä. Tiedekuntajärjestön hallitusvalinnassa pyritään mahdollistamaan kaikkien järjestöjen edustus. 9-10 Kaikki jäsenjärjestöt on selkeästi otettu huomioon yksikössä ja järjestöt puhaltavat yhteen hiileen. Yhteisöllisyyttä kehitetään jatkuvasti. Järjestöjen erilaiset toimintatavat huomioidaan ja hyväksytään osana tiedekuntajärjestön toimintakulttuuria. Tiedekuntajärjestöllä on useita jäsenille avoimia, matalan kynnyksen tapahtumia, joissa koko yksikkö on näkyvillä ja kaikkiin voi osallistua myös englanniksi. Tiedekuntajärjestön hallitusvalinnassa mahdollistetaan kaikkien järjestöjen edustus. Yhdenvertaisuuden ja ympäristön huomioiminen on selkeää ja suunniteltua. 3 Viestintä Pisteitä annetaan hyvin organisoidusta ja kohderyhmänsä tavoittavasta, yhdenvertaisuuden ja kvopiskelijat huomioivasta viestinnästä sekä viestintäkanavien tehokkaasta käytöstä. Lisäksi pisteitä saa aktiivisesta viestinnällisestä yhteistyöstä Tamyn kanssa. Kohdasta voi saada enintään 12 pistettä. Jokaisesta kysymyksestä (5kpl) on mahdollista saada max 2 pistettä + 2 lisäpistettä kansainvälisyyden huomioimisesta Kysymys 3.1: 0 = 0-4 1 = vähintään 5 2 = vähintään 10
Kysymys 3.2: 0 = Kerran kuussa tai harvemmin 1 = Kaksi kertaa kuussa tai kerran viikossa 2 = Vähintään kaksi kertaa viikossa Kysymys 3.3: 0 = Ei analysointia, ei suunnitelmallisuutta 1 = On suunnitelmallisuutta. Viestintää refelktoidaan jotenkin, mutta ei erityisen johdonmukaisesti 2 = On viestintäsuunnitelma, jota hyödynnetään. Analysoinnista on käytännöt ja joitakin analysointityökaluja hyödynnetään Kysymys 3.4: 0 = Ei huomioida 1 = Huomoidaan jollakin tapaa 2 = Huomioidaan monipuolisesti ja kattavasti Kysymys 3.5: 0 = Ei yhteistyötä 1 = Vähän yhteistyötä (avoimista tapahtumista viestitään) 2 = Monipuolista yhteistyötä (avoimista tapahtumista viestitään, osallistutaan koulutuksiin, osallistutaan somekampanjoihin, viestintää muistakin aiheista kuin tapahtumista, oma-aloitteisuus) Ekstrakysymys 3.6: +1 Vähintään 5 +2 Kaikki viestintä myös englanniksi 4 Talous Pisteitä annetaan monipuolisesta varainhankinnasta ja järkevistä taloudenhoidon ja -suunnittelun käytännöistä. Pisteitä saa myös talousarvion ja tuloslaskelman informatiivisuudesta ja selkeästä yhteydestä toimintasuunnitelmaan ja -kertomukseen. Kohdasta voi saada enintään 5 pistettä. Pisteytystä arvioidaan myös hakemuksen liitteinä toimitettavien talousarvion ja tilinpäätöksen taseen ja tuloslaskelman perusteella. Huom. Puutteelliset tai huonosti tehdyt talousdokumentit (talousarvio, tase, tuloslaskelma) laskevat pistemäärää vähintään yhdellä pisteellä (mikäli se oli mahdollista). 1. Tehdään se mitä järjestön on lain puitteissa pakko tehdä, ainoa tulonlähde Tamyn avustus. 2. Ei käytännössä mitään muita tuloja kuin Tamyn avustus ja jäsenmaksut (mahdollisesti jotain pientä, kuten haalarimerkkien myynti), taloudenhoitaja ja hallitus seuraavat taloutta. 3. Järjestöllä on selkeästi muitakin hyviä tulonlähteitä kuin Tamyn avustus, kerrottu eri rutiineista (esim. tavoista joilla taloutta seurataan hallituksen kokouksissa), taloudenhoitaja kouluttautuu aina. 4. Vastauksessa on pohdittu keinoja kehittyä, joitakin tiedonsiirtokäytäntöjä tai ammattimaisuutta, laajahkoa ja pitkäjänteistä varainhankintaa. 5. Huomattava järjestelmällisyys, erittäin laajaa varainhankinta, tiedonsiirto, pitkäjänteisyys..
5 Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen Pisteitä annetaan tehokkaista aine/tiedekuntajärjestötiedon siirtämiskeinoista ja aktiivisesta jäsenpalautteen keräämisestä ja hyödyntämisestä. Yhdistystoimintakoulutuksiin osallistuminen sekä selkeät toimintasuunnitelma ja toimintakertomus vaikuttavat pisteisiin. Kohdasta voi saada enintään 5 pistettä. Pisteytystä arvioidaan myös toimintasuunnitelman ja -kertomuksen perusteella. Huom! Tästä kohdassa ei lähtökohtaisesti saa 3:sta ylempää pistemäärää ellei siinä selkeästi reflektoitu järjestön nykytilaa ja jatkuvuutta. Jäsenistön osallistuminen ja osallistaminen toimintaan tärkeä kriteeri myös, samoin kouluttautuminen. 1. Järjestöllä on jonkinlaiset perehdytysmateriaalit (kansio, muistitikku tms.) tai mainitaan, että hallitus ei vaihdu kerralla kokonaan, jonkinlaisia käytäntöjä toimintasuunnitelman seuraamisesta, mietitty toiminnan parantamista. Ei selkeitä palautekäytäntöjä. 2. Selkeitä tiedonsiirtomenetelmiä, toimintasuunnitelmaa seurataan järjestelmällisesti. 3. Jäsenillä mahdollisuus antaa palautetta, jäsenet osallistetaan toiminnan suunnitteluun, selkeät tiedonsiirtokäytännöt hallituksen kesken (esim. hyvät pitkäjänteiset perehdytykset, hallituksen vaihtajaiset). 4. Palautekysely ja myös mainittu miten tuloksia hyödynnetään, panostettu perehdytykseen ja läpinäkyvään toimintaan, reflektoitu (mahdollisesti kriittisestikin) järjestön tilannetta ja kehitystarpeita, selvästi panostettu tiedonsiirtoon. Palautetta kerätään ja käsitellään myös englanniksi. 5. Erityistä vaivannäköä ja analyyttisyyttä, oikeasti pohdittu kaikkien mahdollisuutta osallistua toimintaan ja yhdistyksen kehittämiseen, poikkeuksellisen hyviä tiedonsiirtomekanismeja.