A S E M A K A A V A N S E L O S T U S VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO KAAVATUNNUS 31:028 12.4.2018
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan kortteleita 70, 72 ja 81 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 31. kaupunginosan kortteli 70 sekä katualue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Kaavan laadintaan on lähdetty Jyväskylän kaupungin, aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa osa kerrostalotonteista rivitalotonteiksi ja monipuolistaa kerrostalovaltaisen alueen rakennuskantaa. Kaava laaditaan yhdessä rakennusliike Garantia Rakennus Oy:n kanssa ns. kumppanuuskaavana. Kaavaratkaisussa osoitetaan alueelle sekä rivitalotontti (AR) ohjeellisesti kahdelle asuinrakennukselle että asuinkerrostalojen ja rivitalojen tontti (AKR), jossa on myös kaksi ohjeellista rakennuspaikkaa. AR-tontin kokonaisrakennusoikeus on 1200k-m2 ja kerrosluku 1/2kI ja AK-tontin rakennusoikeus 4000k-m2 ja kerrosluku 1/2kIV. Alueen toteutus voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta / vireille tulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 21.2.2018. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 24.4. 25.5.2018 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. 1.4 Yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti, Mari Raekallio Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5047 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 2 1.1 Kaava-alue... 2 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta... 2 1.3 Kaavaprosessin vaiheet... 2 1.4 Yhteystiedot... 2 2 TAVOITTEET... 4 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 4 2.2 Tavoitteet... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Aloitusvaihe... 7 4.3 Ehdotusvaihe... 8 4.4 Hyväksymisvaihe... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus... 9 5.2 Aluevaraukset... 9 5.3 Vaikutusten arviointi... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 10 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 10 6.2 Toteuttaminen ja toteutuksen seuranta... 12 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosluonnos/-ehdotus, pienennös 3) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet 4) tonttijakokartta 5) asemakaavan seurantalomake
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Alue ei ole lähtenyt toteutumaan ajantasakaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen tavoitteena on sekä monipuolistaa alueen rakennuskantaa että vastata asuntokysyntään tarjoamalla rivitalotonttejakin. Kaavan laadintaan on lähdetty Jyväskylän kaupungin, aloitteesta ja kaava laaditaan yhdessä rakennusliike Garantia Rakennus Oy:n kanssa ns. kumppanuuskaavana. 2.2 Tavoitteet Tavoitteena on Säynätsalon pääsaaren asuintonttitarjonnan monipuolistamisen lisäksi tarjota erityisesti perheille erilaisia asumisvaihtoehtoja pääsaarelta. Suunnittelualue sijaitsee palveluiden (mm. kaupalliset, päiväkoti- ja koulu, liikuntapaikat) läheisyydessä, alueelta on upeat kaukomaisemat, kunnallistekniikka on toteutettu osittain ja sijainti on liikenteellisesti rauhallinen, mutta myös joukkoliikenteen osalta keskeinen. Alueen rakentuminen on sekä resurssiviisasta, mutta myös muutos monipuolistaa pääsaaren asuntokannan ikäjakaumaa ja rikastuttaa näin ollen kaupunkikuvaa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon pääsaaren maastollisesti yhdellä korkeimmalla paikalla. Alueelta avautuvat upeat kaukomaisemat ja Päijänne pilkottaa mäntyvaltaisen metsän seasta sekä aina eteläosasta suunnittelualueen luoteisosaan asti. Alueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa. Ympärillä oleva asuinrakentaminen on kerrostalovaltaista ja rakennettu pääosin 1960-1970 luvuilla. Rakentamistapa on lamellitalomaista ja värimaailmaailmaltaan tiilen punan ja valkoisen tehostevärin sekoitusta. Vanhemman rakennuskannan myötä lähiympäristö on väljää ja vehreää ja alueella on paljon komeaa puustoa. Suunnittelualueen vieressä on sekä leikki- ja urheilukenttä, jonka laidalla on muutama vuosi sitten valmistunut päiväkoti-koulurakennus. Lisäksi suunnittelualueen vieressä on lähivirkistysalue, jossa kulkee polkuja ristiin rastiin ja alueelta pääsee puikkelehtimaan useaan suuntaan saarelle.
