NIEMENKYLÄ, PÄÄRNILÄNTIE

ORIMATTILAN KAUPUNKI 161 NIEMENKYLÄ, PÄÄRNILÄNTIE ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 29.5.2012 päivättyä ja 10.10.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu kortteli 1602. Vireilletulo Kaavoituskatsaus 2010 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta 12.6.2012 Kaupunginhallitus 13.8.2012 Nähtävillä 23.8-24.9.2012 Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta 30.10.2012 Kaupunginhallitus 3.12.2012 Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ 10.10.2012 PIRKKO-LEENA JAKONEN MAANKÄYTÖN JOHTAJA TIINA HEIKKILÄ KAAVASUUNNITTELIJA

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Niemenkylän asuinalueella Päärniläntien varrella, jonne on matkaa Orimattilan kaupungin keskustasta noin 3 kilometriä. 6 083 m²:n kokoinen kiinteistö on hoidettua metsää sekä peltoaluetta. Aluetta rajaa idässä Päärniläntie ja edelleen Porvoonjoki ja Tönnönkoski. Eteläpuolella on asuintontti. Lännessä on metsää ja pohjoisessa käytössä olevaa peltoa. Päärniläntie Porvoonjoki Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa. 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Vireilletulo kaavoituskatsaus 2010. - Tekninen johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 20.1.2012. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.6.2012. - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 13.8.2012. - Kaavaehdotus nähtävillä 23.8 24.9.2012. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan hyväksyttävänä 30.10.2012. - Kaavaehdotus kaupunginhallituksen hyväksyttävänä 3.12.2012. - Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä 10.12.2012. 2.2. ASEMAKAAVA Asemakaavan tarkoituksena on tutkia voidaanko kiinteistö 560-408-7-82 asemakaavoittaa yksityisen maanomistajan hakemuksen mukaisesti asuintonteiksi ottaen huomioon lähiympäristön maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja se sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen tuntumassa. Kaava-alue on käytössä olevaa peltoa sekä metsäaluetta. 2

3.1.2. Luonnonympäristö Pinnanmuodoiltaan maasto laskee kohti itää ja Porvoonjokea. Korkeimmillaan maasto on alueen länsiosassa, jossa maasto nousee erittäin jyrkästi ja joka on avokalliota. Matalin kohta on alueen koilliskulmassa (n. +61 +86). Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaava-alue kuuluu Tönnönkosken silta ja myllypaikan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Kaava-alueen lähiympäristön rakennukset ovat harjakattoisia ja puuverhoiltuja ja ne ovat pääosin jälleenrakennuskaudelta. Kaava-alueen itäpuolella kulkee valtion ylläpitämä yhdystie 1631 Luhtikylä-Orimattila. Lahden seudun liikennetutkimuksen 2010 mukaan Päärniläntien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on 370 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 8 ajoneuvoa. Vesihuoltolinja kulkee Päärniläntien suuntaisesti kiinteistön itäreunassa, mikä tuo liittymismahdollisuuden uusille asuintonteille. Vuonna 1922 valmistunut Tönnön ala-aste sijaitsee noin 400 metrin päässä Porvoonjoen toisella puolella, minne pääsee sujuvasti kävellen tai pyörällä Tönnönkosken sillan kautta. Muut palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa. 3.1.4. Maanomistus ja asukkaat Suunnittelualueen kiinteistö on neljän yksityisen maanomistajan yhteisomistuksessa. Kaavaalueella ei ole asutusta. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1. Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) suunnittelualue sijaitsee maaseutumaisella alueella taajamatoimintojen alueen länsipuolelle. Alue sijaitsee Porvoonjokilaakson ja Mallusjärven kulttuuriympäristössä, joka on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maisemaa (ma 35). Lisäksi alue kuuluu Porvoonjokilaakson kulttuurimaisemaan, Mallusjärven-Porvoonjoen kulttuurimaisemaan ja Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (kmv 39). Kaavamuutosalueen itäpuolella kulkee pohjavesialueen raja sekä Porvoonjokea pitkin kulkeva melontareitti. Ote maakuntakaavasta, jossa suunnittelualue sijaitsee tähden osoittamassa kohdassa. 3

