KANTATIEN 65 LIITTYMÄN PARANTAMINEN

Vastaanottaja PIRKANMAAN ELY-KESKUS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Ideasuunnitelma Päivämäärä 02/2015 KANTATIEN 65 LIITTYMÄN PARANTAMINEN ELON KAUPPAKESKUKSEN KOHDALLA, YLÖJÄRVI IDEASUUNNITELMA

1 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja nykytila 2 1.1 Suunnittelukohde ja taustaa 2 1.2 Maankäyttö ja kaavoitus 2 1.3 Liikenne ja liikenneturvallisuus 5 2. Toteutusvaihtoehdot 6 2.1 Tutkitut vaihtoehdot 6 2.1.1 Vaihtoehto 1 7 2.1.2 Vaihtoehto 2 8 2.1.3 Vaihtoehto 3 9 2.1.4 Vaihtoehto 4 10 2.2 Erikoiskuljetukset 10 3. Toimivuustarkastelut 10 3.1 Lähtökohdat ja suunnitellut toimenpiteet 11 3.2 Liikenne-ennuste 11 3.3 Tarkastelut 12 3.3.1 Menetelmät 12 3.3.2 Toimivuus ennustetilanteessa 12 3.3.3 Herkkyystarkastelut 12 3.4 Yhteenveto 14 4. Hankkeen Vaikutukset 14 4.1 Vaikutukset 14 4.1.1 Liikenteelliset vaikutukset 14 4.1.2 Meluvaikutukset 15 4.1.3 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 15 4.1.4 Vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriarvoihin 15 4.1.5 Vaikutukset maankäyttöön sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 15 4.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 15 5. Suunnitelman laatijat ja yhteyshenkilöt 16 LIITTEET Liite 1 Suunnitelmakartta Ve 1 Liite 2 Suunnitelmakartta Ve 2 Liite 3 Suunnitelmakartta Ve 3 Liite 4 Suunnitelmakartta Ve 4

2 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde ja taustaa Suunnittelualueena on kantatien 65 (Uusi-Kuruntie) ja Elon kauppakeskuksen (Elovainiontie ja Hallitie) liittymäalue Ylöjärven kaupungin alueella. Suunnittelutyön tavoitteena on laatia ideasuunnitelma liittymäalueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnittelualueelle on laadittu valtatien 3 yleissuunnitelma välillä Hämeenkyrö Ylöjärvi. Yleissuunnitelmassa on valtatielle 3 esitetty uusi linjaus, joka kulkee nykyisen valtatien pohjoispuolella. Suunnittelualueen kohdalla kantatie parannetaan nelikaistaiseksi valtatieksi. Tässä ideasuunnitelmassa on tutkittu välivaiheen liittymäjärjestelyjä Elon kauppakeskuksen kohdalla. Järjestelyjen tarkoituksena on turvata liikenneverkon turvallisuus sekä toimivuus erityisesti kantatien liikenne huomioiden siihen asti, kunnes uusi valtatielinjaus on toteutettu. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1.2 Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaava on valtioneuvoston vahvistama (29.3.2007). Maakuntakaavassa suunnittelualue on esitetty työpaikka-alueena. Ympäristöministeriö on vahvistanut 25.11.2013 suunnittelualuetta koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavassa kantatie on suunnittelualueella osoitettu uudeksi moottori- tai moottoriliikennetieksi eli yksi tai useampi ajorataiseksi tielle, jolla on vain eritasoliittymiä ja jolla hidas liikenne ei ole sallittua.

3 Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Kuva 3. Ote Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (liikenne ja logistiikka).

4 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa kantatie on osoitettu nelikaistaisena väylänä. Kuva 4. Ote yleiskaavasta.