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Lähialueen väestöstä noin 60 proprosenttia on 15-64 vuotiaita ja noin 30 prosenttia sitä vanhempia. Alle 15-vuotiaita lapsia on noin 10 prosenttia. Alueelle on osittain toteutettu kunnallistekniikka. Suunnittelualueen halkaisee lännestä Valtterintielle 0,4kV:n ilmajohto. Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet. Lähimmälle linja-autopysäkille on matkaa noin 300 metriä ja kauppaan suurin piirtein saman verran. 3.1.1 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus kuuluu Jyväskylän kaupungille. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan 26.1.2018. Siinä suunnittelualue on osoitettu asutusrakenteena kunta-/ palvelukeskukseksi (a), monipuoliseksi työpaikka-alueeksi ja matkailun ja virkistyksen vetovoimaalueeksi. Lisäksi alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Säynätsalon teollisuusyhdyskunta). Yleiskaava Jyväskylä kaupungin yleiskaava on hyväksytty 10.11.2014. Siinä suunnittelualue on osoitettu lähikeskukseksi, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys ympäröivän kaupunginosan palvelujen keskuksena. Tässä tulee tavoitella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Lisäksi yleiskaavassa saarta ympäröi valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön rajaus. Aluetta koskevissa toimenpiteissä on kuultava museoviranomaisia.
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Voimassa olevat asemakaavat Suunnittelualueen ajantasa-asemakaavassa (hyväksytty 27.9.1989, 1.10.1998 ja 4.3.2002) alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jossa on kolme tonttia. Tonttien kerrosluku on 1/2II III ja tehokkuudet 0,4-0,5 (kokonaisrakennusoikeus on 5122k-m2). Suunnittelualueelle on osoitettu kaksi jalankululle varattua katua ja yksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Asuinrakennukset ja auton säilytyspaikat ja varastot on osoitettu ohjeellisesti kahdella tontilla ja yhdellä määräävällä rakennusalalla.
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Garantia Rakennus Oy on toimittanut kaavamuutoshakemuksen 7.8.2017. Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 21.2.2018. Kaavamuutoksen tavoitteet esiteltiin kaavoituksen sisäisessä aloituskokouksessa 15.3.2018. 4.2 Kaavaluonnoksen valmistelu ja luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoja, miten rivitalot ja kerrostalot sijaitsisivat toisiinsa nähden korttelialueella. Lisäksi rakentamistapaa ja julkisivukäsittelyjä pohdittiin erilaisin vaihtoehdoin. Ilmansuunnat, maisemien avautuminen ja ennen kaikkea ympärillä oleva rakennuskanta ja Säynätsalon saaren rakennetun kulttuurihistorian arvot vaikuttivat kaavaluonnoksen valmisteluun. Rivitalojen takapihat toivottiin avautuvan mahdollisimman paljon metsään ja lämpimiin ilmansuuntiin. Koko korttelialueelta on mahdollista saada joko upeat metsämaisemat tai näkymät jopa Päijänteelle asti ja se nähtiin vahvana puolena niin rivi- kuin kerrostalorakentamisessa. Rakennuksia limitettiin ja mutkiteltiin suunnitelmissa alusta asti kehämäiseen muotoon. Rakentamistavan toivottiin olevan Valtterintielle punatiilen sävyinen, jotta alue sopeutuisi ympärillä olevaan rakennuskantaan ja ottaisi huomioon koko Säynätsalon rakennetun kulttuurihistorian, jossa perinteisesti tiilenpuna on vahvasti esillä. Suunnitelmissa esitetyt kattomuodot loivina rakennuksen rungon suuntaisina harjoina koettiin alusta asti vahvana identiteetin tuojana. Alueelle toivotaan perheasuntoja, jotta väestörakenne muuttuisi ja lapsien määrä kasvaisi. Kaavaluonnos muodostuu kahdesta tontista, joissa eteläisempään on osoitettu rivitalotontti (AR) ohjeellisesti kahdelle asuinrakennukselle. Pohjoisempaan tonttiin on osoitettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen tontti (AKR), jossa on myös kaksi ohjeellista rakennuspaikkaa. Rivitalotontin kokonaisrakennusoikeus on 1200k-m2 ja kerrosluku 1/2kI ja AK-tontin rakennusoikeus 4000k-m2 ja kerrosluku 1/2kIV. Tonttien paikoitus on esitetty korttelin itälaidalle, jonka tavoitteena on ollut rauhoittaa muu korttelialue liikenteeltä ja saada piha-alueista mahdollisimman yhtenäistä ja vehreää. Tonttien rajoja ei saa aidata ja alueelle tulee toteuttaa yksi koko korttelialuetta palveleva yhteinen leikki- ja oleskelualue. Määräyksillä tavoitellaan alueelle yhtenäistä ilmettä ja edesautetaan yhteisöllisyyteen. Alueen komeaa mäntyvaltaista puustoa on esitetty säilytettäväksi länsilaidalla, metsän reunalla. Alueelle omi-
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) naisia luonnonelementtejä ovatkin sekä vanhat männyt että avokalliot, joita toivotaan mahdollisuuksian mukaan säilytettävän koko korttelialueella. 4.2.1 Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen 4.3 Ehdotusvaihe 4.3.1 Kaavaehdotuksen valmistelu 4.3.2 Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen 4.4 Hyväksymisvaihe
