TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 (26) 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS
TIESUUNNITELMASELOSTUS 2 (26) Sisällysluettelo 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 4 1.1 Hankkeen sijainti 4 1.2 Hankkeen taustaa 4 1.3 Tien nykytila ja ongelmat 5 1.3.1 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet 5 1.3.2 Liikenne ja liikenteen sujuvuus 5 1.3.3 Liikenne-ennuste ja liikenteen kasvu 6 1.3.4 Liikenneturvallisuus 6 1.3.5 Kevyen liikenteen yhteydet 6 1.3.6 Erikoiskuljetukset 6 1.3.7 Vaarallisten aineiden kuljetukset 6 1.3.8 Joukkoliikenne 7 1.3.9 Tievalaistus 7 1.3.10 Valtatien 6 kunnossapito 7 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 7 1.4.1 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset 7 1.4.2 Päätökset ja lausunnot 7 1.4.3 n laatimisen aikana tehdyt selvitykset 7 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus 8 1.5.1 Maakuntakaava 8 1.5.2 Yleiskaavat 8 1.5.3 Asema- ja rakennuskaavat 9 1.6 Ympäristö 10 1.6.1 Maisema 10 1.6.2 Kulttuuriperintö ja suojelualueet 10 1.6.3 Arvokkaat luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö 10 1.6.4 Maaperäolosuhteet ja pohjavesialueet 11 1.6.5 Nykyiset talousvesikaivot ja laskuojat 12 1.6.6 Melu 12 1.6.7 Pilaantuneet maa-alueet 13 1.7 Hankkeelle asetetut tavoitteet 13 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 13 2.1 Suunnittelun työn kuvaus 13 2.2 Hankkeen organisaatio 13 2.3 Liittyminen tieverkon muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen 13 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen 14 2.5 Muiden omistamien johtojen ja laitteiden suunnittelu 14 2.6 Suunnittelutyön aikaiset lausunnot 14 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 14 3.1 Tiejärjestelyt 14 3.2 Yleisten teiden järjestelyt 14 3.3 Hallinnolliset järjestelyt 15 3.4 Kevyt liikenne 15 3.5 Joukkoliikenne ja linja-autopysäkit 15 3.6 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt 15 3.7 Kelkkareitti 16 3.8 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 16 3.8.1 Tien mitoitusnopeus, leveydet ja päällysteet 16 3.8.2 Valaistus 17 3.8.3 Liikenteenohjaus 17 3.8.4 Kuivatus ja pohjaveden suojaus 17
TIESUUNNITELMASELOSTUS 3 (26) 3.8.5 Johdot ja laitteet sekä muut rakenteet 18 3.8.6 Tierakenteellinen mitoitus 19 3.8.7 Pohjanvahvistukset 19 3.8.8 Pohjaveden suojaukset 19 3.8.9 Melunsuojaus 19 3.8.10 Massatalous, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet 19 3.8.11 Työaikaiset liikennejärjestelyt 19 3.9 Tieympäristö, lunastettavat alueet sekä laskujohtoalue ja laskuoja-alue 20 3.10 Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit 20 4 TUTKITUT poikkileikkaus VAIHTOEHDOT 20 4.1 Poikkileikkausvaihtoehdot VE A ja VE D 20 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA 21 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 22 6.1 Vaikutukset liikenteeseen 22 6.1.1 Liikennemäärät ja verkolliset vaikutukset 22 6.1.2 Ratkaisujen toimivuus ja liikenteellisten tavoitteiden toteutuminen 22 6.1.3 Kevyt liikenne 22 6.1.4 Joukkoliikenne 22 6.1.5 Erikoiskuljetukset ja vaarallisten aineiden kuljetukset 22 6.1.6 Liikenneturvallisuus 22 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 22 6.3 Meluvaikutukset 23 6.4 Vaikutukset ilmanlaatuun 23 6.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 23 6.6 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin 23 6.7 Vaikutukset maa-ainesvaroihin 23 6.8 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriarvoihin 24 6.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 24 6.10 Päästö- ja tärinävaikutukset 24 6.11 Kiinteistövaikutukset ja kulkuyhteyksien muutokset 24 6.12 Kustannusarvio, kustannusjakoehdotus, yhteiskuntatalous ja vaikuttavuus 24 6.13 Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt ja niiden vaikutukset 24 7 HANKKEEN toteuttamisen vaatimat luvat ja sopimukset 25 7.1 Johtojen ja laitteiden siirrot ja suojaukset 25 7.2 Utin lentokenttäalueen/ Puolustusvoimien (PVM) aidan ja portin 7 siirto 25 7.3 Kelkkareitti siirto 25 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 25 8.1 Hyväksymisehdotus 25 8.2 Jatkotoimenpiteet 26 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 26
TIESUUNNITELMASELOSTUS 4 (26) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee valtatiellä 6 Utissa Kouvolassa. Suunnitteluosuus alkaa maantien 14 646 (Kipparila) liittymäalueen länsipuolelta ja päättyy noin 900 metriä maantien 3772 (Metso- Tuohikotti)/mt 14 661 (Utti) liittymäalueen itäpuolelle. Suunnitteluosuuden pituus on 5,5 kilometriä. Kuva 1. Suunnitteluosuuden sijainti (Ote tierekisterikartasta, Liikennevirasto). 1.2 Hankkeen taustaa Utin pohjavesialueelle on laadittu v. 1995 yleissuunnitelma valtatien 6 pohjavesisuojauksista, Utin pohjavesialueen suojaus valtatien 6 kohdalla Valkealassa. Kaakkois-Suomen tiepiiri on tehnyt yleissuunnitelmasta toimenpidepäätöksen 4.11.1997. Edellä esitetty suunnitelma on toiminut lähtökohtana Utin alueen toteutetuissa pohjavedensuojauskohteissa, joita tehty kolmessa vaiheessa; Utin huoltamon kohta v. 1995, Kuivalan vedenottamon kohta v. 1996 ja Haukkajärven vedenottamon kohta v. 2000. Valtatien 6 parantamiseksi Utti-Hammassyrjänmäki osuudelle on laadittu 1990-luvun alussa rakennussuunnitelma (vaihe I ja vaihe II), jossa on esitetty Kipparilan ja Hammassyrjänmäen osuudelle toteutettava varalaskupaikka. Siitä on luovuttu vuonna 2009 valmistuneen Valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kaipiainen -yleissuunnitelman suunnitteluprosessin aikana. Yleissuunnitelmassa valtatie 6 on esitetty parannettavaksi nelikaistaisena eritasoliittymin varustettuna tienä nykyisellä paikallaan lukuun ottamatta noin 1,5 kilometrin oikaisua nykyisen Kuivalan vedenottamon kohdalla. Tällä osuudella valtatie 6 nykyistä linjausta esitetään siirrettäväksi hiukan etelään. Yleissuunnitelmassa on esitetty valtatielle 6 pohjaveden suojausten rakentaminen Kipparila-Metso osuudelle (Utin pohjavesialue). Kivistönmäen II-Iuokan pohjavesialueen osuudella valtatien 6 pohjaveden suojauksia ei yleissuunnitelmassa ole pidetty välttämättömänä. Yleissuunnitelmasta on Liikenneviraston 20.10.2010 antama lainvoimainen hyväksymispäätös. Vuoden 2009 yleissuunnitelmassa esitettyjä pohjavesisuojausten rajauksia on tarkennettu Utin