3.2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa Keskusta-Virenojan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä 18.6.2007), jossa kaavamuutosalue on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Pieni osa lännessä kuuluu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kaavamuutosalue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (vaakaviivoitus) sekä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävällä kulttuurihistoriallisella ympäristöllä (pystyviivoitus, ku). Alueen pohjoispuolella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ote osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue sijaitsee tähden osoittamassa kohdassa. 3.2.3. Asemakaavat Kaava-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Päärniläntien toisella puolella on voimassa kaava nro 107 Niemenkylä Päärniläntien eteläosa, joka on hyväksytty 17.1.2005. Päärniläntien eteläosan asemakaavassa alue on suurimmaksi osaksi erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Alueen enimmäiskerrosluku on yksi, mutta lisäksi saa rakentaa ullakkokerroksesta 2/3 asuintiloiksi. Tehokkuusluku on e=0,15. Erillispientalojen korttelialueen eteläpuolella on maisemallisesti arvokas peltoalue (MA), joka on säilytettävä avoimena ja rakentamattomana peltona. Maisemakuvaa oleellisesti muuttavia leikkauksia tai pengerryksiä ei tontilla saa tehdä. Talotyyppi, rakennusten sijoittelu ja pihajärjestelyt tulee suunnitella puustoa ja maaston muotoja säilyttäen. Uudisrakennusten ilme ja väritys tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaa ja alueen maisemaarvoihin. Uudisrakennuksissa julkisivumateriaalina tulee olla peittomaalattu puuverhous ja kattokaltevuuden tulee olla 2:1,5 1:2,5. Yksikerroksisissa rakennuksissa räystään alareunan korkeuden sokkelista suositellaan olevan vähintään 270 cm. Autotallin tai katoksen julkisivumateriaalien tulee olla samoja kuin asuinrakennusten julkisivuissa tai julkisivun osissa. Jos autotalli tai katos sijoitetaan yksikerroksisen asuinrakennuksen osaksi, sen tulee olla muuta rakennusta matalampi. Alueen hoidossa tulee säilyttää ja korostaa kulttuurimaisema-arvoja. 3.2.4. Kaavaa koskevat selvitykset Koska kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja rakennetun kulttuuriympäristön läheisyydessä, on sen ympäristöstä tehty seuraavia selvityksiä: Orimattila. Kulttuurihistorialliset kohteet 1984. Suunnittelulautakunta.1984. Porvoonjoen vesistöalueen kivikautisen asutuksen arkeologinen inventointi Hollolan, Lahden ja Orimattilan alueella. Hannu Poutiainen. 1988. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö/Ympäristönsuojeluosasto Mietintö 66/1992. Helsinki. 1993. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osasto julkaisu 16, 2.painos Helsinki. 1998. 4

Porvoonjoki Kivikautisen asutuksen arkeologinen inventointi Orimattilan ja Pukkilan alueella. Hannu Poutiainen, Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo. 1999. Arkeologinen kaavainventointi Orimattilassa. Keskusta-Virenoja, Heinämaa-Leitsamaa, Pennala. Hannu Poutiainen ja Anssi Malinen, Lahden kaupunginmuseo. 2002. Porvoonjoen yläjuoksun historiallisten kohteiden inventointi. Merja Uotila, Lahden kaupunginmuseo, Päijät-Hämeen maakuntamuseo. 2002. Sukupolvien maisema. Porvoonjokilaakson kansallismaiseman syntyvaiheita. Toim. Hannu Poutiainen. Lahden kaupunginmuseo. 2002. Porvoonjoen yläjuoksun esihistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia kohteita Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueella. Lahden kaupunginmuseo, Porvoonjoen asutustutkimus hanke. Toim. Antti Lahelma. 2002. Keskusta Virenojan osayleiskaavan luontoselvitys. Leena Noko. 2004. Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien kulttuuriympäristöselvitys KUKUSE. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 97/2005. Nina Könönen. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (MARY). Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005 (CD-levy). Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Henrik Wager. 2006 Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. Päijät-Hämeen liitto. 2008. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto. 2009. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan hakemus saapui lokakuussa 2010 ja sitä ovat hakeneet kiinteistön 560-408-7-82 neljä yksityistä maanomistajaa. Hakemuksessa on esitetty kiinteistön kaavoittamista ensisijaisesti rivitalotonteiksi joiden rakennusoikeus olisi 1 200 1 500 m² tai vaihtoehtoisesti omakotitonteiksi 4-5 kpl. Kaavan vireilletulosta päätettiin kaavoituskatsauksen 2010 hyväksymisen yhteydessä. Tekninen johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 20.1.2012. 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Päärniläntien asemakaavassa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Kymenlaakson Sähkö Oy Ympäristöterveyskeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo / rakennuskulttuurin yksikkö & Arkeologian yksikkö Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus 4.2.2. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta päätettiin kaavoituskatsauksen 2010 hyväksymisen yhteydessä 23.5.2011. Vireilletulosta kuulutettiin viikolla 11/2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaavoituksen kotisivuilla. 5