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,4 ha. Mikäli asumisväljyys on 44k-m2 /asukasta kohti kerrostaloissa ja rivitaloissa vastaava luku 51k-m2, tarkoittaa se, että kerrostaloihin on tulossa (4000 / 44) k-m2= 91 asukasta ja rivitaloihin 1200 / 51)k-m2 = 24 asukasta. Suunnittelualueelle olisi tulossa yhteensä noin 115 uutta asukasta. Asukkaita Säynätsalon pääsaarella on noin 1420 henkilöä. 5.2 Aluevaraukset Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) sijaitsee alueen pohjoisosassa. Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa rakennusoikeuksilla 2000k-m2 (yhteensä 4000k-m2). Rakennusaloilla on ohjeelliset asuinrakennusten paikat. Tontin itälaidassa on pysäköimispaikka (p), johon on esitetty ohjeellisesti auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalat. Tontin keskellä menee ohjeellinen johtolinjarasite. Sekä AKR että AR tonttien rajalla on yhteinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Lisäksi tontteja yhdistää alueen länsilaidalla istutettava alueen osa (s), jonka alueelle ominaiset avokalliot ja puulajit (erityisesti männyt) tulee säilyttää. Suunnittelualueen eteläosassa on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Tontillle on osoitettu kaksi rakennusalaa rakennusoikeuksilla 600k-m2 (yhteensä 1200k-m2). Rakennusaloilla on ohjeelliset asuinrakennusten paikat. Tontin itälaidassa on pysäköimispaikka (p), johon on esitetty ohjeellisesti auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. 5.3 Vaikutusten arviointi Vaikutuksia on verrattu voimassa olevaan asemakaavaan.
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) kaupunkikuva kulttuuriympä- rakennettu ristö liikenne ja pysäköinti Valtterintien ympäristö eheytyy ja kaavamuutos luo mahdollisuudet yhtenäisempään ympäristöön kuin mitä ajantasakaava. (+) Kaavaratkaisun rakentamistapaohjeet ohjaavat rakennetun kulttuuriympäristön huomioimiseen paremmin kuin ajantasakaava. (+) Autopaikat on keskitetty suunnittelualueen itälaitaan, joka luo edellytykset turvallisempaan ja selkeämpään liikkumisympäristöön alueella kuin ajantasakaava. (+) Kevyenliikenteenyhteyksiä on vähennetty, koska ajantasakaavan kevyenliikenteenväylät on koettu osittain maastonmuotojen ja ympärillä olevan rakenteen kannalta tarpeettomiksi tai hankaliksi toteuttaa. (-/0) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavaratkaisun rakentamistapaohjeet on laadittu pitkälti havainnekuva-aineiston pohjalta. Havainnekuvat on laatinut Arkkitehtitoimiston Jorma Paloranta Oy ja kuvien tilaajana on toiminut Garantia Rakennus Oy. Kuvien tavoitteena on tuoda esille alueen tavoiteltu kaupunkikuva ja tunnelma.
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (11)
31:028 / VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 6.2 Toteuttaminen ja toteutuksen seuranta Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.
12.4.2018 / 19.2.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALTTERINTIE, SÄYNÄTSALO ASEMAKAAVAN MUUTOS 31. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIHIN 70, 72 JA 81 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 31:028 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Säynätsalon teollisuusyhdyskunta). Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty 10.11.2014. Siinä suunnittelualue on osoitettu lähikeskukseksi, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen merkitys ympäröivän kaupunginosan palvelujen keskuksena. Tässä tulee tavoitella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Suunnittelualueen ajantasa-asemakaavassa (hyväksytty 27.9.1989, 1.10.1998 ja 4.3.2002) alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jossa on kolme tonttia. Tonttien kerrosluku on 1/2II III ja tehokkuudet 0,4-0,5 (kokonaisrakennusoikeus on 5122kem2). Suunnittelualueelle on osoitettu kaksi jalankululle varattua katua ja yksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Asuinrakennukset ja auton säilytyspaikat ja varastot on osoitettu ohjeellisesti kahdella tontilla ja yhdellä määräävällä rakennusalalla. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Säynätsalon pääsaarella, Valtterintien päässä. Suunnittelualue rajautuu koillisesta urheilukenttäalueeseen, lounaassa on ihan lähettyvilla kerrostaloja ja muilta osin aluetta ympäröi mäntyvaltainen ja kallioinen rinne. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavan laadintaan on lähdetty Jyväskylän kaupungin, aloitteesta. Tavoitteena on mahdollistaa alueelle rivitalorakentamista, tarkistaa tonttijakoa ja ajanmukaistaa kaavamerkintöjä. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (hyväksytty 1.12.2017) suunnittelualue on osoitettu asutusrakenteena kunta-/ palvelukeskukseksi (a), monipuoliseksi työpaikkaalueeksi ja matkailun ja virkistyksen vetovoimaalueeksi. Lisäksi alue on osa valtakunnallisesti 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen museo / Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö.
31:028 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.4.2018 / 19.2.2018 (2) 8. Selvitettävät vaikutukset Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole MRA 1 :n mukaisia merkittäviä vaikutuksia. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 2018) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin Tiedotuslehdessä (21.2.) sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kevät/kesä 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Tuula Janatuinen, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5047, (014) 266 5036 email etunimi.sukunimi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Ehdotusvaihe (syksy 2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn). Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (loppuvuosi 2018) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ).
179-31-9901-28 179-31-9903-0 179-405-103-10 179-31-72-1 179-31-9901-22 179-31-81-1 179-405-36-77 179-31-70-1 179-405-36-25 179-405-36-15 179-405-5-35 179-405-36-19 179-405-36-112 179-31-9901-21
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialue. Rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Istute ava alueen osa. Istute ava alueen osa. Alueelle ominaiset avokalliot ja puulajit (erityises männyt) tulee säily ää. Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle vara u katu, jolla huoltoajo on salli u. Pysäköimispaikka. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Sijain on ohjeellinen. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoi aa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käy ää kerrosalaan lue avaksi laksi. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Ohjeellinen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi vara u alueen osa. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä koh. RAKENTAMISTAPA Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan korkealaatuisia ja soveltua valtakunnallises arvokkaaseen kul uuriympäristöön. AKR ja AR kor elialueen rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa väritykseltään, arkkitehtuuriltaan ja ka omuodoltaan keskenään yhtenäinen kokonaisuus. Asuinrakennusten kerrosluku tulee olla ton kohtaises sama katualueen puoleisilla julkisivuilla. Rakennuksen yhdensuuntainen julkisivu saa olla pituudeltaan enintään 26 metriä. Asuntoihin saa rakentaa parven. Parviratkaisua ei lasketa asemakaavassa osoite uun kerrosalaan, vaikka se olisi yli 1,6 m korkeaa laa. Julkisivut: Asuinrakennusten päätyjen ja kadun puoleisten julkisivujen pääasiallisen materiaalin tulee olla puna ilen sävyinen (esim. ili tai puu). Julkisivuverhouksen on oltava samaa materiaalia, verhoustapaa ja väriä pääosin koko julkisivun osalta sokkelista räystäälle ja päädyissä harjaan saakka. Mahdolliset tehostevärit tulee olla hilli yjä. Ka o: Ka omateriaalin tulee olla sileä tai profiililtaan hilli y, väriltään tumma. Viherka o sallitaan.
Asuinrakennuksissa tulee olla pitki äissuuntaises nouseva harjaka o (symmetrinen tai epäsymmetrinen). Piharakennuksissa ja autokatoksissa voi olla myös loiva tasa tai pulpe ka o. Valoka eita ei sallita. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Rakennuslupa asiakirjoihin on liite ävä erillinen pihasuunnitelma ja kor elikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laa a amma taitoinen ja kokenut pihasuunni elija, esim. maisema arkkiteh tai suunni eluhortonomi. Leikki ja oleskelu laa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa koh. Alueelle tulee toteu aa yksi koko kor elialue a palveleva yhteinen leikki ja oleskelualue, joka sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Ton en rajoja ei saa aidata. Asuntokohtaisia pihoja saa rajata matalalla pensasaidalla tai istutusryhmin. Alueelle ominaiset avokalliot ja hyväkuntoiset männyt tulee mahdollisuuksien mukaan säily ää. Puut tulee suojata rakentamisaikaisten vaurioiden syntymiseltä. Pysäköimisalueet tulee pehmentää ja rajata muusta piha alueesta puu ja pensasistutuksin. Piha alueiden valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunna ua. YLEISMÄÄRÄYKSET Uudisrakennuksen suunnitelmista on rakennuslupavaiheessa pyyde ävä museoviranomaisten lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Kiinteistöjen tulee lii yä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 05.04.2018 31. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 70, 72 JA 81 SEKÄ KATUALUEEN Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS (Valtterintie) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 21.02.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 31:028 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 1,4226 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4226 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4226 100,0 5200 0,37 0,0000 78 A yhteensä 1,2561 88,3 5200 0,41 0,0429 78 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1665 11,7-0,0429 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4226 100,0 5200 0,37 0,0000 78 A yhteensä 1,2561 88,3 5200 0,41 0,0429 78 AK -1,2132-5122 AR 0,5389 42,9 1200 0,22 0,5389 1200 AKR 0,7172 57,1 4000 0,56 0,7172 4000 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1665 11,7-0,0429 Kadut 0,1345 80,8 0,0000 Kev.liik.kadut 0,0320 19,2-0,0429 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä