Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus etenee 4.5.2018 LAPE opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus III: Osallisuuden vahvistaminen opiskeluhuollossa Terhi Pippuri, kehittämiskoordinaattori, YTL
Esityksen sisältö: 1. Toimintasuunnitelman mukainen eteneminen 2. Pilotoinnit /kokeilut 3. Osallisuuden vahvistaminen 4. Integratiivinen työ 5. Kansallisen tason kehittämisen eteneminen 4.5.2018 Terhi Pippuri
1. Toimintasuunnitelman mukainen eteneminen
LAPE lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa on turvallinen, yhteisöllinen toimintakulttuuri Lasten ja perheiden osallisuus ja yhdessä kehittäminen opiskeluhuollossa vahvistuvat Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on helposti saatavilla lapsi- ja perhelähtöisinä kokonaisuuksina Palvelujen painopiste on yhteisissä ja ennaltaehkäisevissä palveluissa ja varhaisessa tuessa Opiskeluhuollossa on laadukkaita ja yhdenmukaisia toimintakäytänteitä Laadukas ja tasalaatuinen opiskeluhuolto vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. 4.5.2018 Terhi Pippuri
Toimintasuunnitelma 2017-2018 2017 2018 Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kysely kehittämisyksiköille Kick off -tilaisuudet Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisryhmä Kuvataan nykytila, vahvuudet ja haasteet sekä hyvät toimintamallit Hyvien toimintamallien vahvistaminen ja levittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen Mallien vaikuttavuuden seuraaminen ja arviointi Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittämisryhmä Kuvataan nykytila, vahvuudet ja haasteet sekä hyvät toimintamallit Hyvien toimintamallien vahvistaminen ja levittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen Mallien vaikuttavuuden seuraaminen ja arviointi Mallien toimeenpanon johtaminen kunnissa Teemakohtaiset työryhmät Kuvataan nykytila, vahvuudet ja haasteet sekä hyvät toimintamallit Hyvien toimintamallien vahvistaminen ja levittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen Mallien vaikuttavuuden seuraaminen ja arviointi Oppimisverkosto I 8.12.2017 Koulutus esimiehille 13.12. 2017 Oppimisverkosto II 1.3.2018 Oppimisverkosto III 4.5.2018 Kysely kehittämisyksiköille Oppimisverkosto IV 8.11.2018 Päätösseminaari 20.11. 2018
Pääkaupunkiseudun kehittäjäkoulut (29), esiopetusyksiköt (18) ja toisen asteen oppilaitokset (10), yhteensä 57 3 esiopetusyksikköä Tiistilä, Lintuvaara ja Kilonpuiston lastentalon eskari 10 perusopetuksen koulua Martinkallio, Aurora, Hansakallio, Kirsti, Lintuvaara, Kilonpuisto, Aarnivalkea, Tiistilä, Lagstad ja Vindängen 2 toisen asteen oppilaitosta Leppävaaran lukio, Omnia 8 esiopetusyksikköä Kielikylpy Grani Språkbad, Metsämajan päiväkoti, Pikku Akatemia, Sansinpellon päiväkoti, Daghemmet Grankotten, Kasabergets daghem, Folkhälsans Barnträdgård, Stiftelsen Bensows daghem, Lyan 4 perusopetuksen koulua Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulu, Granhultsskolan, Hagelstamska skola 2 lukiota Kauniaisten lukio, Gymnasiet Grankulla samskola 3 esiopetusyksikköä Aurinkokiven toimintayksikkö, Solkikujan toimintayksikkö, Simpukan toiminta-yksikkö 7 perusopetuksen koulua Havukoski, Itä-Hakkila, Lehtikuusi, Martinlaakso, Kytöpuisto, Aurinkokivi, Helsinge skola 2 toisen asteen oppilaitosta Vaskivuoren lukio, Varia 2 esiopetusyksikköä Koskentorin esiopetus, Prästgårdsbackens daghem 3 perusopetuksen koulua Kirkkoharjun koulu, Kartanonrannan koulu, Winellska skolan 2 toisen asteen oppilaitosta Porkkalan lukio, Kyrkslätts gymnasiet 4.5.2018 2 esiopetusyksikköä Leipurin päiväkodin eskariesiopetusryhmä, Päiväkoti Katajanokka 5 perusopetuksen koulua Arabian peruskoulu, Tahvonlahden ala-asteen koulu, Jakomäen peruskoulu, Oulunkylän ala-aste, Östersundom skola 2 toisen asteen oppilaitosta Etu-Töölön lukio, Stadin ammattiopisto Terhi Pippuri
Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisryhmä Pj. Merja von Schantz, vastuusuunnittelija Christine Söderek Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittämisryhmä Pj. Merja von Schantz, vastuusuunnittelija Terhi Pippuri Työryhmä 1: Yhtenäinen palvelupolku ja mielenterveyspalvelujen integraatio Vastuusuunnittelijat Kati Wilska-Seemer ja Petra Korkiakoski Työryhmä 2: Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret Pj. Mia Kivioja, vastuusuunnittelija Kati Wilska-Seemer Työryhmä 3: Asiakaspalautteen hyödyntäminen Pj. Mikko Suonsyrjä, vastuusuunnittelija Juulia Lahdensuo Työryhmä 4: Sähköiset menetelmät opiskeluhuollossa Pj. Minna Lahdensivu, vastuusuunnittelija Sari Niemi 4.5.2018 Terhi Pippuri
2. Pilotoinnit /kokeilut
Toimintamallien ja kehittämisideoiden pilotointi Sovittujen toimintamallien pilotointi Arviointi lapset, nuoret, perheet, ammattilaiset Kokemusten ja arviointien perusteella toimintamallien muokkaaminen ja mallintaminen Yhteisesti sovittuja toimintamalleja käyttöön kuntiin ja yksiköihin Kehittäjäyksiköt valitsevat, mitä haluavat pilotoida, testata, kehittää yhdessä Ohjaava kehittäjäryhmä hyväksyy pilotoitavat mallit Kehitetään toimintamalleja Ohjaavalle kehittäjäryhmälle raportoidaan pilotointien etenemisestä sekä saaduista kokemuksista ja arvioinneista Yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta opiskeluhuollon käytänteisiin Ohjaava kehittäjäryhmä hyväksyy mallit, joita lähdetään levittämään ja juurruttamaan 4.5.2018 Terhi Pippuri
Näitä pilotoidaan /kokeillaan Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yksilökohtainen opiskeluhuolto Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen Opiskeluhuollon vuosikello Kaikkien 7. -luokkalaisten ja lukion 1. vuosikurssin opiskelijoiden hyvinvointikeskustelu syyslukukauden aikana pienissä ryhmissä Kulttuurien moninaisuus: Monitoimijainen alueellinen vanhempainilta maahanmuuttajataustaisille vanhemmille Verkkokoulutus kulttuurien ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen liittyen Sähköisten menetelmien hyödyntäminen: Opiskeluhuollon sähköinen asiakaspalaute (yhteisöllinen ja yksilökohtainen) Koulu- ja luokkayhteisöjen sähköiset hyvinvointikyselyt Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen sähköisiä menetelmiä hyödyntäen Opiskeluhuollollinen polku Konsultaatiokäytänteet koulun rakenteissa Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työn vaikuttavuuden arviointi Opiskeluhuollon toimijoiden (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) yhteistyön tehostaminen Monitoimijainen arviointi Kulttuurien moninaisuus: Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja huoltajien Hyvä alku tapaamiset Sähköisten menetelmien hyödyntäminen: Sähköiset yhteydenottotavat opiskeluhuollon toimijoihin 4.5.2018 Terhi Pippuri
Pilotin/mallin nimi: Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työn vaikuttavuuden arviointi yhteistyössä lapsen/nuoren ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa Yhteyshenkilö: Juulia Lahdensuo, juulia.lahdensuo@hel.fi Lyhyt kuvaus pilotista/kokeilusta: Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työn vaikuttavuuden arviointi yhteistyössä lapsen /nuoren ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Arviointi tehdään asiakkuuden alussa ja lopussa. Lisäksi lopussa arvioidaan koettua saatua apua. Arvioinnissa