Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Samankaltaiset tiedostot
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kylvö suoraan vai suojaan?

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Kymmenen askelta huippusatoon

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Herne säilörehun raaka-aineena

Kerääjäkasvikokemuksia

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Uudenmaan pellot vihreiksi

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Hamppu viljelykiertokasvina

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Modduksen vaikutus kasviin

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Kenttäkoetulokset 2017

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Transkriptio:

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen

Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä muiden kasvien aluskasvina ensimmäisenä vuotena, niin että niistä saadaan myös satoa. Eli saadaanko kuminan satoa tuottamaton vuosi hyötykäyttöön Tutkittavaa: - Miten kumina kehittyy aluskasvina ja kehittyykö riittävästi tuottaakseen satoa seuraavana vuonna - Miten kumina vaikuttaa suojakasvin satoon - Miten torjutaan rikakkasveja

Tutkimukset Vuonna 2009 kylvettiin kumina kevätvehnän aluskasviksi. Koejäsenet: 1= kevätvehnä (kylvö 13.5.2009) ja kumina (14.5.09); 2= kevätvehnä (13.5.09) ja kumina (9.6.09), 3= kumina (14.5.09) 4= kevätvehnä (13.5.09) Vehnän siemenmääränä käytettiin 240 kg/ha (680 itävää/m2) ja kuminan 18 kg/ha (660 itävää/m2) Lannoitus tehtiin vehnän mukaan: 100 kg N/ha, PY3 Rikkakasvit torjuttiin kemiallisesti muista paitsi koejäsen 1 jätettiin ilman käsittelyä. Koejäsenestä 2 rikat torjuttiin ennen kuminan kylvöä. Koejäsen 1:n vehnästä osa niitettiin kaksi viikkoa ennen tuleentumista, jonka jälkeen tähän osaa ruutua levitettiin pieni piristyslannoitus. Vuonna 2010 kylvettiin uusia koe, jossa selvitetään kuminan menestymistä aluskasvina erityyppisten suojakasvien seassa. Keskitalo, M. 2010. Kasvuston Kuminaa yksin tiheys vai talvehtimisen suojakasvin kanssa. ja kukinnan HYVÄ kannalta. STARTTI HYVÄ KUMINALLE STARTTI -seminaarit KUMINALLE Ilmajoella -seminaarit 26.10.2010 Ilmajoella ja 26.10.2010 Jokioisissa ja 28.10.2010. Jokioisissa 28.10.2010.

600 Taimitiheys kpl/m2 500 400 300 vehnä kumina 200 100 0 1 2 3 4 KOEJÄSENET Kuva 1. Kumina- ja vehnäyksilöiden määrä (kpl/m2) MTT Jokioisten aluskasvikokeessa vuonna 2009. Vehnien määrä laskettiin 12.6 ja kuminoiden määrä 10.7. Koejäsenet (ja kylvöajat): 1= vehnä (13.5.09) & kumina (14.5.09), 2=vehnä (13.5.09) & kumina (9.6.09), 3= kumina (14.5.09), 4= vehnä (13.5)

Vehnäsato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vehnä + Kumina 1 Vehnä + Kumina 2 Kumina Vehnä Kuva 2. Keskimääräiset vehnäsadot (kg/ha) koeruutusadoista laskettuna MTT Jokioisten aluskasvikokeessa vuonna 2009.

