LAPEssa kehitetään lasten ja perheiden palveluja

Transkriptio

1 Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEssa kehitetään lasten ja perheiden palveluja Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta

2 Tavoitteena lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen Perhekeskustoimintamalli verkostoi lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun perhe voi hyvin, lapsi voi hyvin. Laadukas ja tasalaatuinen opiskeluhuolto lisää lapsen ja nuoren hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Erityispalvelut verkostoituvat paremmin ja lähemmäs arkea ja peruspalveluita. Vaativimmat palvelut kootaan siten, että ne ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla silloin kun niitä tarvitaan.

3 Perhekeskuspalvelut: - Sosiaalityö ja ohjaus - Perhetyö ja kotipalvelu - Kasvatus- ja perheneuvonta - Lasten terapia- ja kuntoutuspalvelut - Lääkäripalvelut - Neuvolan psykologipalvelut Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kolmiportainen tuki Ohjaamo Osaamis- ja tukikeskus Liikuntatoimi Lastensuojelu Vammaispalvelut Psykiatrinen esh Somaattinen esh Etsivä nuorisotyö (Vamos, Kipinä) SPR:n turvatalo HYKS Varhain Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Erityistason palvelut Poikien talo, Tyttöjen talo Helsinki Missio, Nuorisoasema Maahanmuuttajapalvelut - Eroauttamisen palvelut Nupoli Yksilökohtainen opiskeluhuolto Terveysasema Kohdennetut peruspalvelut Perhekeskuspalvelut: - Äitiys- ja lastenneuvola - Suun terveydenhuolto - Kohtaamispaikat ja avoin varhaiskasvatus - Järjestöjen ja seurakuntien palvelut Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus Tiedon kulku, konsultaatiot, yhteistyö Yhteisöllinen opiskeluhuolto Universaalit peruspalvelut

4 LAPE-hankkeen painopisteenä maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden erityiset tarpeet Uudenmaan maakunnan erityispiirteitä lasten, nuorten ja perheiden osalta Maakunnassa on noin asukasta ja siellä sijaitsee kolme viidestä maan suurimmista kaupungeista Maakunnan väestöstä 0-14 vuotiaita on 16,3 %, vuotiaita 63,2 % ja yli 65 vuotiaita 20,5 % Maakunnan perheistä suurin osa on 1-2 lapsen perheitä. Lapsiperheiden määrä on yhteensä Yksilapsisia perheitä on 43 %, kahden lapsen perheitä 38,6 %, kolmen lapsen perheitä 13,3 % ja neljä lasta tai enemmän 5,1 % Uudenmaan väestöstä 80,5 % on suomenkielisiä, 8,2 % ruotsinkielisiä ja 11,3 % vieraskielisiä (Espoossa vieraskielisiä 16 %) Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä Espoossa lv varhaiskasvatuksessa vieraskielisiä lapsia 21,2 %, perusopetuksessa 17 %, lukiossa 10 % Ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn perusteella On yksinäinen välitunnilla yläkoululaisista 12 % (kaikki espoolaiset 5 %) Vaikeuksia lukemista vaativissa tehtävissä yläkoululaisista 25 % (kaikki espoolaiset 19 %) Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä yläkoululaisista 55 % (kaikki espoolaiset 65 %) Kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta yläkoululaisista 20 % (kaikki espoolaiset 14 %) Kokeillut marihuanaa tai kannabista yläkoululaisista 23 % (kaikki espoolaiset 12 %) Keskusteluvaikeuksia vanhemman kanssa yläkoululaisista 16 % (kaikki espoolaiset 7 %) Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa yläkoululaisista 12 % (kaikki espoolaiset 5 %) Ihonvärin tai kielen vuoksi kiusattu koulussa tai vapaa-ajalla alakoululaisista 24 %, yläkoululaisista 32 %