arvioidaan lapsen/nuoren hyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten koulunkäyntiä ja oppimista, ihmissuhteita, mielen hyvinvointia, terveyttä sekä arjen hallintaa. Arvioinnin on tarkoitus toimia työvälineenä antaen samalla tietoa asiakkuuden vaikuttavuudesta. MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymyk set MITÄ SITTEN? Juurruttaminen Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työn vaikuttavuudesta on saatavilla tällä hetkellä niukasti tietoa. Jatkossa työn vaikuttavuuden arviointi osana asiakasprosessia, kun asiakkaan ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa arvioidaan asiakkaan hyvinvointiin liittyviä teemoja. Arviointi asiakkuuden alussa ja lopussa tuottaa tietoa asiakastyön vaikuttavuudesta. 4.5.2018 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon vaikuttavuutta arvioidaan tällä hetkellä hyvin niukasti. Osassa asiakastietojärjestelmistä (esim. Aura) on mahdollista tehdä arviointi työn vaikuttavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta asiakkuuden jälkeen. Arviointi on kuitenkin kapea ja subjektiivinen työntekijän tekemä arvio. Mallia on työstetty työryhmässä ja mallin suunnittelussa on hyödynnetty tutkimustietoa ja jo valmiita malleja. Malli pilotoitavana /kokeiltavana kehittämisyksiköissä. Pitäisikö pilotti ottaa vakituiseksi työkäytännöksi? Kyllä ei, kyllä, muutoksin, miten? Mikäli malli koetaan käyttökelpoiseksi ja työn kannalta hyödylliseksi, on hyvä miettiä mahdollisuutta integroida malli pkseudulla laajasti käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään (Aura). Mallia on myös mahdollista käyttää manuaalisesti. Juulia Lahdensuo
Ohjeet arviointityökalun käyttöön Arviointi toteutetaan yhdessä lapsen tai nuoren ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa Arvioitavat teemat: koulunkäynti ja oppiminen, ihmissuhteet, mielen hyvinvointi, terveys, arjen hallinta Arviointityökalua käytetään suunnitelmallisissa asiakasprosesseissa (esim. tukikäynnit, interventiot, tutkimusjaksot) Arviointi toteutetaan hyödyntäen asteikkoa 1-10 Hyvinvointi-lomakkeelle (1=negatiivisin luokitus ja 10=positiivisin luokitus) asiakkaan subjektiivinen arvio, olennaista työskentelyn aikainen muutos Arviointi toimii sekä arviointityökaluna että työn vaikuttavuuden mittarina Arviointi toteutetaan työskentelyjakson alkaessa että uudelleen lopussa, tarvittaessa voidaan tehdä myös asiakkuuden välissä (mikäli tarve seurata tiiviimmin) 4.5.2018 Juulia Lahdensuo
Pilotin/kokeilun nimi: Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien Hyvä alku -tapaamiset Yhteyshenkilö: Kati Wilska-Seemer kati.wilska-seemer@espoo.fi Lyhyt kuvaus pilotista/kokeilusta: Opettaja tapaa työparin kanssa vähintään kaksi kertaa yksikössä aloittavan uuden maahanmuuttajataustaisen opiskelijan huoltajiensa kanssa suunnitelmallisesti. MITÄ? Mitä kokeilulla halutaan muuttaa MIKSI? Nykytila MITEN TOTEUTETAAN? Toimenpiteet MITEN ARVIOIDAAN? Arviointikysymykset MITÄ SITTEN? Juurruttaminen Vanhempien ja opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus suomalaisessa koulutus- ja palvelujärjestelmässä lisääntyvät. Ammattilaisten ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja opiskelijoiden välinen yhteisymmärrys ja luottamus lisääntyy. Vanhemmat ja opiskelijat saavat tietoa koulunkäynnin, opiskelun ja hyvinvoinnin moniammatillisesta tuesta konkreettisesti työparimallin avulla. Maahanmuuttaj a-taustaisten opiskelijoiden vastaanotto esiopetuksessa / perusopetuksessa/ toisella asteella ei toteudu tasalaatuisesti Tapaamiset toteutetaan opettajan sekä sopivan ja saatavilla olevan