5 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat lukuun ottamatta Elovainiontien ja kantatien luoteiskulmaa. Kuva 5. Ote asemakaavayhdistelmästä. 1.3 Liikenne ja liikenneturvallisuus Kantatien 65 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2012) suunnittelualueella oli noin 6 450 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan kantatiellä 65 odotetaan liikenteen kasvavan vuoteen 2030 mennessä 9 800 ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikenne-ennuste perustuu nykyverkkoon eikä sisällä uutta valtatien 3 linjausta. Nykytilanteen liikenteellistä toimivuutta on selvitetty laajasti vuosina 2010 2011 laaditussa Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmassa. Tuolloin suoritettiin myös arkiiltapäivän huipputunnin liikennelaskentoja. Kuvassa 5 on esitetty liikennemäärät tarkastelualueella iltapäivän huipputunnin aikana vuonna 2010. Yllä mainitussa tieverkkosuunnitelmassa suoritettiin laskettuihin huipputuntiliikennemääriin perustuvia toimivuustarkasteluja. Niiden perusteella tämän selvityksen tarkastelualueen liittymissä ei ole nykytilassa toimivuusongelmia. Kaikilla kantatien 65 tulo- ja kääntymissuunnilla palvelutaso on nykytilanteessa A eli erittäin hyvä. Myös sivusuunnilta oikealle käännyttäessä palvelutaso on A. Ainoastaan sivusuunnilta vasemmalle kääntyvillä virroilla palvelutaso jää hiukan alhaisemmaksi, Hallitieltä tulevalla liikenteellä tasolle B ja Elovainiontieltä tulevalla liikenteellä tasolle C.

6 Kuva 6. Iltapäivän huipputunnin liikennemäärät (ajon./h) vuonna 2010 suoritettujen laskentojen mukaisesti. Suunnittelualueen kohdalla kantatiellä on nykyisin nopeusrajoitus 50 km/h. Vuosina 2009 2013 suunnittelualueella on tapahtunut 32 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 27 on tapahtunut kantatien 65 ja Hallitien liittymässä. Kantatien ja Hallitien liittymässä tapahtuneista onnettomuuksista yksi on johtanut kuolemaan ja kuusi henkilövahinkoihin. Liikennekuolemaan johtanut onnettomuus on ollut jalankulkijaonnettomuus. Loukkaantumisiin johtaneista onnettomuuksista viidessä tyyppinä on ollut vasemmalle kääntyminen, yksi on ollut tyypiltään muu kääntymisonnettomuus. Elovainion liittymässä ei vastaavalla ajanjaksolla ole tapahtunut poliisin tietoon tulleita henkilövahinko-onnettomuuksia. 2. TOTEUTUSVAIHTOEHDOT 2.1 Tutkitut vaihtoehdot Kantatien 65 sekä Elovainiontien ja Hallitien liittymäjärjestelyjen osalta tarkasteltiin neljää eri vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan suuntaisliittymien sijainnin ja kävely- ja pyöräväylien järjestelyjen osalta. Liittymäalueella on nykyisin linja-autopysäkit, joilla ei tällä hetkellä kuitenkaan ole käyttöä, joten linja-autopysäkkejä ei esitetä suunnitelmassa. Kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa kantatien poikkileikkaus liittymäalueen kohdalla on 2*5,5/3,5 kk 2,0 metriä ja mitoitusnopeus suunnittelualueen kohdalla on 60 km/h. Liittymien kohdalla kantatie on varustettu vähintään kahden metrin levyisellä keskisaarekkeella ja keskikaiteella. Hallitie ja Elovainiontie liittyvät kantatiehen 65 suuntaisliittymin. Sivusuunnat ovat kantatiehen nähden väistämisvelvollisia, eikä niiltä ole kantatielle kiihdytyskaistoja. Vaihtoehtojen kustannusarviot perustuvat FORE hankeosalaskelmiin. Kustannusindeksinä on käytetty 137 (2005=100) ja kustannusarviot sisältävät yhteiskustannuksia 15 %.

7 2.1.1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 kantatien suuntaisliittymät on suunniteltu nykyisten Elovainiontien ja Hallitien liittymien kohdalle. Hallitie ja Elovainiontie kytkeytyvät toisiinsa Elotien kautta, joka kulkee kantatien Elovainion eritasoliittymän pohjoispuolella. Vaihtoehdossa 1 jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä Elon kauppakeskuksesta kantatien itäpuolelle toimii nykyinen Elotien vieressä oleva väylä, joka risteää kantatien eritasossa. Vaihtoehdon 1 kustannukset painottuvat kantatien parantamiseen ja ovat noin 240 000 euroa. Vaihtoehdon 1 esitettyjä toimenpiteitä ei voida hyödyntää tavoitetilan toimenpiteinä siinä vaiheessa, kun valtatien 3 yleissuunnitelman mukainen ratkaisu toteutetaan. Vaihtoehto on nykyisten asemakaavojen mukainen. Kuva 7. Liittymävaihtoehto 1.

8 2.1.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 kantatien liittymäjärjestelyt ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa 1 eli suuntaisliittymät on suunniteltu nykyisten Elovainiontien ja Hallitien liittymien kohdalle. Hallitie ja Elovainiontie kytkeytyvät toisiinsa Elotien kautta. Vaihtoehdossa Hallitien varteen on suunniteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä alikulkukäytävä kantatien kohdalle Elovainiontien ja Hallitien suuntaisliittymien välille. Vaihtoehdon 2 kustannusarvio on 590 000 euroa, joka jakautuu seuraavasti: - kantatie 65 240 000 euroa - alikulkukäytävä 220 000 euroa - jalankulku- ja pyöräilyväylät 130 000 euroa Vaihtoehdon 2 esitettyjä toimenpiteitä ei voida hyödyntää tavoitetilan toimenpiteinä siinä vaiheessa, kun valtatien 3 yleissuunnitelman mukainen ratkaisu toteutetaan. Vaihtoehto edellyttää asemakaavamuutosta Hallitien viereen toteutettavan jalankulku- ja pyöräilyväylän osalta. Kuva 8. Liittymävaihtoehto 2.

9 2.1.3 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 kantatien liittymäjärjestelyt ovat samanlaiset kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2 eli suuntaisliittymät on suunniteltu nykyisten Elovainiontien ja Hallitien liittymien kohdalle. Hallitie ja Elovainiontie kytkeytyvät toisiinsa Elotien kautta. Vaihtoehdossa 3 uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä on suunniteltu Sinivainiontien varteen ja alikulkukäytävä kantatien kohdalle Elovainiontien suuntaisliittymän eteläpuolelle. Vaihtoehdon 3 kustannusarvio on 640 000 euroa, joka jakautuu seuraavasti: - kantatie 65 240 000 euroa - alikulkukäytävä 240 000 euroa - jalankulku- ja pyöräilyväylät 160 000 euroa Vaihtoehdossa 3 esitetyistä toimenpiteistä Sinivainiontien jalankulku- ja pyöräilyväylä voidaan hyödyntää osittain tavoitetilan siinä vaiheessa, kun valtatien 3 yleissuunnitelman mukainen ratkaisu toteutetaan. Kantatien alittava jalankulku- ja pyöräilyväylä saattaa vaatia pienen asemakaavamuutoksen Elon kauppakeskuksen kohdalla Elovainiontien ja kantatien liittymässä. Kuva 9. Liittymävaihtoehto 3.