TIESUUNNITELMASELOSTUS 5 (26) pohjavesialueen itäpäässä ja Kivistönmäen pohjavesialueen kohdalla vuonna 2010 laaditussa selvityksessä, Utin pohjavesialueen itäpään suojausselvitys (30.6.2010). 1.3 Tien nykytila ja ongelmat 1.3.1 Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet Valtatie 6 on osa Suomen tärkeintä päätieverkkoa Porvoon Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan ja Joensuun kautta Kajaaniin. Valtatie 6 yhdistää itäisen Suomen Etelä-Suomeen toimien myös vetovoimaisena matkailutienä. Yhteys on tärkeä teollisuuden kuljetuksille. Valtatien 6 osuus Kouvolasta Lappeenrantaan kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN -tieverkkoon. Kansainvälistä merkitystä lisää valtatien rooli välittää rajaliikennettä Nuijamaalta ja Imatralta eteläiseen Suomeen. Nykyisin valtatien raskaasta liikenteestä merkittävä osa on Venäjälle suuntautuvaa tavaraliikennettä. Valtatie 6 on suunnittelualueella kaksikaistainen sekaliikennetie. Kuivalan ja Kipparilan liittymäalueiden välisellä osuudella tien kokonaisleveys on 10.5 m metriä (10,5/7,5 Ab). Kipparilan liittymäalueen-hammassyrjänmäen länsiosan osuudella tien kokonaisleveys on 9,5 m (9,5/7,5 Ab). Metson liittymän länsipuolella, Hammasyrjänmäen itäosasta, alkaa ns. leveäkaistatie, jonka kokonaisleveys on 13,0 metriä (13,0/11,0 Ab). Valtatiellä 6 on Kuivalan ja Kipparilan liittymäalueen välillä pieni vaakakaari. Nopeusrajoitus on Utin kohdalla noin 1,4 kilometrin osuudella 70 km/h. Utin ja Kipparilan liittymäalueiden välisellä osuudella nopeusrajoitus on 80 km/h. Kipparilan liittymäalueelta Lappeenrannan suuntaan nopeusrajoitus on 100 km/h. Leveäkaistaosuudella nopeusrajoitus on 100 km/h. Kipparilan liittymäalueen ja nykyisen leveäkaistaosuuden alkuosan välillä ja Metson liittymäalueella on talvikautena voimassa nopeusrajoitus 80 km/h. Yleisten ja yksityisteiden liittymät Suunnitteluosuudella on kolme yleisen tien liittymää; mt 14 646 (Kipparila), mt 3772 (Metso- Tuohikotti) ja mt 14 661 (Utti). Tämän lisäksi osuudella on viisi yksityistien liittymää. Kipparilan liittymäalueella on nykyisin väistötila ja linja-autopysäkit. Metson liittymäalueella on maalauksilla toteutettu kanavointi, jossa on kääntymiskaistat vasemmalle sekä linja-autopysäkit. Liittymäalueilla ei ole tien yläpuolisia opasteita. Kaikki suunnitteluosuuden liittymät ovat tasoliittymiä. Osa maanteiden ja yksityisteiden liittymistä on nelihaaraliittymiä. Näkemiltään valtatien liittymät sijaitsevat pääsääntöisesti hyvillä paikoilla, mutta suuntaukseltaan hyvällä valtatiellä varsinkin nelihaaraliittymät ovat tienkäyttäjille monesti yllättäviä. Liikenteen hallinta Valtatiellä 6 on suunnitteluosuudella yksi liikenteen automaattinen mittauspiste (LAM) Metson liittymän länsipuolella Mankin yksityistieliittymän läheisyydessä. Pysäköinti- ja palvelualueet Suunnittelualueella on pysäköintialueet Metson itäpuolella molemmin puolin valtatietä. Pohjoispuoleinen pieni välikaistaton pysäköintialue on tarkoitettu lähinnä hetkelliseen pysähtymiseen. Eteläpuoleinen välikaistallinen alue soveltuu mitoitukseltaan hyvin raskaan liikenteen käyttöön. 1.3.2 Liikenne ja liikenteen sujuvuus Suunnitteluosuuden keskimääräinen vuorokausiliikenne oli v. 2011 (KVL 2011 ) 7 409 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli 1 147 ajon/vrk (noin 15,5 %). Viimeisen kymmenen vuoden ai-
TIESUUNNITELMASELOSTUS 6 (26) kana raskaan liikenteen määrä on kasvanut noin 45 % eli lähes neljä prosenttia vuodessa. Suunnittelualueen raskaan liikenteen osuus on rajaliikenteen ja Kaakkois-Suomen teollisuuden takia hyvin suuri. Raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenne on 1100 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on 15 21 prosenttia koko liikennemäärästä. Arkivuokausiliikenteestä raskaan liikenteen osuus on vieläkin suurempi, 20 26 prosenttia. Kesäliikenteen määrä on nykytilanteessa noin 30 prosenttia vuoden keskimääräistä liikennettä suurempi. Tämä näkyy kesäisin valtatieliikenteen satunnaisena ruuhkautumisena erityisesti Tykkimäen ja Utin välillä. Liikenteen kasvaessa ruuhkat lisääntyvät ja niiden kestot pidentyvät. Valtatien 6 liikennemäärän takia liittyminen valtatien liikenteeseen on erityisesti vasemmalle käännyttäessä ajoittain hankalaa nykytilanteessa. Liikenteen kasvaessa liittyminen hankaloituu entisestään. Tämä tulee esiin erityisesti kesäliikenteessä. 1.3.3 Liikenne-ennuste ja liikenteen kasvu Vuonna 2009 valmistuneessa yleissuunnitelmassa, Valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki Kaipiainen, valtatien 6 liikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä keskimäärin 54 prosenttia, jolloin suunnittelualueen keskimääräinen vuorokausiliikennemääri olisi 11 600 11 800 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä olisi 22 23 % eli 2600 2700 ajon/vrk. 1.3.4 Liikenneturvallisuus Valtatiellä 6 on tapahtunut suunnitteluosuudella vuonna 2006 2010 yhteensä 18 liikenneonnettomuutta, joista yksi on johtanut kuolemaan; kohtaamisonnettomuus. Onnettomuuksista on tapahtunut 14 kpl suunnitteluosuuden nykyisellä leveäkaistaosuudella. Liikenneturvallisuutta ja maankäytön toimivuutta sekä kehittämistä huonontavat ruuhkautuvuuden lisäksi useat tasoliittymät, joista osa on nelihaaraliittymiä. Alhaisen ajonopeuden aiheuttamat ohitustarpeet yhdessä vastaantulevan liikenteen suuren määrän kanssa lisäävät vaarallisia ohitustilanteita. Liikenteen kasvaessa liikenneturvallisuus heikkenee entisestään ilman parantamistoimenpiteitä. Liittyminen sivusuunnasta valtatien liikenteeseen, kääntyminen pääsuunnassa vasemmalle sekä ohittaminen tulevat entistä hankalimmiksi. 1.3.5 Kevyen liikenteen yhteydet Valtatien 6 pohjoispuolella on Utin ja Kipparilan liittymäalueen välisellä osuudella välikaistalla varustettu kevyen liikenteen väylä (3,5/3,0 Ab). 1.3.6 Erikoiskuljetukset Valtatie 6 kuuluu ylikorkeiden erikoiskuljetusten (7 m x 7 m) tavoitetieverkkoon. Tällä hetkellä valtatien suuntaisilla erikoiskuljetuksilla on suunnittelualueella vapaa liikennöitävyys, mutta Utin huoltamon kohdalla joudutaan osa kuljetuksia kierrättämään kiertotien kautta. 1.3.7 Vaarallisten aineiden kuljetukset Valtatie 6 kuuluu Kouvolan ja Lappeenrannan välillä vaarallisten aineiden kuljetusreitteihin. Liikenneministeriön selvityksen (2004) mukaan Utin pohjavesialueen kautta (valtatie 6) kuljetetaan vuosittain vaarallisia aineita noin 7 000 tonnia viikossa eli noin 360 000 tonnia vuodessa. Suurin osa (noin 30 %) kuljetettavista vaarallisista aineista on palavia nesteitä, etupäässä VAK - luokkaan 8 (syövyttävät aineet) kuuluvia puunjalostusteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 7 (26) 1.3.8 Joukkoliikenne Suunnittelualueella kulkee valtatiellä 6 säännöllinen kauko- ja pikavuoro linja-autoliikenne Kouvolan ja Lappeenrannan välillä. Kaukoliikenteen pysäkkipareja on kolme. 1.3.9 Tievalaistus Valtatiellä 6 on yhtenäinen valaistus Tykkimäestä suunnittelualueen alkuosaan maantien 14 646 liittymäalueelle. Valtatiellä 6 on valaistus Metson liittymäalueella. Tämän lisäksi maantien 14 646 (Kipparilantie), 14 661 (Metsontie) ja 3772 (Pasintie) alkuosuudella on valaistus. 