Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena - Mitä saimme yhdessä aikaan?

Transkriptio

1 Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena - Mitä saimme yhdessä aikaan? Oppimisverkostotilaisuus IV

2 LAPE-opiskeluhuolto - kehittämiskokonaisuuden tavoitteet 1. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen turvallinen, yhteisöllinen koulu 2. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittäminen tukea ja apua tarpeenmukaisesti ja varhaisesti 3. Malli systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamiseen osallisuus ja yhdessä kehittäminen Laadukas ja tasalaatuinen opiskeluhuolto vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa.

3 LAPE-opiskeluhuolto pähkinänkuoressa Syksy Toimintasuunnitelma - Projektiryhmä kasaan - Kysely kehittämisyksiköille (57) kehittämiskohteet - Kehittämis- ja työryhmien kokoaminen hankekunnista ja kaikilta koulutusasteilta - Kuntakohtaiset Kick off tilaisuudet Oppimisverkostotilaisuus I: Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämien Iltapäiväseminaari esimiehille Kevät Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintamallien arviointi, mallinnus ja pilotointi Oppimisverkostotilaisuus II: Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittämien Oppimisverkostotilaisuus III: Osallisuuden vahvistaminen opiskeluhuollossa Syksy Pilotoinneista saatujen palautteiden perusteella toimintamallien edelleen kehittäminen - Valitaan hankekuntiin juurrutettavat toimintamallit yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta - Raportointi Opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö - kutsuseminaari Takaisin kouluun Back to School, Interventiot koulupoissaoloihin seminaari Yhteisestä työstä hyvinvointia -opiskeluhuollon ajankohtaispäivä Oppimisverkostotilaisuus IV: Kehittämisen hedelmät ja katseet tulevaan

4 Toimenpiteet ja työryhmät Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisryhmä Työryhmä 2: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opiskeluhuolto 1. Arvioidaan ja mallinnetaan vertaillen yhteisiä yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalleja 2. Arvioidaan ja mallinnetaan vertaillen yhteisiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintamalleja 3. Kehittämistyössä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet 4. Mallinnetaan varhaiskasvatus-, esiopetus-, koulu- ja oppilaitosympäristöön sopivia varhaisen tuen käytänteitä sekä luodaan yhtenäinen palvelupolku 5. Kehitetään mielenterveyspalvelujen integraatiota Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittämisryhmä Työryhmä 1: Yhtenäinen palvelupolku ja mielenterveyspalvelujen integraatio Työryhmä 4: Sähköiset menetelmät opiskeluhuollossa 6. Kehitetään malleja systemaattisen asiakaspalautteen ja asiakashyödyn mittaamiseen 7. Suunnitellaan ja vakiinnutetaan lasten, nuorten ja vanhempien osallistumistavat opiskeluhuollon suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen Työryhmä 3: Asiakaspalautteen hyödyntäminen

5 Kehitetyt toimintamallit Yhtenäisiä toimintamalleja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon - Opiskeluhuollon vuosikello luokkalaisten ja toisen asteen 1. vuosikurssin opiskelijoiden hyvinvointikeskustelut - Vanhempaintiimitoiminta Yhtenäisiä toimintamalleja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon - Opiskeluhuollollinen polku - Opiskeluhuollon konsultaatiokäytänteet - Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen - Arviointityökalu kuraattorin ja psykologin asiakastyöhön - Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit Kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen - Monitoimijainen ja monikielinen alueellinen vanhempaintilaisuus - Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien Tervetuloa! tapaamiset Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen - Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely - Sähköiset yhteydenottotavat opiskeluhuollon toimijoihin - Hyvinvointikyselyjen toteuttaminen sähköisesti oppilaitoksissa - Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen sähköisiä menetelmiä hyödyntäen Toimintamallit löytyvät netistä:

