Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 22.3.2018
Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus Sisällys 1 Poimintoja vuoden varrelta... 1 Hyvinvointia edistämässä... 1 Terveyspalvelut uudistuivat ja sähköistyivät... 2 Varavirtaa vanhemmuuteen ja Team Ahma nopeasti apua perheille... 3 Espoon sairaala: Kotia kohti!... 4 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus on ikäihmisten olohuone... 4 100-vuotiaat espoolaiset koolla... 4 Me-talo on uusi kohtaamispaikka espoolaisille... 4 Visuaalista johtamista... 5 2 Toimintakertomus... 6 2.1 Toiminta... 6 2.2 Talousarvion toteutuminen... 7 2.3 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma: TATU2:n toteuttaminen... 8 2.4 Toiminta ja talousarvion toteutuminen tulosyksiköittäin... 8 2.4.1 Vanhusten palvelut... 8 2.4.2 Terveyspalvelut... 10 2.4.3 Perhe- ja sosiaalipalvelut... 13 2.4.4 Esikunta... 16 2.5 Investointien toteutuminen... 17 3 Henkilöstökertomus... 18 3.1 Työkykyjohtaminen ja työyhteisöjen pelisäännöt... 18 3.2 Osaamisen kehittäminen ja ammatillinen täydennyskoulutus... 19 4 Päätöksenteko... 20 Liite 1. Tilastoa espoolaisista... 22 Liite 2. Tulostavoitteiden toteutuminen... 23 Liite 3. Tuloslaskelma... 27 Liite 4. Tulot ja menot toiminnoittain... 28 Liite 5. Vanhusten palvelujen tunnuslukuja... 30 Liite 6. Terveyspalvelujen tunnuslukuja... 32 Liite 7. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnuslukuja... 34 Liite 8. Esikunnan tunnuslukuja... 37 Liite 9. Henkilöstötilastot... 38 Valokuvat: Tero Hanski (kansi), Olli Häkämies (2, 4), Timo Porthan (3), Samuli Pentti (4), Arja Karasvirta (4), Outi Huida (5)
1 Poimintoja vuoden varrelta Hyvinvointia edistämässä Tilastojen mukaan espoolaiset voivat hyvin: Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään. Työikäiset ovat keskimääräistä terveempiä ja työkykyisempiä. Ikääntyneistä suurin osa elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Aina on toki mahdollista parantaa. Tutkimustiedot kertovat, että terveyserot kasvavat edelleen, vaikka kokonaisuudessaan ihmisten terveys onkin kohdentunut. Palveluja kehittäessämme pohdimme aina, mitä espoolaiset tarvitsevat. Monessa kehittämistyössä asukkaat ovatkin jo aktiivisesti mukana. Asiantuntevat, luotettavat ja tehokkaat palvelut ovat yksi puoli hyvinvoinnin edistämisessä. Pyrimme tuomaan hyvinvointia edistävät palvelut, kuten liikunnan, kulttuurin, hyvinvointiryhmät terveyden edistämisen mahdollisuudet ja erilaiset neuvontapalvelut helposti kaikkien espoolaisten saataville. Mutta hyvinvointi on paljon muutakin. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että rakkaus, kiintymys ja sosiaaliset taidot vaikuttavat terveyteen jopa enemmän kuin ruokavalio ja tupakointi. Kiitollinen elää pitempään, katkera kuolee ennen aikojaan ihan oikeasti! Tämä ei ole perinteistä virkamieskieltä, mutta Espoo haluaa olla tässäkin suhteessa edelläkävijä. Siksi haluamme kannustaa erilaisia tapoja osallistua ja olla mukana yhteisöissä. Päämääränämme on, että espoolaiset ovat entistäkin terveempiä ja onnellisempia, voivat paremmin ja liikkuvat enemmän. Hyvinvointi näkyy ja kuuluu Espoossa entistä laajemmin vuonna 2018. Viisi yksinkertaista keinoa tuovat jopa 7,5 hyvää elinvuotta lisää: Espoossa tähän on monenlaisia mahdollisuuksia kaikenikäisille! 1
Terveyspalvelut uudistuivat ja sähköistyivät Terveysasemilla pääsee nyt hoitoon entistä nopeammin. Päivystysjonot etenevät sutjakkaasti: päivystykseen tulija tapaa aina ensin sairaanhoitajan, jolta jopa 80 prosenttia potilaista saa tarvitsemansa avun. Jos tarvitaan lääkäriä, hän tulee paikalle tarkistamaan potilaan tilanteen. Päivystyksestä vapautuneille lääkäreille jää aikaa muiden potilaiden, esimerkiksi diabeetikkojen hoitoon. Mallia on käytetty menestyksekkäästi Samarian ja Kalajärven terveysasemilla jo pitkään, ja nyt se on levinnyt muuallakin. Vuoden 2018 alussa kaupungin terveysasemat saivat yhteisen puhelinnumeron 09 816 34500 ja pitemmän puhelinpalveluajan klo 7 18. Hampaita hoidetaan joustavan aikataulun mukaan. Potilaan hoitoaikaa ei määritellä etukäteen, vaan asiat pyritään hoitamaan kerralla kuntoon. Hoitolaan ei tarvitse tulla uudestaan vain siksi, että aika loppui kesken. Hammaslääkärit hoitavat potilaita yhdessä, jolloin yksi voi hoitaa lyhyemmän asian ja toinen pitemmän. Aikavälit tasoittuvat päivän mittaan. Näin voidaan käyttää hyödyksi myös ne ajat, joille potilas jää tulematta. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua helposti. Ison Omenan mielenterveys- ja päihdeklinikalla voi piipahtaa ilman ajanvarausta ja lähetettä, vaikka muiden asiointien lomassa. Komentajankadulle muuttanut nuorisopoliklinikka Nupoli tarjoaa vastaavaa palvelua 13 22-vuotiaille. Sähköisessä ajanvarauksessa www.espoo.fi/eterveys on tarjolla aikoja päivystykseen, rokotuksiin, tikkien poistoon, mielenterveyspalveluihin, fysioterapiaan ja moniin määräaikaistarkastuksiin. Terveysasemille pääsee nyt sujuvasti: Päivystyksessä jonotusaika on 15 30 min. Päivystysaikoja voi varata myös netistä, jolloin ei tarvitse jonottaa lainkaan. Kiireettömissä asioissa pääsee lääkäriin kahdessa viikossa. Vuonna 2018 odotusaika pyritään nipistämään 10 päivään. 2
Varavirtaa vanhemmuuteen ja Team Ahma nopeasti apua perheille Espoolaisille perheille on tarjolla konkreettista tukea silloin, kun perheen arkirutiinit ovat hukassa tai arki ei muuten suju esimerkiksi sairauden, vamman, ristiriitojen tai kriisitilanteen vuoksi. Palvelun nimi on perhesosiaalityö, ja sinne on helppo ottaa yhteyttä puhelimitse, nettilomakkeella tai vaikka neuvolan, päiväkodin tai kirjaston kautta. Jokaiselle yhteyttä ottaneelle perheelle etsitään heidän tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa tukea. Se voi olla esimerkiksi lastenhoitoapua, kodinhoitoapua, vanhemmuuden tukemista tai muutostyötä elämänhallinnan parantamiseksi. Voimme myös ohjata perheenjäseniä vertaistukiryhmiin, jossa pääsee keskustelemaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Perhe saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Heillä on omatyöntekijä, joka sovittaa yhteen kaikki tarvittavat palvelut. Perhe on itse aktiivisesti mukana ratkaisemassa omaa tilannettaan. Kun perheet saavat apua pieniinkin pulmiin, ne eivät pääse kasvamaan liian isoiksi. Joskus tarvitaan lastensuojelun apua, ja sitäkin saa nyt nopeasti. Lastensuojelun päivystystiimi, Team Ahma, vastaa avuntarpeisiin jopa saman päivän aikana. Lastensuojeluilmoituksen vastaanottanut sosiaalityöntekijä jatkaa perheen yhteyshenkilönä tulevaisuudessakin, joten perhe voi asioida aina saman henkilön kanssa. Team Ahma sai Sosiaalialan hyvät käytännöt -palkinnon keväällä, ja nyt siihen tullaan tutustumaan niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Vastaava nopean toiminnan malli otettiin vuoden 2018 alussa käyttöön myös vammaispalveluissa. 3
Espoon sairaala: Kotia kohti! Keväällä avatussa Espoon sairaalassa potilas on pääosassa. Ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen keskittyvän sairaalan yhden hengen potilashuoneet, yhteisölliset tilat ja tiivis kuntoutusohjelma ja läheisten osallistumismahdollisuudet viitoittavat tietä takaisin kotiin. Sairaalassa on myös Espoon laajin julkisen taiteen kokoelma. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus on ikäihmisten olohuone Vuoden ikään ehtinyt seniorikeskus on yhteinen olohuone lähiympäristössä asuville senioreille. Alakerrassa on lounasravintola sekä kokoontumistiloja järjestöille ja harrasteryhmille. Kaikille avoimessa kuntosalissa on älykortilla toimivia kuntolaitteita, jotka muistavat juuri sinun kunto-ohjelmasi. Liikuntasalin isot peilit sopivat vaikka tanssitunneille, ja datatykiltä voi seurata niin urheilukisoja ja itsenäisyyspäivän vastaanottoakin. Käytettävissä on myös keramiikkauuni savitöitä varten. Ylemmissä kerroksissa on kodikasta hoiva-asumista. 100-vuotiaat espoolaiset koolla Vuonna 1917 ja sitä aiemmin syntyneille espoolaisille järjestettiin yhteinen juhla Sellosalissa toukokuussa. Tilaisuuteen osallistui 12 erittäin pirteää kutsuvierasta seuralaisineen. Osallistumisprosentti oli varsin korkea, sillä vaaditun ikärajan ylittäneitä oli Espoossa 50. Juhlassa nauru ja laulu raikuivat ja juttu luisti. Pitkän iän salaisuudeksi paljastuivat raitis ilma, hyvät geenit, elämästä nauttiminen, perhe, liikunnan harrastaminen ja puutarhanhoito. Sata vuotta on hurahtanut äkkiä, todettiin. Me-talo on uusi kohtaamispaikka espoolaisille Elokuussa Espoon keskukseen avattu Me-talo on uudenlaisen, asukkaiden hyvinvointia edistävien kokeilujen tila kaikille alueen toimijoille. Lapset, nuoret ja seniorit, perheet ja sinkut ovat tervetulleita toimimaan yhdessä. Tarjolla on maksutonta ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa sekä tukea. Me-talossa voi osallistua, innostua, harrastaa, työllistyä sekä olla iloksi ja hyödyksi. Me-talon tavoitteena on vähentää asuinalueiden välistä eriarvoistumista ja parantaa ihmisten hyvinvointia. Me-talo avattiin yhteistyössä Me-Säätiön ja Niceheartsin kanssa. 4
Visuaalista johtamista Visuaalisen johtamisen taulut otettiin käyttöön kaikilla palvelualueilla. Tauluilla seurataan sosiaali- ja terveystoimen timantin mukaisten tavoitteiden toteutumista. Sosiaali- ja terveystoimen timantti. Visuaalisen johtamisen tauluihin kävivät tutustumassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö sekä kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 5
2 Toimintakertomus 2.1 Toiminta Vanhusten palveluissa vuosi oli laajojen muutosten aikaa. Leppävaaran uusi elä ja asu -seniorikeskus avattiin ja uuden Espoon sairaalan toiminta Jorvin kampuksella käynnistyi. Samassa yhteydessä Puolarmetsän sairaalakiinteistöstä luovuttiin. Seniorineuvonta- ja palveluohjausyksikön Nestorin toiminta vakiinnutettiin osaksi palveluketjua. Kotihoidon käyntimäärät kasvoivat ennakkotiedon mukaan noin 12 prosenttia vuonna. Asiakasmäärä pysyi jokseenkin ennallaan. Vanhuspalvelulain mukaiseen tavoitteeseen kotihoidon ensisijaisuudesta vastattiin kehittämällä kotikuntoutusta ja kotiutusprosessia sairaalasta. Lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastattiin lisäämällä palvelusetelin käyttöä, ostopalvelua sekä vahvistamalla kotihoidon henkilöstömäärää 10 henkilöllä vuoden aikana. Pitkäaikaishoidon paikkatarpeeseen pystyttiin vastaamaan hyvin. Terveyspalveluissa kysyntä ja asiakasmäärät kasvoivat lähes kaikissa palveluissa. Terveysasemilla keväällä käynnistyneellä terveysasematoiminnan kehittämisprojektilla pyrittiin lisäämään kiireettömien vastaanottoaikojen tarjontaa mm. asemien omaa päivystystoimintaa muuttamalla hoitajavetoisemmaksi ja kohdentamalla lääkäreiden työpanosta enemmän kiireettömiin vastaanottoaikoihin. Kehittämishankkeen myötä hoidon saatavuus parani. Palveluverkon osalta Matinkylän terveysaseman suunnitellusta peruskorjauksesta luovuttiin ja vuoden 2018 aikana tullaan tekemän päätös palvelujen järjestämisestä Matinkylän alueella. Suun terveydenhuollossa hoidon saatavuutta parannettiin toimintatapoja kehittämällä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa lapsiperhepalveluiden palvelurakenteen muutosta ja työn kehittämistä jatkettiin suunnitellusti. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö keskitettiin perhesosiaalityön palveluihin tavoitteena lisätä ja monipuolistaa lapsiperheiden varhaisen tuen palveluja. Vuonna lastensuojelun tarve kääntyi kasvuun ja lastensuojelun asiakkaita oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiireellisten sijoitusten ja huostanottojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Vammaispalveluissa palveluntarvetta on kasvattanut mm. kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen sekä asukasmäärän kasvupaine asumispalveluissa ja henkilökohtaisen avun palveluissa. Palvelujen järjestämisvaihtoehtojen selvityksellä ja tuettua asumista vahvistamalla pyrittiin hillitsemään kokonaiskustannusten nousua. Laitoshoidon purku eteni suunnitellusti. Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi 1.1. Kelan maksuvastuulle. Aikuissosiaalityössä työtä on suunnattu tämän myötä yhä enemmän jalkautuvaan ja monialaiseen työhön. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten asiakkaiden kasvu näkyy kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maahanmuuttajapalveluiden asiakasmäärä kasvoi vuonna lähes 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaistenkin asiakkaiden saamien palveluiden painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa ja raskaiden palveluiden tarve vähenee. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaanastuminen siirtyi hallituksen kesällä tekemän päätöksen mukaan vuodella eteenpäin niin, että uudistuksen suunnitellaan tulevan voimaan 1.1.2020. Hallituksen uusi esitysluonnos valinnanvapauslaista lähti lausuntokierrokselle loppuvuodesta. Saadulla palautteella päivitetty uusi valinnanvapauslakiesitys on tarkoitus antaa maaliskuussa 2018. Maakuntavaalien ajankohta on siirretty lokakuulle 2018. Tietoa espoolaisista, liite 1 Tulostavoitteiden toteutuminen, liite 2 6
