KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)"

Reijo Laaksonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)

2 Ryhmien taustaa Jännittäminen yleinen ongelma varsinkin nuoruusiässä ja ongelma näkyy mm. toisen asteen opiskelijoiden arjessa monella tavalla. Joitakin vuosia sitten alettiin miettiä yhdessä Joensuun nuorisoaseman kanssa, miten jännittäjiä voitaisiin auttaa yksilötyöskentelyn lisäksi. Maria Kurru teki tuolloin terapiaopintojensa päättötyönsä jännittäjien ryhmämuotoisesta auttamisesta ja laati kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavan käsikirjan/ hoito-ohjelman. Käsikirjan pohjalta käynnistyi ensimmäinen jännittäjien ryhmä Päivi Pekkala- Saarelaisen (PKKY, AmoJP) ja Maria-Teresa Ikosen (Ohjaamo) toimesta. Muutamien yhdessä vedettyjen ryhmien jälkeen Päivi on kuraattorina jatkanut yksin ryhmien vetämistä. Sisältö on muokkautunut alkuperäisestä jonkin verran käytännön kokemusten perusteella.

3 Ryhmästä Ryhmä on terapeuttinen ryhmä ja perustuu kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteille ja menetelmille. Ryhmään ohjaudutaan kuraattorin, muun opiskeluhuoltohenkilöstön ja ryhmäohjaajien kautta. Useimmilla on ryhmän rinnalla yksilökontakti joko opiskeluhuoltohenkilöstöön tai ulkopuoliseen tukitahoon. Ennen ryhmän alkamista on vetäjän/vetäjien toteuttamat alkuhaastattelut, jossa kartoitetaan ryhmäläisten jännittämisen tapaa, motivaatiota, vointia sekä kykyä sitoutua ryhmän tavoitteisiin ja ryhmämuotoiseen työskentelyyn.

4 Ryhmän koko on ollut 4-8 henkilöä. Joka vuosi 1-2 henkilöä on keskeyttänyt ryhmän ihan alkumetreillä, muut ovat jatkaneet loppuun saakka. Ryhmäläisistä suurin osa on ollut naispuolisia, joitakin miehiä ollut mukana. Ikäjakauma on ollut vuotta. Ryhmäläisillä usein taustalla traumaattisia kokemuksia, yleisimpänä koulukiusaaminen. Ryhmäläisistä isolla osalla todettavissa myös erityisherkkyyttä, mikä altistaa jännittämiselle ja sos.peloille Ryhmässä eri alojen opiskelijoita, joskus muutama toisilleen entuudestaan tuttu. Ryhmällä tavoitteet, minkä lisäksi jokaisella ryhmäläisellä omat henkilökohtaiset tavoitteet.

5 Jokaisella tapaamisella kirjallinen ohjelma, jonka mukaan pääosin edetään. Alussa tärkeää ryhmään kiinnittäminen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen. Jännittämisen vuoksi alussa vetäjän rooli korostuu ja vähitellen aktivoidaan ryhmäläisiä itseään enemmän. Ryhmä laatii alussa yhteiset pelisäännöt, joita pyritään noudattamaan Tärkeää on luottamuksellisuuden korostaminen! Käytännössä ei ole ollut mitään ongelmia ko. asian suhteen

6 Ryhmän sisältö Psykoedukaatio: Sosiaalisten tilanteiden pelko ja jännittäminen Mitä kognitiivinen käyttäytymisterapia on Itsehavainnointi Sisäinen puhe ja ajatukset Altistaminen Sosiaaliset taidot: sanallinen ja sanaton viestintä, jämäkkyys ja omat oikeudet

7 Tietoisuustaidot HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteet, hyväksynnän merkitys. Myötätunnon merkitys. Relapsi eli uusiutumistaipumus

8 Ketjuanalyysi Toimii pohjana kaikelle työskentelylle, mm. tietoisuuden lisääntymiselle ja uusien taitojen opettelulle Tilanne-ajatus-tunne-keholliset reaktiot-teot- lyhyen aikavälin seuraukset-pitkän aikavälin seuraukset Opitut taidot liitetään ketjun eri osiin Ketjun purkaminen auttaa kunkin kokemuksen purkamista pienempiin ja sitä kautta hallittavampiin osiin

9 Rentoutus- ja tietoisuustaitojen opettelua Hengitysharjoitukset: syvähengityksen opettelu, palleahengitys Tietoisuustaidot, läsnä oleminen ja huomion suuntaaminen, kehotietoisuus ja tietoisuus ajatusten vaikutuksesta Rentoutusharjoitukset: progressiivinen rentoutus, lyhytrentoutus Mm. vuorimeditaatio, tarkkailija-harjoitus

10 Ryhmäläisten tavoitteet: Kartoitetaan eniten arkea haittaavat jännittämistilanteet Ryhmäläinen valitsee niistä jonkun/ joitakin tavoitteita työstettäväksi Puretaan tavoitetta pienemmäksi ja hallittavammaksi, ketjuanalyysin hyödyntäminen sekä esteitä ja keinoja kartoittava tehtävä Asteittainen altistaminen ja menetelmien harjoittelu: altistamista tehdään ryhmässä ja yksilöllisesti tapaamisten välillä. Altistussuunnitelmaan kytketään aina opitut keinot. Kokemukset puretaan ryhmässä ja laaditaan uudet tavoitteet. Ryhmän lopuksi tehdään jatkosuunnitelma tulevaa varten

Palaute ryhmästä Ryhmäläiset ovat olleet ryhmiin tyytyväisiä ja kokeneet, että sen avulla ovat päässeet selkeästi eteenpäin jännittämisen hallinnassa tai jännittämisen hyväksymisessä osaksi omaa

11 Palaute ryhmästä Ryhmäläiset ovat olleet ryhmiin tyytyväisiä ja kokeneet, että sen avulla ovat päässeet selkeästi eteenpäin jännittämisen hallinnassa tai jännittämisen hyväksymisessä osaksi omaa elämäänsä. Ryhmäläiset ovat pystyneet tekemään paljon asioita, joita aiemmin eivät olisi uskoneet pystyvänsä koskaan tekemään. Auttanut arkisissa asioissa, kuten asioinneissa, opiskelussa ja uusissa tilanteissa kautta linjan. Opinnoissa vaikuttanut monen osalta etenemiseen/ valmistumiseen sekä työllistymiseen opintojen jälkeen. Merkittävimmiksi asioiksi ryhmäläiset ovat maininneet vertaiskokemusten merkityksellisyyden, vetäjän antaman tuen sekä tietoisuuden lisääntymisen ja uusien keinojen oppimisen.

12 Lopuksi Jokainen uskaltaa tehdä pelkäämiään asioita, kunhan saa niiden tekemiseen tarvitsemansa tuen oppiakseen lopulta tekemään ne yksinj

Samankaltaiset tiedostot

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää