Henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantama, Itä-Suomen yliopisto
Henkilöstön kehittämispäällikkö Itä-Suomen yliopisto 2010 alk. Työsuojelupäällikkö 2014 alkaen Henkilöstöpäällikkö Kuopion yliopisto 2002-2009 Kuopion seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö 1996-2002 Valtion pelastuskoulu, Pelastusopisto toimistotehtävissä 1993-1996 Kirkkohallitus, eläke-esittelijä 1986-1991 Valmetin eläkesäätiön hoitaja 1978-1986 ----------------- Yleinen vakuutustutkinto, sosionomi, Tampereen yliopisto 1979 Yhteiskuntatieteiden maisteri, Kuopion yliopisto 1993 Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Kuopion yliopisto 2001 Tutkimus seurakuntien hengellisen työntekijöiden työajattomuuden aiheuttamasta kuormittuneisuudesta. Korkeakouluhallinnon ja johtamisen tutkinto Tampereen yliopisto 2015 Työyhteisösovittelija UEF-Coach 2017 Ajaton työ seurakunnassa kirja 2003 Taivaallinen työaika näkökulmia ajattomaan työhön - kirja2016 Työelämän asiantuntija 2016 oma nettisivut: www.markettarantama.fi Yrittäjä 2018- Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsen vuodesta 2011 Kuopion ev.lut. seurakunnan henkilöstöasian johtokunnan puheenjohtaja Kuopion seurakuntien yhteisten työalojen organisointia selvittävän työryhmän puheenjohtaja v. 2017 Kallaveden seurakunnan jäsen
Yhteiskuntatieteilijänä ja työelämän asiantuntijana olen havainnoinut kirkon toimintaa sekä kirkon luottamushenkilön että seurakuntalaisen näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteenani ovat työaikatutkimus Kirkon hengellisen työn epätyypillinen työaika ja siihen liittyvät työajan kehittämisvaihtoehdot: esimerkiksi moduulityöaika Armollisuus työelämässä Onko kirkon hengellinen työ erilaista kuin työ ylipäätään?
Hengellisen työn viranhaltijoilla ei ole työaikaa Pienin työaikayksikkö yksi vuorokausi Lepo turvattu antamalla 2 vapaapäivää viikossa Menetetyn viikkolevon korvaussäännöt Leirityöstä ainoat korvaukset Siirtyvät vapaapäivät, leirityöaikahyvitykset KIT/ Timo von Boehm
Laadittu aikanaan 1900-luvun alkupuolella tehdastyötä varten tavoitteena suojella työntekijöitä ylipitkiltä työpäiviltä. Tarve työaikalain uudistamiselle Siirtyminen palvelutalouteen ja yhteiskuntaan Siirtyminen kiinteästä toimipaikasta liikkuvaan työskentelyyn Työn autonomia Työntekijöiden yksilölliset tarpeet Työelämän uudenlaiset riskitekijät Tänä päivänä olisi aiheellista puhua vapaaaikasuojelusta.
Suomen ev. lut. kirkon hengellisen työn viranhaltijat on rajattu työaikalain ulkopuolelle Työaikasuojelu, vrt. työturvallisuuslaki Työaikalain uudistus; asiantuntijatyön joustot Nykytila kirkossa on koettu epäoikeudenmukaiseksi JOTAIN TARTTIS TEHDÄ!
Seurakunnissamme on työntekijöitä, jotka korostavat yksilöllisen työnäkynsä ylivertaisuutta. Kansankirkon myytinmurtajat (2009), Halava, Helin ja Salmi
Kristillisen sanoman tulee elää siellä, missä ihmiset ovat. Ihmisten kohtaaminen on hengellisessä työssä erittäin merkityksellistä, koska Jumala toimii kohtaamisten kautta, jotka synnyttävät ja pitävät yllä ihmisen suhdetta seurakuntaan. Kohtaaminen edellyttää tilaa ja avoimuutta, jotta ihmisen elämäntilanne, ajatukset ja toiveet tulevat huomioon otetuiksi. Kirkon työssä on aina tietty aikaan sitoutumaton yliluonnollinen elementti. Kohtaamisen kirkko 2014
Miksi ihmiset hakevat henkisyyttä muualta kuin kotikirkostaan? Miten sanomaa viedään eteenpäin niin, että tämän ajan ihmiset löytäisivät elävän uskon oman seurakunnan piiristä.
Papin perinteinen elämäntapatyö sopii huonosti yhteen nykyisen työelämän vaatimusten kanssa. Työpäivien tiivistyminen luo paineita työpäivän pituuden parempaan hallitsemiseen. Papin työ on vaativaa ajattelu- ja ihmissuhdetyötä. Ylityöllistetty pappi ei ole eduksi kirkon julkikuvalle eikä kirkon tehtävälle. Väsynyt ei jaksa lohduttaa. Uupuneena ei syvällisiä saarnoja synny. Tarja Kopalaisen pro gradu 2015
Harmaata aikaa on aika paljon. Teen sellaista kirkollista työtä, josta en tiedä onko se työtä vai ei, kun siinä ollaan seurakuntalaisten kanssa tekemisissä ja kirkon asiat ovat esillä. Ajattomuus mahdollistaa sen, että teen luovuutta vaativia hommia silloin kun inspiraatio iskee. Voi vaikka lenkillä miettiä puheet.
Pappien tulisi olla valmiita tekemään toimituksia ja jumalanpalveluksia ihan täysien työpäivien verran. Minun työyhteisössä välillä tuntuu että osa ei ole valmiita tekemään kohtuullistakaan toimitusmäärää valittamatta. Ikään kuin pappeus työajattomuudessaan tarkoittaisi lähinnä olemassa olemista. Ymmärrän että nämä asenteet kertovat monimutkaisista ongelmista...
Pitkät päivät välillä niin kiireisiä, ettei jouda kunnolla syömään. Sitten voi olla illalla levoton olo eikä saa unta. Lomilla ja vapailla soitellaan - sekä seurakuntalaiset että pöljät työtoverit. Saa melko vapaasti määrätä aikataulunsa ja joskus on myös lyhyitä päiviä vastapainoksi.
Ennakoimattomuus ja vähäinen mahdollisuus viettää aikaa koko perheen kesken ovat ongelmallisia. Kuitenkin minun on helpompi yhdistää työ ja perhe kuin puolisoni, jonka työ on työajallista. Leirityö kuormittaa perheellistä.
Työajattomuuden olen kokenut sekä hyvänä että huonona. Vapaus on hyvä asia: voi joustavasti sovitella työ- ja kotiasioita. Mielessä on kuitenkin ahdistus, olenko tehnyt riittävästi. Silloin kun itse on virkeä ja voimissaan, tuo jälkimmäinen ajatus ei vaivaa, mutta jos on väsynyt tai on jotain kriisiä työssä, se saattaa vaivata.
Työviikkoni keskimääräinen pituus on tällä hetkellä 50 tuntia tuskin koskaan 40 tuntia viikossa. Työajattomuus on vapautta olla jatkuvasti töissä. Iltatyöt ovat papin hommissa lisääntyneet niin paljon, että teen enemmän iltatöitä kuin nuorisotyönohjaajat.
Työelämässä pärjääminen edellyttää: Työntekijöiltä aloitteellisuutta, luovuutta ja osaamista Työnantajalta joustavuutta työnteon tavoissa ja työajoissa Tavoite: Työntekijä voi antaa oman elämänsä kulloisistakin lähtökohdista parhaan työpanoksensa Tärkeää, että kutsumus ja sisäinen motivaatio, jopa intohimo säilyvät koko työuran aina vastavalmistuneesta eläköityvään.
Ei ole erillinen kysymys Ei tarkkaa työaikasääntelyä Tulee kytkeä koko kirkon toimintakulttuurin muutoksiin Työalarajojen laajentaminen Seurakuntalaiskeskeinen toimintatapa Työalojen rajapinnoille voi syntyä uusia toimintamuotoja, joissa seurakuntalaisten tavoitettavuus ja kohtaamisen laatu paranevat Kirkolla on mahdollisuus olla edelläkävijänä työelämän armollistajana, johon uudenlainen työaika antaisi mahdollisuuden.
Tuloksellisuus Avoimuus Työhyvinvointi Luottamus Armollisuus
Työn ja muun ajan välinen raja on keinotekoinen Työntekijät eivät koe erillisiä työ- ja yksityiselämän minuuksia. Ihmisen kokonaishyvinvointi riippuu työelämän ja muun elämän roolien ja niihin liittyvien kuormitustekijöiden yhtäaikaisesta vaikutuksesta. Puhutaan hyvän arjen hallinnasta, jota myös ympäristön tulisi tukea. Hakanen 2004
Voitaisiinko kirkon työaikauudistus toteuttaa kehittämällä uudenlaisia työelämän pelisääntöjä puskuroimaan kiirekulttuurista aiheutuvia haittoja? Ydinkysymys on arjen hallinta: työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.
Palautumisen, rentouden ja kiireettömyyden mahdollistava työaika viestii erilaisesta elämänmuodosta, jota aikamme kiirekulttuurin kyllästämä ihminen kaipaa. Väljä työaikamalli antaa rajattomat keinot työajan optimaaliseen suunnitteluun. Työaika voidaan järjestää paikallisesti palvelemaan sekä seurakunnan etua että työntekijän omaa hyvinvointia. Johtaminen on taivaallisen työajan vipuvarsi, sillä tämä työaika voi toimia vain hyvin johdetussa seurakuntayhteisössä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan yhteistyössä työntekijän kanssa etsimään vähemmän kuormittavia työkäytäntöjä.
Hengellisen työn työaikakokeilut Moduulityöaikamalli Jaksotyöaikamalli (Vuosittainen kokonaistyöaikamalli) Toimiva työaikasuunnittelu Psykologiset työaikamallit Työpäivän rytmitys Työpäivien tasaaminen Henkilökohtainen työaikasuunnittelu
työ- ja vapaa-ajan selkeämpi erottaminen työssä jaksaminen työn tuloksellisuuden parantaminen ja työn selkeytyminen työmäärän tasapuolisuus eri viranhaltijoiden välillä työn selkeämpi etukäteissuunnittelu esimiehen ja viranhaltijan yhteistyön edistäminen
Työ- ja vapaapäiväajattelun sijaan työaikaajattelu Työ/vapaapäivän käsitteellä aiempaa vähemmän merkitystä > Tilalle työn suunnittelun ja seurannan yksiköt, moduulit, joiden kesto noin 2 tuntia -> Työn konkreettinen suunnittelu korostuu -> Työn sisältö ja määrä läpinäkyvämmäksi niin itselle kuin esimiehelle KiT/TvB/2017 28
Moduulityö auttaa ennen kaikkea työn rajaamista. Teen vain järkeviä ja perusteltuja asioita. Uskon myös, että sairauspoissaolot, jotka ovat johtuneet työn kuormittavuudesta, ovat vähentyneet. Kaikki toimet, myös moduulityö, jotka lisäävät työntekijän kokonaishyvinvointia ovat tervetulleita. Moduulityöaika on erinomainen siksi, että se tekee työn näkyväksi. Ongelmana on työn määrä ja kanttoreiden lukumäärän pienuus ylityötä kerääntyy, oli moduulityöaika tai ei. Moduulin vahvuus on, että sijaisen hankkiminen tulee mahdolliseksi, työajattomassa ei. Moduulityöaika on antanut työpäivälle rajan ja se raja on syntynyt omassa päässä. Ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, vaikka kaikkea ei ehdi ihan aikataulussa tehdä. On olemassa työaika, jonka sisään työn tulee sijoittua ja jonka aikana työ tehdään. Vapaa-aika on omaa aikaa. Olen joutunut miettimään ja panostamaan työnsuunnitteluun. Etsimään itselleni sen omimman tavan toimia
Eivät perustu lakiin tai KirVESTES:iin Lähtökohtana työyhteisön suositus Psykologinen 8 tunnin työpäivämalli 4 tunnin jaksot tehdään kaksi jaksoa Psykologinen 40 tunnin työviikko Itsesäätely seurakunnan yhteiselle hyväksynnällä siitä, mikä on riittävä työpanos.
Mitkä voisivat olla työaikauudistuksen tavoitteita seurakunnassa? Esimerkiksi: - Ihmisten parempi tavoitettavuus/kohtaamisen laatu - Työntekijöiden työhyvinvointi/jaksaminen /työn ilo - Työn tekeminen näkyvämmäksi/työtehtävien tasapuolisempi jakautuminen - Työaikauudistuksen kytkeminen laajempaan kehitystyöhön
www.markettarantama.fi Lämmin Kiitos!