Ratkaisukeskeisen lyhytterapian yhteensovittaminen life coachingiin ja NLP:hen Päivi Heikkinen Helsingin Psykoterapiainstituutti Lyte5 27.4.2017
Sisällysluettelo Otsikko... 1. Johdanto... 1 2. Ratkaisukeskeisen terapian perusperiaatteita... 2 3. LCF Life Coach... 3 3.1. Keskeiset periaatteet... 3 3.2. Life coach - istunnon kulku... 4 4. NLP... 6 4.1. NLP:n tarkoitus... 6 4.2. NLP:n perusperiaatteita ja ennakko-oletuksia... 6 4.3. NLP:ssä käytettäviä menetelmiä ja harjoituksia... 8 5. Ratkaisukeskeisyys life coachingissa ja NLP:ssä... 9 6.Johtopäätökset... 10 7.Pohdinta... 11 Lähteet... 13
1. Johdanto Olen vuonna 2013 suorittanut Valmentamon järjestämän LCF Life Coach - koulutuksen ja vuonna 2015 NLP Practitioner koulutuksen Suomen NLP-yhdistyksen laatimien suositusten mukaisesti. Tällä hetkellä opiskelen toista vuotta Helsingin Psykoterapiainstituutin järjestämää ratkaisukeskeinen lyhyterapeuttikoulutusta. Olen huomannut, että nyt opiskeltavassa ratkaisukeskeisessä lyhytterapeuttikoulutuksessa on paljon samoja elementtejä ja taustaoletuksia kuin aiemmissa opinnoissani. Siksi kiinnostuin tutkimaan sitä, mitä yhtäläisyyksiä ja toisaalta mitä eroja eri koulutusten välillä on. Lopputyö etsii vastausta ensi sijassa siihen, mitä yhteisiä asioita on ratkaisukeskeisessä lyhytterapeuttikoulutuksessa, LCF Life Coach - koulutuksessa ja NLP Practitioner koulutuksessa. Lopputyö tutkii myös sitä, miten eri koulutusten yhteiset opit, taustaolettamukset ja menetelmät voisi yhdistää sopivalla tavalla, että niistä saisi koostettua itselle mieleisen uudenlaisen yhdistelmän. Uskon tästä tutkimisesta olevan hyötyä minulle, että saan luotua vahvemman pohjan itselleni, kun mietin tulevaisuuttani terapeuttityössä ja terapeuttina. Yksi työn tarkoitus on selkiyttää eri koulutusten taustat ja periaatteet. Näin saan itselleni selvitettyä paremmin, mikä näitä koulutuksia mahdollisesti yhdistää, vai ovatko ne ylipäätään lainkaan yhdistettävissä. LCF Life Coach ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttikoulutus ovat suhteellisen uusia tutkintoja. Ne ovat alkaneet ainakin Suomessa vasta 2000-luvulla. NLP-koulutus on alkanut aikaisemmin 1970-luvulla. Uskon, että muillekin voisi olla hyötyä tästä tutkimuksesta, koska ehkä muillekin on epäselvää, mitä yhteistä perustaa näissä tutkinnoissa on ja toisaalta mitä olennaisia eroja. Ensin kertaan ratkaisukeskeisen terapian lähtökohdat ja perusperiaatteet. Tämän jälkeen palautan mieleeni Life Coach tutkinnon keskeiset periaatteet ja tieteellisen pohjan ja toisaalta NLP:n keskeiset taustaolettamukset. Sen jälkeen teen yhteenvedon koulutusten yhteneväisyyksistä ja toisaalta keskeisistä eroista, jos niitä havaitsen. 1
2. Ratkaisukeskeisen terapian perusperiaatteita Ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarkoittaa tietynlaista asennetta ongelmallisiin tilanteisiin. Nimensä mukaan ratkaisukeskeisyys pyrkii ratkaisuihin, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen. Ratkaisukeskeinen ajattelu-/työtapa on syntynyt mekaanisen syy-seurausmallin rinnalle ja korvaamaan sitä inhimillisten ongelmien ja pulmien työstämisessä. Seuraavat ratkaisukeskeisen ajattelutavan painotukset syntyivät, kun tutkittiin onnistuneita terapiasuhteita, joissa vuorovaikutus toimi ja tulokset olivat hyviä. Seuraavat jatkossa esitettävät ajatukset perustuvat Terveyskirjaston Duodecim sivuilla julkaistuun Antero Kataisen, Krisse Lipposen ja Anneli Litovaaran artikkeliin. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa, voimavarat käyttöön. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus on yksi ratkaisukeskeisyyden perusperiaatteista. Ei pohdita ongelman syntyä ja syitä. Ei kuitenkaan kielletä ongelman olemassaoloa, vaan etsitään asiakkaan kanssa tavoite, jolla asiakas pääsee parhaiten eteenpäin. Keskustelu, ajattelu tai työskentely suunnataan toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen sekä edistysaskeliin, jotka vievät haluttua tavoitetta kohti. Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi on toinen merkittävä periaate. Huomio suunnataan aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin. Etsitään menneisyydestä voimanlähteitä muutoksen aikaansaamiseksi. Asiakkaalla on itsellään ne voimavarat, jolla hän voi saada aikaan muutokset. Edistys tapahtuu pienin askelin, jolloin on tärkeätä, että osataan kiinnittää huomiota pieniin edistysaskeleisiin tai liikahduksiin, etenemiseen kohti unelmaa, tavoitetta tai muutostoivetta. Tässä on terapeutilla tärkeä rooli, että hän osaa tuoda nuo pienetkin muutokset näkyviin asiakkaalle. Tämä kannustaa asiakasta ponnistelemaan ja jatkamaan. Tasaveroisuus ja yhteistyö sekä asiakkaan arvostaminen ovat myös keskeisiä ratkaisukeskeisyyden periaatteista. Keskustelukumppaneihin suhtaudutaan arvostaen heidän ideoitaan ja kunnioitetaan heidän tapaansa toimia. Toisten ihmisten ajattelutavan ja maailmankuvan sekä arvojen kunnioittaminen ilmenee hyvänä kuuntelutaitona. Uskotaan, että asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija. Avoin vuorovaikutus tähtää yhteistyön syntymiseen. 2
Myönteisyyden, luovuuden, leikillisyyden ja huumorin käyttö keskustelussa ja ajattelussa rikkoo juuttuneita käsityksiä. Puutteiden ja hankaluuksien tutkimisen sijaan keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistumisia tarkastellaan oppimiskokemuksina. Ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja eli tapahtumien ja kokemusten takana ei ole vaikuttamassa vain yksi totuus. Asiat tapahtuvat aina yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön, niinpä tavoitteeseen voi päästä monia, erilaisia polkuja pitkin. Usein ongelmallisen tilanteen ratkeamiseen voi auttaa ongelman uudelleen määrittely. Myös erilaisten vaihtoehtoisten tulkintojen luominen voi antaa uusia mahdollisuuksia. (Duodecim Terveyskirjaston www.sivusto viitattu 22.11.2016. Saatavissa:http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?_artikkeli=onn00012&p _teos=onn.) Yhteenvetona voidaan todeta, että ratkaisukeskeisessä työskentelyssä asiakas pyritään saamaan kyllä-kehälle ei-kehän sijaan. Ei kehällä asiakas näkee vaan sulkeutuneet ovet ja on murheidensa ympäröimä. Kyllä-kehälle päästyään asiakkaan näkökulma avautuu ja hänen on mahdollista löytää uusia mahdollisuuksia. (Uusitalo- Malmivaara 2014: s. 216.) 3. LCF Life Coach Keskeiset periaatteet Koulutuksen tieteellinen pohja perustuu koulutuksessa saatuihin tietoihin pohjautuen seuraaviin kuuteen osa-alueeseen: kognitiivinen käyttäytymistiede, (tässä kognitiivinen käyttäytymisterapia), ratkaisukeskeisyys, positiivinen psykologia, NLP, neuropsykologia sekä mindfulness. Toisaalta koulutuksen yhteydessä on painotettu keskeisiä alueita valmentajan työssä, valmentajan viisi K:ta: keskity, kuuntele, kunnioita, kysy, kannusta. (Life Coach luentomateriaali) Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa käsitellään sitä, miten ihminen käyttäytyy tai menettelee (ajattelee tai toimii) eri tilanteissa ratkaistakseen pulmiaan ja ongelmiaan, siis mitä ihminen tekee ja miten ympäristö ja hänen käyttäytymisensä seuraukset vaikuttavat häneen (Huttunen Kalska 2015: 84). 3
Positiivisen psykologian pyrkimys on etsiä vahvuuksia ja tukea niiden olemassaoloa ongelmien ja häiriöiden painottamisen sijaan (Ojanen 2007: 19). Se keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja niiden edistämiseen. NLP on malli siitä, miten mielemme toimii: miten opimme, miten ajattelemme, miten motivoidumme, miten ratkaisemme haasteita, miten olemme luovia ja miten teemme päätöksiä. NLP tulee sanoista Neuro-Linguistic Programming (neuro-lingvistinen ohjelmointi): Sana Neuro liittyy neurologiaan. Sana lingvistinen liittyy lingvistiikkaan eli miten käyttämämme viestintä vaikuttaa niin meihin itseemme kuin toisiin ihmisiin. Sana ohjelmointi liittyy osaamiseen, jolla voi muuttaa esimerkiksi ajattelu- ja käyttäytymismalleja eli kuinka mieltä voi ohjelmoida. (NLP Akatemian www.sivusto. Viitattu11.11.2016. Saatavissa: http://www.nlp-akatemia.fi/lisää NLP:stä.) Neuropsykologia on käyttäytymistieteisiin (psykologiaan) ja neurotieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii aivojen ja psyykkisen toiminnan välisiä suhteita ja soveltaa tätä tietoa. Suppeamman määritelmän mukaan neuropsykologia tutkii erityisesti aivovaurioiden ja psyykkisten toimintahäiriöiden yhteyksiä. (Suomen Neuropsykologisen Yhdistys r.y.:n www.sivusto. Viitattu 1.5.2017. Saatavissa; http:// www.neuropsykologia.fi/fi/neuropsykologia.) Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on yksinkertainen, mutta erittäin tehokas elämänhallinnan menetelmä. Mindfulness-tekniikan avulla voimme valita, mihin keskitämme huomiomme, ja avautua kokemuksemme yksityiskohdille, joita emme ehkä ole huomanneet vuosikausiin. Mindfulness opettaa meitä näkemään asiat selkeästi ja kehittämään taitoja, joiden avulla voimme tietoisesti valita reaktiomme sellaisissakin tilanteissa, joissa huomaamme vastustavamme, taistelevamme tai takertuvamme johonkin.(silverton 2013: s.13 ja 33.) Ratkaisukeskeisyyttä on käsitelty tarkemmin edellisessä kappaleessa. Life Coach istunnon kulku Life coach istunnon keskeinen lähtökohta on aina, että keskitytään kuuntelemaan, mitä asiakkaalla on kerrottavanaan. Mitä hänelle kuuluu ja mikä on asiakkaan elämäntilanne, sekä se, mihin hän hakee muutosta. Valmennuksen kaavana on kartoitus (lähtöpisteen selvitys) -> tavoite ( miten asiakas haluaa asian olevan ja mistä hän tietää, että tavoite on saavutettu) -> toimintasuunnitelma (mitä asiakas voi 4
tehdä asian hyväksi, mitä se tarkoittaa asiakkaan elämässä). Keskeisenä asiana on, että asiakkaalta kysytään aina avoimia, eteenpäin vieviä, olennaisia ja ratkaisukeskeisiä kysymyksiä. Niihin ei pysty vastaamaan kyllä tai ei, vaan niihin vastaaminen vaatii laadullisia ja määrällisiä ilmauksia. Niihin ei myöskään ole oikeita vastauksia. Ei myöskään kysytä syyllistäviä miksi-kysymyksiä. (Uusitalo-Malmivaara 2014: s. 217.) Asiakas on aina oman elämänsä paras asiantuntija. Istunnossa edetään asiakkaalle sopivassa tahdissa ja asiakkaan aikatulun mukaisesti. Uskotaan asiakkaan potentiaaliin sekä annetaan asiakkaalle kannustusta siitä, mitä hän on tehnyt asioiden eteenpäin viemiseksi. Yleensä ensimmäiseksi valmennusistunnossa tehdään jokin lyhyt hiljentymis- /meditaatioharjoitus, jolla asiakas saadaan rauhoitettua ja keskittymään istuntoon. Tämän jälkeen on helpompi jatkaa asiakkaan kanssa keskustelua asiakaan ongelmasta tai siitä, mihin hän on etsimässä muutosta. Sen jälkeen tulee vuoroon usein jokin toinen harjoitus, jolla päästään mahdollisesti eteenpäin asiakkaan asettaman tavoitteen suuntaan. Erilaisten harjoitusten avulla on yleensä helpompi jatkaa keskustelua. Tällaisia harjoituksia ovat mm: elämäntilanteen kartoitukseen liittyvät