2.2 Talousarvion toteutuminen 1000 EUR Talousarvio Muutokset/ Korotukset Muutettu TA Toteuma 31.12. Henkilöstömäärä 3 725 HTV 2 740 Poikkeama Toimintatulot 94 145-14 556 79 589 82 408 2 819 Toimintamenot -789 909-5 315-795 224-794 249 975 Toimintakate -695 764-19 871-715 635-711 841 3 794 Tulokertymä ylitti muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla pääosin valtiolta saatavista pakolaiskorvauksista johtuen. Asiakasmaksutulot kasvoivat vuodesta 2016 1,3 milj. euroa 43,9 milj. euroon. Vuoteen 2016 nähden toimialan tulokertymä laski 10,9 milj. euroa johtuen pääosin perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä Kelan vastuulle mikä vähensi toimialan valtiolta saatavia korvauksia. Toimialan kokonaismenot alittivat 1,0 milj. euroa muutetun talousarvion päätyen 794,2 milj. euroon. Oman toiminnan menot ilman erikoissairaanhoidon menoja alittivat muutetun talousarvion 4,7 milj. eurolla ja HUS:n erikoissairaanhoidon menot ylittivät muutetun talousarvion 3,7 milj. eurolla. Henkilöstömenot yhdessä palveluostoihin sisältyvien työvoimavuokrausmenojen kanssa, yhteensä 189 milj. euroa, alittivat muutetun talousarvion 1,8 milj. eurolla. Aineet ja tarvikkeet -menolajin menot alittivat muutetun talousarvion 2,0 milj. euroa. Avustukset-menolajin menoissa toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja vammaisille annettuun kuljetustukeen käytettiin 56,9 milj. euroa ja se alitti muutetun talousarvion 0,6 milj. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna avustusten määrä laski 43,1 milj. euroa johtuen pääosin perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä Kelan maksuvastuulle. Työmarkkinatuen menot kasvoivat 21,1 milj. euroon, missä on kasvua edelliseen vuoteen 1,6 milj. euroa siitä huolimatta, että tilastoitu pitkäaikaistyöttömyys kääntyi laskuun Espoossa vuoden 2016 lopulla. Pitkäaikaistyöttömyyden voimakas lasku selittyy suurelta osalta osin sillä, että työvoimahallinto on poistanut rekistereistä ns. haamutyöttömiä ja tämä ei ole näkynyt työmarkkinatuen menojen laskuna. Sisäiset menot alittivat muutetun talousarvion 1,9 milj. euroa pääosin ICT-palveluiden menoalituksesta johtuen. Vuoteen 2016 verrattuna toimialan ict-menot ovat kuitenkin kasvaneet 7,6 milj. euroa. Toimialan toimitilavuokrat ovat kasvaneet 4,7 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Vuokramenojen nousu johtuu pääosin Espoon uuden sairaalan vuokraveloitusten alkamisen vuoksi. Toimintamenot ilman toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja HUS:n erikoissairaanhoidon menoja kasvoivat edelliseen vuoteen 23,4 milj. euroa (kasvua 4,9 prosenttia). Terveyspalveluiden oman palvelutoiminnan menot kasvoivat edelliseen vuoteen 3,6 milj. euroa ja HUS:n erikoissairaanhoidon vertailukelpoiset menot 6,1 milj. euroa. Vanhusten palveluiden menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,5 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluiden menot ilman toimeentulotuen ja työmarkkinatuen menoja 10,0 milj. euroa. Vanhusten palvelujen menokasvua selittää pääosin Espoon uuden sairaalan ja päivystysosaston kustannusnousu sisältäen sairaalapalvelut myös kirkkonummelaisille ja kauniaislaisille potilaille, yhteensä 6,7 milj. euroa sekä kotihoidon ja Nestori palveluohjauksen menokasvu, yhteensä 3,0 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluiden menokasvu johtuu pääosin vammaispalveluiden 4,8 milj. euron menokasvusta. Talousarviovertailu, liitteet 3 ja 4 7
2.3 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma: TATU2:n toteuttaminen Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) tavoitteita toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osana ohjelmaa on parannettu työn tuottavuutta mm. LEAN-menetelmiä hyödyntäen, lisäämällä omaa palvelutuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa kustannusvaikuttavasti sekä palveluita digitalisoimalla. Palveluiden tuottavuutta kuvaavat mittarit osoittavatkin pääosin alenevaa kustannuskehitystä. Myös myönnettyjen palveluseteleiden määrä vanhusten palveluissa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa erityisesti vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun osalta on kasvanut edellisestä vuodesta. Palveluiden digitalisointia on sekä laajennettu uusiin palveluihin että nostettu jo olemassa olevien palveluiden sähköisten palveluiden käyttöastetta. Myös palvelujen jatkuva kehittäminen sekä rakenteelliset muutokset edistävät TATU2-ohjelman tavoitteita. Vanhusten palvelujen laajoilla rakenteellisilla muutoksilla vuonna ja panostuksilla kotihoitoon pyritään varmistamaan tavoite, että ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyvät asumaan turvallisesti kotona. Terveysasemilla keväällä käynnistetyllä kehittämisprojektilla lisättiin kiireettömien vastaanottoaikojen tarjontaa mm. asemien omaa päivystystoimintaa tehostamalla. Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle onkin laskenut loppuvuodesta. Myös suun terveydenhoidossa hoidon saatavuutta on parannettu joustavien hoitoaikojen käyttöönotolla. Lapsiperheille on tarjottu palveluita varhaisemmin ja palveluiden painopiste on siirretty ennaltaehkäisevään toimintaan. Erityinen huomio on kiinnitetty lisääntyneisiin kiireellisiin sijoituksiin ja huostaanottoihin, joiden määrä on kasvanut vuodesta 2016. 2.4 Toiminta ja talousarvion toteutuminen tulosyksiköittäin 2.4.1 Vanhusten palvelut Toiminta Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli ennakkotiedon mukaan 92,6 prosenttia (92,4 prosenttia vuonna 2016). Espoon uusi sairaala otettiin kokonaisuudessaan käyttöön maaliskuussa. Uuden Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toiminta käynnistyi keväällä, ja samalla luovuttiin 90 laitoshoidon paikasta Aurorakodin yksiköissä 2, 3 ja 4. Samoin Espoon keskuksen ja Viherlaakson palvelutalojen toiminta palvelutaloina loppui. Asukkaat, jotka yksilöllisen palvelutarpeenarvioinnin perusteella olivat oikeutettuja sosiaalihuoltolain mukaisiin vanhusten palveluihin, pääsivät palvelujen piiriin viiveettä. Myös sairaala pystyi vastaanottamaan erikoissairaanhoidosta kaikki jatkohoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Pitkäaikaishoidon paikkatarpeeseen pystyttiin vastaamaan hyvin. Vuoden aikana jonotilanne on ollut hallinnassa. Vuoden lopussa pitkäaikaishoitoa jonotti 36 henkilöä. Keskimäärin paikka järjestyi 30 vuorokaudessa. Palvelusetelipaikkojen määrä nousi kahdellakymmenellä. Vuoden lopussa niitä oli käytössä 104 kpl. Sähköinen parastapalvelua.fi-järjestelmä (PSOP) otettiin käyttöön kaikissa yksityisissä ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. 8
Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin toimi ensimmäisen kokonaisen vuotensa. Asiakasohjausyksikkö muutti Espoon uuden sairaalan tiloihin sairaalan valmistuttua. Huhtikuun alusta päivätoiminnan järjestämisvastuu keskitettiin Nestoriin. Vuoden aikana päivitettiin kotihoidon ja hoiva-asumisen asiakkuuskriteerit. Parasta palvelua PSOPjärjestelmä otettiin keväällä käyttöön palveluseteleiden hallinnointijärjestelmänä. Uutena palvelusetelituotteena otettiin käyttöön muistisairaiden päivätoiminnan palveluseteli. Omaishoidon tuen asiakkaille tehtiin kysely, jolla kartoitettiin omaishoitajien kokemuksia, tarpeita ja toiveita. Kyselyn pohjalta omaishoitajille suunniteltiin valmentavaa ryhmätoimintaa. Omaishoidon tuen asiakasmäärä oli edellisen vuoden tasolla. Tukikuukausien määrä kasvoi 6 prosenttia. Omaishoitajien hyvinvointi ja terveystarkastukset jatkuivat. Kotihoidon suorittamien käyntien määrä kasvoi noin 12 prosenttia (14,6 prosenttia vuonna 2016). Palveluseteleiden käyttöä lisättiin tavoitteiden mukaisesti. Palvelutarpeen kasvuun vastattiin myös lisäämällä kotihoidon ostopalveluja sekä lisäämällä omaan kotihoitoon 10 henkilöstövakanssia. Vuokratyövoiman käyttö kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Vanhusten palvelujen tunnusluvut, liite 5 Talousarvion toteutuminen 1000 EUR Talousarvio Muutokset/ Korotukset Muutettu TA Toteuma 31.12. Henkilöstömäärä 1 371 HTV 1 044 Poikkeama Toimintatulot 39 197-4 900 34 297 35 693 1 396 Toimintamenot -176 931-43 -176 973-174 917 2 056 Toimintakate -137 734-4 943-142 676-139 225 3 452 Vanhusten palvelujen tulot ylittivät muutetun talousarvion 1,4 milj. eurolla. Tulojen määrä kasvoi 5,6 milj. eurolla vuoteen 2016 nähden. Kirkkonummelle ja Kauniaisiin myytiin sairaalapalveluja noin 4,7 milj. euron edestä. Vanhusten palvelujen menot alittivat muutetun talousarvion 2,1 milj. eurolla. Vuoteen 2016 verrattuna menot kasvoivat 8,5 milj. eurolla. Sairaalan menot kasvoivat uuden sairaalan käyttöönoton myötä 6,7 milj. euroa. Kotihoidon ja Seniorineuvonta- ja palveluohjausyksikkö Nestorin menot kasvoivat 3,0 milj. euroa ja pitkäaikaishoidon menot supistuivat palvelurakennemuutoksen myötä 2,0 milj. euroa. Voimakkain kasvu kohdistui kotihoitoon, joka ylitti muutetun talousarvion noin 1,8 milj. eurolla. Palvelualueen menot kasvoivat 2,3 milj. euroa vuoteen 2016 nähden. Alueellisen kotihoidon menot kasvoivat 1,6 milj. euroa ja avopalveluista vuoden alussa kotihoitoon siirtyneiden palvelutalojen kustannukset olivat noin 1,0 milj. euroa. Omaishoidon tuen menot kasvoivat 0,2 milj. euroa. Espoon uusi sairaala käynnistyi vuoden alun sijaan maaliskuussa, millä oli merkittävä vaikutus talousarvion toteutumiseen. Sairaalakokonaisuus alitti muutetun talousarvion 0,5 milj. eurolla. Tästä noin 0,3 milj. euroa säästyi sisäisistä eristä ja kehittämistyöstä aikataulujen venyessä vuoden 2018 puolelle. Vanhusten palvelujen yhteisistä kustannuksista säästyi noin 1,0 milj. euroa suhteessa muutettuun talousarvioon, mutta toimintamenot kasvoivat vuodesta 2016 noin 0,7 milj. euroa. 9
Talousarviomuutokset: Kaupunginvaltuusto vähensi 11.12. pitkäaikaishoidon asiakasmaksu- ja myyntitulojen tuloarviota 884 688 euroa sekä Espoon uuden sairaalan asiakasmaksu- ja myyntitulojen tuloarviota 1 515 312 euroa.12.6. kaupunginvaltuusto vähensi Espoon uuden sairaalan asiakasmaksuja myyntitulojen tuloarviota 2 500 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi 7.12. maahanmuuttajien rekrytointimalliin liittyvää määrärahaa 50 604 euroa ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin liittyvää määrärahaa 5 596 euroa, 10.8. maahanmuuttajien rekrytointimalliin liittyvää määrärahaa 41 006 euroa ja yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin liittyvää määrärahaa 5 988 euroa sekä 2.10. kesätyöntekijöiden palkkausmäärärahaa 54 774 euroa. Perusturvajohtaja siirsi päätöksillään 26.9. vanhusten palveluista terveyspalveluihin 100 000 euroa Espoon Sairaalan toimitilavuokraosuudesta, 13.9.2016 vanhusten palveluista terveyspalveluihin 25 000 euroa puheterapian ostopalvelumäärärahaa, 12.9. vakanssin siirto vanhusten palveluista esikuntaan 8 452 euroa sekä 28.8. vakanssin siirto esikunnasta vanhusten palveluihin 18 134 euroa. 2.4.2 Terveyspalvelut Toiminta Terveyspalveluiden kysyntä ja asiakasmäärät ovat kasvaneet lähes kaikissa palveluissa. Kysynnän kasvuun pystyttiin vastaaman palvelutoiminnan kehittämisellä ja uusien toimintamallien käyttöönotolla, mutta palvelujen saatavuudessa ei saavutettu asettuja tavoitteita. Keväälle suunnitellusta Matinkylän terveysaseman peruskorjauksesta päätettiin luopua. Matinkylän palvelujen uudelleen järjestämisen suunnitelma tuodaan päätettäväksi alkuvuoden 2018 aikana. Matinkylän terveysasemalla toimivat terveysasema, suun terveydenhuollon ja maahanmuuttajien terveydenhuollon yksikkö. Terveysasematoiminnassa käynnistyi toukokuun alussa kehittämisprojekti, jossa tavoitteena on hoidon saatavuuden, asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Lääkärin kiireettömän vastaanoton odotusajan (ns. T3) tavoite vuonna oli korkeintaan 10 päivää. Tavoite ei toteutunut ja kiireettömän ajan koko vuoden keskiarvo oli 23 päivää. Toiminnan kehittämisen myötä joulukuussa kiireetön aika saatiin 18 päivässä. Terveysasemilla valmisteltiin syksyn aikana ajanvarauksen- ja neuvonnan puhelinpalvelun uudelleen järjestämistä. 1.1.2018 alkaen Espoonlahden, Kalajärven, Kilon, Kivenlahden, Leppävaaran, Matinkylän, Samarian, Tapiolan ja Viherlaakson terveysasemien puhelinpalvelu keskitettiin yhteiseen numeroon (09 816 34500) ja pidennetyllä puhelinpalveluajalla klo 7 18 (arkisin). Suun terveydenhuollossa on jatkettu uusien toimintamallien kehittämistä ja valmistautumista maakuntaja sote -uudistukseen. Suun terveydenhuollossa palveluiden saatavuus on pysynyt saman tasoisena kuin edellisenä vuonna. Hammaslääkärin kiireetön vastaanottoaika (T3) järjestyi keskimäärin 61 päivässä, kun tavoite oli 21 vuorokautta. Asiakkaiden määrän kasvu oli hitaampaa kuin edellisenä vuonna ja kasvu jäi 1,0 prosenttiin. Espoon strategian mukaisesti palvelujen keskittämistä on jatkettu. Jalavapuiston ja Juvanpuiston hammashoitolat suljettiin vuoden aikana. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen haasteena on ollut avopalvelujen saatavuus ja lisäresursseja on hankittu myös ostopalveluna. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmäärä kasvoi 10 prosenttia. Avopalveluiden kysynnän kasvu oli merkittävää ja asiakasmäärä nousu oli 15 prosenttia edelliseen vuoteen nähden (6132 asiakasta). Mielenterveys- ja päihdepalveluissa lopetettiin omana toimintana järjestetty psykiatrinen palveluasuminen kaupunginhallituksen päätöksellä toukokuussa. 10