4.2.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläolosta kuulutettiin ja voimaantulosta tullaan kuuluttamaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa www.orimattila.fi sekä lehtikuulutuksilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista on saanut soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh. 03-888 111. Valmisteluvaiheessa käytiin useita keskusteluja kaava-alueen maanomistajien kanssa. Kaavakartta ja kaavaselostus toimitettiin heille myös postitse. 4.2.4. Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Orimattilan Vedeltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Kymenlaakson Sähköltä, Ympäristöterveyskeskukselta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varattiin lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. 4.3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa alue asuintonteiksi ottaen huomioon maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Tavoitteena on muodostaa alueelle terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö. 4.3.2. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueella voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Keskusta-Virenojan osayleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Osayleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista. Kaava-alue kuuluu Tönnönkosken silta ja myllypaikan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. 4.3.3. Kaavan hakijan asettamat tavoitteet Lokakuussa 2010 jätetyssä hakemuksessa esitetään alueen kaavoittamista ensisijaisesti rivitalotonteiksi, joilla rakennusoikeutta 1200 1500 m², tai vaihtoehtoisesti omakotitonteiksi 4 5 kpl. 4.4. VIRANOMAISNEUVOTTELU 14.2.2012 Neuvottelussa olivat osallisina Orimattilan kaupungin edustajien lisäksi Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Päijät-Hämeen liitto sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseo. Neuvottelussa Uudenmaan ELY-keskus esitti Päärniläntien ottamista mukaan kaava-alueeseen sekä kevyen liikenteen väylän varauksen tutkimista ensisijaisesti Päärniläntien itäpuolelle. Lopuksi sovittiin, että Orimattila selvittää riittääkö Päärniläntien nykyinen tiealue kevyen liikenteen väylälle ja otetaanko kaavaan mukaan myös Päärniläntie. Päärniläntien kevyen liikenteen väylän mahdollisuutta tutkittiin jo vuonna 2005, kun Päärniläntien itäpuoleista aluetta kaavoitettiin. Tuolloin asemakaava rajattiin niin, että kevyen liikenteen väylän rakentaminen on mahdollista korttelin 1601 ja Päärniläntien väliin. Tämän vuoksi Päärniläntien ottamista mukaan kaava-alueeseen ei nähty tarpeellisena. 4.5. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET KAAVAEHDOTUKSESTA 29.5.2012 Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.8 24.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin pyydettyinä lausunnot Ympäristöterveyskeskukselta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta (Rakennuskulttuuriyksikkö ja Arkeologian yksikkö) sekä Hämeen ELY-keskukselta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 6

Ympäristöterveyskeskus Suurista korkeuseroista johtuen on mahdollista, että voimakkaiden sateiden aikana valumavesiä pääsee siirtymään kiinteistöjen rakenteisiin. Tästä saattaa myöhemmin olla seurauksena asukkaille terveysvaaraa aiheuttava sisäilmaongelma. Ongelman torjumiseen olisi syytä varautua rakennusvaiheessa. Hulevesien käsittelyn kiinteistöillä tulee tapahtua suunnitelmallisesti, etenkin mikäli rakentamisen yhteydessä syntyy runsaasti päällystettyjä pintoja. Terveydensuojeluviranomainen pitää suositeltavana, että kaavamääräyksiin lisättäisiin määräys, jolla rakentajat velvoitettaisiin liittämään rakennuslupahakemukseensa suunnitelma hulevesien käsittelystä sekä mahdollisen valumavesien aiheuttaman rakennuksen kosteusvaurion torjunnasta. Vastineena todetaan, että kaavamääräyksiin on lisätty, että rakennuslupahakemukseen tulee liittää suunnitelma hulevesien käsittelystä. Päijät-Hämeen maakuntamuseo / Rakennuskulttuurin yksikkö Ei huomautettavaa. Päijät-Hämeen maakuntamuseo / Arkeologian yksikkö Lahden kaupunginmuseo teki arkeologisen tarkistuksen ja koekuopituksen kaava-alueelle, eikä paikalta löytynyt sellaisia esihistoriallisen tai historiallisen ajan jäänteitä, joilla olisi Muinaismuistolain perusteella suojeluarvoa. Kaavan toteuttamiselle ei ole estettä Muinaismuistolain kannalta. Hämeen ELY-keskus ELY-keskus katsoo, ettei kaavaehdotus riittävästi ohjaa rakennusten sijoittelua suunnittelualueella. ELY esittää harkittavaksi, onko neljän asunnon pientaloalueen osoittaminen alueelle mahdollista. Kaavamääräyksissä tulee näkyä suunnittelualueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Tien 1631 suoja-alue on 20 metriä ja suoja-alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia tai pysyviä rakenteita. Liittymän kohdassa tulee tarkistaa, että liittymäpaikalla on riittävät näkemäalueet. Vastineena todetaan, että alueelle rakennettavien asuinrakennusten enimmäismäärä on pudotettu neljästä kolmeen. Näin ollen tonttien, rakennusten sekä pihojen sijoittelu kiinteistöllä helpottuu. Myös rakennusalan rajaa on muutettu niin, että rakentaminen jyrkimmille rinteille ei ole mahdollista. Kaavamääräyksiin on lisätty, että koko muutosalue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Asemakaavaan on merkitty korttelin itäreunasta mitattuna 9 metriä leveä suoja-alue, jolle ei saa sijoittaa rakennuksia tai pysyviä rakenteita ja aluetta on hoidettava niin, että korttelin liittymän näkemäalueet pysyvät riittävinä. Tulevan liittymän kohdalta on riittävä näkemäalue kohti pohjoista, mutta eteläistä näkemäaluetta häiritsee hieman naapurikiinteistön puolella oleva kasvillisuus. 4.6. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 4.6.1. Valmisteluvaiheesta kaavaehdotukseksi Ottaen huomioon alueen maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot ja 14.2.2012 käyty viranomaisneuvottelu, alueelle nähtiin maisemaan sopivimmaksi ratkaisuksi pientaloasuminen. Myös kaavan hakija oli tästä samaa mieltä. 4.6.2. Kaavaehdotukseen 29.5.2012 tehdyt muutokset Saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: 7

Kaavaehdotuksessa 29.5.2012 alueelle sai rakentaa enintään neljä pientaloa. Määräystä on muutettu siten, että alueelle voidaan rakentaa enintään kolme pientaloa, joihin saa sijoittaa enintään neljä asuntoa. Uutena merkintänä on suoja-alueeksi varattu alueen osa, joka ulottuu korttelialueen rajasta 9 metrin päähän. Tämä on 20 metrin päässä maantien ajoradan keskilinjasta. Rakennusalueen rajausta on muutettu kortteli eteläosassa. Radonin torjunta on muutettu koskemaan rakentamisen lisäksi myös peruskorjauksia. Uusi määräys: Koko kaavamuutosalue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Uusi määräys: Rakennuslupahakemukseen tulee liittää suunnitelma hulevesien käsittelystä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. KAAVAN RAKENNE Asemakaavalla muodostetaan asuinpientalojen kortteli (AO) 1602, jonka pinta-ala on 6 083 m². Korttelin suurin sallittu kerrosluku on 1 ja jonka 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tehokkuusluvulla e=0.20 alueelle muodostuu rakennusoikeutta 1 217 k-m². Rakennusalan rajaa ei ole ulotettu kaikkein jyrkimmille kalliorinteille. Ajoneuvoliittymä tulee järjestää korttelin pohjoisosasta. Koska jokaisen tontin tulee liittyä Päärniläntiehen kiinteistö on mahdollista lohkoa enintään kahteen tonttiin. Yhtiömuotoisella ratkaisulla kiinteistölle on mahdollista rakentaa enintään kolme pientaloa, joihin saa sijoittaa enintään 4 asuntoa. Päärniläntien puoleista reunaa rajaa 9 metriä leveä suoja-alueeksi (su) varattu alueen osa. 5.2. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamääräyksillä on rajoitettu, että alueelle saa rakentaa enintään kolme pientaloa, joihin saa sijoittaa enintään 4 asuntoa. Kaavamääräyksillä on haluttu ohjata rakentamisen laatua niin, että uudet pientalot sopeutuvat alueen maisemakuvaan sopiviksi. Neljän uuden asunnon liikennemäärät eivät merkittävästi lisää Päärniläntien liikennettä. 5.3. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.4. NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. 8