Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Strategia

Transkriptio

1 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Strategia Visio Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on yhteisö, johon kaikki bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat haluavat kuulua. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on ammatillisesti asiantunteva järjestö. Toiminta-ajatus Suomen Bioanalyytikkoliitto ry yhdistää jäseniä, ennakoi ja edistää ammatin ja koulutuksen kehittymistä ja arvostusta yhteistyössä työelämän ja koulutusta tarjoavien - sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Bioanalyytikon ammatti on vetovoimainen, arvostettu ja vastaa hyvin työelämän tarpeisiin. Bioanalyytikko hallitsee koko laboratoriotyönprosessin.

2 Arvot avoimuus ja valmius yhteistyöhön liiton toiminnassa painottuu oman alamme asiantuntijuus tiedotamme ja otamme kantaa oman alamme asioista toimimme yhdessä oman alamme parhaaksi teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa tuemme alueyhdistyksiä jäsenistön yhteenkuuluvuudessa ASIANTUNTIJUUS YHTEISÖLLISYYS KOLLEGIAALISUUS VASTUULLISUUS ammatillinen yhteistyö on meille tärkeää kuuntelemme ja seuraamme jäsenistön tarpeita ja reagoimme niihin nopeasti Kunnioitamme toistemme työtä toimintamme on tavoitteellista ja vastuullista, sitoudumme toteuttamaan tavoitteemme liiton varoja hoidetaan vastuullisesti

3 Toimintaympäristö Strategiakauden alkupuolella tullaan tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ja järjestämiseen liittyen valtakunnallisia päätöksiä. Sote-uudistuksen tavoitteena ovat kustannusten hallinta ja tasapuolisemmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille kansalaisille. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla tavoitteena palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Laboratoriopalvelujen osalta jatkunee viime vuosikymmenen voimakas palvelujen keskittäminen suurempiin kokonaisuuksiin. Päätösten vaikutusta liiton jäsenten työnkuvien muutoksiin tulee tarkastella uhkana, mutta myös mahdollisuutena. Bioanalyytikon osaaminen laboratoriotyön asiantuntijana on tuotava liiton toiminnassa vahvasti esille. Terveys- ja hyvinvointiteknologia nähdään Suomessa vahvasti kehittyvänä alana. Digitalisaatio tulee muuttamaan monia toimintatapojamme sähköistämisen kautta. Strategiakauden aikana tulee lisääntymään asiakkaiden ja potilaiden itsehoito ja omaseuranta. Erilaisten vieritutkimusten merkitys korostuu myös terveyden- ja sairaanhoidon diagnostiikassa. Bioanalyytikon osaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän potilaiden ohjaamisessa, mutta myös tuotekehityksessä ja tutkimuksessa. Työn tekemisen ja teettämisen tavat muuttuvat. Tulevaisuuden työelämässä korostuu koulutuksen kautta saatu osaaminen ja toisaalta merkityksellinen työ. Koulutusmäärien on vastattava työelämän tarpeisiin kehitys- ja tutkimustyötä unohtamatta. Liiton tulee ylläpitää hyviä verkostoja työelämän ja koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Ammatillinen järjestäytyminen pysynee Suomessa suhteellisen korkealla tasolla. Päätökset mukana olemisesta tehdään yhä enemmän yhteisöllisyyden nimissä, saman ammattikunnan edustajien suosittelemana. Turvaverkkojen merkitys kasvaa ja sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa halutaan kuulua johonkin yhteisöön tai ryhmään. Bioanalyytikoiden yhteistyön merkitys ammattikunnan edunvalvojana vahvistuu strategiakaudella. Liitto tekee tiivistä yhteistyötä Tehyn ja muiden terveydenhuoltoalan järjestöjen kanssa.