harjoitukset, tunne-elämään liittyvät harjoitukset ja ihmissuhteisiin liittyvät harjoitukset. Tehokkaita ovat olleet erityisesti ns. tuoliharjoitukset, jossa esim. kahden tuolin tekniikka on tapa käydä sisäistä dialogia. Se on mielikuvatyöskentelyä, jossa eläytymistä auttaa tuolin vaihtaminen. (Lindholm-Kärki 2014: 116.) Mielestäni yksi oikeastaan paras harjoitus on ollut ns. ihmispuu-harjoitus, jolla pyritään selvittämään sitä, millä oksalla puussa henkilö on nyt, mihin oksalle hän haluaisi päästä ja mitä hänen pitäisi tehdä päästäkseen tavoitteeseensa. Sopivia kysymyksiä esittämällä pyritään löytämään vastauksia edellä kerrottuihin vaiheisiin. Tämä noudattaa siten juuri valmennuksen kaavaa. (liite 1). Yleensä istunnot eivät jää yhteen kertaan, vaan niitä pidetään muutamia kertoja. Istuntojen välillä asiakkaat haluavat usein harjoitella tiettyä menetelmää tai harjoitusta, joka istunnossa on ollut esillä. Niinpä asiakkaalle annetaan yleensä jokin kotitehtävä, jonka tuloksia kysellään seuraavalla istuntokerralla. 5
4. NLP NLP:n tarkoitus NLP on joukko erilaisia menetelmiä, tekniikoita ja malleja, joita erilaiset ammattiryhmät mm. psykoterapeutit, coachit, kouluttajat, valmentajat, työnohjaajat käyttävät istunnoissaan. NLP:tä käytetään myös asiakas- ja palvelutyössä, liikeelämässä, johtamisessa ja koulutuksessa. Myös aivan tavalliset ihmiset pystyvät niitä hyödyntämään jokapäiväisessä elämässään. Se keskittyy siihen, miten meiltä jokaiselta on löydettävissä erilaisia voimavaroja ja taitoja, ja miten ne saadaan otettua käyttöön. NLP sisältää tietoa mm. vuorovaikutustaidoista, toimintatavoista ja ihmisen mahdollisuuksista. Richard Bandlerin (yksi NLP:n kehittäjistä) mukaan NLP ei ole terapiamuoto, vaan oppimisen väline. NLP:ssä työstetään ja muokataan mm. ihmisen mielen luomia mielikuvia, tutkitaan ihmisten kokemuksia, muistoja, tunteita ja olotiloja erilaisissa tilanteissa. NLP:ssä tutkitaan myös ihmisen mielen todellisuudesta tekemiä karttoja sekä ihmisen kokemia erilaisia ilmiötä. NLP:stä on eniten hyötyä tilanteissa, joissa ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. (Stressitonmieli.fi www.sivusto. Viitattu14.1.2017. Saatavissa: www.stressitonmieli.fi/uncategorized/nlp-mita-miksi-miten-missa.) NLP:n perusperiaatteita ja ennakko-oletuksia Kun perinteinen psykologia on keskittynyt tutkimaan ja selittämään vaikeuksia ja kategorisoimaan niitä sekä etsimään historiallisia syitä niihin, NLP:n käyttäjä on kiinnostunut siitä kuinka ajatukset, toiminta ja tunteet yhdessä muodostavat kokemuksemme (Grönfors-Roos 1997: 41). NLP:n lähestymistavassa on lähdetty liikkeelle muutamasta ennakko-oletuksesta. Nämä oletukset on poimittu systeemiteoriasta, informaatioteoriasta, kielitieteestä, psykologiasta ja eri alojen huipputaitajilta (Toivonen-von Harpe:19). Niiden ei väitetä olevan oikeita tai vääriä, mutta ne ovat käytännössä osoittautuneet hyödyllisiksi ajattelu- ja suhtautumistavoiksi. Jo pelkästään se, että tiedostamme minkälaisten ennakko-oletusten pohjalta ylipäätään toimimme ja minkälaisten pohjalta myös muut toimivat, auttaa meitä ymmärtämään toimintaamme ja elämäämme aivan uudella tavalla. (Grönfors-Roos 1997: 41.) Seuraavassa esitän näitä keskeisiä ennakkooletuksia. 6