1.3.10 Valtatien 6 kunnossapito Valtatie 6 kuuluu Utin pohjavesialueen kohdalla ylimpään kunnossapitoluokkaan Is. Suunnitteluosuudella käytettiin 1990-luvulla tiesuolaa peräti 20 tonnia tiekilometrille. 2000-luvun alkupuolella tiesuolan käyttömäärät olivat noin 8-12 tonnia vuodessa. Viime vuosina käyttömäärät ovat olleet noin 10-15 tonnia vuodessa. 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 1.4.1 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelutyön lähtötietoina ja tausta-aineistona ovat seuraavat aikaisemmin tehdyt suunnitelmat ja selvitykset: Valtatien 6 parantaminen välillä Utti-Hammassyrjänmäki (vaihe I ja II), Valkeala. Rakennussuunnitelma (1994). Valtatien 6 pohjaveden suojaus Utin alueella, Valkeala. Yleissuunnitelma (1997) Valtatien 6 parantaminen Kuivalan vedenottamon kohdalla, Valkeala. Tie- ja rakennussuunnitelma (1996) Vt 6 parantaminen välillä Hammassyrjänmäki-Kaipiainen leveäkaistatieksi, Rakennussuunnitelma (2003) Valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kaipiainen, Kouvola. Yleissuunnitelma (2009) Utin pohjavesialueen itäpään suojausselvitys (2010). 1.4.2 Päätökset ja lausunnot n lähtöaineistona on toiminut seuraavat aikaisemmin laadittujen suunnitelmien päätökset ja lausunnot: Yleissuunnitelma, Valtatien 6 pohjaveden suojaus, Utin pohjavesialueella (1997), Valkeala, toimenpidepäätös 4.11.1997 ja lausunnot Yleissuunnitelma, Vt 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kaipiainen (2009), Kouvola, hyväksymispäätös 20.10.2010 ja lausunnot. 1.4.3 n laatimisen aikana tehdyt selvitykset Suunnittelun aikana ei ole tehty erillisiä ympäristöön ja luontoon liittyviä selvityksiä. Suunnittelun tausta-aineistona on toiminut v. 2009 yleissuunnitelman yhteydessä laadittu luontoselvitys. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen L-vastuualue täydentää kesällä 2013 tehtävillä maastoselvityksillä luontoselvityksen vastaamaan nykytilannetta.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 8 (26) Vuonna 2009 laaditun yleissuunnitelman luontoselvitys on esitetty suunnitelman osassa C (16.2T-2). 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Suunnittelukohde sijaitsee Kouvolan kaupungissa Utin ja Kaipiaisten taajamien välisellä alueella. Utissa toimii Utin jääkärirykmentti ja toiminnot ovat rakentuneet varuskunnan ympärille. Varuskunta-alueeseen kuuluu kasarmialue ja lentokenttä. Utin taajama on muodostunut varuskunnan ympärille ja taajamassa on noin 300 asukasta. Muita kyliä Utin läheisyydessä ovat mm. Kuivala, Tyrri ja Ranta-Utti. Valtatien 6 pohjoispuolella on järviä, joiden rannoilla on loma-asutusta. Valtatien 6 ja maantien 14 646 (Kipparilantie) liittymäalueen pohjoispuolella on pieni teollisuusalue. Suunnitteluosuudella on kolmen asunnon keskittymä valtatien 6 ja maantien 3772 (Pasintien) liittymäalueen (Metson liittymäalue) eteläpuolelle. Lisäksi liittymäalueen pohjoispuolella on liikekiinteistö, jossa on huoltamo (kylmäasema) ja kahvilatoimintaa. 1.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on ympäristöministeriö 14.12.2010 vahvistama Kymenlaakson maaseutu- ja luontoalueita koskeva maakuntakaava, jossa on osoitettu maakunnan taajamien ulkopuolisten alueiden tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet vuoteen 2030 asti. Alueelle suunniteltavat toimenpiteet eivät ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Kuva 2. Ote ympäristöministeriön 14.12.2010 vahvistamasta Kymenlaakson maaseutu- ja luontoalueita koskevasta maakuntakaavasta. 1.5.2 Yleiskaavat Suunnittelualueen länsiosassa on maantien 14 646 (Kipparilantie) alueella valtatien 6 pohjoispuolella Valkealan kunnanvaltuuston 22.10.1991 hyväksymä Utin alueen osayleiskaava. Alueelle suunniteltavat toimenpiteet eivät ole ristiriidassa voimassa olevan osayleiskaavan kanssa.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 9 (26) Kuva 3. Ote Utin osayleiskaavasta (22.10.1991). Kouvolan kaupunki on käynnistänyt v. 2012 Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan laatiminen. Sen suunnittelualue käsittää Kuusankosken, Korian, Kouvolan keskustaajaman, Utin ja Valkealan kirkonkylän taajaman ja välittömästi niihin liittyvät alueet. Suunnittelualueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa linjataan keskeisen kaupunkialueen lähiympäristön maankäyttöä 20 25 vuotta eteenpäin. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä tutustumista ja mielipiteen esittämistä varten 26.9. 27.10.2012. Kuva 4. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava suunnittelualueen rajaus (Lähde www.kouvola.fi). 1.5.3 Asema- ja rakennuskaavat Suunnittelualueen länsiosassa on Valkealan kunnanvaltuuston 30.5.1994 hyväksymä Utin rakennuskaava (Kortteli 101-126) maantien 14 646 (Kipparilantie) alueella valtatien 6 pohjoispuolella. Kymen lääninhallitus jätti vahvistamatta kaavan 25.2.1995. ssa esitetyt toimenpiteet eivät ole ristiriidassa rakennuskaavan kanssa. Suunnittelualueen kaavatilanne on esitetty suunnitelman osassa A kohdassa 1.7 Kaavatilanne.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 10 (26) 1.6 Ympäristö 1.6.1 Maisema Suunnittelualueen maisemarakenteen perusrunkona toimii Salpausselän harjumuodostuma ja metsäalueet, jotka ovat pääosin suhteellinen nuorta metsää. Valtatieltä 6 ei avaudu selkeitä näkymiä laajemmalle ympäröivään maisemaan. 1.6.2 Kulttuuriperintö ja suojelualueet Suunnittelualueella ei ole valtatien 6 välittömässä läheisyydessä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. 1.6.3 Arvokkaat luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella ei ole valtatien 6 välittömässä läheisyydessä Natura 2000 suojelualueverkostoon kuuluvia alueita. Luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Korpelan sipulimänty sijaitsee suunnittelualueen länsiosassa Häkämäen länsipuolella. Rauhoitettu mänty sijaitsee nykyisen valtatien 6 pohjoispuolella noin 40 metrin etäisyydellä tiestä. Suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Hammassyrjänmäki Utin lentokentän itäpuolella nykyisen valtatien 6 molemmin puolin. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Suunnittelualueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Erityisesti suojeltavat ja uhanalaiset lajit Suunnittelualueelta on todettu luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi säädettyjä hyönteislajeja vuonna 2009 valmistuneen yleissuunnitelman yhteydessä laaditun luontoselvityksen perusteella. Selvityksen perusteella kallioiskätkökääriäistä esiintyi Utin vallien ja Kipparilan liittymäalueen välisellä alueella valtatien reunalla sekä Pöllömäen kohdalla. Lisäksi Aholattakoi tavattiin Pöllömäen kohdalla valtatien pohjoisreunan leikkauksessa. Erityisesti suojeltavaa palosirkka tavattiin Mankin yksityistien kohdalla. Valtatien pohjoisreunalla on lajin elinympäristöksi sopivaa puoliavointa kangasmaastoa noin kahden kilometrin matkalla. Luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi säädetty perhoslaji, käpälälattakoi, tavattiin selvityksessä Pöllömäen kohdalla olevassa leikkauksessa. Suunnitteluosuudella esiintyy valtatien läheisyydessä yksi uhanalainen kasvilaji, hietaneilikka. Hietaneilikkaa on Kipparilan liittymäalueen ja Mankin yksityistien välisellä alueella. Kaikki hietaneilikan kasvupaikat sijaitsivat nykyisen valtatien 6 pohjoisreunalla. Lähimmät yksilöt sijaitsevat esiintymissä 2,5 5 metrin päässä nykyisen valtatien päällysteen reunasta. Suunnittelutyöaikana on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Y-vastuualueen kanssa hietaneilikan siirrosta sekä perhosia varten tehtävistä tieluiskan elinympäristöistä. Hietaneilikan siirto pyritään tekemään ennen varsinaista rakentamista mahdollisesti vuoden 2013 kesän aikana.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 11 (26) Kuva 5. Luonnonolojen kannalta arvokkaat alueet ja pohjavesialueet (Yleissuunnitelma 2009). 1.6.4 Maaperäolosuhteet ja pohjavesialueet Pintavedet Valtatie 6 sijaitsee suunnitteluosuudella kokonaisuudessaan ensimmäisellä Salpausselällä, jonka harjanne toimii pintavesien päävedenjakajana. Salpausselkä toimii vesistöjen salpaajana: selänne toimii pohjoispuolella olevien järvien patona estäen niiden levittäytymistä selänteen eteläpuolelle. Salpausselän vedenjakajan eteläpuolelta pintavedet johtuvat pintavaluntana ja ojia myöden laajoille suoalueille, joista osa toimii turvetuotantoalueena. Salpausselän etelä- ja pohjoisreunojen suoalueilla on useita runsasantoisia lähteitä, joista pohjavettä purkautuu maanpintaan ja edelleen pintavesistöihin. Pohjavesialueet Salpausselän reunamuodostuman maa-aines on enimmäkseen vettä hyvin johtavaa soraa ja hiekkaa. Aines on paikoin lohkareista, mutta kerrostumassa on myös hienojakoisempia kerroksia sekä moreenia, jotka ohjailevat pohjaveden virtauksia. Paikoin esiintyy myös orsivesiä. Maakerrospaksuus vaihtelee paljon. Salpausselät ovat hyvin merkittäviä pohjavesivarastoja ja niissä sijaitsevat Suomen mittavimpiin lukeutuvat pohjavesialueet. Suunnittelualueella Salpausselän leveys on 1 3 kilometriä ja korkeus ympäristöstä 20 50 metriä. Selänteessä on myös lyhyitä matalia, ympäristöstä heikosti erottuvia kohtia. Salpausselän harjanne toimii myös pohjavesien päävedenjakajana: harjanteen pohjoisrinteen puolella pohjavesi virtaa pohjoiseen ja eteläpuolella etelään. Suunniteltavalla tieosuudella sijaitsee yksi vedenhankinnan kannalta tärkeä eli I-luokan pohjavesialue, Utti. Sen itäpäässä on vedenhankintaan soveltuva Kivistönmäen II-luokan pohjavesialue. Utin pohjavesialue Utin pohjavesialueen (Utti (I) nro 0590906 I-luokan pohjavesialue) kokonaispinta-ala on 22,7 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen koko on 15,4 km 2. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan 12 600 m 3 /vrk. Utin pohjavesialueella on kaksi aktiivisessa toiminnassa olevaa talousvedenottamoa, Haukkajärvi ja Kuivala. Molemmat ovat tekopohjavesilaitoksia ja ne käyttävät Haukkajärven vettä, johon sekoittuu myös Utin pohjavesialueen vettä. Utin pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila ovat hyviä, mutta alueella on myös runsaasti riskitoimintoja (korjaamo- ja romuttamotoimintaa, polttoaineen jakelupisteitä, puuteollisuutta, taimi-
TIESUUNNITELMASELOSTUS 12 (26) tarha, lentokenttä, ampumarata, liikenne ja tienpito, hautausmaa, maa-ainesten ottoalueita, maa- ja metsätalous, asutus). Valtatien 6 tien läheisyydessä olevissa havaintoputkissa on paikoin mitattu kohonneita kloridipitoisuuksia, enimmäkseen 10 30 mg/l. Vedenottamoilla kloridipitoisuus on kuitenkin yleisimmin alle 10 mg/l. Kouvolan Vesi jakaa Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta vettä noin 30 000 ihmiselle ja Kymenlaakson Vesi Oy Kuivalan tekopohjavesilaitokselta lähes 100 000 ihmiselle. Lisäksi Utin pohjavesialueella on useita yksityiskaivoja. Kaivot sijaitsevat suhteellisen kaukana, 100 600 metrin etäisyydellä tielinjasta pohjaveden muodostumisalueen reuna-alueilla, missä esiintyy myös lähteitä. Utin pohjavesialueen länsiosaan on rakennettu pohjaveden suojausrakenteet Haukkajärven ja Kuivalan ottamoiden kohdille. Alueelle toteutetut pohjaveden suojaukset ovat asteittain vähentäneet veden kloridipitoisuuksia, joten suojausrakenteet toimivat odotetulla tavalla. Kivistönmäen pohjavesialue Kivistönmäen II-luokan pohjavesialueen pinta-ala on 1,16 km 2 ja tulkittu pohjaveden muodostumisalue 0,82 km 2. Pohjavesialueen antoisuus on 530 m 3 /vrk. Pohjavesialue rajautuu länsiosastaan Utin pohjavesialueeseen ja itäosastaan kalliokohoumiin. Kalliokohoumat katkaisevat hydraulisen yhteyden itään. Tällä pinta-alaltaan ja antoisuudeltaan pienehköllä pohjavesialueella ei ole vedenottoa. Siltä kuitenkin valuu vettä Suurlähteensuolle, jonka reunalla on yksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisista pohjaveden tarkkailuasemista, joista vedenpinta ja laatuanalyysejä on tehty vuodesta 1975 lähtien. Pohjavesiasemalle valuvien vesien laatu pyritään pitämään mahdollisimman luonnontilaisena. Pohjavettä purkautuu myös muualle selänteen reunoille. Utin ja Kivistönmäen pohjavesialueen kartta on esitetty suunnitelman osassa C (16.1T-1). Kuivalan tekopohjavesilaitoksen suoja-alue Etelä-Suomen aluehallintoviraston on tehnyt v. 2010 päätöksen (Nro 71/2012/2 (Dnro ESA- VI/403/04.09/2010) Kuivalan tekopohjavesilaitoksen suoja-alueen laajennuksesta. Kuivalan tekopohjavesilaitoksen suoja-alueen laajennuksen päätös on esitetty suunnitelman osassa C (16.1T-2). 1.6.5 Nykyiset talousvesikaivot ja laskuojat Suunnittelualueella tehtiin kaivokartoitus. Alueelta kartoitettiin valtatien 6 ja pohjavesisuojauksen purkulinjojen läheisyydessä olevat nykyiset kaivot (9 kpl), joista osa on kiinteistöjen käytössä. Kaivoista laadittiin kaivokortit sekä otettiin vesinäytteet. Yhden kaivon vesinäytteen kloripitoisuus oli yli 25 mg/l; 35 mg/l. Lisäksi tutkittiin yhden lähteen veden laatu. Kaivokortit ja tutkimustulokset on esitetty suunnitelman osassa C (16.2T-3). Suunnitelmaan liittyvien purkulinjojen nykyiset laskuojaosuudet on valokuvattu maastossa syksyllä 2012. Laskuojien kartat ja valokuvat on esitetty suunnitelman osassa C (16.2T-4-6). 1.6.6 Melu Suunnittelualueelle on tehty erillinen meluselvitys. Meluselvitys tehtiin melu.com ohjelmalla asunkiinteistöjen kohdalle vuoden 2012 liikennemäärillä ja hankkeen liikenne-ennusteella avaamisvuodelle 2015 sekä ennuste vuodelle 2040. Meluselvitys on esitetty suunnitelman osassa C (16.2T-1).
