Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin Valtio ja maakunnat MKH 9.11.2015 TEEMME MUUTOSTA YHDESSÄ PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 1/66 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Liikennevirasto... 4 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 4 Liikennevirasto... 17 3 Ministeriöt... 20 Liikenne- ja viestintäministeriö... 20 Maa- ja metsätalousministeriö... 22 Sisäasiainministeriö... 23 Sosiaali- ja terveysministeriö... 24 4 Maakuntien liitot... 25 Etelä-Pohjanmaan liitto... 25 Hämeen liitto... 26 Keski-Suomen liitto... 27 Satakuntaliitto... 29 Varsinais-Suomen liitto... 32 5 Muut viranomaiset ja asiantuntijalaitokset... 33 Ilmatieteen laitos... 33 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi... 34 Luonnonvarakeskus LUKE... 35 Metsähallitus... 36 Museovirasto... 39 Pirkanmaan maakuntamuseo... 42 Pirkanmaan pelastuslaitos... 50 Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta... 51 Suomen Metsäkeskus... 53
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 2/66 Suomen riistakeskus... 56 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES... 57 6 Yritykset... 58 Finavia Oyj... 58 Fingrid Oyj... 60 Gasum Oy... 61 Suomen Turvallisuusverkko Oy... 62 VAPO... 63 VR Yhtymä Oy... 66
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 3/66 1 Johdanto Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluvaiheen aineisto oli julkisesti nähtävillä 5.3. 10.4.2015 Pirkanmaan kunnissa, Pirkanmaan liitossa ja maakuntakaavan internetsivuilla. Maakuntakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot sidosryhmiltä ja viranomaisilta. Lausunnonantajatahoille varattiin aikaa lausunnon jättämiseen 5.5.2015 saakka. Kaavaluonnosaineistosta saatiin 64 lausuntoa ja 266 mielipidettä, jotka vietiin tiedoksi Pirkanmaan maakuntahallitukselle kokouksissa 15.6.2015 ja 17.8.2015. Tämä raportti sisältää koosteet viranomaisten ja maakunnan liittojen lausunnoissa esitetyistä kaavan laadintaa koskevista näkemyksistä ja kaavan muutostarpeista sekä Pirkanmaan liiton niihin antamat vastineet. Lausuntojen sisältöä ja alustavia vastineita on käsitelty maakuntahallituksen aiemmissa kokouksissa ja iltakoulussa sekä maakuntakaavan ohjausryhmässä. Vastineet hyväksyy maakuntahallitus. Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin kuntien lausuntoihin käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa 26.10.2015. Tämä raportti käsitellään kokouksessa 9.11.2015, ja vastineet muihin lausuntoihin ja mielipiteisiin käsitellään maakuntahallituksen tulevissa kokouksissa. Lausunnot pyydettiin 100 viranomais- ja sidosryhmätaholta, joihin kuuluivat Pirkanmaan kunnat naapurimaakuntien liitot ministeriöt, joiden hallinnonalaa maakuntakaava koskee valtion viranomaiset ja laitokset, joiden hallinnonalaa maakuntakaava koskee kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt maakunnassa toimivat vesi-, jäte- ja energiayhtiöt poliittisten puolueiden Pirkanmaan piirijärjestöt muita yhdistyksiä, yhteisöjä, yrityksiä ja organisaatioita, joiden toimialaa maakuntakaava koskee Lausuntoja vastaanotettiin seuraavilta 64 taholta (lisäksi 2 ilmoitusta ettei lausuntoa anneta). Seuraavilla tahoilta on saatu lausunto kaavaluonnoksesta (64 lausuntoa): Pirkanmaan kunnat (22 kpl), Pirkanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, maakuntien liitot (4 kpl / Etelä-Pohjanmaa, Häme, Keski-Suomi, Satakunta), Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Sisäasiainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Ilmatieteen laitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Luonnonvarakeskus