10 2.1.4 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 kantatien suuntaisliittymät on suunniteltu nykyisen Elovainiontien liittymän pohjoispuolelle ja nykyisen Hallitien liittymän kohdalle. Elovainiontie ja Sinivainiontie yhdistetään kantatien kohdalle toteutettavalla risteyssillalla. Sinivainiontien yhteyteen rakennetaan jalankulku ja pyöräväylä. Sinivainiontien ja Elotien liittymään rakennetaan kiertoliittymä. Vaihtoehdon 3 kustannusarvio on 1 390 000 euroa, joka jakautuu seuraavasti: - kantatie 65 ja rampit 450 000 euroa - Elovainiontie ja Sinivainiontie 690 000 euroa - kiertoliittymä 250 000 euroa Vaihtoehdossa 4 esitetyistä toimenpiteistä Sinivainiontien ja Elovainiontien katuyhteys voidaan toteuttaa valtatien 3 yleissuunnitelman tavoitetilan mukaisena ratkaisuna. Vaihtoehto ei edellytä asemakaavamuutosta. Elovainiontien uusi ramppiyhteyden kohdalla ei ole asemakaavaa. Kuva 10. Liittymävaihtoehto 4. 2.2 Erikoiskuljetukset Suunnittelualueen erikoiskuljetusten verkkoselvitys on parhaillaan laadittavana. Erikoiskuljetusreittien tarve on otettu huomioon suunnitelmassa. Erikoiskuljetusreitit ja niiden aiheuttamat toimenpiteet suunnitellaan tarkemmin seuraavassa suunnitteluvaiheessa. 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT Suunnitelman tavoitteena on kantatien liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Tavoitteena on myös löytää ratkaisuja, jotka parantavat kevyen liikenteen turvallisuutta.

11 3.1 Lähtökohdat ja suunnitellut toimenpiteet Oleellisin asia liikenteen toimivuuden kannalta on kantatien liikenteeseen kohdistuvien häiriöiden minimointi. Maankäyttöä palvelevalla katuverkolla tilapäinen jonoutuminen ja viiveiden lievä kasvu ovat kohtuullisessa määrin hyväksyttäviä. Suunniteluissa toimenpiteissä Hallitie ja Elovainiontie kytkeytyvät kantatiehen 65 suuntaisliittymin. Sivusuunnat ovat kantatiehen nähden väistämisvelvollisia, eikä niiltä ole kantatielle kiihdytyskaistoja. Vaihtoehdoissa 1,2 ja 3 Hallitie ja Elovainiontie kytkeytyvät toisiinsa Elotien kautta, joka kulkee kantatien alitse nykyiseen tapaan heti Elovainion eritasoliittymän pohjoispuolella sekä vaihtoehdossa 4 myös Sinivainiontien uuden risteyssillan kautta. Ajoneuvoliikenteen toimivuustarkastelujen kannalta vaihtoehtojen järjestelyillä ei ole eroa. 3.2 Liikenne-ennuste Kuten laadittavana olevassa yleissuunnitelmassakin, tässä tarkastelussa käytetty liikenneennuste perustuu Ylöjärven keskustan osayleiskaavan liikenteellisessä selvityksessä tehtyyn liikenne-ennusteeseen. Sen pohjana on Tampereen seudun liikennemalli TALLI, jota on osayleiskaavan yhteydessä täydennetty Ylöjärvelle sijoittuvien osa-alueiden osalta tulevalla maankäytöllä. Ennustevuosi on 2030. TALLI-mallin ennusteajankohta on arki-iltapäivän huipputunti, joka soveltuu hyvin myös näille toimivuustarkasteluille, koska arki-iltapäivä on vilkas ajankohta sekä työmatkaliikenteen että tarkastelualueen viereen sijoittuvan Elon kauppakeskuksen liikenteen osalta. Osayleiskaavan liikenteellisen selvityksen ennusteesta on käytetty versiota, jossa valtatie on nykyisellä paikallaan. Se ei kuitenkaan sovellu aivan sellaisenaan käytettäväksi tässä työssä, koska siinä katujen liittymät valtatielle on poistettu kokonaan Elovainion kohdalta. Lisäksi Elovainiontie ja Sinivainiontie on kytketty toisiinsa risteyssillan avulla, eli järjestelyt ovat tällä kohtaa vastaavat kuin valtatien yleissuunnitelmassa. Siksi ennustetta on muokattu vastaamaan paremmin ennustetilanteen todennäköisiä järjestelyjä. Ennuste on laadittu sillä oletuksella, että Yhdystien jatketta ei vielä ole toteutettu Vaasantien ja Uusi-Kuruntien välille. Kuva 11. Iltapäivän huipputunnin liikennemäärät (ajon./h) ennustetilanteessa vuonna 2030.

