TILINPÄÄTÖS 2013 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Kouvolan kaupunki
Sisällys 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 2 2. Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit 2013... 3 2.1 Ympäristötuotot... 4 2.2 Ympäristökulut... 5 2.3 Ympäristöinvestoinnit... 6 3. Taloustietojen vertailu 2009 2013... 7 4. Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla... 9 Yhteystiedot... 9 Taustatietoa... 10 1
KOUVOLAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristötilinpäätöksen tarkoitus Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua mm. taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman mittareiden avulla voidaan arvioida, mitä esim. ilman- ja maaperän suojeluun käytetyillä taloudellisilla panoksilla on saatu aikaan ja miten se näkyy ympäristön tilassa. Taloudellisten panostusten vaikutusta arvioidaan tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa, joka julkaistaan vuosittain kesäkuussa. Ympäristötilinpäätöksen tietoja ympäristömenoista, -tuloista ja investoinneista tarvitaan lisäksi sekä kunnan oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa, talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa, ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä, ympäristöriskien hallinnassa ja tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille. Tässä ympäristötilinpäätöksessä esitetään vuoden 2013 taloudelliset tunnusluvut ja lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista sekä vertailu vuosien 2009-2012 tunnuslukuihin. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on kohdennettu ympäristönsuojelun eri osa-alueille: ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon ja roskaantumiseen, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun, ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Kirjanpitolautakunta on antanut viimeisimmän yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksessä vuonna 2009. Ohjeen lähtökohtana on ollut Euroopan yhteisöjen komission suositus vuodelta 2001. Tässä ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu kyseistä ohjetta. 2
2. Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit 2013 Taulukko 1. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2013. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit 1000 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 42 1105 852 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 7489 6371 5270 Jätehuolto ja roskaantuminen 23 1068 0 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 396 0 Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 Luonnon- ja maisemansuojelu 43 16 782 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 40 524 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 239 188 1401 Yhteensä 7 876 9667 8305 Kuva 1. Kouvolan ympäristötuottojen jakauma 2013. 3
Kuva 2. Kouvolan ympäristökulujen jakauma 2013 2.1 Ympäristötuotot Kuva 3. Kouvolan ympäristöinvestointien jakauma 2013. Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2013 olivat noin 7,9 milj. euroa, joka on 7,4 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Aiempia vuosia selvästi suurempi osuus selittyy Hyvinvointipalvelujen tilaaja-tuottajamallin purkamisesta vuonna 2013, minkä myötä Hyvinvointipalvelujen sisäiset kulut ja tuotot eivät enää näy kunnan toimintakuluissa. Asukasta kohden ympäristötuottoja kertyi 90,6 euroa. Vuoden 2013 ympäristötuotot olivat noin 900 000 pienemmät kuin vuonna 2012. Aiempina vuosina tuottoja on tullut yli miljoona euroa vuosittain ekomaksuista. Kaikki jätehuollon toi- 4
2.2 Ympäristökulut minnot on siirretty vuoden 2013 alusta Kymenlaakson Jäte Oy:lle, minkä vuoksi ekomaksut eivät enää sisälly kaupungin ympäristötilinpäätökseen, ja näin ollen ympäristötuotot näyttävät vähentyneen. Ympäristötuotoista suurimman osan, 95 % muodostivat vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn liittyvät tuotot, joita oli yhteensä 7,5 milj. euroa, mikä on saman verran kuin vuonna 2012. Tuotot muodostuivat yksinomaan jätevesimaksuista. Toiseksi eniten, 3 %, ympäristötuottoja kaupunki sai ympäristönsuojelun edistämisestä, yhteensä 239 000 euroa, mikä koostui katuvalosaneerauksen valtiontuesta, ympäristökoulu Reginan tuloista, peltiromun myynnistä ja projektituista. Luonnon- ja maisemansuojelun tuotot muodostuivat maa-aineslupamaksuista, yhteensä 43 000 euroa, mikä on noin 10 % enemmän kuin vuoden 2012 tuotto. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja 42 000 euroa, mikä koostui katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille sekä teollisuuden osuudesta ilmanlaadun tarkkailussa. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoidosta kaupunki sai tuottoja ympäristölupien ja ilmoitusten käsittelymaksuina yhteensä 40 000, 25 % enemmän kuin vuonna 2012. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyn osalta tuottoja kertyi Keltin maankaatopaikkamaksuista, yhteensä 23 000. Maaperän ja pohjaveden suojelusta ja melun ja tärinän torjunnasta ei kertynyt ympäristötuottoja vuonna 2013. Kaupungin ympäristökulut olivat vuonna 2013 yhteensä 9,7 milj. euroa, mikä on 1,6 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Ympäristökulut kasvoivat noin 800 000 vuoteen 2012 verrattuna. Tulokseen vaikuttivat vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn kasvaneet kulut. Asukasmäärään suhteutettuna ympäristötoimintakulut ja poistot olivat 90,6 euroa/asukas. Kuluista suurin osa (66 %) koostui vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn vaatimista menoista, joita oli yhteensä 6,4 milj. euroa, mikä on noin 800 000 enemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä oli jäteveden puhdistus, josta aiheutui kuluja 3,9 milj. euroa. Viemäriverkon käyttöön ja kunnossapitoon meni 2,5 milj. euroa. Toiseksi suurin ympäristömenoerä oli jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy, jota toteutettiin 1,1 milj. eurolla, mikä on 11 % ympäristökuluista. Summa on pienentynyt edellisvuodesta 200 000 eurolla. Kustannus muodostui yleisten alueiden puhtaanapidosta, vaarallisten jätteiden käsittelykuluista, kymmenen vanhan kaatopaikan jälkihoidosta, roskien siivouksesta sekä kaupungin rakennusten jätehuoltomaksuista (577 000 euroa, mikä on 93 000 vähemmän kuin edellisvuonna). Yleisten alueiden puhtaanapitoon käytettiin noin 240 000, ja vanhoista kaatopaikoista syntyi kustannuksia noin 100 000 euroa. Maankaatopaikan hoitokustannukset olivat 43 000 euroa. 5
Ilman- ja ilmastonsuojelua kaupunki kustansi 1,1 miljoonalla eurolla, mistä suurin osa, 621 000 euroa, muodostui kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien kunnossapidosta. Toiseksi suurin kuluerä, 342 000 euroa, muodostui hiekoitushiekan poistosta ja pölynsidonnasta. Bussipysäkkien kunnossapitokustannukset olivat 45 000 ja ilmanvaihdon suodattimet maksoivat 50 000. Ilmanlaadun ja CO2-päästöjen seurannasta muodostui kuluja 36 000. Ilman- ja ilmastonsuojelun kulut olivat noin 140 000 pienemmät kuin vuonna 2012. Ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin kaupunki käytti hiukan edellisvuotta enemmän, yhteensä 524 000 euroa. Maaperän ja pohjaveden suojelusta syntyi kustannuksia 396 000. Summa koostuu Anttilan ampumaradan puhdistamisesta (387 000 ) sekä maaperätutkimuksista (9 000 ). Ympäristönsuojelun edistämiseen liittyviä kuluja oli edellisvuotta hieman vähemmän, 188 000 euroa. Energiansäästötoimenpiteisiin satsattiin 45 000. Ekotukihenkilöiden työpanosta käytettiin 20 000 verran ja erilaisiin ympäristökoulutuksiin, kuten ruokapalvelujen henkilöstön ympäristöpassiin, kului työaikaa laskennallisesti 40 000 edestä. Ympäristökoulu Reginan kulut olivat noin 33 000. Energiatehokkaita keittiö-, pesula- ym. laitteita hankittiin 30 000 eurolla. Lisäksi kuluja muodostui projektien, kuten Kymenlaakson energianeuvonnan ja Kouvolan uusiutuvan energian kuntakatselmuksen omarahoitusosuuksista. Luonnon- ja maisemansuojelun kuluja ilmoitettiin edellisvuotta hieman vähemmän, 15 500 euroa. Kulut muodostuivat maa-aineslupien viranomaistehtävistä. 2.3 Ympäristöinvestoinnit Melun- ja tärinäntorjunnasta ei muodostunut kuluiksi laskettuja kustannuksia. Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2012 yhteensä 8,3 milj. euroa, mikä on 20,7 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohden laskettuna ympäristöinvestointeja kertyi 96 euroa/asukas. Suurin investointikohde oli jälleen vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, mihin ohjattiin 5,3 milj. euroa, eli 64 % investoinneista. Tästä 3,6 milj. euroa käytettiin viemäriverkostoon ja 1,7 milj. euroa käytettiin jäteveden puhdistuksen investointeihin. Ympäristönsuojelun edistämisen investointi, 1,4 milj. euroa, muodostui katuvalosaneerauksesta. Ilman- ja ilmastonsuojelun investointeihin käytettiin 852 000. Summa koostuu kevyen liikenteen väylien rakentamisesta sekä bussipysäkkien laadun parantamisesta Valkeala-Korialaatukäytävällä. Luonnon- ja maisemansuojeluun investoitiin 782 000, kun Niivermäen alue hankittiin kaupungille. Jätehuollon ja roskaantumisen ehkäisyyn, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ei investoitu vuonna 2013. Investointien korkokuluja ei ole huomioitu. 6
3. Taloustietojen vertailu 2009 2013 Ympäristötilinpäätöksen tilivuodet 2009-2013 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska tietojenkeruu tehdään käsin, ja tietoja on kerätty ja saatu enemmän vuosina 2012-2013 kuin esim. vuonna 2009. Kehittynyt tietojenkeruu selittää osaksi sen, miksi ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit ovat kasvaneet vuosittain. Tietojenkeruun haasteet selittävät myös sen, miksi ympäristökulut nousivat ympäristötuottoja suuremmiksi ensi kerran vasta vuonna 2012. Lisäksi ympäristötuottojen ja -kulujen osuudet koko kaupungin toimintatuotoista ja kuluista näyttävät olleen vuonna 2013 aiempia vuosia pienemmät, koska kunnan kaikkiin toimintatuottoihin ja -kuluihin ei enää sisälly Hyvinvointipalvelujen tilaaja-tuottajamallin sisäisiä tuottoja ja kuluja. Vuosia voidaan alkaa vertailla keskenään, kun tietojenkeruumenetelmä ja kaupungin organisaatio vakiintuvat. Taulukko ja kuva 4. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2013 7
Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2013 2013 2012 Tuotot Kulut Investoinnit Tuotot Kulut 1 000 1 000 1 000 1000 1000 Investoi nnit 1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 42 1105 852 57 1243 162 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 7489 6371 5270 7475 5570 4453 69 3. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 23 1068 0 1132 1308 0 11 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 396 0 0 0 0 5. Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 0 25 470 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 43,41 15,5 782 39 20 0 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 40 524 0 32 497 0 8, Ympäristönsuojelun edistäminen 239 187,95 1401 1 196 2498 Yhteensä 1000 7876 9667 8305 8 736 8859 7583 8 1 Muutos edelliseen vuoteen -10 % 9 % 10 % 7 % 26 % -48 % 17 osina 2009-2013 Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2013 2013 2012 2011 2013 2010 2012 2009 2011 Kulut Investoinnit Tuotot Kulut Investoi Tuotot Tuotot Kulut Kulut Investoin Investoinnit Tuotot Tuotot Kulut Kulut Investoin Investoi Tuotot Kulut Tuotot Kulut Investoin Investoin Tuoto 000 1 000 1 000 1000 1000 nnit 1000 1 0001000 1 000 nit 1000 1 000 1000 1000 1000 1000 nit 1000 nnit 1000 1000 1000 nit 1000 nit 1000 1000 42 1105 1.Ulkoilman- 852 ja ilmastonsuojelu 57 1243 162 65 42 4651105 0852 32 574831243 0162 0 810 65 465 24 0 7489 6371 2. Vesiensuojelu 5270 ja jätevesien 7475 5570 käsittely4453 6903 7489 40236371 9835 5270 5933 747534895570 767 4453 5460 6903 3004 4023 1169 9835 59 23 1068 3. Jätehuolto 0 ja roskaantumisen 1132 1308 ehkäisy 0 1125 23 20811068 9 0 969 113219021308 20 0 946 1125 1879 2081 0 9 9 0 396 4. Maaperän 0 ja pohjaveden 0 suojelu 0 0 0 0 0 396 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 0 0 0 0 0 0 5. Melun 0 ja tärinän torjunta 0 25 470 0 0 0 0 1423 0 0 0 6 25 706470 0 09 0176 1423 43,41 15,5 6. Luonnonsuojelu 782 ja maisemansuojelu 39 20 0 71 43,41 5 15,5 0782 53 39 37 20 0 0 38 71 13 5 0 0 40 524 7. Ympäristönsuojeluun 0 32liittyvät 497 viranomaistehtävät 0 25 40 424 524 0 0 16 32452 497 0 0 29 504 25 424 0 0 239 187,95 8, Ympäristönsuojelun 1401 edistäminen 1 196 2498 3239 59 187,95 3283 1401 0 1 34 196 2498 0 0 36 3 59 0 3283 7876 9667 Yhteensä 8305 1000 8 736 8859 7583 8 192 7876 7057966714550 8305 7 0038 7364038859 1493 7583 6 473 86268 192 7057 1369 14550 7 0-10 % 9 % Muutos 10 % edelliseen vuoteen 7 % 26 % -48 % 17-10 % % 10 % 9 % 875 % 10 % 8 % 7 % 2 % 26 % 9-48 % % 17 % 10 % 875 % 8 Tuot 1000 Taulukko 4. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Tunnusluvut v. v.2010 v.2011 v. 2012 v. 2013 2009 Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 7,4 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, 74 80 93 100 90,6 /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan 1,3 0,8 0,8 0,9 1,6 kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa 87 73 80 101 111 asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan 4,9 4,0 39 14,9 20,7 kokonaisinvestoinneista, % Ympäristöinvestoinnit suhteessa 16 17 166 87 95,6 asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na 103 109 116 98 82 ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, 309918 97285 112648 129238 155688 Jätevesilaitoksen nettotulot/menot 704147 1804515 2488135 423540 697 656 Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, 654320 710345 795489 1357574 912903 Jätehuollon nettotulot/menot, -24968-312072 -311436-302592 -215316 Taustatiedot 8