Kuva 3. Kumina vehnän aluskasvina MTT Jokioisten kenttäkokeessa elokuussa 2009. Vehnä (kylvö 13.5) ja kumina (kylvö 14.5) Kumina (kylvö 14.5) Vehnä (kylvö 13.5) ja kumina (kylvö 9.6) Kuva M. Keskitalo Kuva M. Keskitalo Kuva M. Keskitalo

kumintaimia/m2 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 18.5 tai 10.7 25.8. 20.10. laskentapäivä vehnä + kumina1 vehnä + kumina2 kumina Kuva 4. Kuminan taimettuminen yksin ja vehnän aluskasvina MTT Jokioisten kenttäkokeessa vuonna 2009.

kuminataimien määrä/m2 Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista 500 450 400 350 300 250 200 150 vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina 100 50 0 koejäsen Kuva 5. Kuminataimien määrä (kpl/m2) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

Lehtien lkm/kumina Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista 5,1 5 4,9 4,8 4,7 4,6 4,5 vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina 4,4 4,3 4,2 koejäsen Kuva 6. Kuminayksilöiden lehtien lukumäärä (kpl/kasvi) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista 14 12 10 8 6 4 vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina 2 0 juuren halkaisija, mm juuren pituus, cm Kuva 7. Kuminayksilöiden juuren halkaisija (mm) ja juuren pituus (cm) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista 400 350 300 250 200 150 vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina 100 50 0 varren kuivapaino g/m2 juuren kuivapaino g/m2 Kuva 8. Kuminoiden varsien ja juurien kuivapainot (g/m2) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

Kumina vehnän aluskasveina sadot 2010 Satoa tuottivat ainoastaan ruudut, joissa kuminaa oli viljelty yksinään Kj1 ja Kj2: Kumina kasvoi 2010 tiheänä kasvustona, mutta kukkivia ja satoa tuottavia kasviyksilöitä esiintyi vain ruudun reunoilla ja kohdissa, joissa vehnä oli harvempaa.

Kuva 10. Kuminan menestymistä aluskasvina ja perustamista erityyppisiin suojakasveihin ryhdyttiin tutkimaan MTT Jokioisilla keväällä 2010 perustetun kokeen avulla. Kuva M.Keskitalo

Kuvat M. Keskitalo Kuva M. Keskitalo Kuva 11. Kumina härkäpavun ja kevätvehnän aluskasvina vuonna 2010 MTT Jokioisten kenttäkokeessa. Kuva M. Keskitalo

Tulokset (1) Kumina taimettui vehnän aluskasvina yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin yksin kylvettynä. Vehnän korjuun yhteydessä kuminoiden kokoero eri kylvöaikojen välillä oli selvä, mutta loppusyksyllä kuminat olivat samankokoisia riippumatta kuminan kylvöajasta. Kuminan taimettuminen oli parempaa aikaisessa kylvössä, jolloin kumina kylvettiin vehnän kanssa samaan aikaan. Silloin kuminataimia oli syksyllä noin 50 kpl neliöllä enemmän kuin ruudussa, jossa kumina kylvettiin kesäkuussa. Kuminan vaikutus vehnäsatoon riippui kuminan kylvöajasta. Vähäinen satoa madaltava vaikutus havaittiin silloin, kun kumina kylvettiin aikaisin vehnän kanssa.

Tulokset (2) Mahdollisuuksia kuminan integroimiseksi muiden kasvien tuotantoon aluskasvimenetlemän avulla: 1) Suojakasvin kevätkylvöille päästään entistä aiemmin (huhtikuussa) tai lämpöä riittää syksyllä pidempään. Silloin - Suojavilja kylvetään mahdollisimman aikaisin keväällä, rikkakasvit torjutaan tavalliseen tapaan ja kumina kylvetään varoajan jälkeen kesäkuussa. - Kumina ehtii voimistua suojakasvin aikaisen korjuun jälkeen syksyllä 2) Kuminan kylväminen aikaisin korjattavien suojakasvien sekaan, tai 3) Suojakasvin kylväminen jonkin verran tavanomaista harvempaan: - Harvempi vehnäkasvusto ja vehnän korjuun kaksi viikkoa aiemmin kasvatti selvästi kuminoiden juuren kokoa, pituutta ja varsien ja juurien kuivapainoa. -> Suojakasvin korjuuajan ja tiheyden merkityksestä kuminan satoon saadaan lisätietoa vuonna 2011.

KIITOS!