LU- KE, Metsähallitus, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, Suomen Metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tredea Oy, VASKE, Caruna Oy, Ikaalisten Vesi Oy, Pirkanmaan jätehuolto, Tampereen Vesi Oy, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Gasum Oyj, Suomen Turvallisuusverkko Oy, VAPO, VR Yhtymä Oy, MTK Pirkanmaa, MTK Satakunta, Pirkanmaan Yrittäjät, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan kristillisdemokraatit ja Keskustan Pirkanmaan piiri Seuraavat tahot ilmoittivat, että he eivät anna lausuntoa kaavaluonnoksesta (2 kpl): Varsinais-Suomen liitto ja Logistiikkayritysten liitto ry Seuraavilla tahoilta ei saatu lausuntoa kaavaluonnoksesta: Pohjanmaan liitto, Päijät-Hämeen liitto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Geologian tutkimuskeskus, Huoltovarmuuskeskus, Länsi-Suomen sotilasläänin Esikunta, Satakunnan lennosto, ympäristöministeriö, työvoima- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, MW-Kehitys Oy, Sastamalan seudun Yrityspalvelu Oy, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, TREDU, Loimi-Hämeen jätehuolto, Kiertokapula oy, Tampereen sähkölaitos, Leppäkosken sähkö, Elenia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Valkeakosken Energia Oy, Koillis- Satakunnan Sähkö Oy, ProAgria Pirkanmaa, Linja-autoliitto, Suomen huolintalaitteiden liitto ry, Energiateollisuus ry, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Bioenergia ry (ent. Turveteollisuusliitto), Suomen melonta- ja soutuliitto, Kokoomus, Sdp, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 4/66 2 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Liikennevirasto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lähtökohdat: Maakuntakaavan selvitykset luovat hyvät edellytykset strategisen maankäyttösuunnitelman laatimiseen siten, että se kytkeytyy osaksi valtakunnallista aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa. Kehittämisperiaatteet: Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeen pohjoisosan toteutuminen sekoittuneena taajama-alueena tulee jäämään pitkälle tulevaisuuteen ratapihan vuoksi. Ratapihaan välittömästi rajautuvat alueet olisi perusteltua osoittaa kehitettävinä työpaikka-alueina. Rataan rajoittuvat alueet, joilla ympäristövahinkoriskit eivät edellytä rajoituksia maankäyttöön tulisi osoittaa taajamaalueina. Valtatien 3 kehittämisvyöhykkeen osalta tulisi selvittää edellytyksiä työpaikka-alueiden ja asumisen parempaan sekoittumiseen erityisesti palvelu- ja virkistysalueiden läheisyydessä. Valtatien 3 kehittämisvyöhykkeen ulottuminen Valkeakoskelle aikaansaa tarpeen maantien 130 kehittämiselle Marjamäen ja Valkeakosken välillä. 2-kehän kehittämisvyöhykkeen toteutuminen edellyttää merkittäviä investointeja. Kehän itäosien toteuttamisen aikajänne tulee todennäköisesti olemaan pitkä. Kasvutaajamien kehittämismerkintää ELY-keskus pitää perusteltuna ja kaupungin läheisen maaseudun toimintoja tukevana. Pyhäjärven ympäristö -kehittämisvyöhykkeellä olevat rakentamattomat rannat tulee varata virkistysalueiksi esitetyn viheryhteystarpeen sijaan. Erityisen tärkeää tämä on keskusta-alueisiin kytkeytyvillä ranta-alueilla. Korkean rakentamisen suositus on ristiriidassa maisemallisten, kulttuuriympäristöjä koskevien sekä elinympäristön laatua koskevien tavoitteiden kanssa; ei voida pitää perusteltuna ilman kohdennettuja vaikutustenarviointeja. Maaseutuelinkeinoja ei ole tarpeen erotella keinotekoisesti; merkinnät mk-1 (maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue) ja matkailupalvelujen alueet olisi järkevä osittain yhdistää. Maaseutuelinkeinojen ja matkailun kehittämisen