Asukasmäärä (tuhat asukasta) 88 88 87,5 87,3 86,9 Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) 166784 358010 419553 434543 105947* Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) 604642 809294 894171 944623 623462* Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) 28153 36901 36641 50734 40080 *Luvut poikkeavat huomattavasti aiemmista vuosista, koska hyvinvointipalvelujen tilaajatuottajamalli on purettu. 4. Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osaalueilla Yhteystiedot Vuonna 2012 kaupunginvaltuuston hyväksymä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvien tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain kesäkuussa ilmestyvässä vuosiraportissa. Samassa raportissa analysoidaan ympäristötilinpäätöstä suhteessa ympäristöohjelman tavoitteisiin. Suurin osa ympäristöohjelman tavoitteista etenee haluttuun suuntaan, ja taloudellisia säästöjä on jo aikaansaatu jätehuollossa, kilometrikorvauksissa, paperin kulutuksessa sekä käsipyyhepaperin kulutuksessa. Kaikki Kouvolan kaupungin toimialat toteuttivat ympäristöohjelman tavoitteita edistäviä toimenpiteitä vuonna 2013. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden (32 kpl) toteumat raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä tilinpäätöksessä. Vuonna 2013 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, jätteen synnyn ehkäisyyn, energiansäästöön, ympäristöjärjestelmän kehittämiseen ja ekotukitoimintaan. Kaupunki sai Kymenlaakson Luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon Metso-kohteistaan. Vuoden 2013 toimintaa kuvataan ja analysoidaan tarkemmin ympäristöohjelman vuosiraportissa, joka ilmestyy vuosittain kesäkuussa. Ympäristöohjelma, vuosiraportti sekä CO 2 -raportti ovat luettavissa osoitteessa www.kouvola.fi/ymparistoohjelma Ympäristötilinpäätöksen tietojen kokoamisesta ja raportin laadinnasta vastasivat: - Anna-Riikka Karhunen, ympäristöasiantuntija (anna-riikka.karhunen@kouvola.fi) - Hannu Friman, ympäristönsuojelupäällikkö (hannu.friman@kouvola.fi) - Hanna Meriluoto, taloussihteeri (hanna.meriluoto@kouvola.fi) - Pia Rusanen, taloussihteeri (pia.rusanen@kouvola.fi) - Sirkka Kettunen, maaseutupalvelujen johtaja, (sirkka.kettunen@kouvola.fi) 9
Taustatietoa Yhteistyötahoina ovat olleet kaupungin toimialat ja palvelualueet, jotka ovat ilmoittaneet tietojaan ympäristötilinpäätökseen. Ympäristötaloustietojen keruujärjestelmä Kaupungin taloushallintajärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan ne kerätään edelleen manuaalisesti toimijoilta vuoden lopuksi. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätöksen kattavuus Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja -kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaispalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt (mm. KSS Energia Oy) ja osakkuusyhteisöt (mm. Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Jäte Oy) eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristönsuojelutoimenpiteet on määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaan. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Komission suosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista erottaa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Kaikkia ympäristötaloustietoja ei olekaan saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista vaan ne on osittain arvioitu. Manuaalisesta tietojen keräyksestä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja ja ympäristötoimenpiteet ovat kytkeytyneet kiinteästi toimintaan, joten kaikkia kustannuksia ei ole pystytty ilmoittamaan tai ne ovat arvioita. Menojen ja tulojen suuruusluokka on kuitenkin oleellisinta. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. Ympäristövastuut Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä velvoite, jonka täyttäminen todennäköisesti johtaa taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymiseen pois kirjanpitovelvollisen toiminnan piiristä. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. 10