Haastavan käyttäytymisen jäävuori. Haastava käyttäytyminen. Sisältö. Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Samankaltaiset tiedostot
Haastava käyttäytyminen. Sisältö. Perusta toiminnalle. Haastavan käyttäytymisen syyt, ennaltaehkäisy ja muokkaaminen

Haastava käyttäytyminen. Sisältö. Perusta toiminnalle. Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

AAIDD(2010): Toimintakyvyn Moniulotteinen Malli

Haastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Vaativan erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien täydennyskoulutus Äänekoski Haastava käyttäytyminen työpajat I ja II

näkökulmia haastavan käyttäytymisen syihin, ennaltaehkäisyyn ja kohtaamiseen. Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO. 1.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Sosiaalinen vuorovaikutus. Rajoittuneet toiminnot. Sosiaalinen kommunikaatio. Esimerkkejä. Aistien ali- ja yliherkkyydet

Sisältö. Haastava käyttäytyminen; syyt, ennaltaehkäisy ja kohtaaminen. Tampere

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

@pakotila. Pasi Kotilainen Pedagogical Lead, Positive CV Oy luokanopettaja tieto- ja ja viestintätekniikan kouluttaja

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Kertausta aivovammojen oireista

Sivistystoimi /Varhaiskasvatus. Yleinen tuki ja sen toteutuminen. Henkilöstön ammatillisuus. Päiväkoti/ryhmä: Arviointiin osallistuneet:

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Käyttäytymisen arviointi tehostetun tuen interventiota varten (CICO)

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Koulunkäyntikyky, opetuksen järjestäminen ja haastavat tilanteet

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b Hollola LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Miten opettaja voi tukea?

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

Arvojen tunnistaminen

TYÖHAASTATTELU- OPAS

Lapsilla tarkkaavuusongelmia ja luokassa huonoa työrauhaa? vaikuttamisen keinoja on. Vesa Närhi, PsT

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Vastuuhenkilö: Laadittu:

OPISKELUTAITOJEN KEHITTÄMINEN

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

TULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

- Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Erityislapset partiossa

Haastava käyttäytyminen

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

SOPIMUS. Nykyinen tila määritellään lyhyesti. Miksi me olemme tässä ja nyt? Mihin asiaan halutaan muutos? Mitä tavoitellaan?

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Lappeen hyvinvointimalli

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Kuparivuoren koulu. 1. Oppilaat. Noin 300. Keskikokoinen koulu. 12 luokkaa ( pienin 15 ja suurin 27 oppilasta) + 3 pienryhmää

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Millainen maailmani pitäisi olla?

Transkriptio:

: ohjaava opettaja, KM, erityisluokanopettaja, työnohjaaja STOry, fysioterapeutti Haastavan käyttäytymisen syyt, kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Sisältö Mitä haastava käyttäytyminen on? Miten sitä ennaltaehkäistään ja analysoidaan? Mitkä ovat käyttäytymisen syitä? Miten käyttäytymiseen vaikutetaan? Haastava käyttäytyminen Mitä kukin kokee haastavaksi käyttäytymiseksi? Miten ko. käyttäytyminen häiritsee henkilön omaa elämää? Pienet lapset saavat töniä, nuorten kohdalla sama käyttäytyminen on jo haastavaa Käyttäytyykö hän näin satunnaisesti vai säännöllisesti? Haastavan käyttäytymisen jäävuori HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN haastavaan käyttäytymiseen keskitytään, jos se merkittävästi vaikeuttaa uusien taitojen oppimista, sosiaalista kehittymistä ja aiheuttaa vakavaa vaaraa kaavamainen ja omituinen käyttäytyminen saatetaan kuvata haittaavaksi, sellaiseen ei ensisijaisesti puututa kummallinen käyttäytyminen usein vähenee itsestään, ymmärryksen ja kykyjen karttuessa ja mielekäs tekeminen lisääntyy toisen tai itsensä lyöminen uhmaaminen levottomuus kiroilu vastustaminen sulkeutuneisuus 1

Perusta toiminnalle käyttäytymisellä on omat tunnistettavat syynsä ei ole olemassa henkilöä, joka AINA käyttäytyy tietyllä tavalla, esim. haastavasti seuranta, analysointi käyttäytymisen syyt liittyvät hyvin usein (lähes aina) ympäristöön ja opetusjärjestelyihin/arjen järjestelyihin Haastavan käyttäytymisen jäävuori toisen tai itsensä vahingoittaminen uhmaaminen lyöminen levottomuus kiroilu vastustaminen sulkeutuneisuus toiminnan ohjauksen vaikeus oppimisvaikeudet aistien ali- ja yliherkkyydet Huomion haku tunnetaitojen pulmat tarkkaavuuden pulma Sosiaalisten taitojen pulmat Kielelliset/ kommunikoinnin vaikeudet Perheessä tapahtuneet muutokset (esim. muutto, avioero, kuolema) Oman erityisyyden käsittelemättömyys psyykkiset oireet Impulsiivisuus (ADHD) VOIDAANKO ENNALTAEHKÄISTÄ? huomio on suuri käyttäytymisen vahvistaja huomiota saa käyttäytymällä ei-toivotusti miten vahvistaa ja huomioida toivottavaa käyttäytymistä? rajataan oudot käyttäytymispiirteet aikaan, paikkaan ja muotoon niin ettei niistä ole sosiaalista haittaa sovitaan millaista käyttäytymistä odotetaan, mitä siitä seuraa Tärkeää mikäli henkilöllä ilmenee haastavaa käyttäytymistä, kaikkein tärkein on miettiä seuraavaa: OLENKO PYRKINYT ENNALTAEHKÄISEMÄÄN HAASTAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ SEURAAVIN KEINOIN OLENKO HUOMIOINUT KAIKKI NÄMÄ ASIAT? Vai ajattelenko, että vain lapsen pitää muuttaa käyttäytymistään, mutta minun ei? Kumman tulisi olla joustavampi muuttamaan asioita minun vai lapsen, jolla on tuen tarvetta? Kummalle on helpompaa miettiä syitä ja seurauksia? 1. Ymmärtääkö lapsi mitä kerrot tai haluat? Ymmärrätkö sinä mitä hän haluaa tai kertoo? (Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot) Ovatko ne käytössä eri ympäristöissä kaikkien kanssa? 2

14 2. Tietääkö lapsi seuraavat asiat: Mitä tehdään? Missä tehdään? Kenen kanssa tehdään? Kuinka kauan tehdään? Mitä tehdään seuraavaksi? (Strukturointi) 15 XXX:n AAMUTOIMET KLO kännykkä herättää sängystä ylösnousu WC:ssä käynti aamupalan syönti pukeminen (eilen illalla valitut vaatteet) mikäli aikaa niin voi lukea ulkovaatteiden pukeminen linkille lähtö tai pyörällä kouluun XXX:N ILTAPÄIVÄ JA ILTATOIMET KLO» ruoka tai välipala» läksyt» vapaa-aika (ulkoilu tai haluamasi tekeminen) 19.00 viimeistään ulkoa sisälle» iltapala» aamun vaatteiden valinta 19.45 hampaitten pesu 20.00 suihku ja WC:ssä käynti» lukemista tai muuta rauhallista tekemistä 20.55 tarvittaessa WC:ssä käynti 21.00 hyvää yötä (ei enää nousta sängystä) 17 18 3

Päiväjärjestys Viikkojärjestys Kuukausikalenteri Työ/toimintajärjestys 22 3. Ymmärtääkö lapsi mitä häneltä odotetaan? (konkretian taso säännöt, ohjeet riittävän visuaalisesti) Toimintaohje museoretkelle Retki LUONTOMUSEOON Näyttelyn nimi: Eläimet talvisessa luonnossa Aika: keskiviikko 10.3.2010 klo 9.00-11.00 1. Kokoontuminen koululla, ala-aulassa kello 8.50. Reppu mukaan. 2. Lähtö yhdessä linja-autolla kaupunkiin LUONTOMUSEOON kello 9.00. 3. Toiminta museossa: 1. Riisu vaatteesi naulakkoon. 2. Ota mukaan tehtävävihko, kynä ja kumi 3. Aloita tutustumiskierros KARHUN luota. 4. Kierrä kierros ja tutustu kaikkiin eläimiin. 5. Valitse kaksi sinua kiinnostavaa eläintä. 6. Kirjoita tehtävävihkossasi olevaan monisteeseen tiedot valitsemistasi eläimistä. 7. Tehtävän tehtyäsi voit tutustua museon aulassa olevaan kivinäyttelyyn. 4. Kokoontuminen museon ulko-ovien edessä kello 10.50. 5. Linja-auto koululle lähtee 11.00. 6. Ruokailu koululla 11.30. 7. Koulupäivä jatkuu ruokailun jälkeen normaalisti lukujärjestyksen mukaan 12.15. 24 4

Portfolion valmistaminen 1. Mitä on tarkoitus tehdä? Portfolio grafiikantöistä (6 ov) 2. Miten suoritetaan? 1. Kerää työsi opintojesi ajalta 2. Kirjoita jokaisesta työstä a) nimi b) millä tekniikalla työ on tehty c) mitä kuva esittää 3. Palauta tehtävä a) kenelle b) mihin mennessä KOKEISSA VASTAAMINEN Lue huolellisesti jokainen kysymys ja mieti, mitä tarkkaan ottaen kysytään. Katso, paljonko aikaa on jäljellä ja jaa se kysymysten määrällä. Valitse parhaiten osaamasi kysymys ja päätä, mitä kaikkea vastauksessa pitää olla. Kirjoita vastaus ja tarkkaile kellosta, paljonko aikaa kysymykseen on jäljellä. Valitse seuraavaksi parhaiten osaamasi kysymys ja vastaa siihen. Jos koeaikaa on jäljellä vastattuasi kaikkiin kysymyksiin, käytä loppuaika vastaustesi tarkistamiseen. 25 26 Sopimus esimerkki 2 SOPIMUS Lupaan tehdä läksyt koulusta tultuani ja syötyäni välipalan. En tarvitse siihen aikuista vierelleni, enkä siis odota että äiti tulee töistä kotiin ennen kuin voin aloittaa. Voi näyttää tehdyt läksyt äidille hänen tultuaan töistä. Saan siitä palkkioksi itselleni hyvän mielen sekä 1000 pistettä. Kun olen kerännyt 5000 pistettä voin vaihtaa ne uuteen Anime-sarjakuvalehteen. Sopimuksen tekijät Nimi Nimi 27 4. Mielekäs opetussuunnitelma/ päivän sisällön mielekkyys opetuksessa ja kotona; Mitä päivään oikeasti sisältyy? 5. Iänmukaisuus päivän toiminnoissa ja opetussuunnitelmassa? Onko tarjottu muuta kuin entistä? 6. Opetusmateriaalin vaihto (tarkkaavaisuus, motivaatio) 5

7. Valinnan mahdollisuudet (materiaalit, oppiaiheet, vaikuttaminen) Mitä hän saa ja voi valita? Osaako hän valita? Tulisiko sitä harjoitella? Tärkeää on saada valita itse! 33 34 8. Huomio myönteiseen käyttäytymiseen, palkitaanko onnistumisesta (sopimukset) PALKITAAN ALUKSI KONKREETTISESTI SELKEÄ PALKKIO, YKSILÖLLISYYS ÄLÄ PALKITSE HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMISTÄ MITÄ TARKOITTAA EI TAI HYVÄ ÄÄNEN KÄYTTÖ? PALKKIO ANNETTAVA HETI (SEKUNTI) JATKUVASTA PALKITSEMISESTA OSITTAISEEN ->PALKKION HÄIVYTYS Palkkiotaulukko esimerkki MIKA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pelaan tietokoneella maksimissaan tunnin päivässä VALITSE PALKKIO Pitsalla käynti. Teen läksyt. Saan ostaa kalan akvaarioon. 36 6

9. Mieltymykset, mielenkiinnon kohteet hyödynnetäänkö niitä? Saako tehdä asioita, joista pitää? 10. Onko pari- ja/tai ryhmätyöskentelyä säännöllisesti kykyjen mukaan, annetaanko mahdollisuutta harjoitella? Vai pitääkö olla valmis osaaja? 11. Toimitaanko avoimesti yhteiskunnan palveluissa? Harjoittelemmeko tavallisten palvelujen käyttöä? 12. Erilaiset oppimistyylit (havainnointi); muistammeko toimia hänen kanssaan niin kuin hän oppii esim. visuaalisesti 13. Toivotun käyttäytymisen opettaminen ja mallin näyttäminen; olemmeko muistaneet mallintaa miten on tarkoitus toimia? Tietääkö hän kuinka tulisi toimia? 14. Liikunnan harrastaminen (energian purkaminen mielekkäästi, ajankäyttö) Liikkuuko saman verran kuin ikäisensä? Onko saanut kokeilla muutakin kuin kävelyä? 15.Mielekäs vapaa-ajan toiminta; pitääkö kukaan vain oleilusta? 16.Aistien yli- ja aliherkkyydet; pitääkö hänen olla koko ajan pingottuneena 17.Tunteiden näyttäminen/käsitteleminen; onko tunnetaitoja harjoiteltu (tunnistaminen, nimeäminen, toisesta tunnistaminen, tunteiden säätely jne.) Tunteet... Mitä keinoja meillä on purkaa tunteitamme? Miten oppilas purkaa tunteitaan? Kenen kanssa hän jakaa tunteitaan? Mikä tarve tunteen takana on? Tunteet ovat psyykkinen kompassi siitä missä nyt mennään 42 7

18. Eri ympäristöjen välinen aito yhteistyö; onko eri paikoissa erilaiset säännöt ja tavat toimia? 19. Lepo/rentoutuminen, onko riittävästi esim. aistikuormituksen jälkeen; Nukkuuko oppilas riittävästi? Unenlaatu? Osaako rentoutua? 20. Lääkitys, sairaudet ym. lääketieteelliset asiat, varsinkin jo käyttäytyminen muuttuu äkillisesti RENTOUTUS RENTOUTUSTA PITÄÄ HARJOITELLA PÄIVITTÄIN RENTOUTUSMUOTOJA: LIHASRENTOUTUS, HENGITYS, MIETISKELY, MIELIKUVAHARJOITTELU SOVELLETTU RENTOUTUS: TARKOITUS SAAVUTTAA RENTOUTUKSEN TILA LYHYESSÄ AJASSA JA MISSÄ TAHANSA PAIKASSA RAUHALLINEN PAIKKA JA SÄÄNNÖLLINEN HARJOITUSAIKA, 20-30 MIN PÄIVÄSSÄ OSA AJANHALLINTAA ON LUPPOAIKA 21. Tietääkö hän olevansa arvokas ihmisenä kaikesta käyttäytymisestään huolimatta? Saako hän rakkautta/ aitoa välittämistä myös niinä päivinä kun on käyttäytynyt haastavasti ja ollut peloissaan itsekin? 22. Tietääkö hän omasta erityisyydestään? Tietääkö hän mitä vahvuuksia ja pulmia hänellä on? Vai tietävätkö vain kaikki muut? 23. Onko muutoksia ollut liikaa? Onko hän stressaantunut? Mitä tulisi lisätä ja mitä poistaa, jotta stressaavat tekijät vähenisivät? 24. Onko hänellä mahdollisuus mennä rauhoittumaan rauhalliseen paikkaan, silloin kun hän tunnistaa itsessään hermostumisen merkkejä? ANNA AIKAA JA ANNA TILAA! toisen tai itsensä vahingoittaminen uhmaaminen lyöminen levottomuus kiroilu Haastavan käyttäytymisen jäävuori vastustaminen sulkeutuneisuus Oppimisvaikeudet->opp.vaikeuksien arviointi, toiminnan ohjauksen vaikeus-> mahd. yksilöllistäminen, tukiopetus etukäteen, osaaikainen erityisopetus Visuaaliset struktuurit, muistilistat, toistot, tuki siirtymissä aistien ali- ja yliherkkyydet->korvatulpat, Huomion haku-> huomiota annetaan kuulosuojaimet, naulakolle ensimmäisenä, istumapaikka; aistikuntoutus (toim.terapia, koti, koulu,ip) positiivisista asioista tarkkaavuuden pulma-> tunnetaitojen pulmat->tunnetaitojen opetus struktuurit, visuaalisuus, koko luokalle, pienessä ryhmässä tai yksilöllisesti tilajärjestelyt eo tai terapia Perheessä tapahtuneet Sosiaalisten taitojen pulmat-> opetetaan muutokset (esim. muutto, sos.taitoryhmässä, koko luokalle ja/tai yksilöllisesti avioero, kuolema) -> aikaa, Kielelliset/ kommunikoinnin vaikeudet -> ymmärrystä, läsnäoloa puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot, visuaalisuus, tekeminen Oman erityisyyden (vahvuudet/ pulmat) psyykkiset oireet-> vuorovaikutus, ymmärrys, käsittelemättömyys-> käsittely esim. moniammatillinen yhteistyö työkirjan avulla, kuraattori, psykologi, eo tms. Impulsiivisuus (ADHD)->selkeys, struktuurit, tavoitteet, urakat, palkkiot Haastavan käyttäytymisen jäävuori 1. vedenpinnan yläpuolelle kerätään näkyvä käyttäytyminen 2. Vedenpinnan alapuolelle kerätään ensin syyt, miksi oppilas käyttäytyy niin kuin käyttäytyy 3. Syitä voidaan selvittää seurannalla 4. Syiden selvittyä etsitään ja kirjataan keinot miten syyhyn voi vaikuttaa 5. Valitaan lopuksi: mitä keinoja otetaan käyttöön kaikkein tärkein ratkaistaessa haastavaa käyttäytymistä ja kuinka toimitaan näkyvän käyttäytymisen ilmaantuessa (ratkaisee vain juuri senhetkisen tilanteen, ei tuota pysyvää muutosta) 8

ENNALTAEHKÄISY 95 % ennakointia ja loput on interventioita Yhteiset pelisäännöt Säännöt: mikä käyttäytyminen on toivottavaa, mitä siitä seuraa. Mitä seuraa sääntöjen rikkomisesta? Varhainen puuttuminen: miksi ei puututa? ( ei ole keinoja, usko paremmasta, pelko, juridiset oikeudet, ei muutkaan puutu) Fyysisen ympäristön muokkaaminen: esineet, sijainti, istumajärjestys Riittävät resurssit Älä kosketa vihaista, riittävä etäisyys, selkä turvattu, ovet lähellä, pelko provosoi pelkoa, ole rauhallinen ja selkeä, määrätietoinen, itselle taito hallitusti fyysisesti rajoittaa KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI/ ANALYYSI Mitkä tekijät ylläpitävät ongelmia? Analysoidaan käyttäytymispuutteet, liikakäyttäytyminen ja vahvuudet TARKASTI Mitä ydintaitoja henkilöltä puuttuu? Mitä pitäisi harjoitella: omatoimisuus, kommunikointi, käyttäytymisen hillintä Käyttäytymistä voidaan vähentää tai vahvistaa sen mukaan mikä on tarpeellista. Mikä on tavoite? Opeteltava taito pilkotaan osiin ja opetetaan osa kerrallaan Miten käyttäytymiseen vaikutetaan 1. Haasteellisen käyttäytymiseen selkeä määrittely -useat henkilöt samaa mieltä käyttäytymisestä -yksityiskohtainen Miten käyttäytymiseen vaikutetaan 2. Käyttäytymisen syyn arvioiminen -ympäristömuuttujat (edeltävät/seuraavat) -keinon valinta perustuu käyttäytymisen syyn ymmärtämiseen -tehokas (havainnointi, haastattelut, järjestelmällinen ympäristömuuttujien muokkaus) Miten käyttäytymiseen vaikutetaan 3. Seurantajärjestelmän kehittäminen -käyttäytymisen määrittely mitattava (kuinka usein, kesto, reaktioiden välinen nopeus) -miten kirjaat -kuka kerää tiedot -tiedon analysointi -tiedon arviointi Miten käyttäytymiseen vaikutetaan 4. Keinon valitseminen -riippuu käyttäytymisen syystä -tarpeeksi pitkään -johdonmukaisesti -myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen 5. Valitun keinon vaikutusten seuraaminen 9

