Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Transkriptio

1 Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

2 Miten muutosta lasten ja perheiden palveluissa toteutetaan? Lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja tarpeenmukainen, kustannusvaikuttava tuki, palveluiden yhteensovittaminen ja toimijoiden kumppanuudet Keskitetty ohjaus vahvistuu: stm, thl, okm Maakunnalliset Lape muutoshankkeet käynnistyvät 2/2017 Lape muutoshankkeessa ja EP sote hankkeessa toimivat ryhmät sekä maakunnallinen ja kunnalliset Lape-ryhmät tukevat muutoksen toteutumista Lape muutosagenttien ja hankekoordinaattoreiden verkostot

3 Maakunnallinen muutostyö Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (vn:n hyväksymä asiakirja) Ohjausryhmä + jaostot 1. Maakunnallisen ja kansallisen muutostyön valmistelu LAPEn hankesuunnitelma Teemakohtaiset toimeenpanosuunnitelmat sekä tiivistelmät Valtionavustuksen hakuprosessi Hakuaika Tuki- ja verkostoitumisseminaarit Verkkoklinikat Päätökset 12/2016 Työpajaprosessit syksy 2016 mallinnoksia suunnitelmien perusteella: a) matalan kynnyksen palvelut/verkosto b) Erityistason palvelut/verkosto c) Toimintakulttuuri (kevät 2017) Koulutustarpeiden kartoittaminen ja täydennyskoulutusten toimeenpanosuunnitelman laatiminen Muutosagentit (18 + 1); päätökset sekä valmennus Toimintakulttuurin muutos Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen/ nuoren hyvinvoinnin tukena Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Kansallisesti johdettu arviointi käynnistyy vuoden 2017 alussa ja muodostaa pohjan johtopäätöksille Maakunnallisen kehittämistyön tuki, seuranta ja arviointi Muutosagentit Kuntien ja maakuntien LAPE-ryhmät ja ohjaavat ja koordinoivat muutostyötä maakunnan ja kunnan sisällä Muutostyötä tukeva koulutus ja valmennus Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen ja oppimisverkostot Kansallinen kehittämistyö Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuuri tietopohjan vahvistaminen, yhteinen teoreettinen perusta ja lapsikäsitys Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja johtaminen Lapsi- ja perhepolitiikan hallinnonalarajat ylittävän verkostojohtamisen kehittäminen, maakunnan ja kunnan uuden rajapinnan edellyttämän ohjauksen kehittäminen, Toimintarakenteet ja käytännöt järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle maakunta- ja kuntatasolla Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Johtopäätökset Valtioneuvoston periaatepäätökset Kehittämistyö jatkuu Viestintä: STM, OKM, ja THL sekä maakunnan muutoshankkeet Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen työpajan päätösseminaari Yhdessä eteenpäin materiaali LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy. Hanne Kalmari, sosiaali- ja terveysministeriö STM

4 LAPE kärkihankkeen maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva toimintakulttuuri (STM) Perhekeskus toimintamalli (STM) 18 maakuntaa Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena (OKM) 13 maakuntaa 11 maakuntaa Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen (STM) 16 maakuntaa Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen työpajan päätösseminaari Yhdessä eteenpäin materiaali / Marjaana Pelkonen STM ja Arja Hastrup THL