kohdealueina tulisi huomioida esitettyjen lisäksi: Hämeenkyrö - Mahnala (maidon- ja marjantuotanto); Pälkäne Laitikkala (maataloustuotteiden jatkojalostus, marjatuotanto); Pälkäne Sappeen alue ja Laipanmaa (matkailupalvelut); Ikaalinen Vanhankaupungin ja Kylpylän alue (matkailupalvelut); Sastamala Vammalan keskusta (kulttuurimatkailun keskittymä); Mänttä-Vilppula (kulttuurimatkailun keskittymä); Virrat Herranen (kulttuurimatkailun keskittymä); Ikaalinen, Ylöjärvi, Ruovesi Seitseminen ja Helvetinkolun kansallispuistot (matkailupalvelut). Strategisella maakuntakaavalla osoitetaan maakunnallista tahtotilaa, jonka yhtenä keskeiseksi elementiksi on nähty järjestelyratapihan siirtyminen pois valtakunnan osakeskuksen ytimestä. Tämä vapauttaa pitkällä aikajänteellä alueen maankäytön merkittävän kehittämisen. Kaavaluonnoksessa ratapihan ympäristöön osoitettu taajamatoimintojen aluevaraus (A) on luonteeltaan hybridimerkintä, joka mahdollistaa työpaikkatoimintojen sijoittumisen alueelle. Maankäyttö ratkaistaan tarkemmin kunnallisessa kaavoituksessa. A-alue antaa kunnille suunnitteluvaraa. Valtatien 3 varsialuetta on haluttu kehittää nimenomaan yritysaluevyöhykkeenä, väylän hyvään logistiseen saavutettavuuteen perustuen. Myös asumistoiminnot ovat vahvistuneet vt 3:n tuntumassa, esim. Sääksjärven uuden alakeskuksen ja Soppeenmäen A-aluevarausten myötä. Merkitään tiedoksi ja todetaan, että seututeiden kehittäminen kuuluu liikennejärjestelmätyön piiriin, eikä niitä esitetä maakuntakaavakartalla. Itäosan maankäytön aluevarauksissa on otettu tien rakentumisen ajoittuminen huomioon reservin toteuttamisen ehtona. Maakuntakaavassa virkistysalueina osoitetaan pääasiassa laajoja ulkoilualueita. Pyhäjärven ympäristössä sijaitsevat virkistykseen soveltuvat alueet on pienialaisuutensa tai kapeutensa vuoksi luontevaa osoittaa yleispiirteisessä maakuntakaavassa viheryhteyksinä. Tämän ohella taajamia koskee yleismääräys niiden rantojen säilyttämisestä pääsääntöisesti rakentamattomina ja varaamisesta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Pyhäjärven ympäristön kehittäminen sisämaajärven rannalle rakentuvana näköalakaupunkina on maakuntakaavan perusratkaisujen mukainen tavoite. Tähän liittyy myös tavoite korkean, mutta laadukkaan rakentamisen toteuttamisesta rantavyöhykkeellä. Kaavamääräyksessä voidaan painottaa tiiveyden ja laadukkuuden sekä näkymien merkitystä korkean rakentamisen sijaan. Pirkanmaan liitto toteaa, että merkinnöillä on keskenään erilaiset painotukset (tuotanto- ja virkistysarvot). Merkintöjä kehitetään vielä mm. ekosysteemipalvelut-hankkeen johtopäätösten pohjalta. Tutkitaan esitetyt kehittämismerkintäehdotukset. Maakunnallinen merkittävyys ratkaisee kehittämismerkinnän osoittamisen maakuntakaavaan. Kehittämisperiaatemerkinnän käytöllä pyritään edistämään maakunnallisesti strategisesti tärkeän asian säilymistä, nykyisen infran kehittämistä tai ristiriidan ratkaisemista, joka saattaa edellyttää ylikunnallista yhteistyötä. Kehittämismerkintöjen runsas lisääminen maakuntakaavaan voi vähentää niiden strategista painoarvoa. Merkinnän puuttuminen ei ole esteenä kehittämishankkeille, joiden tavoitteet ovat linjassa myös maakuntakaavan tavoitteiden kanssa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 5/66 Kanteenmaan osalta jatkosuunnittelussa on hyvä selvittää edellytyksiä energiatuotantoon liittyvän teollisen työpaikka-alueen osoittamiseen. Pirkanmaan biotalouteen liittyvät kartoitukset voivat tarjota jatkosuunnittelulle laajempia näkökulmia biotalouden edistämisestä maaseutualueilla. Tavoitteena on, että maaseutuasuminen keskittyisi kyläkeskuksiin täydentäen jo