6 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen Christine Söderek

7 Svenska utvecklingsarbetet 14/57 enheter svenskspråkiga ---> samtliga elevhälsans modeller kommer att finnas på svenska på Soccas sidor ( Sammanställning av de svenskspråkiga barn- och familjetjänsternas nuläge och utmaningar samt framtida sårbarheter: insamlats information från bildningssektorn i kommunerna i februari 2018 skissats upp utkast i workshop LAPEs svenska nätverk (arbetsgrupp med svenska föreningar och församling) vidarebearbetat våren 2018 Sammanställningen gått till Christina Gestrin, som jobbar med den svenska serviceplanerigen i Nyland2019 via förändringsagenterna för huvudstadsregionens LAPE och LAPE Nyland i maj 2018 Följande utmaningar & brister har förts fram: 1. Rusmedelstjänster för unga 2. Psykiatrisk avdelningsvård för barn och unga i Nyland och utbudet av övriga svenskspråkiga mentalvårdstjänster 3. Ambulerande tjänster på basnivå (via familjecentren) och på krävande och specialnivå (såsom Hyks varhain) 4. Terapi- och habiliteringstjänster 5. Material, arbetsredskap, applikationer mm. för professionella som stöd i arbetet 6. Koordinationsansvar och helhetsbild av nuläget på svenska 7. Personalsituationen nu och i framtiden 8. Ansvar för utveckling av samarbetet på de svenska kontaktytorna mellan bildningssektorn, socialsektorn och hälsovårdssektorn

8 Kaikkien 7.-luokkalaisten ja toisen asteen 1. vuoden opiskelijoiden hyvinvointikeskustelu Toimintamallin kehittäminen lähti opiskelijoiden toivomuksesta heille opiskeluhuollon toimijat, etenkin kuraattori ja psykologi eivät ole tuttuja Keskustelun tavoite: tutustuminen opiskeluhuollon toimijoihin, opiskeluhuoltopalvelujen esittely, kynnyksen madaltaminen ja työn näkyvyyden lisääminen. Keskustelu käydään dialogissa opiskelijoiden ja toimijoiden välillä. Pilotoinnin palaute ammattilaisilta oli, että täydentää hyvin yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opiskelijapalutteessa (n 230 vastausta) toivottiin enemmän keskustelua vaikutumahdollisuuksista omaan hyvinvointiin sekä itselle tärkeistä aiheista ja miten niissä voi saada apua opiskeluhuollosta Toteutus suunnittellaan YHR:n kokouksessa. Suunnittelussa on tärkeää käydä läpi seuraavat asiat: ketkä kaikki osallistuvat hyvinvointikeskusteluun? missä muodossa toteutatte hyvinvointikeskustelut (pitkä vai lyhyt versio)? minkälainen aikataulu teillä on toteutukselle? mille tunnille keskustelu sijoittuu? mitkä osiot keskustelurungosta hyödynnätte? miten toteutatte keskustelun dialogissa opiskelijoiden kanssa?

9 Hyvinvointikeskustelurunko (n. 45 min) 1. Esittelykierros, jossa opiskeluhuollon edustajat ja opiskelijat esittelevät itsensä 2. Opiskeluhuolto ja sen palvelut yhteisöllinen opiskeluhuolto yksilökohtainen opiskeluhuolto 3. Miten voin itse tukea omaa hyvinvointiani ja mistä saan tukea kun sitä tarvitsen? Mielenterveyden käden teemojen läpikäynti peilaten opiskeluhuollon palveluihin. Miksi on tärkeää voida hyvin (yhteys oppimiseen)? Yhteiskeskustelu Mielenterveyden käden teemoista Oppilaille voidaan myös jakaa Mielenterveyden käden itsearviointiversio, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan arvioimaan oman mielen hyvinvointia. Opiskelijoille ajankohtaiset aiheet ja miten niissä voi saada apua opiskeluhuollosta

10 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Juulia Lahdensuo

11 Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit (perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon prosessien avulla halutaan vahvistaa opiskeluhuollon työntekijöiden (terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin ja kuraattorin) yhteistyötä, vähentää päällekkäistä ja irrallista opiskeluhuollollista asiakastyötä, tehostaa tiedonkulkua työntekijöiden välillä sekä tehdä tiiviimpää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä tarjota perheille/lapselle/nuorelle aiempaa parempi asiakaskokemus - Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit kehitettiin osana pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta (lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma) Mihin tarpeeseen kehittämistyö vastaa? Miten kehitettiin? Opiskeluhuollon yhteistyöprosessien avulla halutaan vahvistaa horisontaalista että vertikaalista integraatiota eri ammattilaisten ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että jatkossa tehtäisiin vähemmän päällekkäistä työtä ja asiakkaan kannalta oleellinen tieto siirtyisi tehokkaammin oleellisten toimijoiden välillä. Opiskeluhuollon prosessit sisältävät kolme prosessia: -Koulu-/opiskeluterveydenhuollon ja psykologin/kuraattorin yhteistyön tiivistäminen -Oppilaitoksen ja koulun läheteprosessi -Yhteisestä työnjaosta sopiminen Mallia on työstetty mm. opiskeluhuollon projektiryhmässä, yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittäjäryhmässä, integraatiotyöryhmässä sekä hankkeen puitteissa järjestetyssä Oppimisverkostossa. Lisäksi mallista on saatu palautetta Helsingin koulu- /opiskeluterveydenhuolta sekä perusopetuksen ja toisen asteen psykologeilta ja kuraattoreilta. Mallia on myös kommentoineet erityisen ja vaativan tason Oppimisen ja kehityksen työryhmä sekä hankesuunnittelijat. Kehittämisen tuloksena valmisteltiin mallit, joita on pilotoinneista saatujen palautteiden perusteella muokattu.

12 KOULU-/OPISKELUTERVEYDENHUOLLON JA KURAATTORIN/PSYKOLOGIN YHTEISTYÖ 1. LUKUKAUDEN ALUSSA KÄYDÄÄN LÄPI - Laajojen lääkärintarkastusten ja laaja-alaisten terveystarkastusten aikataulu sekä yhteensovittaminen muuhun yhteisölliseen opiskeluhuollon työhön esim. Luokkatasokäsittelyt, move-mittaukset - Päivitetty tieto tehostetun ja erityisen tuen oppilaista mahdollisuus kohdentaa terveystarkastukset tukea tarvitseviin - Koululääkäri osallistuu opiskeluhuoltoryhmän kokoukseen lukuvuoden alussa - Terveydenhoitaja siirtää yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksien asioista lääkärille oleellisen tiedon lukuvuoden aikana Yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksessa käsitellään lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastuksissa tai psykologin ja kuraattorin käynneillä esiin nousseita ilmiöitä yleisellä tasolla 2. TARPEEN MUKAINEN TIEDONSIIRTO - Tiedonsiirto molempiin suuntiin: - Psykologi tai kuraattori terveydenhoitaja tai lääkäri - Lääkäri tai terveydenhoitaja psykologi tai kuraattori - Kukin työntekijä arvioi yhdessä asiakkaan kanssa tiedonsiirron tarpeellisuuden Tiedonsiirto kielletään Tiedonsiirto sallitaan 4. LAAJA-ALAINEN TARKASTUS TAI PSYKOLOGIN/KURAATTORIN KÄYNTI 4. YHTEISVASTAANOTTO TAI MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ 3. TUKI JATKUU -tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi tai lastensuojeluilmoitus 3. SIIRRETÄÄN TARPEEN MUKAINEN TIETO JA ARVIOIDAAN YHTEISVASTAAN- OTON TARVETTA

13 Arviointityökalu psykologin ja kuraattorin asiakastyöhön (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Arviointityökalulla kerätään tietoa asiakasta osallistaen psykologin ja kuraattorin työstä. - Arviointityökalu psykologin ja kuraattorin asiakastyöhön kehitettiin osana pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta (lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma) Mihin tarpeeseen kehittämistyö vastaa? Miten kehitettiin? Yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakashyötyä ja kokemusta saadusta palvelusta arvioidaan tällä hetkellä hyvin niukasti tai usein ei lainkaan. Osassa asiakastietojärjestelemistä (esim. Aura) on mahdollista tehdä arviointi työn vaikuttavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta asiakkuuden jälkeen. Arviointi on kuitenkin kapea ja subjektiivinen työntekijän tekemä arvio. Mallia on työstetty asiakaspalaute työryhmässä ja mallin suunnittelussa on hyödynnetty tutkimustietoa ja jo valmiita malleja, joista on rakennettu opiskeluhuoltoon soveltuva väline. Pilotoinnista saatujen palautteiden ja kommenttien perusteella on tehty tarvittavat muutokset. Kehittämisen tavoitteeksi muodostui tarve kehittää opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työhön soveltuva arviointiväline. Mallin avulla on tarkoitus saada aiempaa paremmin tietoa opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työn asiakashyödystä. Tavoitteena oli, että jatkossa asiakkaan kokemaa hyötyä ja asiakaspalautetta kerättäisiin osana asiakasprosessia osallistaen asiakasta.