5 INTEGRATIIVISEN TYÖSKENTELYN PERUSMALLI Yhteen sovittava monialainen, maakunnallinen johto Lapsen ja perheen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden monitoimijainen arviointi & Palvelusuunnitelma & Monitoimijaisen vastuutiimin perustaminen & Tukiprosessien käynnistäminen Aikuisten sosiaalipalvelut, esim. päihdepalvelut, taloudell.tuki Aikuisten erityistason terveyspalvelut, esim. psykiatria Lapsen psykiatrinen tai somaattinen hoitojakso Tuki osaamis- ja tukikeskuksesta vaativaa osaamista edellyttävään työskentelyyn, esim. vaikea erokonflikti Lapsen suojelun prosessi: Seuraa lapsen turvallisuuden toteutumista ja reagoi siihen, voi sisältää erilaisia turvaamistoimia, palveluja ja tukitoimia Vastuutiimi seuraa ja arvioi lapsen ja perheen tilannetta ja avunsaantia Perheen arjen kannattelun ja lähituen prosessi: Olennaista pysyvyys, tuttuus, luottamus. Tuo matalalla kynnyksellä lähitukea arkeen (esim. perhetyö ja muut shl:n mukaiset palvelut) Perustason palvelut lapsen ja perheen tukena: mm. neuvola, varhaiskasvatus, koulu Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen työpajan päätösseminaari Yhdessä eteenpäin materiaali Vertikaalisen integraation näkökulmia: erityistason ja matalan kynnyksen palveluiden yhteensovittaminen/ Mia Tapiola THL

6 Esimerkki: Lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut uuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristössä Alle kouluikäiset, kouluikäiset Perhekeskustoimintamalli: neuvola, perhetyö, kotipalvelu, erotilanteen palvelut, parisuhteen tuki, vanhemmuuden tuki, varhaiskasvatus, vertaistoiminta (järjestöt, seurakunnat), vapaaehtoistyö; kotouttaminen/maahanmuuttajaperheiden tuki Sähköiset palvelut, jalkautuvat ja konsultoivat erityisen tuen palvelut Kouluikäiset Kouluun kiinnittyvät hyvinvointipalvelut: opiskeluhuollon palvelut (kouluterveys, kuraattori, psykologia, yhteisöllinen ja yksilöllinen), kiusaamisen ehkäisy, jalkautuvat ja konsultoivat erityispalvelut, lasten harrastamisen tuki (liikunta, kulttuuri) nuorisotyö, vanhemmuuden tuki Myös sähköiset palvelut Nuoret Ohjaamo -palvelut: Nuorten palveluiden kokonaisuus, mielenterveydestä ammatinvalinnan ohjaukseen ja työllistymisen tukeen (myös TEM ja KELA) Sähköiset palvelut Kaikenikäiset Erityisen tuen ja vaativimmat palvelut sekä niiden osaamis- ja tukikeskukset (5 alueella) Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen työpajan päätösseminaari Yhdessä eteenpäin materiaali LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy. Hanne Kalmari, sosiaali- ja terveysministeriö STM

7 Kenelle Mitä Kuka Miten Muutosagentit - Kehittämiskokonaisuudet ja substanssit - Juurruttaminen - LAPE -tavoitteet - Muutoksen johtaminen - Sote-valmistelu THL + STM + Toimeksianto (Muutosjohtaminen) Kuntaliitto Vertaistuki, verkostot Kuntaliiton SOTEverkosto Hankkeiden projektijohtajat - Projektin seuranta ja hallinta - Yhdessä tehty itsearviointi - Kehittämiskokonaisuudet ja substanssit STM ja THL (selkeät roolit) Vertaistuki ja verkostot Pysyvä virkamiesjohto - Johtaminen, resurssit ym. - Kehittämiskokonaisuudet ja oleelliset asiat substanssissa erityisesti yhteisesti kehitettävät kokonaisuudet (vertikaalinen integraatio, tieto- ja verkostojohtaminen, LNP kokonaisuus) - Miten turvataan osallisuus kehittämisessä ja palvelujen johtamisessa - Johtajan oma tehtävä muutoksessa STM ja THL (Selkeät roolit) Maakuntakohtaiset käynnit Ennakointifoorumi Poliittiset päättäjät - Sitouttaminen kehittämiseen ja pysyvään muutokseen AVI Lähde: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Matalan kynnyksen työpajan päätösseminaari Yhdessä eteenpäin materiaali / Marjaana Pelkonen STM ja Arja Hastrup THL

8

9