Liikenne-ennusteessa kantatien liikennemäärä pohjoisen suuntaan on tarkastelualueen kohdalla 820 860 ajoneuvoa tunnissa ja etelään 450 560 ajoneuvoa tunnissa. Ennustetilanteessa iltaruuhkan aikana kantatieltä erkanee Hallitielle noin 150 ajoneuvoa tunnissa ja Elovainiontielle noin 20 ajoneuvoa tunnissa. Sivusuunnilta kantatielle liittyy molemmissa liittymissä hieman yli 100 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus tiejaksolla on nykytilanteessa LAM-pisteistä saatujen tietojen perusteella noin 8 %, ja tätä arvoa on käytetty myös tässä liikenne-ennusteessa ja toimivuustarkasteluissa. 12 3.3 Tarkastelut 3.3.1 Menetelmät Liikenteen toimivuustarkastelut on toteutettu Synchro/SimTraffic-ohjelmistolla simuloimalla. Simuloinneissa on käytetty edellä kuvattua liikenne-ennustetta ja otettu huomioon raskaan liikenteen ennustettu osuus kokonaisliikenteestä. Taulukko 1. Palvelutasoluokat valo-ohjaamattomissa liittymissä yhdysvaltalaisen HCM-ohjeen mukaan. Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Erittäin hyvä A 10 Hyvä B 15 Tyydyttävä C 25 Välttävä D 35 Huono E 50 Erittäin huono F > 50 Palvelutasojen määrityksessä on käytetty keskimääräisiin viivytyksiin perustuvaa luokitusta, jonka lähteenä on yhdysvaltalainen Highway Capacity Manual -opas (HCM). Perussääntönä on, että palvelutason pitää olla vähintään E, jotta järjestelyjä voidaan pitää jollain tasolla toimivina palvelutaso F ei ole hyväksyttävissä kuin korkeintaan harkinnanvaraisesti joillakin hyvin vähäliikenteisillä tulosuunnilla tai väyläosuuksilla. 3.3.2 Toimivuus ennustetilanteessa Kantatien toimivuudelle ei ennustetilanteessa aiheudu toimivuusongelmia, sillä kantatie on liittymissä etuajo-oikeutettu ja kumpaankin suuntaan yksi kaista riittää erittäin hyvin välittämään ennustetun huipputuntiliikenteen. Myös sivusuunnilla tilanne on erinomainen. Sekä Elovainiontien että Hallitien tulosuunnalla keskimääräiset viiveet ovat parin sekunnin luokkaa, eli palvelutaso on selvästi A (erittäin hyvä), eikä jonoja synny. 3.3.3 Herkkyystarkastelut Herkkyystarkastelujen tarkoitus on tutkia liikenne-ennusteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden vaikutuksia liikenteen toimivuuteen. Epävarmuutta aiheuttavat sekä yleisen liikenteen kehittyminen että erilaiset lähialueiden maankäyttöhankkeet, joiden toteutumista on pitkällä tähtäimellä hyvin vaikea ennakoida. Tässä työssä herkkyystarkastelut on toteutettu kasvattamalla liikennemääriä portaittain prosenttiosuuksina perusennusteen liikenteestä. Kantatien suoraan menevää liikennettä sekä kääntyvää liikennettä on varioitu eri prosenttiosuuksilla. Maankäytön kehittyminen voi aiheuttaa paikallisen liikenteen ennusteeseen