työparin (mm. terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi erityisopettaja, oppilaanohjaaja, S2-opettaja, oman äidinkielen opettaja, ammattilainen yksikön ulkopuolelta) kanssa. Myös opiskelijan/huoltajan toiveita kysytään työparin valinnassa. Keskustelut toteutetaan Lapessa mallinnetun keskustelurungon mukaisesti. Jos luokkaan tulee yhtä aikaa paljon maahanmuuttajataustaisia, osa keskusteluteemoista voidaan käsitellä ryhmätapaamisessa. Pilotoinnin tarkoituksena on kokeilla kehitettyä mallia ja pilotoinnista saatavan palautteen perusteella mallia muokataan tarvittaessa. Ohjeet tapaamisiin ja kuvaus suositellusta toimintavasta jaetaan kunnille/yhteisille Lape-tuotossivuille. 4.5.2018 Kati Wilska-Seemer
Hyvä alku tapaamiset käytännössä Tapaamisten ajoitus ja tavoitteet Hyvä alku-tapaaminen 1: Mahdollisimman pian opiskelijan aloittamisen jälkeen. Tutustuminen ja luottamuksen luominen sekä yksikön käytänteiden esittely. Hyvä alku tapaaminen 2: Noin 1-2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta Katsaus lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä varmistaa yhteydenpidon sujuvuus: Tuemme yhdessä lapsen oppimista ja hyvinvointia. Lisätapaamiset tarpeen mukaan. Tapaamisissa annetaan suullinen ja mielellään myös kirjallinen kutsu tuleviin yksikkökohtaisiin ja alueellisiin vanhempainiltoihin ja kahviloihin, mikäli näitä on tiedossa. Keskusteluteemat Koulunkäynti ja opiskelu sekä huoltajien rooli näiden tukemisessa - Lapsen/nuoren vahvuudet ja tuen tarpeet - Yksikön käytänteet sekä tietoa oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta - Yhteydenpito - Oman äidinkielen ja S2- kielen oppimisen merkitys Perhetilanne ja perheen verkosto Lasten kasvatus Suomessa ja muualla Tulevaisuuden odotukset/toiveet Näiden tueksi Hyvä alku keskustelurungot 4.5.2018 Kati Wilska-Seemer
3. Osallisuuden vahvistaminen
LAPE-opiskeluhuolto toimenpiteet 1. Benchmarkataan (arvioidaan ja mallinnetaan vertaillen) yhteisiä yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimintamalleja. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia yhteisöllisen oppilashuoltotyön malleja otetaan käyttöön kunnissa. 2. Benchmarkataan yhteisiä yksilökohtaisen oppilashuollon toimintamalleja. Varmistetaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon lain mukaiset toimintatavat. 3. Kehittämistyössä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Koulun roolia vahvistetaan heidän vanhempiensa tärkeänä linkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan. 4. Mallinnetaan varhaiskasvatus-, esiopetus-, koulu- ja oppilaitosympäristöön sopivia varhaisen tuen käytänteitä sekä luodaan yhtenäinen palvelupolku yhteistyössä peruspalvelujen, perhekeskuksen sekä erityis- ja vaativamman tason palvelujen kanssa. 5. Kehitetään mielenterveyspalvelujen integraatiota. Oppilashuollon palveluita tuetaan oikeaaikaisilla kouluihin jalkautuvilla mielenterveyteen liittyvillä perus- ja erityispalveluilla huomioiden asiakkaiden osallisuus ja digitaaliset mahdollisuudet. 6. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa kehitetään malleja systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamiseen. 7. Suunnitellaan ja vakiinnutetaan lasten, nuorten ja vanhempien osallistumistavat oppilashuoltotyön suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen. 4.5.2018 Terhi Pippuri