Avokuntoutuspalvelujen organisaatiouudistus toteutui 1.1.. Palvelualueella on nyt kaksi yksikköä; avofysioterapia sekä kuntoutuksen suunnittelu ja terapiayksikkö. Avokuntoutuksen uusien asiakkaiden määrä kasvoi 6 prosenttia. Asiakaskäyntien kokonaismäärässä jäätiin 1 prosentti edellisvuodesta. Avokuntoutukseen kuuluva apuvälinetoiminta siirtyi Espoon uuden sairaalan tiloihin ja HUS Apuvälinekeskuksen toiminnaksi 1.3.. Toiminta käynnistyi suunnitellusti, vuoden aikana on tarkennettu toimintaja yhteistyöohjeita. Apuvälineiden lainausmäärät ja hankinnat ovat pysyneet arvioidulla tasolla sekä määrällisesti että kustannuksissa. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan laadittu valvontasuunnitelma toteutui hyvin. Säännöllisen valvonnan piirissä oli lainsäädännön muutosten johdosta aiempaa vähemmän valvontakohteita. Asumisterveysvalvonnan resurssia lisättiin sisäisin järjestelyin ruuhkautuneen asunnontarkastusjonon johdosta. Uuden tupakkalain myötä asuntoyhteisöt ovat voineet hakea tupakointikieltoa huoneistopihoille ja parvekkeille. Hakuprosessi on monivaiheinen sekä asuntoyhteisölle että viranomaiselle. Tupakkalain uudistuessa myös tupakka- ja nikotiininesteiden myyntipaikkojen vuosivalvontamaksuja korotettiin Valviran ja Kuntaliiton suositusten mukaisesti. Terveyspalvelut ovat osallistuneet sote- ja maakuntauudistukseen liittyvään valmisteluun Uudenmaan liitossa. Valmisteluryhmissä edustajat ovat olleet sote-keskus työryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä, mielenterveys-ja päihdepalveluiden ryhmän jäsenenä, suunterveydenhuollon ryhmän jäsenenä sekä ympäristöterveydenhuollon ryhmässä. Espoolaisten erikoissairaanhoidon kaikkien eri tahojen lähetteiden määrä kasvoi 5,6 prosenttia, terveysasemilta lähettyjen lähetteiden määrä kasvoi 2,0 prosenttia. Erikoisairaanhoidon palvelusopimukseen kuuluvien suoritteiden määrä kasvoi 5,2 prosenttia. ASIAKKAIDEN JA TUOTANNON MÄÄRIÄ 2016 Muutos % Terveysasemien asiakkaat 120 123 646 764 3 % - Lääkärikäynnit 205 204 567 488-1 % - Hoitajakäynnit 229 247 122 141 8 % Suun terveydenhuollon asiakkaat 87 280 88 040 1 % - oman toiminnan käynnit 219 224 520 739 2 % Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat 8100 8908 10 % - Mtp-klinikan asiakkaat 5 317 6 132 15 % josta nuorten mt-poliklinikka, asiakkaat 746 880 18,0 % - Mtp-klinikan käynnit 26 309 29 640 13 % josta nuorten mt-poliklinikka käynnit 4142 4552 10 % Fysioterapian asiakkaat 10 932 10 235-6 % Terveyspalvelujen tunnusluvut, liite 6 11
Talousarvion toteutuminen 1000 EUR Talousarvio Muutokset/ Korotukset Muutettu TA Toteuma 31.12. Henkilöstömäärä 908 HTV 650 Poikkeama Toimintatulot 17 817-1 000 16 817 17 018 201 Toimintamenot -367 412-4 076-371 488-372 668-1 181 Toimintakate -349 595-5 076-354 671-355 651-980 Terveyspalvelujen tulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,2 milj. eurolla. Terveyspalvelujen menot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla. Terveyspalvelun oman toiminnan osalta menot alittivat muutetun talousarvion 2,5 milj. eurolla. Suurimmat menojen alitukset muutettuun talousarvioon nähden tulivat ict-menoissa 1,7 milj. eroa ja henkilöstökuluissa 2,1 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon nähden menot alittuivat mielenterveys- ja päihdepalveluissa 0,9 milj. euroa, suun terveydenhuollossa 0,8 milj. euroa, avokuntoutuksessa 0,6 milj. euroa, ympäristöterveydenhuollossa 0,3 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon nähden avosairaanhoidon menot ylittyivät 0,2 milj. euroa. Avosairaanhoitoon kuuluva maksuttomat hoitotarvikkeet ylittivät muutetun talousarvion 1,3 milj. eurolla. Selittävänä tekijänä tähän on asiakasmäärän voimakas kasvu, uuden menetelmän käyttöönotto diabeetikon verensokerin seurannassa sekä hoitotarvikkeiden jakelun siirtyminen Espoon logistiikan ja Postin hoidettavaksi. Erikoissairaanhoidon menot ylittivät muutetun talousarvion 3,9 milj. eurolla. Ylitys tuli HUS:n palvelusopimuksen menoista, jotka kasvoivat 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen nähden 249,6 milj. euroon. Palvelusopimus (1000 euroa) 2015 2016 Muutettu talousarvio 245 659 MENOT, kun 2016 alijäämähyvitys kohdistettu oikeille vuosille 243 400 243 800 249 590 * vuosi 2016 sis. kalliin hoidon tasauksen Talousarviomuutokset: Kaupunginvaltuusto vähensi 11.12. avosairaanhoidon asiakasmaksujen tuloarviota 1 000 000 euroa ja lisäsi määrärahoja 400 000 euroa avosairaanhoidon hoitotarvikkeisiin ja 3 500 000 euroa HUS palvelusopimukseen. Kaupunginjohtaja siirsi 10.8. maahanmuuttajien rekrytointimalliin liittyvää määrärahaa 13 386 euroa, 7.12. yksilöllisiin tehtäväjärjestelyihin liittyvää määrärahaa 10 344 euroa ja maahanmuuttajien rekrytointimalliin liittyvää määrärahaa 27 182 euroa. Perusturvajohtaja siirsi päätöksellään 13.9.2016 vanhusten palveluista terveyspalveluihin 25 000 euroa puheterapian ostopalvelumäärärahaa ja 26.9. päätöksellään vanhusten palveluista terveyspalveluihin 100 000 euroa Espoon sairaalan toimitilavuokraosuudesta. 12
2.4.3 Perhe- ja sosiaalipalvelut Toiminta Lapsiperhepalvelujen palvelurakenteen muutosta ja työn kehittämistä jatkettiin suunnitellusti. Perhesosiaalityön yksikkö perustettiin 1.4. alkaen. Yksikköön siirtyi resursseja aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta ja lapsiperheiden kotipalvelusta ja perhetyöstä. Yksikköä laajennetaan siirtämällä lastensuojelusta 12 sosiaaliohjaajan vakanssia vuoden 2018 alussa. Lapsiperheiden koti- ja perhetyön palvelujen käyttäjämäärä on kasvanut noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Palvelujen piirissä oli yhteensä noin 2 300 lapsiperhettä. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa monialaista ensiarviointia pilotoitiin perhesosiaalityössä ja Matinkylä- Olari ja Tapiolan lastensuojelun toimistossa 1.4. alkaen. Kehittämisessä oli syksystä mukana myös Etelä-Espoon perheneuvola ja Espoonlahden lastensuojelu, jossa tehtiin joitakin kokeiluja. Monialainen arviointi työmenetelmänä päätettiin laajentaa koko Espoon lapsiperheiden sosiaalipalveluihin vuonna 2018. Perhesosiaalityön yksikkö on vahvasti mukana monialaisen arvioinnin kehittämisessä. Neuvolatoiminnassa synnyttäjien määrä väheni edelleen, mikä näkyi myös neuvolan kokonaiskäyntimäärän vähenemisenä. Eteläisen Espoon alueella otettiin käyttöön raskaana olevan asiakkaan hoitoketju. Nk. neuvolapolissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketju toteutetaan saumattomasti ja matalalla kynnyksellä. Espoonlahden alueella jatkettiin Voimaperheet-toimintamallin pilotointia. Vuoden aikana Voimaperheet kyselyseulan täytti 416 perhettä, joista vanhempainvalmennuksen kriteerit täyttäneiden osuus oli 11 prosenttia. Terveydenhoidon sähköisen asioinnin mahdollisuus laajeni nettiajanvarauksen, OmaNeuvola-palvelun