olemassa olevaa asuntokantaa. Tavoite tukee maaseudun palvelujen säilymistä ja se on perusteltua liittää maaseutualueita koskeviin kaavamääräyksiin. Alue- ja yhdyskuntarakenne: Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja tiivistettävät asemanseudut on osoitettu omilla merkinnöillään, mitä ELY-keskus pitää hyvänä yhdyskuntarakenteenohjauksen näkökulmasta. Joukkoliikennevyöhykkeitä on tarpeen tarkistaa. Joukkoliikennevyöhykkeeksi tulee merkitä vanhan Kangasalantien varsi, joka toimii nykyisen rakenteen sisäisenä joukkoliikenteen laatukäytävänä. Valtatien 12 kehittämisen tavoitteena on sujuvoittaa pitkämatkaista liikennettä, eikä sen varrelle ole osoitettavissa merkittäviä asumisen alueita. ELY-keskus esittää joukkoliikennevyöhykkeen laajentamista Ylöjärvellä Vaasantien ympäristössä Metsäkylään asti. Nurmi-Sorila ja 2-kehän länsipuoli Kangasalla ovat heikosti kytkettävissä esitettyyn joukkoliikennejärjestelmään. Näiden alueiden käyttöönoton edellytyksiä ja aikataulua tulee arvioida uudelleen sekä hakea vaihtoehtoisia maankäytön muutosvyöhykkeitä. Useat työpaikka- ja toimitilarakentamisen alueet sijoittuvat joukkoliikenteen ja virkistyksen kannalta edullisille vyöhykkeille, jotka voisivat tarjota mahdollisuuden sekoitettuun kaupunkirakenteeseen. Koska raskaan teollisuuden tilantarpeen voidaan arvioida pienenevän, tulisi selvittää mahdollisuuksia osoittaa asumiseen soveltuvia työpaikka-alueita taajama-alueiksi. Valtatien 3 ja 2-kehän linjaukset: Uuden valtatien 3 linjauksen tarkistamista etelämmäs voi pitää perusteltuna maankäytön kehittämisen näkökulmasta. ELY-keskus esittää Uusi moottoriväylä - merkintään lisättäväksi suunnittelumääräystä: Valtatien 3 Lempäälän ja Pirkkalan välisen uuden nk. Puskiaisten linjauksen sijainti määritellään tien tarkemmalla suunnittelulla. Uusi moottoritieyhteys (Lempäälä-Pirkkala) ei kuitenkaan poista läntisen kehätien parantamistarvetta välillä Sarankulma- Lakalaiva. 2-kehätien linjausvaihtoehtoja on syytä arvioida vielä uuden maankäytön vaihtoehtoisten kehittymisnäkymien näkökulmista ennen kuin linjausvaihtoehto ratkaistaan. Tavoitteena pitäisi olla yhden ohjeellisen linjauksen esittäminen maakuntakaavassa. Selvitetään osana kaavaehdotusta. Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen kehittämissuosituksessa todetaan, että alueelle suuntautuvaa rakentamista on ohjattava mm. kyliin. Muualla rakentamisen paine on selkeästi vähäisempi eikä tarve maakunnalliselle ohjaukselle ole yhtä suuri.. Kangasalan suuntaan tiivistettävän joukkoliikenteen vyöhykkeessä on pyritty ottamaan huomioon sekä Ojala-Lamminrahkan alueen kehittyminen joukkoliikenteeseen tukeutuvana alueena sekä Linnainmaan alakeskukselle vievän vahvan joukkoliikennekäytävän jatkuminen. Rajauksesta neuvotellaan vielä kunnan kanssa. Tiivistettävän joukkoliikenteen vyöhykkeellä on pyritty korostamaan vahvoja runkoreittitasoisia yhteyksiä, joiden varrella joukkoliikenne on houkutteleva kulkumuoto. Ylöjärvellä tällaisen alueen on nähty ulottuvan Elovainion alueelle asti. Pirkanmaan liitto neuvottelee asiasta Ylöjärven kaupungin kanssa. Maakuntakaavan sisältöä linjaavat perusratkaisut (MKV 28.4.2014) ovat syntyneet laajan keskustelun ja yhteistyön tuloksena. Tehtyjen linjausratkaisujen mukaisesti maakuntakaavatyössä varaudutaan 2-kehän toteuttamiseen, joka merkitsee myös alueen maankäytön vahvistamistarvetta. Kaavaluonnoksessa esitetyt maankäyttövaraukset osoittavat maakunnan strategista tahtotilaa. Kytkeytyvyyttä joukkoliikenteeseen on tutkittu Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot - raportissa. Työpaikka-alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen on ollut yksi kaavasuunnittelun lähtökohdista. Maakuntakaavaluonnoksessa on useat nykyiset teollisuusalueet osoitettu työpaikka-aluevarauksina, jolloin myös lähialueille kohdistuvat merkittävät ympäristöhäiriöt vähenevät. Maakuntakaava on lähtökohtaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma ja tien linjaus tulee tarkennettavaksi muun muassa yleissuunnittelu ja YVA-prosesseissa. Maakuntakaavan merkintä ei poista näitä suunnittelutasoja, jotka tarkentavat linjauksen sijainnin, eikä sitä tarvitse erikseen suunnittelumääräyksellä ohjata. 2-kehän osalta linjauksen valinnan tekee maakuntahallitus kokonaisvaikutusten arviointiin pohjautuen ja ratkaisun hyväksyy maakuntavaltuusto. Myös kaavan ohjausryhmä ja liikenteen ja logistiikan suppea hankeryhmä antavat suosituksensa valintaan. Ennen päätöksentekoa laaditaan vielä arvio luontovaikutuksista sekä Pulkajärven Natura 2000-alueeseen kohdistuva Natura-
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 6/66 Pirkkalan ja Ylöjärven välillä uusi ratayhteys muuttaa nykyisen valtatien 3 ratkaisuja erityisesti eritasoliittymien kohdilla; radan jatkosuunnittelussa on turvattava tieliikenteen sujuvat ja turvalliset ratkaisut. Lempäälän ja Pirkkalan raja-alueen maankäytön suunnittelussa on jatkossa tärkeää kuntien maankäytön suunnittelun yhteistyö ja alempitasoisten liikenneyhteyksien tarkempi tarkastelu. Jatkossa on tärkeää riittävän joukkoliikennetarjonnan syntyminen, jotta voidaan hillitä uuden maankäytön synnyttämää henkilöautoliikennettä. Palveluverkko ja kaupan alueet: Keskusta-alueita tulee kehittää joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistäen. Tämä tulisi sisällyttää alueita koskevaan suunnittelumääräykseen. Tampereen Koilliskeskuksen keskusta-aluetta ei ole tarpeen laajentaa valtatien 9 länsipuolelle, vaan aluetta voidaan kehittää nykyisen palvelualueen eteläpuolelle Sammon valtatien suuntaan. Rautaharkon-Lakakaivan alueen kulkuyhteyksien toteuttamismahdollisuuksien pitää olla tiedossa, jos alue esitetään keskustatoimintojen alueena. ELY-keskus ei pidä esitettyä aluerajausta perusteltuna, vaan alue tulee rajata kokonaisuudessaan valtatien 3 pohjoispuolelle. Rautaharkon-Lakalaivan keskusta-alueen toteutus tulee sitoa ajallisesti järjestelyratapihan siirron toteutumiseen. Kaupan toimintojen tulee kytkeytyä sekä henkilöautoliikenteen että joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. Erityisesti Ylöjärven Elovainion kaupallisten palvelujen alueen länsiosan, Nokian Kolmenkulman, Lempäälän Marjamäen sekä Pirkkalan Linnakallion kytkeytymisedellytykset asumisen ja joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeisiin tulee selvittää osana jatkosuunnittelua. Erityisesti keskustojen läheisten kaupan alueiden osalta on kiinnitettävä huomiota päivittäis- ja erikoiskaupan mitoitukseen keskustojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Maakuntakaavan selostukseen liitetään myös vuodelle 2025 laaditut kuntakohtaiset kaupan mitoitusta koskevat laskentaennusteet. arvioinnin tarveharkinta. Liikenteen ja logistiikan suppea hankeryhmä on alustavasti todennut eteläisen linjauksen näyttävän kokonaisvaikutuksiltaan suotuisimmalta ratkaisulta. Ratalinjauksen varmistuttua tullaan sille laatimaan tarvittavat suunnittelumääräykset, joilla jatkosuunnittelua ohjataan. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös tarve esittää suunnittelumääräyksiä tieliikenteen turvaamiseksi. Maakuntakaavalla ei ohjata liikenteen operointikysymyksiä, mutta ohjaamalla rakennetta tiivistyväksi ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin sijainteihin, pyritään liikennöinnistä tekemään mahdollisimman kannattavaa ja houkuttelevaa. Keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksessä määrätään kaavaluonnoksessa: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset.., jonka voidaan katsoa tarkoittavan näiden edistämistä. Suurimmat hyödynnettävissä olevat alueet Koilliskeskuksen laajentumiselle sijaitsevat lännessä Pappilan suunnassa ja Niihaman alueen eteläosissa. Maakuntakaavan perusratkaisuissa Niihaman alueelle on osoitettu merkittävää asukaspohjan kasvua, joka edellyttää alueelle myös nykyistä vahvempaa alakeskusta. Perusratkaisujen liikennejärjestelmän mukaisesti Koilliskeskuksen / Linnainmaan suunta on potentiaalinen raitiotien jatkolinjauksen suunta, jota myös alakeskuksen kasvu länteen 12-tien suuntaan tukee esitettyä eteläistä kasvusuuntaa huomattavasti paremmin. Pirkanmaan liitto neuvottelee asiasta Tampereen kaupungin kanssa. Maakuntakaavaluonnoksen pohjaksi valituissa maankäytön perusratkaisuissa Lakalaiva- Rauhaharkon alakeskukseen on osoitettu merkittävää väestön lisäystä, joka edellyttää myös riittävän laajuiset aluevaraukset ja riittävän vahvan keskuksen kehittyvän asemanseudun yhteyteen. Keskusta-alueen eteläosan kytkeytyvyyttä valtatien 3 pohjoispuolelle on tutkittu Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Kaavaselostusta täydennetään kaavaehdotukseen toteutuksen vaiheistamisen osalta. Mainitut alueet ovat pitkälti luonteeltaan paljon tilaa vaativan kaupan alueita. Tiva-kauppa hakeutuu luonteeltaan hyvien liikenneyhteyksien varteen, ja asiointi tapahtuu lähes yksinomaan henkilöautolla ja suuri osa liikennevirrasta johtuu asioinnista. Edellä mainitut alueet sijaitsevat kuitenkin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen välittömässä yhteydessä, ja ovatkin pääosin kytkettävissä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn verkostoihin. Suurin osa maakuntakaavaluonnokseen osoitetusta vähittäiskaupan kerrosalan lisäyksestä keskustojen ulkopuolisilla kaupan aluevarauksilla on paljon tilaa vaativaa kauppaa, jolle sijainti keskustojen ulkopuolella on luontevin. Kokonaisuudessaan suurin osa kaupan kerrosalan lisäyksestä on osoitettu keskusta-alueille. Kaupan mitoitusta koskevien ratkaisujen pohjana olevassa Pirkanmaan palveluverkko 2040 - selvityksessä on arvioitu vuoden 2025 liiketilan lisätilatarve seuduittain ostovoiman- ja väestönkehitykseen pohjautuen ilman kaupan muutostrendejä (verkkokaupan vaikutus ja myyntitehokkuuden kasvu). Maakuntakaavan selostukseen voidaan tarvittaessa liittää seutu- tai kuntakohtaiset, kaupan muutostrendit huomioon ottavat laskentaennusteet vuodelle 2025, mikäli ne ovat palveluverkkoselvityksen tausta-aineistoista johdettavissa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 7/66 Viherrakenne: Verkostokokonaisuutta on tarpeen jatkossa selkiyttää kaavakartalla: luo- ja MK -alueet ovat sisällöltään samankaltaisia ja niiden merkintätapaa tulisi yhdenmukaistaa. luo- merkintä on luonteeltaan kehittämisperiaatemerkintä, joka eroaa MK- merkinnästä, joka on aluevarausmerkintä. Merkintöjen sisällöllisenä erona on retkeilyn ja ulkoilun merkityksen sekä kulttuuriympäristöjen arvojen korostaminen MK-alueilla. Luo-alueilla nostetaan esiin luonnonarvokokonaisuudet. Ydinalueiden väliset, viherrakenteeseen kuuluvat yhteydet on tarpeen esittää strategisella suunnittelutasolla esim. nuolimerkinnöin. Rakenteen jatkuvuutta on perusteltua tarkastella myös maakuntarajat ylittäen. Hiljaisten alueiden merkitseminen maakuntakaavatason edellyttämällä tavalla on perusteltua mm. luontomatkailun toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kansallispuistojen