Osallisuutta, osallistumista vai osallistamista? Osallisuus (engl. inclusion tai social engagement) kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön tai mukanaoloon yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa kysymys kuulumisesta johonkin merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana Osallistuminen (engl. participation) kolme ulottuvuutta: sosiaalinen, toiminnallinen ja kansalaisosallistumisen ulottuvuus - osallistuminen on mahdollista vain silloin kun toiminnassa on mukana useita ihmisiä - osallistuminen on lähtökohtaisesti aktiivista toimintaa - osallistuminen nähdään mahdollisuutena yhteisten asioiden hoitamiseen Osallistaminen Käsitteeseen liittyy ajatus kansalaisesta passiivisena osallistujana, jota kehotetaan tai vaaditaan osallistumaan joihinkin toimintoihin, esimerkiksi yhteiskunnallisiin hankkeisiin tai muihin toimenpiteisiin 4.5.2018 Terhi Pippuri
Opiskelijoiden ja huoltajien osallistaminen (kehittämisyksiköille tehty kysely 9-10/2017) Otamme huomioon huoltajien toiveet vanhempainiltojen järjestämisestä ja toteuttamisesta 21,1 44,7 34,2 Keräämme huoltajilta muutoin tietoa yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä varten 29 31,6 39,5 Pyydämme huoltajia mukaan oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin 41 23,1 35,9 Keräämme opiskelijoilta muutoin tietoa yhteisöllisestä opiskeluhuoltotyötä varten 13,2 31,6 55,3 Pyydämme opiskelijoita mukaan oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin 34,2 18,4 47,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Emme juuri lainkaan Satunnaisesti Säännöllisesti ja suunnitelmallisesti 4.5.2018 Terhi Pippuri
Miten voisimme parhaiten vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa? Osallisuuden mahdollistavat rakenteet Osa huoltajista ja opiskelijoista haluaisi ehkä kommentoida keskeneräistäkin opiskeluhuollon suunnitelmaa Mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Ottaa heidät aidosti mukaan jo suunnitteluvaiheessa kumppaneina, kysyä heidän mielipiteitään ja ottaa ne huomioon. Kouluyhteisöjen rakenteisiin yhteisiä kehittämis-, arviointi- ja suunnittelutilaisuuksia Opettajille koulutusta huolen puheeksiotosta ja tukea huoltajille soittamiseen (kynnys on toisella asteella KORKEA) Tiedottaminen Aktiivinen tiedottaminen, esim. Wilman kautta säännöllisesti esim. opiskeluhuollon esittely lukuvuoden alkaessa, ja muistutus vaikka jaksottain. Vanhempainilloissa esittäytyminen ja keskustelu, sekä mahdollisuus ihmetellä ääneen Opiskeluhuoltosuunnitelmasta tiedottaminen (helposti saataville yksikön nettisivuille) Opiskeluhuolto-käsitteen avaaminen ja keitä opiskeluhuoltoryhmään kuuluu Toimiva sähköinen yhteydenpitojärjestelmä, joka on käytössä sekä peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa yhteydenpito huoltajiin on työlästä, sillä ainoa tapa on soittaa yhdelle huoltajalle kerrallaan. 4.5.2018 Jatkuva vuoropuhelu Avoimella, yhteisellä keskustelulla Yhteiset opiskeluhuoltoaamu- tai iltapäivät kouluilla Opiskelijat ja huoltajat tapaamaan opiskeluhuoltoihmisiä esim. kahvin ja yhteiskeskustelun merkeissä. Luomalla mahdollisuuksia kohdata opiskelijoiden ja huoltajien kanssa vapaan keskustelun ja ajatusten vaihdon merkeissä. Opiskeluhuoltoryhmän kokoukset Oppilaiden kuuleminen YHR:ssä tai luokissa ennen YHR-käsittelyä on tärkeää Säännölliset laajennetut YHR-tapaamiset, joissa mukana myös vanhempien ja opiskelijoiden edustajia
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden lisääminen Kulttuurinen kompetenssi ja kulttuurisensitiivisyys Aidon osallisuuden mahdollistaminen ja varmistaminen Kutsuminen mukaan kaikkeen yksikön toimintaan ja Kutsuminen koulun toiminnan tapahtumiin, joissa suunnitteluun ja osassa voi olla kehittämiseen teemana monikulttuurisuuden juhlistaminen Kielitietoisuus toimintakulttuurissa Monikulttuurisuuden esillä pitäminen arjessa Hyvä alku - tapaamiset Mahdollisuus harrastaa yksikön tiloissa Luottamuksen luominen arvostavilla kohtaamisilla Työntekijöitä ja kontakteja yksikön entisiin opiskelijoihin eri kieli- ja kulttuuriryhmistä Vanhempien kurssit ja koulutus yksikössä esim. Wilma-koulutus, kielikurssit Tiedonkulun ja ymmärtämisen varmistaminen 4.5.2018 Kati Wilska-Seemer
4. Integratiivinen työ
Integratiivinen työ LAPE-kehittämisessä INTEGRATIIVISEN TYÖN OSA-ALUEET Asiakastyöhön liittyvä konsultaatio Eri toimijoiden yhdessä työskentely Ilmiöpohjainen konsultaatio Koulutus Asiakastyö toisen toimijan toimipisteessä Integratiivisen työn tavoitteena: - lisätä palveluita lasten ja nuorten kasvuympäristössä - lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä huomioiden lasten ja perheiden kokonaistilanne - vahvistaa peruspalveluita 4.5.2018 Kati Wilska-Seemer
Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus Perhekeskuspalvelut: - Sosiaalityö ja ohjaus - Perhetyö ja kotipalvelu - Kasvatus- ja perheneuvonta - Lasten terapia- ja kuntoutuspalvelut - Lääkäripalvelut - Neuvolan psykologipalvelut - Eroauttamisen palvelut Osaamis- ja tukikeskus Lastensuojelu Vammaispalvelut Psykiatrinen esh Somaattinen esh Etsivä nuorisotyö (Vamos, Kipinä) SPR:n turvatalo Erityistason palvelut Nupoli, Nuppi, Nuorten hyvinvointiasema, Helsinki Missio, Nuorisoasemat HYKS Varhain Poikien talo, Tyttöjen talo Maahanmuuttajapalvelut Yksilökohtainen opiskeluhuolto Tiedon kulku, konsultaatiot, yhteistyö Kohdennetut peruspalvelut Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kolmiportainen tuki Ohjaamo Terveysasema Liikuntatoimi Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhekeskuspalvelut: - Äitiys- ja lastenneuvola - Suun terveydenhuolto - Kohtaamispaikat ja avoin varhaiskasvatus - Järjestöjen ja seurakuntien palvelut Yhteisöllinen opiskeluhuolto Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus Universaalit peruspalvelut
Kehitteillä olevat integratiiviset menetelmät ja työtavat Lapsen oppimisen ja kehityksen pulmien konsultaatio Geneerinen arviointimittari Varhaintyöskentelymallin kehittäminen Erityis- ja vaativin taso /HUS Perhekeskuksessa alueellisia kokeiluja /pilotteja Erityis- ja vaativin taso /sosiaalihuolto Kouluun jalkautuva traumaattisten lasten perhekuntoutusmalli Asiakkaan itsearviointityökalu monitoimijaisen arviointimallin edelleen kehittelyä Arviointimenetelmien yhdenmukaistaminen Koulukieltäytymiskysely Opiskeluhuolto Monitoimijainen alueellinen maahanmuuttajataustaisille suunnattu vanhempainilta Koulun ja oppilaitoksen läheteprosessi Erikoissairaanhoidon pyynnöt 4.5.2018 Kati Wilska-Seemer
5. Kansallisen tason kehittäminen
Poimintoja kansallisen tason kehittämisen etenemisestä Opiskeluhuoltoryhmien työskentelyn mallintamistyö on käynnistetty - Työtä vie eteenpäin THL:n ja OPH:n edustajista koottu ydinryhmä sekä maakunnista koottu asiantuntijaverkosto - Työn tavoitteeksi on määritelty kirjallinen opas hyväksi opiskeluhuoltoryhmän toimintamalliksi - Työskentely on sovittu käynnistyvän perusopetuksesta ja laajenevan myöhemmin toiselle asteelle ja esiopetukseen - Lisätietoja www.innokyla.fi Opiskeluhuoltoryhmän kansallinen työskentelymalli (LAPE) Opiskeluhuollon kuraattoreille ja psykologeille suunnattu kysely Kiusaamisen ehkäisyn ja koulurauhan työryhmän esitykset julkaistu 4.5.2018 Terhi Pippuri
Kiitos! #lapemuutos #pkslapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut socca.fi/kehittaminen/lapsen_paras_-_yhdessa_enemman_-hanke Kehittämiskoordinaattori, YTL Terhi Pippuri @PippuriTerhi terhi.pippuri@espoo.fi 043 827 2471