Maailma ja maailmankuva ovat eri asioita. Oletetaan, että ihminen rakentaa ja muokkaa yksilöllisen maailmankuvan todellisuudesta eli muokkaa oman karttansa maastosta henkilökohtaisella tekniikallaan. Näin ollen ihminen ei reagoi suoraan todellisuuteen, vaan suodattaa sitä oman maailmankuvansa kautta. Jokainen toimii siten oman karttansa pohjalta, ja voi muuttaa ja päivittää tätä omaa karttaansa paljon helpommin kuin ympäröivää maailmaa. Ihmisen on toisin sanoen helpompi muuttaa omaa karttaansa ja omia käsityksiään ympäristöstä ja muista ihmisistä kuin ympäristöä tai näitä muita ihmisiä. (Grönfors-Roos 1997: 44.) Kommunikoinnin merkitys on sen aikaansaamassa vasteessa. Vaste on se reaktio, eli toiminta, ajatus ja tunnetila, jonka kommunikaatio saa aikaan toisessa ihmisessä. Vuorovaikutuksessa vastaanottaja määrittelee merkitykset, jolloin oletetaan, että viestin merkitys on sen herättämä reaktio. (www.nlpkoulutus.info www.sivusto. Viitattu14.1.2017. Saatavissa: www.nlpkoulutus.info/?page_id=7/mitä on NLP ja IANLP.) Ulkoinen ja sisäinen informaatio käsitellään viiden aistin kautta. Ihminen kuulee, näkee, tuntee, maistaa ja haistaa. Aistit tekevät ensimmäisen kartan todellisuudesta ihmisen ympäristöstä. Seuraavassa vaiheessa tehdään aistikokemuksesta kartta kielen avulla, jotta voidaan puhua kokemuksesta. Kun puhutaan, voidaan kommentoida aistikokemusta tai voidaan puhua puheesta itsestään. Kun kysytään riittävän monta kertaa, mitä on puheen alla tai takana, saadaan jossain vaiheessa vastaus. Viime kädessä puheen alla on aistikokemusta, viiden aistin toiminta. Ihmiset käsittelevät siis kaiken sisäisen ja ulkoisen informaation viiden aistinsa kautta. (Toivonen-von Harpe 1994: 20.) Ajatuksilla, muistoilla ja kokemuksilla on tietty rakenne. Lisäksi kaikki ajatukset esiintyvät erilaisten aistihavaintojen muodossa. Saatetaan esimerkiksi huomata, että ikävien muistojen rakenne on tietynlainen ja hyvien muistojen rakenne on aivan toisenlainen. NLP:n muutosprosessit perustuvat näiden muutoksiin, eli kun muutetaan kokemuksen rakenteita, muuttuu myös se, miten tapahtuma koetaan. (Grönfors-Roos 1997: 46-47.) Epäonnistunutta kommunikointia ei ole, on ainoastaan erilaisia vasteita. Kommunikointi pitäisi mieltää jatkuvana prosessina, koska siinä syntyy koko ajan erilaisia vasteita. Havaitsemalla niitä sekä hyödyntämällä havaintoja omassa 7
toiminnassa opitaan vaikuttamaan ja toimimaan siten, että saavutetaan paremmin toivottuja tuloksia. Eli on voimassa sanonta, että jos se, mitä teet ei toimi, tee jotain muuta. Vasteiden hyödyntäminen vaatii ihmisiltä herkkyyttä ja joustavuutta sekä kykyä pystyä toimimaan eri tavoin, eikä pelkästään itselle totutulla tavalla. Lisäksi on oletuksena, että ihminen ei voi olla kommunikoimatta. Eli siis jokainen kommunikoi, vaikka ei puhuisi mitään, koska kaikki sisäisetkin prosessit näkyvät aina erilaisina reaktioina, liikkeeinä ja ilmeinä. (Grönfors-Roos 1997: 46.) Ihmisessä on jo kaikki tarvittavat resurssit ja voimavarat itselleen tärkeisiin muutoksiin. Ihmiset etsivät usein turhaan voimavaroja itsensä ulkopuolelta. Jonkun muun pitäisi tavallaan antaa heille voimia. Tämän ennakko-oletuksen mukaan ne kuitenkin ovat kaikilla valmiina. Jokainen ihminen käyttää kulloinkin mielestään parasta mahdollista tapaa toimia. Jos ihminen opettelee uusia tapoja toimia, hän löytää uusia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa. Jonkun vaan pitää ohjata ihmistä hyödyntämään omia voimavarojaan. (Grönfors-Roos 1997: 47.) Kaikella käyttäytymisellä on myönteinen tarkoitus. Minkälainen käyttäytyminen tahansa voi olla tarkoituksenmukaista kyseisen henkilön lähtökohdista hänen karttansa mukaan. Jokainen ihminen valitsee aina kulloinkin sinä hetkenä käytettävissä olevan tiedon pohjalta parhaan tarjolla olevista vaihtoehdoista, eli ihminen pyrkii aina kohti jotakin omalta kannaltaan mahdollisimman positiivista päämäärää. Kun hän löytää mahdollisen ei-toivotun