ja äitiysneuvolan ensikäynnin esitietokyselyn myötä. Suviniityn lasten ja perheiden talon suunnittelu keskeytyi ja vuodelle 2019 valmistuvaksi suunniteltuun Suviniityn lasten ja perheiden taloon ei valmistu toimitiloja neuvolalle ja perhekeskukselle. Tiloihin oli tarkoitus muuttaa Kiltakallion ja Suvelan neuvolat sekä osa Espoon keskuksen neuvolasta. Espoon keskuksen alueen isolle neuvolalle etsitään korvaavia tiloja. Lääkäripalvelujen saatavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on parantunut. Sekä lääkäreiden että terveydenhoitajien työpanosta on käytetty aiempaa suuremmassa määrin erityisen tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Nuorten mielenterveyspalveluita on kehitetty vahvistamalla perustason osaamista. Alle 20-vuotiaille nuorille on tarjottu ilmainen hormonaalinen ehkäisy 9 kuukauden ajaksi tai ensimmäinen pitkäkestoinen ehkäisy. Lasten terapiapalvelujen konsultaatioiden sekä jalkautuvien ja ennaltaehkäisevien palvelujen määrän kasvu jatkui. Edelliseen vuoteen verrattuna konsultaatioavun määrä lisääntyi 29 prosenttia, jalkautuvat palvelut +14 prosenttia ja ennaltaehkäisevät palvelut +15 prosenttia. Asiakkaiden palaute palveluista on ollut kiitettävää (kouluarvosana 9,2 (N=746)). Lasten terapiapalvelujen tarve on kasvanut, erityisesti lasten mielenterveyspalvelujen kysyntä on jatkunut suurena. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi ja oli vuoden lopulla 4,7 prosenttia alaikäisestä väestöstä. Sosiaalihuoltolain mukaisia varhaisemman vaiheen lapsiperheiden perhesosiaalityön palveluja saaneiden määrä kasvoi noin 22 prosenttia edellisestä vuodesta. Hoitovuorokausien määrä kasvoi ja sitä myötä myös sijaishuollon kustannukset. Kiireellisten sijoitusten kasvu alkoi vuoden 2016 lopulla. Vuonna sijoitettiin kiireellisesti 284 lasta ja nuorta, mikä on noin 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä ulkopaikkakuntalaisia oli 27. Pitkän ajan trendinä uusien huostaanottojen määrä on vähentynyt vuodesta 2010 alkaen. Viime vuonna tehtiin 81 uutta huostaanottoa, kun edellisenä vuonna niitä oli 63. Sijaishuollossa lapsia oli 701 lasta (635 v. 2016). 13
Perustoimeentulotuen päätöksenteko siirtyi Kelan hoidettavaksi 1.1.. Siirto on ollut haasteellinen asiakasprosessin kannalta. Aikuissosiaalityössä tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa sujuvan asiakasprosessin aikaansaamiseksi. Aikuissosiaalityössä on suunnattu työtä yhä enemmän jalkautuvaan ja monialaiseen yhteistyöhön. Asumisen tuen palvelutarve kasvoi ja sen myötä myös kustannukset kasvoivat. Asunnottomien määrä on pysynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla. Asunnottomia oli 564 henkilöä kun edellisenä vuonna heitä oli 570. Pitkäaikaisasunnottomien määrä on laskenut vuosittain, vuonna 2016 heitä oli 199 henkilöä ja vuoden lopussa 153 henkilöä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn AUNE-ohjelman toimenpiteitä on viety käytäntöön. Espoo järjesti vuoden aikana 94:lle ilman huoltajaa maahan tulleelle alaikäiselle perheryhmäkotipalveluita yhdessä kolmen palveluntuottajan kanssa valtion kanssa tehdyin sopimuksin. Alaikäisten ilman huoltajaa maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä väheni vuoden aikana. Asiakkuuksien pääpaino siirtyi perheryhmäkoteihin ja yksin ilman huoltajaa maahan tulleiden ja turvapaikan saaneiden jälkihuollon palveluihin. Maahanmuuttajapalveluiden jälkihuollon piirissä oli 127 nuorta. Paperittomien määrä jäi vähäisemmäksi kuin mitä arvioitiin ennakolta. Aikuissosiaalityö vastasi paperittomien kiireellisten sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä. Tilapäistä kriisimajoitusta ja välttämätöntä kiireellistä tukea ruoan ja lääkkeiden muodossa järjestettiin noin kymmenelle ruokakunnalle. Neuvolatoiminnassa alkoi palvelu paperittomille raskaana oleville naisille ja alle kouluikäisille lapsille kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Maahanmuuttajapalveluiden asiakasmäärä kasvoi 18,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uusista asiakkaista suurin osa on muuttanut itsenäisesti vastaanottokeskuksesta Espooseen turvapaikkapäätöksen saatuaan. Monet turvapaikan saaneet ovat saaneet perheensä pakolaisten perheenyhdistämisen kautta Suomeen. Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten asiakkaiden kasvu näkyy kaikissa perhe- ja sosiaalipalveluissa. Vieraskielisten asiakkaiden osuus on erityisen suuri aikuissosiaalityössä (46,2 prosenttia) ja lasten terapiapalveluissa (30 prosenttia). Myös muissa palveluissa vieraskielisten asiakkaiden määrä on suhteessa kantaväestöön suurempi. Työttömien työnhakijoiden määrä laski ja joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli 12 133, mikä on 15,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yli vuoden työttömänä olleita oli marraskuussa 4 396, mikä on 25,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työmarkkinatuen menot kasvoivat 8,2 prosenttia vuoteen 2016 nähden. Määrärahojen ylitys oli 1,3 milj. euroa. Menojen kasvu aiheutui yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrän 13,4 prosentin kasvusta ja erityisesti pisimpään työttömänä olleiden yli 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrän 27,4 prosentin kasvusta. Pitkäaikaistyöttömille tarjottiin tukea työllistymiseen monialaisissa työllisyyspalveluissa TYP:ssä noin 2 800 asiakkaalle. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 865 asiakasta ja määrä lisääntyi 34 prosenttia. Työllisyyshankkeisiin Työllisyyskonsertti Sello, Työrasti ja Korko korkeaa osaamista yrityksiin osallistui lähes 1 000 asiakasta ja niiden kautta työllistyi 167 ja aloitti opinnot 71 henkilöä. Vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvoi 3,4 prosenttia. Suurinta kasvu oli asumispalveluissa ja henkilökohtaisen avun palvelussa. Asumispalvelujen asiakasmäärä lisääntyi 9,9 prosentilla edellisestä vuodesta. Tuettua asumista vahvistettiin omana toimintana, tuetun asumisen tiimin käynnistyessä alkuvuodesta. Asumispalveluissa tuetun asumisen osuus kasvoi 21,3 prosenttiin. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 17,9 prosenttia. Haukilahden asumisyksikön lisäosa valmistui kevättalvesta ja tarjoaa asumisen palveluja erityisesti ikääntyville kehitysvammaisille. Laitoshoidon purku etenee suunnitelmallisesti. Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaiden määrä väheni 24,3 prosenttia. Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus ja laajennus valmistui loppuvuodesta. 14
Kuljetuspalvelujen järjestämistapaan liittyvän selvityksen valmistelua jatkettiin yhteistyössä Espoo Logistiikan ja Hankintapalvelujen kanssa. Henkilökohtaisen avun palvelussa työnantajamallin sijaismaksajajärjestelmän käyttöönotto siirtyi seuraavaan vuoteen. Omaishoidon tuen asiakasmäärä kasvoi 4,1 prosenttia. Omaishoidon tuessa omaishoitajan lakisääteisten vapaiden aikaista hoitoa järjestettiin ympärivuorokautisena hoitona 34,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vammaissosiaalityön saatavuuden parantamiseksi pilotoitiin uutta ensiarviomallia, joka vakiinnutetaan toimintaan alkuvuodesta 2018. Saatavuus parani hieman loppuvuodesta, mutta edelleen lakisääteisissä käsittelyajoissa pysymisessä on haasteita. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnusluvut, liite 7 Talousarvion toteutuminen 1000 EUR Talousarvio Muutokset/ Korotukset Muutettu TA Toteuma 31.12. Henkilöstömäärä 1 348 HTV 969 Poikkeama Toimintatulot 34 444-8 656 25 788 26 976 1 188 Toimintamenot -232 385-1 225-233 610-235 366-1 756 Toimintakate -197 941-9 881-207 822-208 390-568 Perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä tulosyksikön toimintatulojen ja -menojen tarkastelu on mielekästä tehdä ilman toimeentulotukea, jotta toiminnasta saadaan vertailukelpoinen kuva. Tulosyksikön toimintatulot kasvoivat 7,4 milj. euroa eli noin 41 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulokehyksen kasvu johtuu pakolaisista ja paluumuuttajista saaduista valtionkorvauksista. Muutettuun talousarvioon nähden tulot kasvoivat 2,1 milj. euroa eli 9 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat 5,4 prosenttia edellisvuoden tilinpäätöksestä päätyen 227,7 milj. euroon. Toimeentulotuki mukaan lukien toimintamenot laskivat 13 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulosyksikön kokonaistoimintamenot ovat toimeentulotuki huomioiden 235,4 milj. euroa. Voimassa olevaan talousarvioon nähden menot ylittyivät 1,8 milj. euroa. Yhden milj. euron menokirjaus liittyy toimeentulotuen saatavien poistoihin. Em. kulu ei ole ollut aitoa menoerää. Tulosyksikön suurimmat toimintamenoylitykset johtuivat vammaispalveluista, lasten sijaishuollosta ja työmarkkinatuesta. Vammaispalvelujen suurimmat ylitykset kohdistuvat asumisen ja työ- ja päivätoiminnan ostopalveluihin sekä henkilökohtaiseen avustajatoimintaan. Vammaispalvelujen toimintamenojen kasvu on ollut edelliseen vuoteen verrattuna suurinta omaishoidon tuessa (+18 prosenttia), työ- ja päivätoiminnassa (oma toiminta +14 prosenttia ja ostopalvelut +25 prosenttia) ja henkilökohtaisessa avussa (+10 prosenttia). Kasvua selittää osittain asiakas- ja suoritemäärän lisääntyminen. Lasten sijaishuollon laitoskustannukset kasvoivat sijoitusten lisääntymisen myötä. Ostettavien sijaishuoltolaitosten hoitovuorokaudet lisääntyivät 15 prosenttia vuoden takaiseen. Samaan aikaan kustannukset kasvoivat 14 prosenttia. Työmarkkinatuen menot kasvoivat 1,3 milj. euroa edellisestä vuodesta. Pitkäaikaistyöttömyyden taittuminen ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla työmarkkinatuen menoihin. 15
Edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna toimintakate ilman toimeentulotukea heikkeni 2,1 prosenttia. sijoitettuja lapsia/nuoria 450 400 350 300 250 200 150 100 171 (0,87%) 150 (0,77%) 94 (0,37%) Kaikki sijoitetut lapset/nuoret ikäryhmittäin kum. sijoitettuja vuoden aikana (osuus vuoden lopun väestön mukaan, v. perustuu ennakkotietoon toteutuneesta väestöstä) 354 (2,32%) 328 (2,17%) 102 (0,41%) 102 (0,40%) 315 (2,05%) 176 (0,84%) 368 (2,31%) 160 (0,75%) 107 (0,42%) 385 (2,43%) 185 (0,86%) 131 (0,51%) 0-6 v. 7-12 v. 13-17 v. 50 0 2013 2014 2015 2016 Talousarviomuutokset: Kaupunginvaltuusto vähensi 12.6. perustoimeentulotuen määrärahaa 7 800 000 euroa ja tuloarviota 4 200 000 euroa. 11.12. kaupunginvaltuusto vähensi tuloarviota 5 000 000 euroa ja korotti määrärahoja 5 000 000 euroa. Tuloarvion vähennys kohdistettiin pakolais- ja maahanmuuttajapalveluihin sekä tulosyksikön hallintoon. Määrärahan korotus kohdistettiin työmarkkinatukeen ja vammaisten palveluihin. Kaupunginjohtaja siirsi tulosyksikköön 7.4. palkkatukeen, oppisopimustyöllistämiseen ja Korko-hankkeelle määrärahaa 3 905 000 euroa sekä tuloarviota 543 600 euroa, 7.4. Rekrymallia varten määrärahaa 44 777 euroa, 2.10. kesätyöntekijöiden palkkausmäärärahaa 13 389 euroa sekä 7.12. maahanmuuttajien Rekry-mallia varten määrärahaa 42 454 euroa. Perusturvajohtaja siirsi tulosyksikköön 28.8. viestinnän siirtoon liittyvää määrärahaa 19 040 euroa. 2.4.4 Esikunta Toiminta Talouden ja hallinnon tulosalue jatkoi palvelutuotannon tuen kehittämistä. Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja seurannassa siirryttiin tuotteistukseen perustuvaan toimintamalliin. Henkilöstöyksikkö organisoi uudelleen osaamisen kehittämisen tuen. Vanhusten palveluihin kehitettiin uusi varhaisen tuen työkalu, Esimieskompassi, esimiehille. Kehittämisen tulosalueella (Ketterä) edistettiin sosiaali- ja terveystoimen digitalisaatiota Sote-ohjelman ja projektien avulla. Lisäksi Espoo toimi isäntäkuntana kansalliselle ODA-projektille. Lean-oppien soveltamista tuettiin valmennusten ja koulutusten avulla. Keihäänkärkinä oli visuaalinen johtaminen ja vakioitu työ. Tietojärjestelmien käytön tukeen perustettiin sovellustiimi, jonka työtä Ketterä koordinoi. Esikunnan tunnusluvut, liite 8 16
Talousarvion toteutuminen 1000 EUR Talousarvio Muutokset/ Korotukset Muutettu TA Toteuma 31.12. Henkilöstömäärä 98 HTV 77 Poikkeama Toimintatulot 2 687 0 2 687 2 722 35 Toimintamenot -13 181 28-13 153-11 297 1 856 Toimintakate -10 494 28-10 466-8 576 1 890 Esikunnan tulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Menot alittivat muutetun talousarvion noin 1,9 milj. eurolla, suurinta alitus oli ICT- menoissa ja henkilöstökuluissa. Talousarviomuutokset: Kaupunginjohtaja siirsi 22.11. esikunnan talous- ja hallinnon tulosalueelle innovaatiokilpailun palkkion 500 euroa. Perusturvajohtaja teki päätöksellään 28.8. vakanssien siirrot määrärahoineen esikunnasta vanhusten palveluihin 18 134 euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluihin 19 040 euroa sekä päätöksellään 12.9. vastaavan siirron vanhusten palveluista esikuntaan 8 452 euroa. 2.5 Investointien toteutuminen Sosiaali- ja terveystoimi, koneet ja kalusto 1000 EUR Talousarvio Muutokset/ Korotukset Muutettu TA Toteuma 31.12. Poikkeama Menot 3 025 0 3 025 1 903-1 122 Netto 3 025 0 3 025 1 903-1 122 Kone- ja kalustomenot vuonna olivat 1,9 milj. euroa. Suurimpina kohteina olivat Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen ja Espoon sairaalan varustelu sekä suun terveydenhoidon laitehankinnat. 17