13 suhteellisesti paljon suurempaa epätarkkuutta kuin on tilanne kantatien pitkämatkaisen liikenteen kohdalla. Kantatien suoraan kulkevalle liikenteelle ei aiheudu herkkyystarkasteluissakaan toimivuusongelmia, sillä vilkkaampaankin suuntaan (pohjoiseen) liikennemäärä on perusennusteessa hiukan alle puolet normaalista yhden kaistan välityskyvystä (1 800 2 000 ajoneuvoa tunnissa), eikä liikennemäärän kaksinkertaistumiselle ennusteeseen verrattuna ole nähtävissä perusteita. Sivusuunnillakaan viiveet eivät kovin herkästi pitene, kun liikennemääriä kasvatetaan. Herkkyystarkastelujen tuloksista analysoidut palvelutasot Elovainiontien ja Hallitien tulosuunnilla on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Niistä havaitaan, että varsinkin Elovainiontien tulosuunta kestää erittäin hyvin liikenteen voimakastakin kasvattamista: Vaikka kantatien suoraan menevä liikenne kasvaisi ennustetilanteeseen nähden iltahuipputunnin aikana 50 % (lisäys pohjoisesta etelään 225 ajon./h) ja kääntyvän liikenteen määrä kolminkertaistuisi (lisäys Elovainiontieltä 220 ajon./h), palvelutaso olisi silti arki-iltapäiväruuhkassa C (tyydyttävä). Tässä vaiheessa tosin Elovainiontien tulosuunnan jonot olisivat pahimmillaan jo runsaan sadan metrin luokkaa, jolloin ne ulottuisivat viereisen Elon kauppakeskuksen liittymän yli. Jonoutuminen ei kuitenkaan olisi hallitsematonta, eikä jono ulottuisi Elovainiontien seuraaviin tonttiliittymiin asti, saati Elotien liittymään. Jos pitkämatkainen liikenne kasvaa ennustetusta 20 % (lisäys pohjoisesta etelään 90 ajon./h) ja paikallinen liikenne kaksinkertaistuu (lisäys Elovainiontieltä 110 ajon./h), palvelutaso on A ja tulosuunnan jono pisimmilläänkin vain noin 25 metriä. Taulukko 2. Elovainiontien tulosuunnan palvelutaso herkkyystarkastelujen eri kasvuprosenttiyhdistelmillä iltapäivän huipputunnin aikana vuonna 2030. Kääntyvän liikenteen kasvuprosentti (Elovainiontieltä/ Elovainiontielle) Uusi-Kuruntien suoraan menevän liikenteen kasvuprosentti 0 % + 10 % + 20 % + 30 % + 40 % + 50 % 0 % A A A A A A + 25 % A A A A A A + 50 % A A A A A A + 100 % A A A A A A + 150 % A A A A A B + 200 % A A A A B C Taulukko 3. Hallitien tulosuunnan palvelutaso herkkyystarkastelujen eri kasvuprosenttiyhdistelmillä iltapäivän huipputunnin aikana vuonna 2030. Kääntyvän liikenteen kasvuprosentti (Elovainiontieltä/ Elovainiontielle) Uusi-Kuruntien suoraan menevän liikenteen kasvuprosentti 0 % + 10 % + 20 % + 30 % + 40 % + 50 % 0 % A A A A A B + 25 % A A A A C D + 50 % A A A A D F + 100 % A A C D F F + 150 % A A D F F F + 200 % C F F F F F Hallitien suunta on liikenteen kasvulle herkempi kuin Elovainiontien. Syynä on se, että tarkasteluajankohta on iltapäivän huipputunti, jolloin liikenteen pääsuunta on kaupunkiseudun keskustasta poispäin ja liittyminen kantatien liikenteeseen on hankalampaa pohjoisen suuntaan