5 Perhekeskuskehittäminen

6 Hankesuunnitelman mukaan Toteutettavissa toimenpiteissä priorisoidaan maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijaperheiden ja lasten palvelujen kehittämistä. Perhekeskuskehittäminen: Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden ongelmien varhaista tunnistamista ja oikea-aikaista puuttumista mm. neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja oppilaitoksissa sekä perusterveydenhuollossa erityisesti maahanmuuttajaperheille. Lisäksi mallinnetaan lapsen ja perheen varhaisen tuen ja hoidon palvelut sekä niille tarvittava tuki Kehitetään perhevalmennusta ja muuta vertaisryhmätoimintaa parisuhteen ja vanhemmuuden tukemiseksi esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Lisätään perhevalmennukseen vanhempien valmennusta toimimaan vieraassa kieliympäristössä. Maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten ja perheiden palveluiden kehittämisessä lisätään ammattilaisten osaamista sekä monikulttuuristen työntekijöiden rekrytointia Kehitetään perhekeskuksen perheille tarkoitettua kohtaamispaikkaa yhdessä perheiden ja hankkeessa olevien järjestöjen kanssa. Tuetaan erityisesti maahanmuuttajaperheitä löytämään ja osallistumaan perhekeskuksen perheille avoimen kohtaamispaikan toimintaan. Järjestetään lasten yhteisöllistä ryhmätoimintaa perhekeskusten yhteydessä maahanmuuttajille. Hyve 4 mallin (varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö) nykytilan kuvaus ja vertaisarviointi. Mallin kehittäminen arvioinnin pohjalta ja erityisesti kiinnitetään huomiota Hyve 4 mallin toimivuuteen maahanmuuttajaperheille.

7 Perhekeskuksen toimintamallilla tarkoitetaan Lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Uutta tapaa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun. Rakennetta maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi maku-sote - uudistuksessa. (STM )

8 Mitä perhekeskus tekee?

9 Visio Espoon perhekeskuksista Metron varrella Ison Omenan perhekeskus 2016 Lippulaivan perhekeskus ? Junaradan varrella Sellon perhekeskus Espoon keskuksen perhekeskus

10 Ison Omenan perhekeskus Ison Omenan kauppakeskuksen yhteydessä Palvelut: Kirjasto Äitiys- ja lastenneuvola Nuorisopalvelut Terveysasema Mielenterveys- ja päihdepalvelut Espoon asiointipiste Kela HUS:n laboratorio- ja kuvantamistoiminnot Kohtaamo Jalkautuvia palveluita: - HUS:n äitiyspoliklinikka - Perhetyö - Aikuissosiaalityö - Eron ensiapupiste, eropalveluinfo - Kulttuurineuvola - Järjestöt

11 Kohtaamispaikat Matinkylä-Olari Asukaspuistot ja kerhot Matinkylän asukaspuisto Olarin asukaspuisto Varhaiskasvatuksen kerhot Kirjastot Ison Omenan kirjasto Opinmäen aktiivisen oppimisen keskus Asukastilat Asukastalo Kylämaja Äitiys- ja lastenneuvolat Ison Omenan neuvola Järjestöt MLL:n perhekahvilat Seurakunta Perhekerhot Muista myös! perheiden toimintakalenteri

12 Perhekeskuksessa kehitetään Ammattilaisten osaamisen kehittäminen Verkkokoulutus pilotti (Diak) Kokoukset monikulttuurista työtä tekevissä paikoissa Alatyöryhmän työskentely Tuotos: Ehdotukset / teesit Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Kohtaamispaikka pilotit (MLL Uudenmaanpiiri) Kokoukset monikulttuurista työtä tekevissä paikoissa Alatyöryhmän Työskentely Tuotos: Ehdotukset / teesit Perhevalmennuksen ja vertaisryhmätoiminn an kehittäminen Kokoukset monikulttuurista työtä tekevissä paikoissa Alatyöryhmän työskentely Tuotos: Ehdotukset / teesit Muu kehittäminen Monikulttuurinen työ lapsiperhepalveluiss a 28.2 Videohaastattelu Työntekijän näkökulma Videohaastattelu Asiakkaan näkökulma