3 Henkilöstökertomus 3.1 Työkykyjohtaminen ja työyhteisöjen pelisäännöt Sosiaali- ja terveystoimessa panostettiin erityisesti työyhteisöjen toimivuuteen, varhaisen välittämisen vahvistamiseen sekä työkykyjohtamisen kehittämiseen ja tukemiseen. Näin me toimimme -pelisäännöt otettiin käyttöön työyhteisöjen toimivuuden tukemiseen ja Espoon työnantajamaineen rakentamiseen. Henkilöstön työhyvinvoinnin kokemuksia seurattiin Tyhypuntari-kyselyllä. Puolet Tyhypuntariin vastanneiden työfiilikset olivat hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla, mikä ei ihan yltänyt asetettuun tavoitteeseen. Työyhteisöt valitsivat Kunta10-työhyvinvointikyselyn tuloksien pohjalta kehittämistoimenpiteitä, joista keskeisimmät kohdistuivat työn hallinnan parantamiseen, asiakasväkivallan ennakoimiseen ja varautumiseen sekä työilmapiirin parantamiseen. Vanhusten palvelujen esimiehet saivat toukokuussa pilottikäyttöön sairauspoissaolojen seurantaan sähköisen järjestelmän. EsimiesKompassi tukee varhaisen välittämisen esimiestyötä. Lisäksi Vanhusten palvelujen esimiehiä tuettiin puheeksi ottamisen ja työkykyjohtamisen valmennuksilla. Käyttöön liittyneet tietotekniset ongelmat haittasivat EsimiesKompassin hyödyntämistä. Terveysperusteisten poissaolojen osalta ei saavutettu kaupunkitasoista tavoitetta (12 päivää / henkilötyövuosi) ja poissaolojen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Henkilöstölle sattui työtapaturmia määrällisesti hieman edellisvuotta vähemmän, mutta sattuneet vahingot aiheuttivat pitempiä sairauspoissaoloja. 18
Usein toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen terveydellisiä syitä selvitettiin Työterveyspalvelujen tehostetuissa terveystarkastuksissa. Moniammatillisessa työryhmässä haettiin kokonaisnäkemystä työntekijän työkyvyn tilanteesta sekä ratkaisuja esim. työhön paluun tueksi tilanteissa, joissa poissaolo oli huomattavan pitkä. Toimialan johtoryhmä otti seurantaan lakisääteisten 30 päivän sairauspoissaoloilmoitusten tekemisen työterveyshuoltoon. Vuoden aikana ilmoitusten tekemisessä päästiin aiempaa paremmalle tasolle. Työterveyspalvelujen järjestämiin työkykyvalmennuksiin osallistui kolmisenkymmentä toimialan työntekijää. 3.2 Osaamisen kehittäminen ja ammatillinen täydennyskoulutus Osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat johtamis- ja kehittämisosaamisen sekä sähköisiin työtapoihin liittyvä osaamisen vahvistaminen. Toimialan esimiehille oli tarjolla kattava kaupunkitasoinen Espoolaisen johtamisen (ESJO) valmennusohjelma. Uutena palveluna esimiehille tarjottiin oman työn tueksi coachausta. Esimiehet ja asiantuntijat osallistuivat kolmeen ulosyksiköiden johtoryhmien yhteiseen johtamisen foorumin sote-jofo-työpajaan. Lisäksi esimiehet osallistuivat koko kaupungin yhteiseen Esimiesareenaan. Kehittämisvalmennusta järjestettiin yksiköiden asiakasprosessien kehittämishankkeisiin Ketteräksi kehittäjäksi valmennusohjelmassa, johon osallistui kahdeksan työyksikköä keväällä ja syksyllä aloitti yhdeksän työyksikköä esimiehineen. Lean -johtamisenkoulutuksia järjestettiin kaksi. Visuaalisen johtamisen käyttöön ottoa ja laajentumista tuettiin valmennuksella. Syksyn aikana käynnistyi HUS:n järjestämä Lean -valmentajakoulutus, johon espoolaisten kouluttautujien lisäksi osallistui kaksi Ketterän valmentajaa pienryhmien ohjaajina. Espoon sotetin lean-osaajien verkoston yhteistyötä ja kehittymistä suunniteltiin yhdessä verkoston jäsenten kanssa. Ketterän kehittämisen festareiden pääteema oli asiakaskokemus. Muita henkilöstökoulutuksen teemoja olivat maahanmuuttoasiat, sähköinen asiointi, tietosuoja, potilasturvallisuus ja työturvallisuusriskien arviointi. Toimialan henkilöstö osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilisiin täydennyskoulutuksiin. Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut, liite 9 19
4 Päätöksenteko Sosiaali- ja terveyslautakunta ohjaa ja valvoo tehtäväalueensa toimintaa valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Lautakunta huolehtii kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta, raittiustyöstä, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, talous- ja velkaneuvonnasta sekä sosiaalisesta luototuksesta. Lisäksi lautakunta huolehtii seudullisesta ympäristöterveydenhuollosta yhteistyössä Kirkkonummen kunnan ja Kauniaisten kaupungin kanssa. Lautakuntaan kuului 13 jäsentä 31.5. asti ja 14 jäsentä 12.6. alkaen. Jäsenet ja varajäsenet 12.6. alkaen Jäsen Saara Hyrkkö, pj. (Vihr.) Kristiina Mustakallio, I vpj. (Kok) Johanna Värmälä, II vpj. (SDP) Hanna Konttas (Kok.) Anna Rukko (Kok.) Jussi Koskinen (Kok.) Pekka Riihimäki (Kok) Teemu Hokkanen (Vihr.) Katja Koskinen (Vihr.) Olli Lehtonen (SDP) Seppo Huhta (Sin.) Gustav Båsk (SFP) Arja Ryynänen (Kesk.) Kaarina Järvenpää (KD) Henkilökohtainen varajäsen Tanja Puhakka (Vihr.) Heikki Seppä (Kok) Tiina Tavio (SDP) Tiina Thure-Toivanen (Kok.) Eliisa Tapio (Kok.) Markus Hanhisalo (Kok.) Pekka Lempiäinen (Kok) Ville Lappalainen (Kok.) Reeta Heino (Vihr) Mika Helander (SDP) Rauli Lamsijärvi (PerusS) Mikaela Wiik (SFP) Inka Silvennoinen (Kesk.) Suoma Karjalainen (PerusS) Jäsenet ja varajäsenet 31.5. asti Jäsen Johanna Värmälä, pj. (SDP) Marika Niemi, vpj. (Kok) Henrik Haapajärvi (SDP) Leo Hiltunen (PerusS/Sit) Teemu Hokkanen (Vihr) Stig Kankkonen (SFP) Hanna Konttas (Kok) Jussi Koskinen (Kok) Pinja Nieminen (Vihr) Johanna Paattiniemi (Kok) Veera Ruoho (PerusS/Sit) Heikki Seppä (Kok) Jaana Wessman (Vas) Henkilökohtainen varajäsen Sari Turkka (SDP) Sari Palojoki (Kok) Yrjö Lyytinen (SDP) Saana Lehto (PerusS/Sit) Henna Ruusu (Vihr) Nina af Hällström (SFP) Pia-Tiina Bjong (Kok) Jukka Pelkonen (Kok) Kimmo Surakka (Vihr) Valto Meriläinen (Kok) Maija Saimalahti (PerusS/Sit) Jani Rämäkkö (Kok) Jukka Karhula (Vas) Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on Mia Laiho (Kok), varaedustajana Ville Lehtola (Kok.) 31.5. asti ja varaedustajana Marika Niemi (Kok.) 12.6. alkaen. Lisäksi lautakuntaan kuului henkilöstön ja nuorisovaltuuston edustaja. Esittelijöinä toimivat perusturvajohtaja ja tulosyksiköiden johtajat. Lautakunta kokoontui 10 kertaa ja teki 82 päätöstä vuonna. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto (31.5. saakka) ja yksilöasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston tehtävänä on seurata palvelujen laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa. Jaostolla on myös mahdollisuus tehdä lautakunnalle ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta, palvelutasosta sekä palvelujen kehittämisestä. Jaostossa on yhdeksän jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston puheenjohtajana toimi Johanna Paattiniemi (Kok). Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kokoontui 2 kertaa ja käsitteli 5 asiaa. 20