TIESUUNNITELMASELOSTUS 13 (26) 1.6.7 Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita. 1.7 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeelle on asetettu seuraavia tavoitteita: valtatien 6 tieluiskat suojataan parhaalla mahdollisella menetelmällä ja pohjaveden pilaantumisriskiä pienennetään. Tien parantamistoimenpiteillä hallitaan kasvavan liikenteen aiheuttamat haitat pohjavedelle ja haittoja voidaan vähentää hankkeen toimenpiteet aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa kiinteistöjen omistajille, asukkaille ja elinkeinojen harjoittamiselle. tieosan esitettyjen toimenpiteiden johdosta tieosan turvallisuus- ja sujuvuusongelmat vähenevät hanke on toteuttamiskustannuksiltaan mahdollisimman edullinen ja yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman kannattava 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1 Suunnittelun työn kuvaus Suunnitelma pohjautuu aiemmin suunnittelualueelle laadittuihin suunnitelmiin ja päätöksiin, jotka on esitetty kohdassa 1.4 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset. Aikaisempia suunnitelmaratkaisuja on tarkennettu suunnittelutyön aikana maastossa tehdyillä maastokäynneillä sekä viranomaisten ja sidosryhmien välisissä asiantuntijakokouksissa. Nykyisen leveäkaistatien jatkamisesta Hammassyrjänmäen itäosasta Kipparilan liittymäalueelle ja poikkileikkauksen mitoituksen osalta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen L-vastuualue on saanut hyväksynnän suunnittelutyön aikana Liikennevirastolta tiesuunnitelmassa esitetylle ratkaisuille. 2.2 Hankkeen organisaatio Suunnittelutyö on aloitettu vuoden 2011 alussa. Hanketta on viety eteenpäin työryhmissä, joissa keskeisimpinä ovat olleet erilliset asiantuntijakokoukset tilaajan sidosryhmien ja eri asiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi hankkeella on ollut hankeryhmä. Hankeryhmä on kokoontunut kerran ja se on vastannut suunnittelun aikaisesta päätöksenteosta. Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Vesa Koistinen, puheenjohtaja Kaakkois-Suomen ELY, L-vastuualue Kauko Kellokoski, sihteeri TL-Suunnittelu Oy/TL-InfRa Oy Esa Houni Kaakkois-Suomen ELY, Y-vastuualue Simo Jokinen Kaakkois-Suomen ELY, Y-vastuualue Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY, Y-vastuualue Tapani Vuorentausta Kouvola kaupunki Petri Naroma Utin Jääkärirykmentti 2.3 Liittyminen tieverkon muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Suunnittelukohteen vaikutusalueella ei ole ollut käynnissä hankkeeseen välittömästi liittyviä muita tieverkon suunnittelu- tai rakennushankkeita.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 14 (26) 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen n laatimisen käynnistämisestä sekä suunnitelman liittyvistä maastotöistä on julkaistu kuulutus paikallisessa lehdessä 21.4.2011. Kuulutus on esitetty tiesuunnitelman osassa A (1.6T-1.1). Hankkeessa järjestettiin Utin koululla 3.10.2012 yleisötilaisuus, jossa kiinteistön omistajille ja asukkaille annettiin mahdollisuus tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja antaa niistä palautetta. Tilaisuuteen osallistui 12 alueen kiinteistön omistajaa/asukasta. Kriittiset kannanotot koskivat lähinnä hankkeen suunnitelmaan liittyviä purkulinjoja ja purkulinja-alueiden nykyisten laskuojien toimivuutta. Tilaisuudessa jätettiin yksi kirjallinen palaute, jonka lisäksi tilaisuuden jälkeen on saatu yksi kirjallinen palaute. Kuulutus, tiedote sekä palautteet on esitetty suunnitelman osassa A (1.6T-1.2 ja 1.6T-1.3). 2.5 Muiden omistamien johtojen ja laitteiden suunnittelu Hankkeen alueella olevien johtojen ja laitteiden omistajien kanssa on käyty läpi kunkin omistajatahon omistamat laitteet sekä niiden mahdolliset siirto- ja suojaustarpeet sekä käyty läpi kustannusvastuut siirtojen ja suojausten osalta. Johtojen ja laitteiden omistajat ovat itse arvioineet tarvittavien siirtojen ja suojausten kustannukset. 2.6 Suunnittelutyön aikaiset lausunnot Suunnittelutyön aikana ei ole pyydetty lausuntoja suunnitelmaratkaisuista. 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tiejärjestelyt Suunnitelman sisältämät tie- ja liikennejärjestelyt sekä pohjaveden suojausten järjestelyjen periaatteet on esitetty suunnitelman osan B yleiskartalla 2.1T. Yksityiskohtaiset järjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla 3.1T-1-7 ja 3.2T-1 ja mitoitukset sekä rakenteet liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4.1T-1, 4.1T-2, 4.2T-1, 4.3T-1 ja 4.4T-1 pituusleikkauksissa 5.1T-1-7, 5.2T-1 ja 5.3T-1-3. 3.2 Yleisten teiden järjestelyt Valtatie 6 Valtatietä 6 esitetään parannettavaksi 5,5 km:n osuudelta. Nykyinen valtatie 6 levennetään plv 2 020-2 275 poikkileikkaukseksi 10,5/7,5 Ab ja plv 2 275-7 520 ns. leveäkaistatieksi, jonka poikkileikkaus on 13,5/11 Ab. Valtatien 6 ja maantien 14 646 (M1) liittymäalue kanavoidaan tiemerkinnöin (maalauksin), niin että Kouvolan suunnasta tuleville on liittymän kohdalla erillinen vasemmalle kääntyvä kaista maantielle M1 (Kipparilantie). Liittymäalueelle esitetään rakennettavaksi valtatien 6 yläpuoliset ristikkoporttaalit. Valtatien 6 ja maantien 3772 (M2) ja 14 661 (M3) liittymäalue kanavoidaan tiemerkinnöin (maalauksin), niin että Kouvolan suunnasta tuleville on liittymän kohdalla erillinen vasemmalle kääntyvä kaista maantielle M2 (Pasintie) ja vastaavasti Lappeenrannan suunnasta tulevilla maantielle M3 (Metsontie). Liittymäalueelle esitetään rakennettavaksi valtatien 6 yläpuoliset ristikkoporttaalit.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 15 (26) Maantiet (M1, M2 ja M3) Maantie M1 liittymä säilyy valtatiellä 6 nykyisellä paikalla ja tielle ei tehdä muutoksia. Maantien M2 (Mt 3772) ja M3 (Mt 14 661) nykyistä liittymää valtatiellä 6 siirretään noin 30 metriä Lappeenrannan suuntaan ja samalla muutetaan liittymäkulmaa. 3.3 Hallinnolliset järjestelyt Suunnitelmaan ei sisälly hallinnollisia muutoksia. Maantien M2 ja M3 syrjään jäävät osat nykyisestä tiealueesta liitetään vieressä oleviin kiinteistöihin. 3.4 Kevyt liikenne Maantien M1 länsipuolella nykyisen kevyen liikenteen väylän (J1) oikeaan luiskaan rakennetaan pohjaveden suojaus. Kevyen liikenteen väylä säilyy nykyisellä paikalla. Maantien M2 ja M3 liittymäalueelta valtatieltä 6 rakennetaan uusi kevyen liikenteen (J2) yhteys linja-autopysäkiltä alueen liikerakennuksen pysäköintialueelle. 3.5 Joukkoliikenne ja linja-autopysäkit Nykyinen valtatien 6 linja-autopysäkkipari Mankin yksityistien (Vt 6 pl 5 642) kohdalla poistetaan. Valtatielle 6 rakennetaan uusi linja-autopysäkki Kipparilan liittymäalueelle Lappeenrannan suuntaan ja linja-autopysäkkipari Metson liittymäalueelle. Maantien M2 linjauksen muutoksen johdosta tien alkuosalle rakennetaan uusi linja-autopysäkki. 