Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto
Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen BKT:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin 950 000 työntekijää Ylivertainen osaaminen ja tieto elinkeinoelämästä
Ammatillisen koulutuksen merkitys EK:n jäsenyrityksille EK:n Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010
Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Teollisuus 36 30 26 1 6 Ammatillinen koulutus Rakentaminen 60 24 5 11 Ammattikorkeakoulu Yliopisto Palvelut 42 24 18 2 13 Akateeminen jatkotutkinto EK kaikki 42 25 18 2 12 Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 8 % Muu 1 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 15 % Tekniikka 33 % Matkailu ja ravitsemis 14 % Liiketalous ja kauppa 22 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Logistiikka 7 %
Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus palvelualoilla vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 10 % Tekniikka 14 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 19 % Logistiikka 9 % Matkailu ja ravitsemis 19 % Liiketalous ja kauppa 29 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010
Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtävissä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia loka-marraskuussa 2010, henkilöä Puhdistus- ja siivoustyö Myynti- ja markkinointihenkilö Varasto-/terminaalityöntekijä Kokki Myyjä/kassamyyjä (vähittäiskauppa) Suunnittelu- ja kehitystehtävät (tietotekniikka) Lähi-/perushoitaja Kassa-tarjoilija Työnjohtaja Asentaja (teollisuus) Asentaja (rakentaminen) Hitsaaja 200 180 170 280 270 250 240 290 400 390 490 1000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 0 200 400 600 800 1000
EK:n koulutus- ja työvoimapolitiikan linjauksia ja näkemyksiä
Koko ikäluokka saa vähintään ammatilliset perustaidot Kaikille perusopetuksen päättäville annetaan koulutustakuu, mikä tarkoittaa mahdollisuutta aloittaa opinnot lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai koulutukseen valmistavissa erityistoimissa. Ikäluokasta puolet jatkaa perusopetuksen jälkeen lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen tai erityistoimiin Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat tulee antaa ensisijaisesti niille opiskelijoille, joilla ei vielä ole opinto-oikeutta tai toisen asteen tutkintoa
Ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan työelämälähtöisyyttä Koulutuksen osuvuutta parannetaan ennakoimalla työelämän muuttuvia osaamistarpeita Koulutusjärjestelmää tehostetaan rakenneuudistuksilla, päällekkäistä koulutusta karsimalla sekä työelämän ja koulutuksen yhteyttä vahvistamisella Varmistetaan yksilölliset koulutuspolut työelämään moduuleista koostuvilla tutkinnoilla ja sekä työn ja koulutuksen vuorottelulla Aikaisemmin ja eri tavoin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan koulutustarvetta arvioitaessa ja koulutuksessa
Koulutus ja työelämä tiiviiseen vuoropuheluun Elinkeinoelämän edustusta lisätään paikallisessa päätöksenteossa mm. koulutuksen järjestäjien hallituksissa Opettajan rooli keskeinen työpaikalla tapahtuvassa oppimisen laadun varmistuksessa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen pk-yritysten näkökulmasta Opettajien työelämäosaaminen Elinkeino- ja työelämän alueellista tarpeista lähtien koulutuksen aluekehitysstrategia eri toimijoiden yhteistyössä
Rahoitusjärjestelmän kehittäminen Kehitetään ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena (ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, oppisopimus) niin, että se tukee nopeampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään, koko ikäluokan koulutustavoitteen saavuttamista ja moduuleista muodostuvien tutkintojen hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kuntien rahoitusosuuksista kokonaan järjestämisluvan haltijalle maksettavaan valtionrahoitukseen Lisätään tuloksellisuusrahoituksen osuutta. Myös tutkinnon osien tulee olla tämän rahoituksen perusteena.
KIITOS! www.ek.fi