Käyttäytymisanalyysi? Tieteenala, jonka kautta selvitellään, miksi joku käyttäytyy näin/ mikä käyttäytymisen aikaansaa/ mikä muuttaa käyttäytymistä Käyttäytymisanalyysi on tiedonkeräämistä: tilanne, ongelmien syntyhistoria, ylläpitävät tekijät Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi: pyritään käyttäytymisen ymmärtämiseen sitä säätelevien tekijöiden kautta Käyttäytymistä koskevaa tietoa kerätään useista lähteistä tiedon pohjalta suunnitellaan interventio Tavoitteena on ymmärtää miksi ihminen toimii kuten toimii Funktionaalinen analyysi Käyttäytymisen kuvaileminen Käyttäytymiseen johtavien syiden selvittely Tilanteet, jossa käyttäytymistä esiintyy Käyttäytymisen syiden tunnistaminen: mikä seuraus ylläpitää käyttäytymistä? Käyttäytymisen teho / hyöty käyttäytyjälle Käyttäytymisen historia /tukitoimet aiemmin SEURANTAA SYYN ETSIMISEEN PV KLO MITÄ TAPAH TUI? KETÄ LÄSNÄ? MITÄ OLETET SEURA TU SYY? SI? Keinot (interventiot) Mikäli käytössä on kaikki ennaltaehkäisevän toiminnan asiat (edellä) ja haastavaa käyttäytymistä edelleen esiintyy, on valittava käyttäytymisen syyn mukaisesti oikea interventio, mutta muistettava, että se vaikuttaa vain sillä kerralla eikä poista haastavan käyttäytymisen syytä INTERVENTIO Mikä valitaan? Riippuu käyttäytymisen funktiosta johdonmukainen, pitkäaikainen ja samalla myönteistä käyttäytymistä vahvistetaan 1. sammuttaminen 2. muun käyttäytymisen vahvistaminen ja haastavan käyttäytymisen sammuttaminen samanaikaisesti 3. time-out 4. kirjalliset sopimukset: mikä on ehdottomasti kiellettyä 5. oman toiminnan tarkkailu 6. uuden toiminnan harjoittelu, jolla sama funktio kuin ei-toivotulla 7. ennakointi, kriisisuunnitelma, valintojen teko 8. Avekki 9. rentoutuminen, huomion suuntaaminen muuhun, liikunta 10. sosiaaliset tarinat, muistutukset saan mennä luokasta käytävään, jos en kestä melua Keinot (interventiot) 1. Sammuttaminen -sellaisen vahvistajan poistaminen, joka ylläpitää haastavaa käyttäytymistä 2. Muun käyttäytymisen osittainen vahvistaminen sekä haastavan käyttäytymisen sammuttaminen yhdessä 10

Keinot (interventiot) 3. Jäähy/aikalisä (Time-out) -mietittävä: mitä opetat? -tärkeää tehdä oikein, jos tehdään väärin, lisääntyy haastava käyttäytyminen usein -teho näkyy nopeasti, jos auttaa -henkilö siirretään pois tilanteesta, jossa hän käyttäytyy haastavasti, kun tilanteessa on jotain, joka toimii positiivisena vahvistajana haastavalle käyttäytymiselle Keinot (interventiot) 4. Ehtojen asettaminen/sopimukset -palkkio tehtävän suorittamisesta -sopimus kirjallinen tai kuvin 5. Oman toiminnan tarkkailu 6. Uuden taidon harjoittelu, jolla sama funktio kuin ei-toivotulla käyttäytymisellä esim. kommunikoinnissa Keinot (interventiot) 7. Elämänlaadun lisääminen -mitä voisi muuttaa opetuksessa ja arjessa, jotta haastava käyttäytyminen vähenisi -onko henkilöllä tarpeeksi valinnan mahdollisuuksia ja taitoja, joilla voi lisätä elämänlaatua Työkalupakkimme varusteet: Asennetyökalut: tieto, kunnioitus, ymmärrys, joustavuus, kärsivällisyys, vaihtoehtoiset toimintatavat, erilaiset ajattelutavat, positiivisuus Liikuntatyökalut Rentoutustyökalut Sensoriset työkalut Sosiaaliset työkalut Tunnetyökalut TEHTÄVÄ: 1.TEE OHJATTAVAN LAPSEN ONGELMISTA ONGELMALUETTELO (määrittele tarkasti) JA JÄRJESTÄ SE 2. ONGELMA-ANALYYSI: LIIKAKÄYTTÄYTYMISET, KÄYTTÄYTYMISPUUTTEET, MYÖNTEINEN KÄYTTÄYTYMINEN 3. ANALYSOI LISÄÄ: TEE SEURANTAA, kirjaa ylös 4. FUNKTIONAALINEN ANALYYSI: mikä on käyttäytymisen funktio ONGELMANRATKAISU 5. TAVOITE 6. VAIHTOEHDOT (aivoriihi, mahd. monta) 7. SUUNNITELMA=RATKAISUT miten aiotaan ennaltaehkäistä tarvitaanko jotain interventiota (mitä?) 8. ARVIOINTI/SEURANTA 11

APUA!!!??? Jos työntekijänä inhoat lasta, et enää rakasta/välitä kaikki tunteet muuttuvat kielteiseksi Kun et uskalla enää puuttua mihinkään aggression pelossa Kun puutut yhä vain kovemmin ottein Sinulle työnohjausapua, keinoja Vasta tarkan harkinnan jälkeen lapselle lääkeapua. Oireita voi ja pitääkin hoitaa, jos lapsi ei muuten voi hyötyä saamastaan tuesta. Hoitaa voidaan masennusta, ahdistusta, rituaaleja, maneereita, ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta, levottomuutta, keskittymättömyyttä (ADHD), univaikeuksia JÄLKIPUINTI Mikäli kohtaat väkivaltatilanteen Tilanne on traumaattinen sekä lapselle että sinulle Tilanne pitää käydä läpi Mitä tapahtui, miltä tuntui, mitä voisi oppia Työstetään myös niiden henkilöiden kanssa, jotka tilanteen näkivät Työstetään itse tilanne läpi heti tai seuraavana päivänä työkavereiden kanssa Tarkoitus on että tilanteen voi jättää psyykkisesti taakseen. Tilanne on käsiteltävä ettei se vaikuta työntekijän ja oppilaan väliseen suhteeseen esim. leimaten ko. henkilö väkivaltaiseksi, vaikeaksi Onerva/Valteri verkossa Onervan nettisivuilla tietoa tarjoamistamme palveluista, koulutuksista, julkaisuista ja muusta toiminnastamme: www.onerva.fi Valterin nettisivut: www.valteri.fi Palvelu sisältää sekä maksullisia että maksuttomia verkkojulkaisuja ja luentoja. Käy tutustumassa: www.voppi.fi Valterin julkaisut löydät Valteri-Puodista: http://www.valteri.fi/puoti/ Tule Onervan tykkääjäksi Facebookissa: https://www.facebook.com/valterionerva Onervan uutiskirje sisältää ajankohtaisia uutisia, tietoa koulutuksista ja uutuusmateriaaleista. Tilaa uutiskirje: http://www.onerva.fi/tilaa-uutiskirje/ Asiantuntijakirjoituksia ajankohtaisista aiheista: http://www.onerva.fi/blogi/ 12