MK-alueen ja vesistöreitistöjen yhtymäkohdat luovat edellytykset vahvalle matkailun kehittämiselle, minkä tulisi näkyä alue- ja kohdemerkinnöin maakuntakaavassa. On aiheellista tarkastella häiriötä aiheuttavien maankäyttövarausten sijoittumista suhteessa viherrakenteen kokonaisuuteen. Heikentävinä kohteina nähtävissä esim. tuulivoimavaraukset kansallispuistoalueelta pohjoiseen sijoittuvan merkittävän ekologisen yhteyden kohdalla sekä Helvetinjärven kansallispuiston eteläpuolella. Kasvavalla kaupunkiseudulla viherrakenteen tulisi muodostaa virkistysalueita yhdistävä verkosto. Strategisen kaavan viherrakennemerkintöjen ei ole tarkoituksenmukaista nojautua yksinomaan oleviin kaavavarauksiin vaan osoittaa tavoitetila myös ongelmakohdissa. Kintulammen-Pukalan alueen liittyminen kaupunkiseudun rakenteeseen on heikko, ja sitä tulisi vahvistaa kytkeytymistä vahvistavin viheryhteyksin. Kaakkurijärvet ja niihin liittyvät virkistysalueet muodostavat kokonaisuuden, jota ei tule rikkoa uudella työpaikka-aluevarauksella. Kaakkurijärven länsipuolelle osoitettu luonnon monimuotoisuuden ydinalue tulisi liittää mukaan MK-aluekokonaisuuteen. Järjestelyratapihan aluevarauksen ratkettua tulisi löytää lounaisen kaupunkiseudun alueelta ekosysteemipalvelujenkannalta merkittävä maa- ja metsätalousalueena säilytettävä kokonaisuus. Ympäristöarvojen kannalta on perusteltua valita järjestelyratapihan sijainti pohjoisemmista vaihtoehdoista ja osoittaa eteläinen aluekokonaisuus MK-alueeksi. On tarpeen arvioida myös esitettyjen Kaavaluonnoksen luo- ja MK-alueet ovat laajojen ja yhtenäisten luonnon ydinalueiden keskittymiä, jotka pitävät sisällään myös niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Ekologisen verkoston selvityksessä on huomioitu yli maakunnalliset, merkittävimmät yhteydet ja maakuntien raja-alueille on kaavakartalla osoitettu luo- ja MK-alueita kuvamaan ydinalueiden lisäksi myös yhteyksiä. Hiljaiset alueet on selvitetty ja ne on huomioitu kaavaratkaisussa. Hiljaiset alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartoissa. Koska keskeisimmät ja laaja-alaisimmat hiljaiset alueet sijoittuvat kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueisiin sekä MK- ja luo-alueille, ei ole nähty tarpeelliseksi tehdä päällekkäisiä kaavamerkintöjä. Maakuntakaavassa osoitetaan mainitulla alueella matkailua tukevina merkintöinä veneväylät, melontareitit, seudullisesti merkittävät satamat ja MK-alue, jolla on suositus luontomatkailun toimintaedellytysten tukemisesta. Tuulivoima-alueiden nro 7 ja 22 sijoittumista suhteessa ekologisiin yhteyksiin tarkastellaan uudelleen kaavaehdotukseen. Pirkanmaan liitto on samaa mieltä siitä, että kaavassa on tärkeää osoittaa seudullinen viherverkosto. Maakuntakaavassa esitetty viherverkko perustuu virkistysalueiden tarvetarkasteluun ja selvitykseen Pirkanmaan ekologisesta verkostosta. Siinä esitetään myös tavoitteita erityisten ongelmakohtien kehittämiseksi esimerkiksi liikenneväylien ylittävinä viheryhteyksinä. Kaavaluonnoksesta saadussa palautteessa esiin nostetuista kohteista tehdään lisätarkasteluja. Maakuntakaavaehdotusta valmisteltaessa tutkitaan Kintulammen-Pukalan alueen ja Tampereen kaupunkiseudun taajamarakenteen välisen viheryhteyden mahdollista lisäämistä. Valtatien 3 varsialuetta on haluttu uudessa maakuntakaavassa kehittää nimenomaan yritysaluevyöhykkeenä, väylän hyvään logistiseen saavutettavuuteen perustuen. Valtatien 3 varteen sijoittuva uusi TP -aluevaraus korvaa Ylöjärven Soppeenmäen pohjavesialueella sijaitsevan nykyisen teollisuusalueen toimintoja, jotka pitkällä aikavälillä antavat tilaa keskusta-alueeseen ja harjun