3.6 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Valtatieltä 6 poistetaan kaikki nykyiset yksityisten teiden liittymät lukuun ottamatta Utin lentokenttäalueeseen liittyviä huolto- ja pelastustieyhteyksiä Y1H (Vt 6 pl 2 045 oik) ja Y2H (Vt 6 pl 3 962 oik). Y2H liittymän kautta kielletään näin maa-ainesten ajo. Valtatielle 6 sallitaan yksityistien Y1H (Y1H pl 30 vas) kautta huoltotieyhteys (Y1.1H) uudelle pohjaveden suojausten allas- ja pumppaamoalueelle. Se erotetaan aidalla ja portilla muusta tiealueesta. Katkaistavalle Mankintien yksityistielle rakennetaan uusi tieyhteys (Y3) valtatielle 6 maantien M2 kautta. Katkaistava ja syrjään jäävän nykyinen Mankintie jää edelleen käyttöön yksityistienä (Y5), joka liittyy yksityistiehen Y3. Valtatien 6 Hammassyrjän itäosan alueelta katkaistaville yksityisteille (Vt 6 pl 3 962 oik, 4 700 oik ja 5 642 oik) järjestetään korvaava yhteys valtatielle 6 yksityistien Y4 (Y7) ja maantien M3 (Metsontie) kautta.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 16 (26) Valtatien 6 ja maanteiden katkaistavat yksityisteiden liittymät ja uudet korvaavat yhteydet: Sijainti Liittymän tyyppi Korvaava yhteys valtatielle 6 (pl. vas/oik) Vt 6, 3 912 vas Maa-/Metsätalousliittymä Nykyinen Mankintien yksityistie M1 (Kipparilantie) Vt 6, 3 962 oik Yksityistieliittymä Y7 - Y4 M3 (Metsontie) - maa-ainesten ajo Vt 6, 4 700 oik Yksityistieliittymä Y4 M3 (Metsontie) Vt 6, 5 642 oik Yksityistieliittymä Y4 M3 (Metsontie) Vt6, 5 642 vas Yksityistieliittymä Y5 Y3 M2 (Pasintie) (Mankintie) M2, 230 vas Yksityistieliittymä (Operaattori masto/kiinteistö) Y3-Y6 3.7 Kelkkareitti Suunnitteluosuudella kulkee valtatien 6 eteläpuolella Pohjois-Kymenlaakson moottorikelkkailijat ry:n ylläpitämä kelkkareitti Utista Taavetin suuntaan. Kelkkareittiä joudutaan siirtämään suunnitteluosuudella valtatien 6 plv 2 025 2 409, plv 3 652 3 773, plv 4 112 4 240 ja 4 450 4 664. 3.8 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.8.1 Tien mitoitusnopeus, leveydet ja päällysteet Valtatie 6 ja pohjaveden suojaus Valtatien 6 nopeusrajoitus on Kipparilan liittymäalueella 80 km/h ja liittymäalueen itäpuolisella suunnitteluosuudella 100 km/h. Metson liittymäalueella on talvisin talvinopeusrajoitus 80 km/h. Valtatien 6 esitetään rakennettavaksi plv 2 020 2 275 poikkileikkaus 10,5/7,5 Ab ja plv 2 275 7 520 leveäkaistapoikkileikkaus 13.5/11 Ab. Nykyisiä poikkileikkauksen ajokaistoja levennetään 2,0 metriä plv 2 390 4 360 ja 0,25 metriä plv 4 360 7 520. Valtatielle 6 tehdään uusintapäällystys (SMA) ja uudet tiemerkinnät maalauksin (ja tärinäraidat) koko suunnitteluosuudelle plv 2 020 7 520. Valtatiellä 6 rakennetaan tieluiskiin pohjaveden suojausrakenteet; vaativa kloridisuojaus. Suojausleveys on vähintään 10 metriä päällysteen reunasta lukuun ottamatta plv 2 020 2 275 (oik/vas) ja plv 2 275 3 500 (oik), jossa suojausleveys on vähintään 8 metriä. Valtatien 6 ja pohjaveden suojausrakenteen tekninen mitoitus on esitetty suunnitelman osassa B (4.1T-1 ja 4.1T-2). Maantiet M1, M2 ja M3 Maantie M1 (Kipparilantie) säilyy nykyisellä paikalla. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h ja poikkileikkaus on 6,5/6 Ab. Tielle tehdään uusintapäällystys plv 0 35. Maantielle M2 tehdään uusintapäällystys plv 8 100 ja maantielle M3 plv 8 50. Maantien M2 ja M3 nopeusrajoitus on 80 km/h ja poikkileikkaus 7/6,5 Ab. Maantien M1, M2 ja M3 liikennetekniset mitoitukset on esitetty suunnitelman osassa B (4.2T-1).
TIESUUNNITELMASELOSTUS 17 (26) Kevyt liikenne Nykyisen kevyen liikenteen väylän (J1) ja uuden kevyen liikenteen yhteyden (J2) poikkileikkaus on 3.5/3,0 Ab. Kevyen liikenteen väylän tekninen mitoitus on esitetty suunnitelman osassa B (4.1T-1). Yksityistiet Yksityisteiden Y1H ja Y2H poikkileikkaus on 7,0/6,5 Ab. Y1H ja Y2H päällystetään valtatien 6 ja porttien välisellä osuudella. Muiden yksityisteiden poikkileikkaus on 5,5 6,6 Sr. Yksityisteiden liikennetekniset mitoitukset on esitetty suunnitelman osassa B (4.3T-1). Kelkkareitti Kelkkareitin kelkkauran leveys on 3,0 metriä. Valtatien 6 plv 6 4 450 4 664 kohdalla kelkkareitille rakennetaan suoja-aita, jolloin kelkkauran leveys on 4,0 metriä. Kelkkareitin liikennetekninen mitoitus on esitetty suunnitelman osassa B (4.4T-1). 3.8.2 Valaistus Valtatielle 6 rakennetaan uusi tievalaistus Kipparilan ja Metson liittymäalueille. Valaistusluokka on AL4a. Valaisimien asennuskorkeus on 10 metriä. Pylväinä käytetään törmäysturvallisia puupylväitä ja valolähteinä ovat suurpainenatriumlamput. Valaistuksen kaapelointi toteutetaan nykyiseltä osalta Kipparilan liittymästä Kouvolan suuntaan maakaapelilla ja muilta uusilta osin ilmajohtokaapelilla. Valaistuksessa huomioidaan energiansäästönä keskitetty keskusohjattu valaistuksen tehonpudotus. Maantiellä M1 (Kipparilantie) säilyy nykyinen valaistus. Maantien M2 (Metsontie) ja M3 (Pasintie) uudelle osuudella rakennetaan uusi valaistus. Valaistusluokka on AL4b. Valaisimien asennuskorkeus on 10 metriä. Pylväinä käytetään törmäysturvallisia puupylväitä ja valolähteenä ovat suurpainenatriumlamput. Kaapelointi toteutetaan ilmajohtokaapelein. Erillinen valaistuksen yleiskartta on esitetty suunnitelman osassa C (11.1T-1). 3.8.3 Liikenteenohjaus Kipparilan ja Metson liittymäalueille rakennetaan valtatien 6 yläpuoliset ristikkoporttaalit. Suunnittelualueelle asennetaan uudet liikennemerkit, opasteet ja ajoratamerkinnät tieliikenneasetusten mukaisesti. Liikenteenohjauksen periaateratkaisut on esitetty viitoituksen yleiskartalla suunnitelman osassa C (12.T-1). 3.8.4 Kuivatus ja pohjaveden suojaus Valtatien 6 ja siihen liittyvien pohjaveden suojausten kuivatusjärjestelyjen lähtökohtana on v. 1997 laaditun Valtatien 6 pohjavesialueen suojaus Utin pohjavesialueella yleissuunnitelman
TIESUUNNITELMASELOSTUS 18 (26) ratkaisujen pääperiaatteet, joita on maastotarkastelujen pohjalta sekä yleisötilaisuuden palautteen perusteella tarkennettu ja täydennetty. Valtatien 6 päällystetyn alueen ja suojattujen tieluiskien sade- ja sulamisvedet johdetaan hallitusti pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle valtatien 6 eteläpuolelle. Purkulinjoja esitetään rakennettavaksi kolme: purkulinja 1, 2 ja 3. Purkulinjan alkuosat rakennetaan sadevesiviemäreinä pohjaveden muodostumisalueella ja muodostumisalueen ulkopuolella vedet johdetaan avo-ojissa (laskuoja-osuus). Purkulinjojen alkuosaan rakennetaan valtatien 6 sivuojaan sadevesikaivo ja sivuojan ulkopuolelle suojavallin taakse tarkastuskaivo, joka varustetaan sulkulaitteella. Sivuojan sadevesikaivoon asetetaan ns. huuhdeltava vesilukko, joka estää öljyn ja muiden vettä kevyempien aineiden kulkeutumisen varsinaiseen purkulinjaan. Sadevesilinjan loppuosan kaivon purkuputki varustetaan eläinvälpällä ja purkuputken alueelle tehdään pieni selkeytys/rahoitusallas laskuojan alkuosalle. Laskuojan alkuosalle tehdään noin 20 metrin osuudelle eroosiosuojaus murskeesta. Purkulinjojen rakentamistoimien takia kaadettavan metsän tilalle istutetaan koko purkulinjan sadevesilinjan matkalle vastaavan tyyppistä puustoa. Haltuunottoalue palautetaan alkuperäiseen tilaansa metsittämällä se siten, että viemäröinnin kohdalle jätetään 6-8 metriä leveä puista vapaaksi jäävä laskujohtoalue. Purkulinjan sadevesilinjan osuuden maapinta palautetaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja sen päällä voidaan jatkossa sallia matala luontainen aluskasvillisuus (< 1.5 m ). Uusi allas ja pumppaamo esitetään rakennettavaksi valtatien 6 eteläpuolelle Kipparilan liittymän länsipuolelle. Altaaseen kerätään valtatien 6 Kipparilan liittymäalueen ja Hammasyrjänmäen länsiosan alueen sade- ja sulamisvedet. Nykyisen Kuivalan vedenottamoalueen altaan ja uuden altaan sade- ja sulamisvedet puretaan paineviemärissä Hammassyrjänmäen itäpuolelle valtatien 6 sivuojaan pl 3 696 ja 3 713 tarkastuskaivojen kautta. Valtatien 6 sivuojaan tehdään purkukohdista eteenpäin 20 metrin eroosiosuojaus murskeesta. Sivuojasta sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat purkulinjan 1 kautta purkualueelle. Kuivatusjärjestelyjen periaatteet on esitetty suunnitelman osassa B (2.1T, 3.1T1-7 ja 3.2T-1) sekä osassa C (8T Kuivatussuunnitelma). 3.8.5 Johdot ja laitteet sekä muut rakenteet Suunnitteluosuudella on Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n, FNE-Finland Oyj:n, Elisa Oyj:n, Corenet Oy:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n, Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kymen Vesi Oy:n johtoja ja laiteita. Nykyiset puhelinoperaattoreiden kaapelit ja johdot siirretään valtatien 6 suunnitteluosuudella valtatien 6 pohjaveden suojausrakenteiden ulkopuolelle. Kaapeleiden, johtojen ja laitteiden tarkat sijainnit tulee tarkistaa maastossa ennen tienrakennus-töiden aloittamista. Nykyisten maakaapeleiden, johtojen ja laitteiden likimääräiset sijainnit ja siirto- sekä suojaustoimenpiteet on esitetty suunnitelma osassa C (6.1T-1-6 ja 6.2T-1). Utin lentokenttäaluetta ja puolustusvoimien (PVM) aluetta ympäröi suljettu aitakokonaisuus portein (Portit 7 ja 8). Aitaa joudutaan purkamaan ja rakentamaan uusi aita uutteen paikkaan valtatien 6 plv 2 053 2 409 ja 4 450 4 598 kohdalta, koska valtatie levenee ja osalle aluetta tulee pohjaveden suojaukseen liittyvä allas- ja pumppaamoalue. Tämän lisäksi nykyiseen porttiin 7 liittyvä pelastustieyhteys valtatielle 6 poistetaan. Portti rakenteineen joudutaan siirtämään uuden pelastustien (Y1H) yhteyteen. Aidan purku ja uusiminen sekä portin siirto on esitetty suunnitelman osassa B (3.1T-1, 3.1T-3 ja 3.1T-4). Liikenneviraston nykyinen LAM-piste valtatien 6 pl 5 840 vas joudutaan uusimaan kaivoineen sekä laitekaappeineen. LAM-pisteen sijainti on esitetty suunnitelman osassa B (3.1T-5) ja osassa C (6.1.T-5).
TIESUUNNITELMASELOSTUS 19 (26) 3.8.6 Tierakenteellinen mitoitus Hankkeeseen liittyvien väylien rakenteet on mitoitettu suunnittelualueelle aikaisemmin toteutettujen kohteiden rakenteiden mukaisesti. 3.8.7 Pohjanvahvistukset Suunnittelualueelta kerättyjen lähtötietojen perusteella alueella ei tarvita varsinaisia pohjanvahvistuksia. 3.8.8 Pohjaveden suojaukset Valtatielle 6 rakennetaan pohjaveden suojaukset plv 2 020 7 500. Suojaus alkaa maantien 14 646 (Kipparila) liittymäalueen länsipuolelta. Rakenteet liitetään v. 1996 rakennetun Valtatien 6 parantaminen Kuivalan vedenottamon kohdalla, Valkeala hankkeen suojauksiin. Suojaus päättyy noin 900 metriä maantien 3772 (Metso-Tuohikotti) ja maantien 14 661 (Utti) liittymäalueen itäpuolelle (pl 7 500). Suojattavan osuuden pituus on noin 5,480 kilometriä. Suunnitteluosuuden loppuosassa suojataan myös valtatien 6 ja P-alueen välinen sivuoja. 3.8.9 Melunsuojaus Meluselvityksen perusteella suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi meluvalli valtatien plv 5 600 5 820 tien oikealla puolelle. Meluvallin yläpinta on 2,0 metriä tienpinnan tasausviivan yläpuolella. Meluvallin sijainti ja tyyppileikkaus on esitetty suunnitelman osassa B (3.1T-5, 4.1T-2 ja 5.1T-5). 3.8.10 Massatalous, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet Rakennettavien osuuksien pintamaan humuskerrosta voidaan käyttää sekoitettuna muun materiaalin kanssa valtatien 6 tieluiskien nurmetuksen kasvualustassa. Maaleikkausten leikkausmassoja voidaan käyttää pengerrakenteissa, pohjaveden suojauskerroksessa ja sivuojan vastaluiskan vastavalleissa. Leikkausmateriaali voidaan käyttää myös pohjaveden suojausten salaojakerroksessa, mikäli leikkausmateriaali täyttää salaojituskerroksen laatuvaatimukset. Rakennettavilla tieosuuksilla voidaan suodatinkerros jättää pois, mikäli pohjamaa täyttää suodatinkerrokselle asetetut laatuvaatimukset. Muu ylijäämä materiaali (pintamaat, leikkausmassat, päällysteet) toimitetaan tarkoitukseen hyväksytylle loppusijoituspaikalle. ssa ei ole esitetty varamaan ottopaikkoja eikä läjitysalueita. 3.8.11 Työaikaiset liikennejärjestelyt Tien parannustoimet kohdistuvat valtatien nykyiseen maastokäytävään. Rakentamisen yhteydessä joudutaan tekemään väliaikaisia liikennejärjestelyitä. Rakentamisen aikana yleisellä liikenteellä tulee olla kokoajan käytössä vähintään 6.5 metrin levyinen päällystetty ajorata tai vaihtoehtoisesti kaksi 3.25 metrin levyistä päällystettyä ajokaistaa.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 20 (26) 3.9 Tieympäristö, lunastettavat alueet sekä laskujohtoalue ja laskuoja-alue Suunnittelualueella tieympäristöön ei tule suuria muutoksia. Suurin näkyvä muutos on valtatien 6 Kipparilan liittymäalueen ja Hammasyrjänmäen (plv 2 390 4 360) itäosan välinen uusi leveäkaistaosuus, jossa joudutaan leventämään nykyistä valtatietä 6 ja leikkaamaan näin ollen Hammassyrjänmäen harjumuodostelmaa. Valtatien 6, maantien M2 ja M3 johdosta uutta tiealuetta joudutaan lunastamaan n. 10,4 ha. Tämän lisäksi purkulinjojen 1, 2 ja 3 sadevesilinjaosuuksille perustetaan laskujohtoalue sekä laskuojille 1, 2 ja 3 laskuoja-alue. 3.10 Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Suunnitelmilla ei ole rajoittavia vaikutuksia maantiekuljetuksiin nykytilanteeseen verrattuna. Ajoratojen yläpuolisten ristikkoporttaalien mitoituksessa on huomioitu suurten erikoiskuljetusreitin vaatimukset (7 m x 7 m). 4 TUTKITUT POIKKILEIKKAUS VAIHTOEHDOT Hankkeen alussa on tutkittu valtatien 6 suunnitteluosuudella neljää eri poikkileikkausvaihtoehtoa: VE A. Nykyiset poikkileikkaustyypit o o Kipparila-Hammasyrjäen itäosa; 9,5/7,5 Ab Hammassyrjänmäen itäosa Metson liittymän itäosa; 13,0/10,5 Ab VE B. Nykyisten poikkileikkausten leventäminen o o Kipparila-Hammasyrjäen itäosa, levitys 0,5 metriä; 10,5/7,5 Ab Hammassyrjänmäen itäosa Metson liittymän itäosa, levitys 0,25 m; 13,5/11,0 Ab VE C. Nykyinen leveäkaistaosuuden poikkileikkaus 13,0/10,5 Ab koko osuudelle VE D. Leveäkaistapoikkileikkaus 13.5/11,0 Ab koko osuudelle. Alustavien tarkastelujen perusteella Kaakkois-Suomen ELY-keskus päätti, että jatkosuunnittelun vaihtoehtotarkasteluun otetaan mukaan vaihtoehdot VE A ja VE D. 4.1 Poikkileikkausvaihtoehdot VE A ja VE D Vaihtoehto VE A Vaihtoehdossa VE A valtatielle 6 esitetään toteuttavaksi nykyinen poikkileikkaus, johon pohjavedensuojausrakenteet liitetään. Nykyistä poikkileikkausta ei levennetä. Suunnitteluosuudella säilyy nykyinen poikkileikkaus seuraavasti; - 9,5/7,5 Ab; plv 2 020-4 360-13,0/10,5 Ab; plv 4 360-7 520. Vaihtoehdossa A nykyisiä päällysteitä ja tierakenteita leikataan noin 0,5 m kummankin ajokaistan osalta. Pohjavesisuojauksen tiivisterakenteet laitetaan noin 0,5 m uusittavan päällysterakenteiden alapuolelle. Koko hankkeen osuudelle tehdään uusintapäällystys. Pohjaveden suojausleveys ulotetaan päällysteen reunasta 10 metrin alueelle lukuun ottamatta plv 2 020 2 275 (oik/vas) ja plv 2 275 3 500 (oik), jossa suojausleveys on vähintään 8 metriä.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 21 (26) Vaihtoehto VE D Vaihtoehdossa VE D koko suunnitteluosuudelle esitetään rakennettavaksi leveäkaistapoikkileikkaus 13.5/11 Ab. Nykyisiä poikkileikkauksen ajokaistoja levennetään 2,0 m plv 2 390-4 360 ja 0,25 m plv 4 360-7 520. Koko hankkeen osuudelle tehdään uusintapäällystys. Pohjaveden suojausleveys ulotetaan päällysteen reunasta 10 metrin alueelle lukuun ottamatta plv 2 020 2 275 (oik/vas) ja plv 2 275 3 500 (oik), jossa suojausleveys on vähintään 8 metriä. Yhteenveto Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta VE D on parempi vaihtoehto. Pidempi yhtenäinen tiepoikkileikkaus parantaa turvallisuutta erityisesti ohitustilanteissa. Utin kohdan nopeusrajoitus (70 km/h) kerää itään suuntautuvan raskaan liikenteen perään jonoja lisäten ohituspaineita heti Kipparilan liittymän jälkeen. Liikenneturvallisuuden osalta vaihtoehdossa VE D on tarpeen korostaa leveäkaistatien päättymistä Kipparilan liittymäalueella parantamalla ns. optista ohjausta mm. tievalaistuksella, reunapaaluilla sekä leveäkaistatien loppumisen muotoilulla ja mahdollisella tiealueen maastomuotoiluilla (maavalli). Työnaikaiset haitat liikenteelle ovat vaihtoehdossa VE D vähäisemmät. Alkuosuuden leventäminen huomattavasti vaihtoehtoa VE A enemmän helpottaa työkoneiden liikkumista uudella tierakenteella poissa ajoradalta. Lunastettavat maa-alueet ovat hiukan laajemmat vaihtoehdossa VE D erityisesti suunnitteluosuuden alkuosalla. Koko tieosuus sijaitsee asutuksen ulkopuolella eikä sisällä lunastuskustannusten kannalta merkittäviä kohteita. Nykyisellä valtatien 6 leveäkaistaosuudella Hammassyrjänmäen itäosa-taavetti on sallittu useita yksityistieliittymiä. Ne heikentävät kokonaisuudessaan tieosan liikenneturvallisuutta erityisesti huonoissa talviolosuhteissa ja kesäkauden kesämökkiliikenteen aikana. Tällöin erityisesti ajosuuntaan nähden vasemmalle yksityistielle kääntyvät ajoneuvot aiheuttavat vaaratilanteita. Vaihtoehdossa VE D esitetään poistettavaksi nykyiset yksityistieliittymät lukuun ottamatta Utin lentokenttäalueen ja puolustusvoimien alueen pelastustieyhteyksiä. Suunnittelualueen alkuosuuden toteuttaminen vaihtoehdon VE D mukaisella tien leventämisellä mahdollistaa paremman työtekniikan ja laadukkaamman lopputuloksen, kun voidaan käyttää täysleveiden rakenteiden tekemiseen soveltuvia koneita plv 2 020-4 360. Kummankin vaihtoehdon rakenteet on liitettävissä Valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki- Kaipiainen yleissuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin. Tämä edellyttää kummankin vaihtoehdon osalta valtatien 6 oikea puoleisen luiskan suojauksen uudelleen rakentamista sekä tien sivukaltevuuksien muutoksia. 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEIS- SUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeesta ei ole tehty erillistä yleissuunnitelmaa eikä ympäristövaikutusten arviointia.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 22 (26) 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset liikenteeseen 6.1.1 Liikennemäärät ja verkolliset vaikutukset Suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla ei ole vaikutusta liikennemääriin. Liikenneverkko muuttuu yksityistiejärjestelyjen osalta, kun valtatiellä 6 sallitaan ainoastaan Utin lentokenttäalueen ja puolustusvoimien alueiden pelastustieyhteydet. Katkaistaville yksityistieyhteyksille on esitetty korvaavat yhteydet, jotka eivät muuta merkittävästi nykyistä liikenneverkkoa. Lisäksi yksityistieverkon liikennemäärät ovat pieniä. 6.1.2 Ratkaisujen toimivuus ja liikenteellisten tavoitteiden toteutuminen Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut parantavat liikenteen sujuvuutta pidemmällä matkalla, koska yhtenäinen leveäkaistaosuus mahdollistaa sujuvat ohitukset. Näin ollen liikenteen ruuhkautuminen vähennee. Toisaalta suunnitelmassa esitettyä ratkaisua voidaan parantaa tulevaisuudessa rakentamalla osuudelle keskikaide tai leveä keskialue. 6.1.3 Kevyt liikenne Suunnitelmassa ei ole esitetty laajennuksia kevyen liikenteen verkon osalta. Valtatien 6 nykyistä leveämpi piennar parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Kevyellä liikenteellä on nykyisinkin mahdollisuus käyttää Kipparilantien ja Mankin yksityistien kautta opastettua pyöräilyreittiä, joka jatkuu maantielle M2 (Pasintie) saakka ja edelleen valtatielle 6. 6.1.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen osalta nykyisten pysäkkien määrä vähenee. Pysäkit sijaitsevat vain pääliittymien yhteydessä, joten reittiliikenteen osalta matka-aika lyhenee jonkin verran nykyiseen verrattuna, kun linjaosuudelta poistuu yksi pysäkkipari. Pysäkille kulkeminen voi valtatien 6 yli voi tuntua liittymäalueilla turvattomalta, jossa tien poikkileikkaus on leveä. Toisaalta näkemäolosuhteet ylittämiseen säilyvät nykyisellään, jotka ovat hyvät. 6.1.5 Erikoiskuljetukset ja vaarallisten aineiden kuljetukset Suunnitelmilla ei ole rajoittavia vaikutuksia maantiekuljetuksiin nykytilanteeseen verrattuna. 6.1.6 Liikenneturvallisuus Toimenpiteiden ansiosta liikenneturvallisuus paranee ja liikenteen sujuvuusongelmat vähenevät, kun suunnitteluosuudelle tulee yhtenäinen leveäkaistatieosuus ja osuudelta poistetaan nykyiset yksityistieliittymät. 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen lla ei ole vaikutusta alueen nykyiseen maakäyttöön ja kaavoitukseen.