kuin etelään. Silti Hallitienkin suunta kestää liikenteen kasvua suhteellisen hyvin. Jos kantatien liikenne kasvaa 20 % (lisäys etelästä pohjoiseen 140 ajon./h) ja kääntyvä liikenne kaksinkertaistuu (lisäys Hallitieltä 110 ajon./h), palvelutaso on C ja jononpituus suurimmillaan noin 80 metriä. Jono ulottuisi viereisten kaupallisia toimintoja palvelevien tonttiliittymien yli mutta ei kuitenkaan seuraavaan katuverkon liittymään Elotielle, jonne on matkaa kantatieltä runsaat 200 metriä. Likimain samalla toimivuustasolla liikutaan, jos pelkästään suoraan menevä liikenne kasvaa 50 % (lisäys etelästä pohjoiseen 350 ajon./h) tai jos pelkästään kääntyvä liikenne kolminkertaistuu (lisäys Hallitieltä 230 ajon./h). Tätä suuremmilla kasvuprosenteilla liikenteen jonoutuminen ja viivytysten pituudet alkavat kasvaa hallitsemattomasti, mutta sellaiseen tilanteeseen ei näissä ensimmäisen vaiheen järjestelyissä ole tarvetta varautua. 14 3.4 Yhteenveto Kokonaisuutena tarkastellut järjestelyt näyttävät täyttävän erittäin hyvin tehtävänsä, joka on liikenteen toimivuuden varmistaminen siihen asti, kun uusi valtatieosuus rakennetaan. Herkkyystarkastelut huomioidenkin palvelutaso on tarkastellulla liikenneverkolla vielä vuonna 2030 hyvin todennäköisesti kauttaaltaan A eli erittäin hyvä. Niitä voidaan siis liikenteen toimivuuden näkökulmasta hyvin suositella välivaiheen ratkaisuksi ennen varsinaisen valtatiehankkeen toteutusta. 4. HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset 4.1.1 Liikenteelliset vaikutukset Esitetyt ratkaisut parantavat liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä alueen maankäytön saavutettavuutta. Erottamalla ajosuunnat rakenteellisesti keskikaiteella estetään tehokkaasti risteämisonnettomuuksia ja vasemmalle kääntyvien ajoneuvojen onnettomuuksia. Toisaalta tähän liittyy riski, että katuverkolla sattuu aiempaa enemmän onnettomuuksia liikennesuoritteen lisääntyessä siellä. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus paranee kantatielle toteutettavan keskikaiteen ansioista, joka vähentää jalankulun ja pyöräilyn kantatiellä tasossa tapahtuvia ylityksiä. Vaihtoehdossa 2, 3 ja 4 kevyen liikenteen turvallisuus- ja sujuvuusvaikutukset ovat kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen ja alikulkukäytävän toteuttamisen johdosta merkittävämmät verrattuna vaihtoehtoon 1. IVAR-tarkastelujen perusteella toimenpiteillä saavutettava onnettomuusvähenemä on kaikissa vaihtoehdoissa nykyliikenteellä noin 0,2 0,25 henkilövahinkoon johtanutta (hvj) onnettomuutta vuodessa. Merkittäviä eroja vaihtoehtojen välille ei synny, koska vaihtoehtojen väliset toimenpide-erot ovat pieniä sekä kantatien 65 että katuverkon kannalta. Kantatien 65 kannalta hiukan muita parempi vaihtoehto on vaihtoehto 4, jossa ajosuunnat erotetaan toisistaan keskikaiteella noin 100 metriä pidemmällä matkalla kuin muissa. Toisaalta tässä vaihtoehdossa Elovainiontielle muodostuu nelihaaraliittymä, joka saattaa hieman kasvattaa onnettomuusriskiä katuverkolla. Onnettomuushistorian huomioon ottaen vähenemäpotentiaali on IVAR-laskelmien tuloksia suurempi: vuosittain on tapahtunut noin yksi hvj-onnettomuus, johon on liittynyt ajoneuvon kääntyminen vasemmalle. Kantatien 65 kannalta toimenpide-ehdotukset voidaan nähdä eritasoliittymän rakentamisena ja ajosuuntien erottamisena rakenteellisesti. TARVA-ohjelman vaikutuskertoimet näille toimenpiteille ovat ajoneuvoliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien osalta samassa järjestyksessä 0,6 ja 0,83. Näiden kertoimien ja viiden vuoden onnettomuushistorian perusteella vuosittainen vähenemä voisi olla nykyliikennemäärillä 0,4 0,6 hvj-onnettomuutta.