13 Perhekeskuksissa kehitteillä (poimintoja) 1/2 Monikulttuurinen perhevalmennus - lasta odottavien ja vauvaperheiden palveluissa huomioitavia asioita (esimerkkejä): Järjestöyhteistyö lapsiperheiden palveluissa Ohjaus tarpeeksi konkreettista, käytännöllisiä neuvoja Englanninkieliset valmennukset, huomioitava maahanmuuttajaväestön heterogeenisyys Myös yksilövalmennukset neuvolan vastaanotolla Tietyille kieli- ja kulttuuriryhmille valmennukset heille tutuissa tiloissa esim. moskeija Työntekijöillä riittävästi tietoa eri kulttuureista, muista palveluista Valmennukseen/palveluihin kutsumisen kulttuuri kirjallisesta suulliseen Äidillä on mahdollisuus saada lisätukea perhevalmennukseen liittyviin kysymyksiin omalla kielellä ja saman kulttuuritaustan omaavan 'perhevalmennusosaajan' tuki Vertaisryhmätoiminta vanhemmuuden tukemiseksi Suunnittelussa tärkeää huomioida, miten eri ryhmät/perheet ovat luontaisesti verkostoituneet Kannattaa hyödyntää maahanmuuttajayhdistykset sekä uskonnolliset toimijat Maahanmuuttajat mukaan toiminnan suunnitteluun palvelumuotoiluhengessä Kirjastojen ja muiden kulttuuri- ja sivistystoimen palvelujen kanssa tehtävä yhteistyö esim. kirjastojen satutunnit kieliryhmittäin, joissa voi olla puheterapeutti mukana musiikin käyttö tehokas tapa osoittaa toisen kulttuurin kunnioittamista, myös yhdistävä tekijä Yhdessä syöminen esim. kulttuuriset tapahtumat

14 Perhekeskuksissa kehitteillä (poimintoja) 2/2 Espoossa monikulttuurisuuteen liittyen konkreettisia kokeiluja Moniku-malli sosiaaliohjaaja neuvolan 2 kk:n, 6 kk:n ja 10 kk:n vastaanotolla mukana, jolloin keskustellaan kielen valitsemisesta, varhaisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tukemisesta. Toteutetaan samalla palveluohjausta koko perheen tarpeisiin. Tulkki aina mukana käynneillä. Monikulttuurinen perhevalmennus Suvelan ja Kiltakallion neuvoloissa (monikulttuuriset perhevalmentajat) Eron ensiapupisteen kokeilu monikulttuurisille perheille (Me-talossa ja Kylämajassa)

15 Opiskeluhuollon kehittäminen

16 Hankesuunnitelman mukaan Toteutettavissa toimenpiteissä priorisoidaan maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijaperheiden ja lasten palvelujen kehittämistä. Opiskeluhuollon kehittäminen: Kehittämistyössä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Koulun roolia vahvistetaan heidän vanhempiensa tärkeänä linkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan.

17 Kehittäminen etenee Yhteisesti sovittuja toimintamalleja käyttöön kuntiin ja yksiköihin Kokemusten ja arviointien perusteella toimintamallien muokkaaminen ja mallintaminen Yhdenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta opiskeluhuollon käytänteisiin Kehittämisyksiköille suunnatun kyselyn perusteella fokusoitu kehittämistä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintamalleihin pilotoidaan 57 kehittämisyksikköä, Espoossa 15 Esiopetus: Tiistilä, Lintuvaara ja Kilonpuiston lastentalon eskari Perusopetus: Martinkallio, Aurora, Hansakallio, Kirsti, Lintuvaara, Kilonpuisto, Aarnivalkea, Tiistilä, Lagstad ja Vindängen Toinen aste: Leppävaaran lukio, Omnia

18 Näitä pilotoidaan /kokeillaan Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yksilökohtainen opiskeluhuolto Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen Kaikkien 7. -luokkalaisten ja lukion 1. vuosikurssin opiskelijoiden hyvinvointikeskustelu syyslukukauden aikana pienissä ryhmissä Opiskeluhuollon vuosikello Opiskeluhuollollinen polku Konsultaatiokäytänteet koulun rakenteissa Opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin työn vaikuttavuuden arviointi Opiskeluhuollon toimijoiden (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) yhteistyön tehostaminen Monitoimijainen arviointi Kulttuurien moninaisuus: Monitoimijainen alueellinen vanhempainilta maahanmuuttajataustaisille vanhemmille Verkkokoulutus kulttuurien ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen liittyen Sähköisten menetelmien hyödyntäminen: Opiskeluhuollon sähköinen asiakaspalaute (yhteisöllinen ja yksilökohtainen) Koulu- ja luokkayhteisöjen sähköiset hyvinvointikyselyt Opiskeluhuollon näkyvyyden lisääminen sähköisiä menetelmiä hyödyntäen Kulttuurien moninaisuus: Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja huoltajien Hyvä alku tapaamiset Sähköisten menetelmien hyödyntäminen: Sähköiset yhteydenottotavat opiskeluhuollon toimijoihin

19 Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa kehitteillä 1/2 - Parhaillaan pilotoitavana: Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien Hyvä alku tapaamiset o Opettaja tapaa työparin kanssa vähintään kaksi kertaa yksikössä aloittavan uuden maahanmuuttajataustaisen opiskelijan huoltajiensa kanssa suunnitelmallisesti o Ammattilaisten ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja opiskelijoiden välinen yhteisymmärrys ja luottamus lisääntyy o Vanhempien ja opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus suomalaisessa koulutus- ja palvelujärjestelmässä lisääntyvät Monikulttuurisen työn PKS-Lape verkkokurssi (DIAK) o Teemoja, jotka liittyvät eri kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa työskentelyyn o Verkkokurssi sisältää lyhyitä videoita, tekstitiedostoja sekä Padlet-työkaluun liitettyjä tehtäviä ja tekstejä, suorituksesta mahdollisuus saada todistus (5 op) o DIAK järjestänyt monikulttuurisuutta käsittelevän konsultaatioiltapäivän espoolaisessa alakoulussa (konsultaatioiltapäiviä tarjottu erityisesti toisen asteen oppilaitoksiin) - Tulossa pilotoitavaksi: Monitoimijainen alueellinen vanhempainilta maahanmuuttajataustaisille huoltajille o Kokeillaan ja kerätään kokemuksia kaikilla Espoon neljällä alueella syksyllä 2018 o Vanhempien osallisuus ja aktiivisuus suomalaisessa koulussa ja palvelujärjestelmässä lisääntyvät

20 Hyvä alku tapaamiset käytännössä Tapaamisten tavoitteet ja ajoitus Hyvä alku-tapaaminen 1: Mahdollisimman pian opiskelijan aloittamisen jälkeen. Tutustuminen ja luottamuksen luominen sekä yksikön käytänteiden esittely. Hyvä alku tapaaminen 2: Noin 1-2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta Katsaus lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin sekä varmistaa yhteydenpidon sujuvuus: Tuemme yhdessä lapsen oppimista ja hyvinvointia. Lisätapaamiset tarpeen mukaan. Tapaamisissa annetaan suullinen ja mielellään myös kirjallinen kutsu tuleviin yksikkökohtaisiin ja alueellisiin vanhempainiltoihin ja kahviloihin, mikäli näitä on tiedossa. Keskusteluteemat Koulunkäynti ja opiskelu sekä huoltajien rooli näiden tukemisessa - Lapset/nuoren vahvuudet ja tuen tarpeet - Yksikön käytänteet sekä tietoa oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta - Yhteydenpito - Oman äidinkielen ja S2- kielen oppimisen merkitys Perhetilanne ja perheen verkosto Lasten kasvatus Suomessa ja muualla Tulevaisuuden odotukset/toiveet Näiden tueksi Hyvä alku keskustelurungot

21 Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa kehitteillä 2/2 - Kehittyvä mallinnus Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden lisääminen oppilaitoksissa o Tavoitteena: kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa vahvistetaan suunnitellusti (opiskeluhuollon vuosikello) lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta - Edistetään Paloma-käsikirjan jalkauttamista o Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja, THL 2018 o Netissä kaikkien saatavilla oleva materiaalipaketti, jossa paljon varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa hyödyllistä tietoa ja sovellettavia toimintamalleja - Valmisteilla Laurea AMK:n opinnäytetyö esiopetusikäisten maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden osallisuudesta

22 Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen

23 Hankesuunnitelman mukaan Erityis- ja vaativin taso: Kehitetään perhetyön ja perhekuntoutuksen mallia traumaattisista oloista maahan tulleille perheille ja lapsille yhteistyössä perhekeskustoiminnan ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kanssa. Pilotoidaan erikseen mainittuja malleja yhdessä sovittujen, monialaista erityisosaamista vaativien kohderyhmien palveluissa. Näitä ovat esimerkiksi pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat ja traumatisoituneet maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret. Pilotit ovat maakuntatasoisia, sote-integroituja ja kohdennettuja.

24 Erityis- ja vaativimman tason kehittäminen INTEGRATIIVISTEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN 1. Luodaan pääkaupunkiseudun monitoimijainen arviointimalli 2. Erityisosaaminen liitetään osaksi peruspalveluja Maakunnalliset palveluketjut Integratiiviset työmuodot Konsultaatio ja jalkautuva työ 3. Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN 1. Valtakunnallisten mallinnusprosessien hyödyntäminen ja pilotointi 2. Varmistetaan lapsen ja perheen kokonaisvaltainen, monitoimijainen ja yksilöllinen tuki, arviointi ja apu 3. Yhdenmukainen ohjauksen ja valvonnan toimintatapa 4. Asiakaslasten kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa OT-KESKUS SUUNNITTELU 1. Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamalli Vaativien hoitopolkujen / palveluverkkojen mallinnus 2. Malli tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatiolle

25 Erityis- ja vaativimman tason palveluissa kehitteillä 1/2 Perhetyön ja perhekuntoutuksen malli traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille - Jalkautuva toimintamalli, jossa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osaaminen yhdistetään koordinoidusti ja viedään perustason tueksi - Sosiaalihuollon erityistason trauma ja kulttuurisensitiivsen osaamisen vahvistaminen - Yhteistyössä perhekeskustoimintamallin kanssa vahvistetaan rinnalla kulkevan vertaistuen elementtiä ja saatavuutta. Järjestöjen tuottamien tuen muotojen (esim. perhekummit, ystäväksi maahanmuuttaja-äidille/-isälle) vahvistaminen ja suunnitelmallinen kiinnittäminen osaksi kohtaamispaikkatoimintaa perhekeskuksissa? Pilotoidaan erikseen mainittuja malleja traumatisoituneiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tukemiseksi - Sote-integroitu jalkautuminen perustason tueksi - Pilotin avulla osaamisen kehittämisen tarpeiden edelleen jäsentäminen ja raportoiminen jatkokehittämisessä huomioitavaksi - Volyymin arvioiminen täsmällisesti haasteellista; tässä voi hyödyntää kidutettujen kuntoutuskeskuksen tekemää selvitystä v. 2017; lisäksi kuntien väestötilastot, palveluihin kytketty tilastollinen seuranta Tervetuloa pilotti-työpajaan! Kehitetään yhdessä pakolaisena tai traumaattisista oloista maahan tulleiden lasten ja perheiden palveluita Tapahtumapaikka ja aika: Tiistaina klo Kallion virastotalo, Toinen Linja 4A, neuvotteluhuone 2. Tavoite: Monitoimijainen yhteiskehittäminen ja alustavan pilottisuunnitelman konkretisoiminen. Lopussa on lisätietoa alustavasta pilottisuunnitelmasta. Kohderyhmä: Tilaisuus on suunnattu monipuolisesti pakolaisten ja maahan tulleiden lasten, nuorten sekä perheiden parissa työskenteleville viranomaisille ja muille ammattilaisille, kokemusasiantuntijoille, järjestöille sekä tutkijoille. Ilmoittautuminen viimeistään

26 Erityis- ja vaativimman tason palveluissa kehitteillä 2/2 Oppimisen ja kehityksen pulmat -työryhmä on kehittänyt varhaiskasvatuksen ja koulun kuntoutuksellista työotetta, erikoissairaanhoidon konsultaatiota (jalkautumista), toimijoiden välistä tiedonkulkua ja hälytysjärjestelmiä sekä avun saantia perheille, joilla erityistä vaikeutta sitoutua tai ottaa tarjottua tukea vastaan (esim. maahanmuuttajaperheet). Kehitetyt toimintamallit kaikkia varten, tarvittaessa erityisjärjestelyin, esim. tulkin käyttö Käytettävissä on HYKS:n Kulttuuripsykiatrian poliklinikka tarjoaa erityistason palveluita muille erikoissairaanhoidon toimijoille ja diagnostista arviota, kun kulttuuritausta vaikeuttaa diagnostiikkaa, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua, kun kulttuuritausta tulee ottaa huomioon näitä suunniteltaessa

27