14 OHJEET ARVIOINTITYÖKALUN KÄYTTÖÖN Materiaali: Hyvinvointini -lomake asiakkaan subjektiivinen arvio omasta hyvinvoinnista, olennaista työskentelyn aikainen muutos Käyntiarvio -lomake palaute työntekijälle käynnistä Ylläolevissa lomakkeissa hyödynnetään asteikkoa 1-10 (1=negatiivisin luokitus ja 10=positiivisin luokitus) Arviointi toteutetaan yhdessä lapsen tai nuoren ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Pienten lasten kohdalla arvion tekee huoltaja tai muu vastaava lähiaikuinen. Arviointityökalua käytetään suunnitelmallisissa asiakasprosesseissa (esim. tukikäynnit, interventiot) Arviointi toimii sekä arviointityökaluna, palautevälineenä että asiakashyödyn mittarina Arviointi toteutetaan työskentelyjakson alkaessa (1. tai 2. käynti) sekä viimeistään uudelleen käyntijakson lopussa. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää arviointivälinettä jokaisella käynnillä, koska se on nopea tehdä jokaisen käynnin aikana. Tällöin voidaan tarvittaessa tarkemmin seurata etenemistä ja kiinnittää asiakkaan kannalta olennaisiin asioihin huomiota. Asiakas saa täytettäväkseen Hyvinvointini lomakkeen Työntekijä esittelee asiakkaalle jokaisen arvioinnin kohteena olevat teemat lyhyesti, suullisesti ja tarvittaessa hyödyntää apukysymyksiä, mikäli asiakas tarvitsee apua tietyn teeman arvioinnissa tai työntekijä haluat itse tarkentaa asiakkaan arviota Arvioitavat teemat: koulunkäynti ja oppiminen, ihmissuhteet (koti- ja kaverisuhteet), mielen hyvinvointi, terveys, arjen hallinta (vuorokausirytmi ja mielekäs tekeminen sekä resurssit ja talous) Arviointiteemojen esittely tulee suhteuttaa lapsen ja nuoren koulutusasteeseen, taitotasoon sekä kielitaitoon hyödyntäen omaa asiantuntijuutta Kunkin käynnin lopussa asiakas saa täytettäväkseen Käyntiarvio lomakkeen. Työntekijä esittelee asiakkaalle jokaisen arvioinnin kohteena olevat teemat lyhyesti, suullisesti. Arvioitavat teemat: vuorovaikutus työntekijän kanssa, keskustelun aiheet ja välineet, kokonaisarvio Materiaalia suositellaan tulostettavan värillisillä tulostusasetuksilla, jotta diojen asetukset pysyvät oikeina Juulia Lahdensuo

15 HYVINVOINTINI Koulunkäynti ja oppiminen Sosiaaliset suhteet: koti- ja perhesuhteet Sosiaaliset suhteet: kaverisuhteet Mielen hyvinvointi Terveys Arjen hallinta: vuorokausirytmi ja mielekäs tekeminen Arjen hallinta: talous ja resurssit

16 KÄYNTIARVIO Keskustelun aiheet tai välineet Vuorovaikutus työntekijän kanssa Kokonaisarvio Muuta huomioitavaa: 16

17 HYVINVOINTINI: SOSIAALISET SUHTEET Tässä kohdassa arvioidaan sosiaalisia suhteitasi ja esimerkiksi sitä, miten tyytyväinen olet tämän hetken ihmissuhteisiisi. Sosiaalisilla suhteilla ja sosiaalisella pääomalla on vaikutusta meidän hyvinvointiimme. On tärkeää, että elämäämme kuuluu läheisiä ihmisiä, perhettä, kavereita, ystäviä tai yhteisö, joilta saamme tarvittaessa huomiota, tukea ja apua. Sosiaalisten suhteiden riittävyys vaihtelee yksilöittäin. Sosiaalisiin suhteisiin voi liittyä myös erilaisia haasteita, kuten riitoja, syrjintää tai kiusaamista. On hyvä miettiä millaisia keinoja sinulla on ratkaista mahdolliset sosiaalisissa suhteissa ilmenevät haasteet ja mahdollisesti solmia uusia ihmissuhteita. KOTI- JA PERHESUHTEET Ensimmäiseksi saat arvioida koti- ja perhesuhteitasi. Voit arvioida koti- ja perhesuhteitasi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: -Ketä perheeseesi kuuluu? Onko sinulla muita läheisiä ihmisiä/aikuisia? -Hyväksyykö perheesi sinut sellaisena kuin olet? -Koetko kotona itsesi rakastetuksi? Entä ulkopuoliseksi? -Riiteletkö vanhempiesi tai sisarustesi kanssa? -Millainen on parisuhde-/seurustelutilanteesi? -Onko sinulla lemmikkieläimiä? -Onko sinulla kotona joku johon luottaa ja kenelle keskustella vaikeista tai mieltä askarruttavista asioista? KAVERISUHTEET Seuraavaksi saat arvioida kaverisuhteitasi. Voit arvioida kaverisuhteitasi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: - Onko sinulla kavereita/ystäviä? Onko sinulla enemmän kuin yksi hyvä kaveri? - Miten pidät yhteyttä kavereihisi? - Hyväksyvätkö ystäväsi sinut sellaisena kuin olet? - Pystytkö tarvittaessa solmimaan uusia ihmissuhteita? - Kuinka voisit parantaa ihmissuhteitasi? - Oletko kokenut kiusaamista? Millaisissa tilanteissa? - Oletko kokenut syrjintää? Millaisissa tilanteissa? Juulia Lahdensuo

18 KÄYNTIARVIO LOMAKKEEN TEEMAT Pyytäisin sinua arvioimaan käyntiä, jotta saan palautetta työskentelystäni ja vuorovaikutuksestamme. Tämä auttaa tulevilla käynneillä kohdentamaan aikaamme ja työskentelyämme sinun kannalta olennaisiin asioihin. KESKUSTELUN AIHEET JA VÄLINEET Tässä kohdassa saat arvioida käynnillä käymäämme keskustelua sekä käynnin aikana mahdollisesti hyödyntämiämme välineitä. Keskustelimmeko kannaltasi oikeista ja oleellisista asioista ja aiheista. Olivatko käynnille valitut välineet tai menetelmät kannaltasi hyödyllisiä, mieluisia tai auttavia? VUOROVAIKUTUS TYÖNTEKIJÄN KANSSA Tässä kohdassa saat arvioida käynnin aikaista vuorovaikutustamme. Voit miettiä, koitko vuorovaikutuksemme avoimena, kannustava ja asiallisena. Lisäksi voit miettiä, koitko tulleesi kuulluksi ja saitko käynnin aikana tarpeeksi tilaa. Voit myös arvioida, olisitko toivonut työntekijältä aktiivisempaa tai passiivisempaa otetta. KOKONAISARVIO Lopuksi saat antaa kokonaisarvion käynnille. Tässä kohdassa voit arvioida koitko käynnin hyödyllisenä ja oliko käynnistä sinulle apua Etunimi Sukunimi

19 Integratiivisten palvelujen kehittäminen Petra Korkiakoski

20 Integratiivinen työ hankkeessa Haasteena integratiivisen työn kehittämiselle hankeaikana on ollut mm.: Maakuntauudistuksen epävarmuus Kansallisen ohjauksen keskeneräisyys THL:n perhekeskus Monitoimijainen arviointi Kaikissa osakokonaisuuksissa on ollut päällekkäisiä tavoitteita, mutta ei yhtä integratiivista suunnitelmaa Rekrytoinnit ja työryhmien perustaminen ovat tapahtuneet eri aikaan Haasteita on pyritty ratkaisemaan osallistumalla muiden työryhmiin perustamalla palvelukokonaisuustyöryhmä yhteisillä kehittämispäivillä mm erikoissairaanhoidon ja opiskeluhuollon yhteistyötapaaminen Kansallinen jatkotyöskentely 2019 Yksi lapsi- yksi tilannekuva työryhmä Perhekeskuksen siltaaminen Kansallinen lapsistrategia Muutosagentit ja Kunta-agentit Lape-Akatemiat 20 Etunimi Sukunimi

21 INTEGRATIIVISEN TYÖN OSA- ALUEET Asiakastyöhön liittyvä konsultaatio Eri toimijoiden yhdessä työskentely Ilmiöpohjainen konsultaatio Koulutus Asiakastyö toisen toimijan toimipisteessä INTEGRATIIVINEN TYÖ Määritelmä: Integratiivisen työn tavoitteena on lisätä palveluita lasten ja nuorten kasvuympäristössä, lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä huomioiden lasten ja perheiden kokonaistilanne, vahvistaa peruspalveluita Lahdensuo, Karjalainen, Korkiakoski,. Wilska-Seemer

22 Asiakastyöhön liittyvä konsultaatio Eri toimijoiden yhdessä työskentely Koulutus Ilmiöpohjainen konsultaatio Keneltä ja missä asioissa voi pyytää konsultaatiota, yhdessä työskentelyä ja koulutusta? Lasten- ja nuorisopsykiatria OT-keskus Lastensuojelu Varhaiskasvatus, koulu, toinen aste Opiskeluhuolto Esim. opetusjärjestelyt, opiskeluhuollollinen tuki Sosiaalihuollolliset kysymykset Vanhemmuuden tuki Lievät ja keskivaikeat päihde- ja mielenterveyspulmat Perhekeskus (sis. Mielenterveys ja päihdepalvelut: Nuppi, Nupoli, PENE, AVOT, Nuorisoasema) järjestöyhteistyö Marjaana Karjalainen

23 Kehitteillä olevat integratiiviset menetelmät ja työtavat Suosituskortit Maahanmuuttajataus -taisten lapsiperheiden kanssa työskenteleville Moniammatillinen konsultaatiotiimi Eropalvelut ja sovinnollinen yhteistyövanhemmuus) Lapset puheeksi -menetelmän laajentaminen Lähisuhdeväkivalta -työryhmän tuotos HYKS Varhainmallinnus Perhekeskus PKS Lape sähköiset palvelut (sähköinen perhekeskus, Terveyskylä yhteistyö)) Lapsen oppimisen ja kehityksen pulmien konsultaatio -pilotti Geneerinen mielenterveysinstrumentti Integratiivisen työn yhdyspinnat Arviointimenetelmien yhdenmukaistaminen Erityis- ja vaativin taso /HUS Opiskeluhuolto Erityis- ja vaativin taso /sosiaalihuolto Kouluun jalkautuva traumaattisten lasten perhekuntoutusmalli Suositukset monitoimijaisen yhteisen työn pelisäännöiksi Koulupoissaolokysely Palvelukokonaisuuskuviot Monitoimijaiset ja monikieliset vanhempaintilaisuudet Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit Integratiivisen työn osa-alueet

24 Ero perheessä - lapsen tuki opiskeluhuollossa Mitkä ovat koulun ja opiskeluhuollon keinot tukea lasta? Mistä lapsi saa tukea työnjakoa Perustason ohjeistus auttaa toimimaan haasteellisissa tilanteissa

25 Koulun ja opiskeluhuollon tuki lasta suojaavien tekijöiden kautta Kouluyhteisö - läheiset aikuiset - oppilashuolto Lapsen arjen vakauttaminen Vertaissuhteiden vahvistaminen Molempien vanhempien huomioiminen: kutsut, wilma jne Erosta puhuminen oikeilla sanoilla Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Läheisverkoston aktivointi Tunteiden sanoittaminen ja hyväksyminen Vahvuuksien ja positiivisen tulevaisuuden vahvistaminen Lapsen oman erotarinan kuuleminen Sadutus,maalaus,kortit

26

27 Maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen Kati Wilska-Seemer

28 Maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityistarpeet painopisteenä - Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien Tervetuloa! tapaamiset Opettaja tapaa mahdollisuuksien mukaan työparin kanssa vähintään kaksi kertaa yksikössä aloittavan uuden maahanmuuttajataustaisen opiskelijan huoltajiensa kanssa suunnitelmallisesti Ammattilaisten ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja opiskelijoiden välinen yhteisymmärrys ja luottamus lisääntyy Vanhempien ja opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus suomalaisessa koulutus- ja palvelujärjestelmässä lisääntyvät Päätös: Otetaan käyttöön kaikissa kunnissa tai kunnassa käytössä malli, joka sisältää vähintään samat elementit - Monitoimijainen ja -kielinen alueellinen vanhempaintilaisuus Alueen lapsiperhepalveluiden toimijoita sosiaali- ja terveystoimesta, sivistystoimesta ja kolmannelta sektorilta kutsutaan esittelemään palveluitaan alueen huoltajille maahanmuuttajataustaisten huoltajien erityistarpeet huomioiden Vieraskielisten perheiden tavoittamiseksi kannattaa monitoimijatorin yhteyteen järjestää kieliryhmätapaamiset esimerkiksi oman äidinkielen opettajien tai kulttuuritulkkien vetäminä. Vanhempien osallisuus ja aktiivisuus suomalaisessa koulussa ja palvelujärjestelmässä lisääntyvät Päätös: Otetaan käyttöön kaikissa kunnissa tai kunnassa käytössä malli, joka sisältää vähintään samat elementit - Lisäksi julkaistaan Suosituskortit Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden kanssa toimiville - Kerätty yksikkökohtaisia vanhempainilta- tai kahvilamalleja, joissa on huomioitu maahanmuuttajataustaisten erityistarpeet. Vielä ehdit lähettää omasi: kati.wilska-seemer@espoo.fi

29 Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien Tervetuloa! -tapaamiset - Toimintamalli ja materiaalipaketti opettajalle ja mahdollisuuksien mukaan työparille koulussa/ oppilaitoksessa aloittavien uusien erityisesti juuri maahan muuttaneiden ja valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen siirtyvien - maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien vastaanottamiseksi Mihin tarpeeseen kehittämistyö vastaa? Miten kehitettiin? Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden vastaanotto ja yhteistyön käynnistäminen heidän huoltajiensa kanssa vaihtelee. Ammattilaisten ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja opiskelijoiden välinen yhteisymmärrys ja luottamus lisääntyvät. Vanhempien ja opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus suomalaisessa koulutus- ja palvelujärjestelmässä lisääntyvät. Pilotoinnit keväällä ja syksyllä 2018: ESPOO: Lintuvaaran, Kilonpuiston ja Tiistilän koulut VANTAA: Simpukan päiväkoti HELSINKI: Jakomäen peruskoulu KAUNIAINEN: Grankotten, Kasabergets, Sansinpellon, Metsämajan, Pikku Akatemian, Kielikylpypäiväkoti Grani språkbadin, Folkhälsans barnträdgårdin ja Stiftelsens Bensows daghem Lyan päiväkodit Pilotoinneista saatujen palautteiden ja kommenttien perusteella on tehty tarvittavat muutokset.

30 Tervetuloa! tapaamiset käytännössä Tapaamisten tavoitteet ja ajoitus Tervetuloa! tapaaminen 1: Joko ennen opiskelijan aloittamista yksikössä tai mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen Tutustuminen ja luottamuksen luominen, yksikön käytänteiden esittely sekä yhteydenpidosta sopiminen Tervetuloa! tapaaminen 2: Noin 1-3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta Katsaus lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä varmistaa yhteydenpidon sujuvuus: Tuemme yhdessä lapsen oppimista ja hyvinvointia Tapaamiset voi yhdistää yksikössä käytössä oleviin pedagogisiin tapaamisiin kuten oppimissuunnitelma- ja arviointikeskusteluihin. Huomioi tällöin, että tapaamisiin on varattu riittävästi aikaa. Lisätapaamiset tarpeen mukaan. Tapaamisissa annetaan suullinen ja mielellään myös kirjallinen kutsu tuleviin yksikkökohtaisiin ja alueellisiin vanhempaintilaisuuksiin, mikäli näitä on tiedossa. Keskusteluteemat Esiopetukseen osallistuminen/koulunkäynti ja opiskelu sekä huoltajien rooli näiden tukemisessa Lapset/ nuoren vahvuudet ja tuen tarpeet Yksikön käytänteet sekä tietoa oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta Yhteydenpito Oman äidinkielen ja S2- kielen oppimisen merkitys Perhetilanne ja perheen verkosto Lasten kasvatus Suomessa ja muualla Tulevaisuuden odotukset/toiveet Näiden tueksi materiaalipaketissa Tervetuloa! keskustelurungot Tervetuloa!-muistilista muuta materiaalia tapaamisten toteuttamisen avuksi kuten esimerkkikutsuja ja linkkejä

31 Pilotoinneissa saadut opit - Opettajat kokivat mallin merkitykselliseksi huoltajien ja opiskelijoiden kannalta - Tervetuloa! -keskustelurunkoa pidettiin hyvänä tai erinomaisena työvälineenä - Valmiiden kysymysten koettiin auttavan tapaamisten suunnittelussa - Materiaalipakettia pidettiin monipuolisena - Koettiin, että taustojen selvittäminen ja luottamuksen luominen perheeseen heti esiopetuksen/koulunkäynnin/opintojen alettua säästää aikaa ja helpottaa yhteistyötä jatkossa - Työntekijöiden kautta saadun huoltajapalautteen mukaan myös huoltajat olivat kokeneet, että tapaamisten kysymykset ja teemat olivat juuri oikeanlaisia - Työparin pyytämistä tapaamisiin erityisesti opiskeluhuollon palveluista tai koulun ulkopuolelta pidettiin hyvänä, mutta käytännössä hankalana toteuttaa: - Palautteen perusteella Tervetuloa! -tapaamisten järjestämisen työparimallia muutettiin siten, että opettaja pyrkii saamaan työparin tapaamisiin (kokeilun ohje oli tapaamiset järjestää opettaja ja työpari ). - Palautteen perusteella selkeytettiin ohjeistusta tapaamisten suhteesta muihin tapaamisiin ilmaisulla: Tapaamiset voi yhdistää yksikössä käytössä oleviin pedagogisiin tapaamisiin kuten oppimissuunnitelma- ja arviointikeskusteluihin. Huomioi tällöin, että tapaamisiin on varattu riittävästi aikaa.

32

33 JULKAISUN SUOSITUSTEN TEEMAT Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden lisääminen esiopetuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa Avoimen kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Monikulttuurinen perhevalmennus Toimintamalli traumaattisista oloista maahan tulleiden perheiden tukemiseksi Lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittäminen Julkaisupäivä MIKSI: Monet ammattilaiset ja muut toimijat kokevat tarvitsevansa lisää rohkeutta ja osaamista maahanmuuttajataustaisten perheiden kohtaamisessa.

34

35 Digitaalisten menetelmien hyödyntäminen opiskeluhuollossa Sari Niemi

36 Mitä saatu aikaan? Hyvinvointikyselyjen tekeminen sähköisesti oppilaitoksissa Koottu ohjeet Googlen ja Microsoftin lomaketyökalujen käyttöön Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen sähköisiä menetelmiä käyttäen Ideoita näkyvyyden lisäämiseksi sähköisin menetelmin Ohjeita huomioonotettavista asioista käytettäessä sosiaalisen median sovelluksia tai pilvipalveluita Sähköiset yhteydenottotavat opiskeluhuollon toimijoihin Selvitetty eri kuntien terveydenhoitajien, psykologien ja kuraattorien käyttöoikeudet oppilastietojärjestelmiin -> muutoksia tapahtunut selvitystyön tuloksena Laadittu ohjeet huomioonotettavista asioista käytettäessä sosiaalisen median sovelluksia tai pilvipalveluita Opiskeluhuollon nettisivustot Listattu nettisivuja ja kuvauksia niistä opiskeluhuollon toimijoiden hyödynnettäväksi Listaus lähetetty hankekuntiin esimiesten kautta

37 Sähköisten menetelmien hyödyntäminen opiskeluhuollossa Asiakasviestintä sosiaalisessa mediassa Sosiaalisen median sovellukset eivät ole tietosuoja-asetuksen mukaisia. Henkilötietoja käsiteltäessä kunnalle muodostuu rekisterinpitovelvollisuus, jota ei sosiaalisen median sovelluksissa voi toteuttaa. Kunnan olisi varmistuttava siitä, miten sovelluksessa käsitellään henkilötietoja, kuka tietoja käsittelee ja onko käsittely tietosuojaasetuksen mukaista. Sosiaalisen median sivustot Facebook tai Instagram soveltuvat vain täysin julkisen tiedon julkaisualustaksi, niitä ei voida käyttää asiakasviestintään eikä kunnan sisäiseen viestintään. Niissä ei voida myöskään julkaista henkilötietoja. Roolit sosiaalisessa mediassa (esiintyminen kunnan edustajana vs. yksityishenkilönä) pidettävä erillään. Huom! Työntekijän tulee tarkistaa oman työnantajansa ohjeet sosiaalisen median ja pilvipalveluiden käytöstä. Kunnissa on voitu antaa sitovia ohjeita ja määräyksiä sosiaalisen median käytöstä.

38 Sähköisten menetelmien hyödyntäminen opiskeluhuollossa Lomakkeet ja kyselyt Microsoftin ja Googlen lomaketyökaluja voidaan käyttää kyselyjen tekemiseen, kunhan lomakkeissa ei esiinny henkilötietoja (tästä hyvä ohjeistaa käyttäjiä). Jos kyselyissä käsitellään henkilötietoja, täytyy varmistua siitä, että tietoja käsitellään oikealla tavalla ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Mikäli palvelun tarjoajan (esim. Google tai Microsoft) tietosuoja ja tietoturva ovat tietosuoja-asetuksen vaatimalla tasolla ja palvelupakettien sopimukset täyttävät asetuksen kriteerit, erilaisten kyselyiden toteuttaminen pitäisi olla mahdollista. Tämän varmistaminen edellyttää sopimusasiakirjojen läpikäyntiä. Huom! Työntekijän tulee tarkistaa oman työnantajansa ohjeet sosiaalisen median ja pilvipalveluiden käytöstä. Kunnissa on voitu antaa sitovia ohjeita ja määräyksiä sosiaalisen median käytöstä.

39 PKS LAPE-opiskeluhuolto projektiryhmä kiittää ja kuittaa! #lapemuutos #pkslapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut socca.fi/kehittaminen/lapsen_paras_-_yhdessa_enemman_-hanke