Jos tehtyjen toimenpiteiden mukainen verkko on käytössä esimerkiksi 10 vuoden ajan ennen valtatien 3 uuden linjauksen toteutusta, voidaan yhteenvetona todeta, että toimenpiteet säästävät tällä ajanjaksolla laskennallisesti yhteensä 2 8 hvj-onnettomuutta. Todennäköisin arvo vähenemälle on neljän ja viiden hvj-onnettomuuden välillä. 15 4.1.2 Meluvaikutukset Toimenpiteet eivät muuta suunnittelualueen nykyistä melutilannetta. 4.1.3 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Suunnittelualueella ei ole tiedossa suojeltavia luontotyyppejä, kasvillisuutta tai eläinlajeja. 4.1.4 Vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriarvoihin Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät muuta merkittävästi alueen maisemaa ja ympäristöä verrattuna alueen nykytilaan. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, joten suunnitelmalla ei ole vaikutusta alueen kulttuuriarvoihin. 4.1.5 Vaikutukset maankäyttöön sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Suunnitellut ratkaisut eivät muuta alueen maankäyttöä. 4.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta VAIHTO- EHTO RAKENTAMIS- KUSTANNUK- SET LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET TURVALLISUUS- VAIKUTUKSET HYDYNNETTÄVYYS TAVOITETILASSA VE 1 240 000 Aiheuttaa ajoneuvoliikenteelle kiertohaittoja jonkin verran. Ei paranna kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. VE 2 590 000 Aiheuttaa ajoneuvoliikenteelle kiertohaittoja jonkin verran. Kävely- ja pyöräilyyhteydet kantatien kohdalla parantuvat. VE 3 640 000 Aiheuttaa ajoneuvoliikenteelle kiertohaittoja jonkin verran. Kävely- ja pyöräilyyhteydet kantatien kohdalla parantuvat. VE 4 1 390 000 Elovainiontien ja Sinivainiontien yhteys parantaa alueen ajoneuvo- sekä kävely- ja pyöräilyyhteyksiä merkittävästi. Parantaa ajoneuvoliikenteen turvallisuutta. Parantaa ajoneuvoliikenteen ja jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Parantaa ajoneuvoliikenteen ja jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Parantaa ajoeuvoliikenteen ja jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Toimenpiteitä ei voida hyödyntää tavoitetilassa. Toimenpiteitä ei voida hyödyntää tavoitetilassa. Sinivainion kävelyja pyöräväylä tavoitetilan mukainen. Kustannushyöty on noin 100 000. Elovainiontie ja Sinivainiontien yhteys on tavoitetilan mukainen. Kustannushyöty on noin 690 000.

16 5. SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tämän ideasuunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Ylöjärven kunnan toimeksiannosta. Suunnitelman laatineessa Ramboll Finland Oy:ssä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Sari Kirvesniemi sekä suunnittelijat Arto Viitanen, Matti Vänskä ja Kimmo Heikkilä. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Pirkanmaan elinkeino, -liikenne- ja ympäristökeskus Tero Haarajärvi p. 040 539 0411 tero.haarajarvi@ely-keskus.fi Ramboll Finland Oy Sari Kirvesniemi p. 040 575 6090 sari.kirvesniemi@ramboll.fi Tampereella 20.2.2015

ELOVAINION LIITTYMÄJÄRJESTELYT, YLÖJÄRVI. IDEASUUNNITELMA SUUNNITELMAKARTTA VE1 KT65 plv. 0-676 20.2.2015 Mk 1:2000 LIITE 1

ELOVAINION LIITTYMÄJÄRJES- TELYT, YLÖJÄRVI. IDEASUUNNITELMA SUUNNITELMAKARTTA VE2 KT65 plv. 0-676 20.2.2015 Mk 1:2000 LIITE 2