käyttäytymisen positiivisen aikeen, se voidaan korvata tämän käyttäytymisen vaihtoehtoisella käyttäytymisellä, edellyttäen, että vaihtoehtoinen käyttätymismalli täyttää myös alkuperäisen positiivisen aikeen. (Grönfors-Roos 1997: 47-48.) NLP:ssä käytettäviä malleja ja menetelmiä Oletuksena NLP:n mallien mallittamisessa on, että jos yksikin ihminen voi tehdä jotakin, kuka tahansa muu ihminen voi tehdä samoin. Kyse on siitä, kuinka mallitetaan, puretaan auki, onnistuva toimintatyyli. Kun mallittaminen onnistuu, taito tai toimintatapa voidaan opettaa sellaisille ihmisille, jotka eivät ole sitä aiemmin osanneet.(toivonen-von Harpe 1994: 22.) Seuraavassa joitakin keskeisiä malleja, joita käymässäni NLP-koulutuksessa käytettiin ja harjoiteltiin. Uskomukset ja uskomusten muuttaminen miten voi löytää ja muuttaa elämän aikana muodostuneita rajoittavia käsityksiä/uskomuksia ja 8
lisätä hyviä, mahdollisuuksia luovia uskomuksia. Ankkurointi ja ankkurien ketjutus miten voi kutsua tahdonalaisesti mikä tahansa voimavara- tai resurssitila itselle tai toiselle silloin, kun sitä tarvitaan. Miten voi ohjelmoida aivonsa ja mielensä niin, että saa tarvittaessa käyttöönsä erilaisia resurssitiloja. Swish miten voi saada hankalissakin tilanteissa käyttöönsä voimavaroja avaavan mielikuvan, joka voi pitää yllä hyvää itsetuntoa. Nopea fobianhoito miten voi vapautua traumoista, fobioista ja pitkään jatkuneiden traumaattisten kokemusten vaikutuksesta. (NLPluentomateriaali.) 5. Ratkaisukeskeisyys life coachingissa ja NLP:ssä Mielestäni aivan keskeinen yhteneväisyys kaikissa edellä tutkituissa terapia- ja koulutusmuodoissa on se, että niissä lähtökohtana on tulevaisuuteen suuntautuminen. Ei siis pohdita ongelman syntyä ja syytä, vaan kysytään aina asiakkaalta, mikä on hänen tavoitteensa. Mitä hän haluaa ongelman sijaan tai tilalle. Etsitään näin keinoja ja menetelmiä, jolla nykyisestä tilanteesta päästään eteenpäin tavoitteen suuntaan. Toinen oleellinen yhteinen näkemys on, että asiakkaassa itsessään on kaikki voimavarat, joita hän tarvitsee tavoitteen saavuttamiseksi. Ne on vain saatava esiin ja on tavoitteena saada myös asiakas itse ymmärtämään tämä asia. Kiinnitetään huomiota pieniin edistysaskeleisiin asiakkaan toiminnassa ja sen avulla saadaan asiakas huomaamaan edistys itsessään ja toiminnassaan. Tässä käytetään oikeanlaisia kysymyksiä, jotka vievät ajattelua eteenpäin ja pistävät asiakkaan miettimään erilaisia näkökulmia aiheeseen. Asiakasta ei haluta neuvoa, vaikka asiakas usein haluaisikin neuvoja. Asiakas on siis itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kannustus on yksi yhteinen periaate. Kun huomioidaan asiakkaan tekemät pienetkin muutokset ja annetaan niistä palautetta, se innostaa jatkamaan. Myös sen korostaminen, että edistys tapahtuu usein hitaasti ja pienin askelin auttaa asiakasta jaksamaan. Myös asiakkaan kuuntelu on tärkeätä kaikissa menetelmissä. On hyvä, että valmentajalla/terapeutilla on tavallaan tyhjä pää, kun hän aloittaa istuntoa. Edetään 9
asiakkaan aikataulussa ja asiakkaan arvoja kunnioittaen. Asiakkaan pitää saada tuntea, että häntä kuunnellaan. Keskeistä terapia- ja valmennustyössä on yhteistyö ja luottamus asiakkaan ja terapeutin/valmentajan välillä. Yhteistyö ei voi jatkua, jos luottamus ei toimi. Myös se, että käytetään erilaisia harjoituksia ja tehtäviä apuna istunnoissa, joilla saadaan asiakas miettimään asioita monipuolisemmin ja eri näkökulmista, on keskeistä eri menetelmissä. En havainnut mitään olennaisia eroja eri menetelmien ja koulutusten perusperiaatteiden välillä, koska mielestäni