4 Strategiset tavoitteet SUOMEN BIOANALYYTIKKOLIITTO RY ON SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KENTÄSSÄ ASIANTUNTEVA JÄRJESTÖ KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI Toimimme niin, että Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n vaikutus näkyy ammatillisena edunvalvojana kansallisesti ja kansainvälisesti. Teemme aktiivisesti yhteistyötä Tehyn ja sen yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmien kanssa. Osallistumme kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun laatimalla kannanottoja bioanalyytikon ammattia ja koulutusta koskevista asioista. Toimimme aktiivisesti alamme kansainvälisissä järjestöissä ja kehitämme niiden toimintaa yhteistyössä muiden kansainvälisten jäsenjärjestöjen kanssa. VIESTINTÄ Suomen Bioanalyytikkoliiton viestinnässä tärkeimmät välineet ovat Bioanalyytikko-lehti ja sähköiset viestimet. Sosiaalista mediaa käytetään viestinnän tukena ja uusia viestintäkanavia hyödynnetään aktiivisesti. Eri viestintäkanavia hyödyntäen liiton viestintä on nopeaa, ajantasaista, suunnitelmallista ja oikein kohdennettua. Jäsenviestintä on vuorovaikutteista ja jäsenistön tarpeita palvelevaa. Viestinnässä on kaikilla tasoilla samanlaiset ydinviestit ja se on ymmärrettävää. JÄSENPALVELU Tavoitteena ovat hyödylliset ja korkealaatuiset ammatillisen edunvalvonnan palvelut suorassa vuorovaikutuksessa henkilöjäseniin tai alueyhdistysten kautta. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusia sähköisiä palveluita. Jäsenviestintää kehitetään edelleen tehokkaammaksi ja hyödynnetään erilaisia työkaluja ja viestintäkanavia. Ammatillisen edunvalvontatoiminnan tavoitteena on yhteisö, johon kaikki bioanalyytikot haluavat kuulua. Tavoitteena on, että liittoon kuuluminen koetaan osaksi ammatillista identiteettiä. Alueyhdistyksiä tuetaan yhteisöllisyyden tavoitteen saavuttamisessa. AMMATTIKUNNAN OSAAMISEN EDISTÄMINEN KOULUTUS JA TYÖELÄMÄN TARPEET KOHTAAVAT Toiminnallamme edistämme koulutuksen, työelämän ja liiton yhteistyötä. Tavoitteena on jatkuva vuoropuhelu ministeriöiden, työnantajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Luomme verkostoja yhteistyötahojen kanssa. Kehitämme yhteistyössä ammattikorkeakoulujen bioanalytiikan koulutuksen kanssa opetussuunnitelmia vastaamaan työelämän tarpeisiin ja muutoksiin. Korkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia osaamisen hyödyntämiseen kliinisenä asiantuntijana vahvistetaan tekemällä esityksiä heidän osaamisen hyödyntämisestä työelämässä. Liitto jatkaa vakiintunutta yhteistyötä Laboratoriolääketiedepäivien järjestelyissä yhteistyökumppaneiden kanssa. Päivien sisältöä kehitetään jatkuvasti palautteiden perusteella ja ohjelmaa kehitetään kansainvälisempään suuntaan. Koulutuspäivät tunnetaan merkittävimpänä vuosittaisena laboratorioalan koulutustapahtumana Suomessa. Vuosittain järjestetään koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä, joka on suunnattu kaikille asiasta kiinnostuneille, mutta varsinkin opettajille, esimiehille, opiskelijoille ja opiskelijavastaaville.

5 Liitto järjestää tarpeen mukaan pienempiä koulutustapahtumia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Alueyhdistysten järjestämiä koulutustilaisuuksia tuetaan antamalla asiantuntija-apua järjestelyihin sekä mainostamalla sähköisiä kanavia hyödyntäen. LIITON LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖIDEN OSAAMINEN ON VARMISTETTU Liiton puheenjohtajan ja hallituksen toimintakausi on kaksivuotinen. Luottamushenkilöt perehdytetään tehtäviinsä mentorointia ja perehdytysmateriaalia apuna käyttäen. Hallituksen jäsenille mahdollistetaan tarvittaessa myös ulkopuoliseen koulutukseen osallistuminen osaamisen varmistamiseksi. Aktiivisella ja avoimella liiton toiminnalla sekä riittävällä perehdytyksellä tehtäviin pyritään varmistamaan jäsenten halukkuus hallitustyöskentelyyn. Puheenjohtaja toimii järjestösihteerin esimiehenä. Järjestösihteeri osallistuu sovittaessa liiton edustajana erilaisiin yhteistyökumppaneiden työryhmiin ja kokouksiin. Järjestösihteerin osaamista tuetaan mahdollistamalla riittävä täydennyskoulutus. Alueyhdistysten toimijoiden osaamista tuetaan vuosittain järjestettävillä alueyhdistyspäivillä. Lisäksi alueyhdistykset voivat anomuksesta saada korvausta toimijoidensa kouluttamiseen. Liiton luottamus- ja toimihenkilöiden koulutuksessa hyödynnetään valtakunnallisia, paikallisia ja kansainvälisiä koulutuksia. LIITON TOIMINTAA JOHDETAAN TAVOITTEELLISESTI Toimintaa ohjaa liittokokouksen hyväksymä strategia, jonka perusteella hallitus laatii vuosittain toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa kriittisten menestystekijöiden saavuttamiseksi esitetään tavoitteet ja keinot. Liiton hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa lukuun ottamatta kesäkuukausia. Yksittäisten asioiden käsittelyyn voidaan käyttää myös sähköpostikokousta tai muita sähköisiä työkaluja. Kokousaikatauluista tiedotetaan alueyhdistysten puheenjohtajille ja kokouksista laaditaan yhteenvedot jäsenten luettavaksi. Hallituksen kokouksissa käsitellään asiat laaditun vuosikellon mukaan. Mikäli alueyhdistyksellä ei ole edustajaa liiton hallituksessa, voi hallitus tarvittaessa kutsua kokouksiinsa sen alueyhdistyksen edustajan. Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston lisäksi taloudenhoitaja ja järjestösihteeri. Työvaliokunta valmistelee hallituksen käsittelyyn tulevia asioita ja hoitaa liiton operatiivista päivittäistä toimintaa. Työvaliokunta voi tehdä toimintaan liittyviä taloudellisia päätöksiä hallituksen vuosittain hyväksymään euromäärään asti. Päätöksistä laaditaan muistio, joka hyväksytään hallituksen kokouksessa. Alueyhdistystoimintaa tuetaan taloudellisesti huomioiden liiton taloudellinen tilanne. Alueyhdistyspalautteen suuruus päätetään vuosittain perustuen jäsenmaksukertymään. Alueyhdistykset osallistuvat alueyhdistyspäivien järjestelyyn vuorotteluperiaatteella. Järjestösihteeri huolehtii ajankohtaisten asioiden tiedottamisesta alueyhdistyksille. Liiton taloutta hoidetaan kustannustehokkaasti ja riskittömästi. Hallitus seuraa kuukausittain kustannuksia ja talousarvion toteutumista talousraporttien avulla.