merkittävät asiat, jotka niissä kaikissa on, ovat juuri niiden yhteneväisyyksiä. Suurin ero, joka eri menetelmissä on, on se, että NLP ei ole terapiamuoto vaan oppimisen väline, kuten Bandler on todennut. NLP pitää sisällään lähinnä menetelmiä ja keinoja, joita voidaan käyttää lyhytterapia- ja life coaching-istunnoissa. Aiemmassa tekstissä olen tuonut esiin sellaiset NLP:ssä ja coachingissa opetetut menetelmät, jotka mielestäni sopisivat hyvin myös ratkaisukeskeiseen terapiaan sovellettaviksi. Näitä ovat mm. tuoliharjoitukset, ihmispuu, uskomusten muuttaminen, ankkurointi ja ankkurien ketjutus, swish sekä nopea fobianhoito. Toinen ero varsinaisissa terapiaistunnoissa on se, että life coachingissa painotetaan hieman enemmän istunnon aluksi tapahtuvaa lyhyttä hiljentymisharjoitusta, jolla saadaan ajatukset keskittymään varsinaiseen istuntoon. Tämäkin voisi sopia ratkaisukeskeisiin terapiaistuntoihin. 6. Johtopäätökset Lopputyöni tavoite oli selvittää, mitä yhteisiä asioita ja toisaalta mitä eroja on ratkaisukeskeisessä lyhytterapeuttikouluksessa, LCF-Life Coach koulutuksessa sekä NLP Practitioner koulutuksessa. Halusin saada itselleni selkeämmän kuvan siitä, miten voisin jatkossa mahdollisesti yhdistää käymieni koulutusten opit ja soveltaa niitä jatkossa työskennellessäni ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina. Koulutusten perusperiaatteita tutkiessani huomasin, että perusperiaatteet olivat likimain samat ja ne voitiin hyvin yhdistää. Kaikki tukimuksessani käydyt koulutukset tukevat hyvin toisiaan ja suurin osa niissä opituista harjoituksista ja malleista sopivat yhteen. Kaikkiin edellä mainittuihin koulutuksiin sopii valmentajan viisi K:ta: keskity, kuuntele, kunnioita, kysy, kannusta. Sen voin ottaa lähtökohdaksi myös 10
ratkaisukeskeistä lyhytterapiatyötä tehdessäni. Se sisältää mielestäni kaikki koulutusten keskeiset käytännön työn periaatteet. Se mikä oii erilaista käymissäni kolmessa koulutuksessa oli koulutusten kesto. Ratkaisukeskeinen lyhytterapeuttikoulutus kestää noin kaksi vuotta, life coach koulutus kesti vuoden ja NLP koulutus kesti puoli vuotta. Kaikkiin opintoihin sisältyi myös asiakasharjoittelua. Life coach koulutukseen 60 tuntia sekä lisäksi tunneilla tehtävät harjoitukset. NLP koulutuksessa asiakastyötä harjoiteltiin lähinnä liittyen oppitunteihin menetelmäharjoituksia suoritettaessa. Se mikä minulle oli erityisen tärkeää ratkaisukeskeisessä lyhytterapiaopiskelussa oli koulutukseen liittyvän kirjallisuuden tutkiminen ja lukeminen. Sitä olisin toivonut myös myös opiskellessani life coach - koulutusta sekä NLP koulutusta, niihin ei mitään kirjallisuusvaatimuksia sisältynyt. Haluan yleensä tietää, mitä teoriaa opintojen takana on ja mihin kaikki koulutus liittyy ja perustuu. Life coach koulutuksen osalta ja NLP koulutksen osalta se jäi oman lisätutkimisen varaan. Ratkaisukeskeiseen lyhytterapeutti tutkintoon sisältyvästä kirjallisuudesta sain paljon lisätietoa terapian perusteista ja se antoi minulle uutta tietoa ihmisten psyykkisistä ongelmista. 7. Pohdinta Olen lähtökohdiltani ja peruskoulutukseltani taloustieteilijä. Aiemmalla työurallani olen suurimmaksi osaksi työskennellyt talousasioiden kanssa, mutta usein vastuualueeseen on myös kuulunut henkilöstön hyvinvointi. Siinä roolissa kiinnostuinkin tutustumaan tarkemmin ihmisiin ja ihmisten käyttäytymiseen, ja siihen, miten heidän hyvinvointiaan voitaisiin edistää. Havaitsin hyvinvoinnin edistämisen olevan nykyisellään välttämätöntä. Pelkästään taloudellisten asioiden korostaminen ja voiton tavoittelu ei riitä yritysten menestymiseen. Henkilöstö on olennainen osa yritystä ja sen tyytyväisyys pitkälle luo ja ylläpitää yrityksen menestystä. Yritysten henkilöstö on siten aivan olennainen osa, jolla yritysten menestys luodaan. Olen oppinut paljon lisää tutkiessani ratkaisukeskeisen lyhytterapian lähtökohtia ja palauttanut mieleeni life coachingin ja NLP:n perusperiaatteita. Osa niistä on tavallaan palautunut uudestaan mieleeni jo joitakin vuosia sitten tapahtuneiden opiskelujen jälkeen. Olen yhä selvemmin ymmärtänyt, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. 11
Ihminen kokee kaikki koulutuksetkin oman kokemuksensa ja maailmankuvansa kautta. Itse kaipaan aina hyvin perusteellista tietoa asioista ennen kuin voin sanoa mielipiteeni ja käsitykseni asioista. Varsinkin nyt jälkeenpäin olen lukenut paljon negatiivista arvostelua esimerkiksi life coachingista ja sen henkisyydestä. Minulle se oli tavallaan ensimmäinen koulutus, jolla aloin perusteellisemmin tutustua näihin uusiin oppeihin aiemman työni jälkeen. Itsekin totesin silloin koulutusta käydessäni, että se tuntuu kovin henkiseltä. Kun nyt olen kerrannut koulutuksen taustaoppeja ja perusperiaatteita, voin todeta, että ne eivät ole mitenkään erityisen henkisiä. Kaikissa muissakin tukimissani koulutuksissa samat perusperiaatteet ja -käsitykset tulevat esiin, kuten olen jo johtopäätöksissäkin todennut. Kaikki me siis koemme koulutuksetkin oman maailmankuvamme kautta. Niinpä voin todeta, että kaikki käymäni koulutukset ovat olleet minulle hyödyllisiä ja tarpeellisia, mitään niistä ei olisi kannattanut jättää pois. Olen vähitellen omaksunut koulutusten keskeiset opit. Kaikista olen oppinut uutta ja kaikki tukevat toisiaan. Ratkaisukeskeinen lyhyterapeuttikoulutus antaa tavallaan viimeisen silauksen oppimiseeni sen sisältämän kirjallisuustutkimuksen kautta. Uskon, että ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti koulutus tavallaan päättää tämän koulutusputken ja olen valmiina aloittamaan terapeutin työn mitä se sitten tuokin tullessaan. 12
Lähteet Grönfors, T.&Roos, T. 1997: Mitä on NLP. 2. painos. Facile Publishing. Espoo. Huttunen, M.& Kalska, H. 2015:Psykoterapiat. 3. Painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki Katajainen A.& Lipponen, K.& Litovaara, A. 7.2.2006. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa. Voimavarat käyttöön. Duodecim Terveyskirjaston www.sivusto viitattu 22.11.2016:Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti? p_artikkeli=onn00012&p_teos=onn Lindholm-Kärki, A. 2014: Uni tuntee sinut. 2. painos. Basam Books. Helsinki. Neuropsykologia. Suomen Neuropsykologisen Yhdistys r.y.:n www.sivusto. Viitattu 1.5.2017. Saatavissa http://www.neuropsykologia.fi/fi/neuropsykologia NLP Akatemian www.sivusto. Viitattu11.11.2016. Saatavissa: http://www.nlpakatemia.fi/lisää NLP:stä NLP koulutus.info www.sivusto. Viitattu14.1.2017. Saatavissa: www.nlpkoulutus.info/?page_id=7/mitä on NLP ja IANLP NLP luentomateriaali. Tampereen Seudun Työväenopiston järjestämä NLP Practitioner koiulutus 2014-2015. Ojanen, M. 2007:Positivinen psykologia. Edita Prima Oy. Helsinki. Silverton, S. 2013: Mindfulness, ietoisen läsnäolon läpimurto. 5. Painos. Schildts & Söderströms. Stressitonmieli.fi www.sivusto. Viitattu14.1.2017. Saatavissa: www.stressitonmieli.fi/uncategorized/nlp-mita-miksi-miten-missa Toivonen, V.-M. & von Harpe, P. 1994. NLP mielikirja - Kuinka muuttaa mieltään, 1. painos. Uusitalo-Malmivaara, L., 2014:Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. Jyväskylä. Valmentamon järjestämän Life Coach tutkinnon luentomateriaali 2012-2013. 13
14