virkistysmahdollisuuksiin tukeutuvan taajamatoimintojen alueen (A) rakentumiselle. Pinsiö-Matalusjoen valuma-alue muodostaa lausunnossa mainitun luo-alueen, jonka tavoitteena on mm. turvata joen hyvä vedenlaatu ja riittävä virtaama joessa esiintyvän uhanalaisen lajin säilymiseksi. MK-merkinnässä korostuvat luontoarvojen lisäksi myös retkeilyn ja ulkoilun ohjaustarve, jollaiseen ei kyseisellä valuma-alueella ole tarvetta. Järjestelyratapihavaihtoehtojen tutkimista ja muun maankäytön yhteensovitustyötä jatketaan osana kaavaehdotusta. Läntisen ratayhteyden osalta linjauksen valinnan tekee maakuntahallitus kaavaehdotuksen rat-
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 8/66 maa-ainesten ottoalueiden soveltuvuutta alueen luonteeseen. Kaupunkiseudulla viherverkostoa on tärkeää vahvistaa alueilla, joita ei ole otettu kaupunkimaisen rakentamisen piiriin. Tällaisia alueita ovat Siivikkalan-Asuntilan alue, Ruskon laajentumisalue, Ojala- Ruutanan alue sekä Nurmi-Sorilan alue. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että kaikkien keskusta-alueiden ja alakeskusten yhteyteen osoitetaan virkistysaluevaraus. Tällaisia kohteita ovat Ikaalisten, Lempäälän, Parkanon, Pälkäneen ja Viialan keskustat sekä kaupunkiseudulla Rautaharkon-Lakalaivan, Sääksjärven, Koilliskeskuksen sekä Lielahden aluekeskukset. Keskusta-alueisiin liittyvät, virkistyskäytössä olevat taajamien rakentamattomat rannat tulee osoittaa viheraluevarauksina. Rakennettujen taajama-alueiden sisältä tulee osoittaa ulkoilureittien sijaan keskeiset viheryhteydet, jotka tulee säilyttää tai muodostaa rakennetta tiivistettäessä. Elinympäristön laatu / Vesihuolto: Luonnoksessa on varauduttu pohjaveden johtamiseen Ruoveden suunnasta Siikakankaan alueelta sekä verkostoyhteysmerkinnöin maakunnan ulkopuolelta. Esitetyt merkinnät ja varaukset ovat tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta tärkeitä mutta edellyttävät lisäselvityksiä sekä laajaa yhteistyötä yli maakuntarajojen. Kaavassa osoitettu varaus raakavedenottamolle Ylöjärvelle Näsijärven rantaan on tarpeellinen Julkujärven-Pinsiönkankaan ja Hämeenkyrön alueiden mahdollisia tekopohjaselvityksiä varten. ELY-keskus näkee hyvänä ratkaisuna mahdollisuuden Nokian jätevesien johtamiseksi Sulkavuoreen. Etelä-Pirkanmaan jätevesien keskittämistarve saattaa vaatia tulevaisuudessa varauksen maakuntakaavaan esim. Akaan alueella. kaisujen yhteydessä kokonaisvaikutusten arviointiin pohjautuen ja ratkaisun hyväksyy maakuntavaltuusto. Suosituksensa valintaan antavat liikenteen ja logistiikan suppea hankeryhmä sekä kaavan ohjausryhmä. Luonnosvaiheen lausunnot otetaan huomioon käsittelyssä. Eteläosiltaan linjausta tarkennetaan vielä selvittämällä mm. puolustusvoimien alueen läpi kulkemiseen liittyvät rajoitteet. Liikenteen ja logistiikan suppea hankeryhmä on alustavasti suosittanut läntisen pintavaihtoehdon valitsemista linjauksen eteläosassa, mikäli puolustusvoimien alueen läpi löydetään hyväksyttävä linjausratkaisu. Pitkä tunnelivaihtoehto ja siihen liittyvä eteläinen ratapiha on Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan korkeiden rakentamiskustannustensa vuoksi epärealistinen eikä sen suunnittelua jatketa. Siivikkala-Asuntilan ja Nurmi-Sorilan alueilla seudullinen viherverkko on osoitettu riittävästi maakuntakaavaluonnoksessa alueiden läheisyyteen osoitetuin V-, VR-, ja MK-aluein sekä viheryhteyksin. Pirkanmaan liitto kuitenkin neuvottelee asiasta Ylöjärven kaupungin kanssa. Ruskon ja Ojala- Ruutanan osalta tarkastellaan kaavan viheryhteyksien riittävyyttä. Maakuntakaavassa osoitettava seudullinen viherverkosto muodostuu virkistysalueista ja viheryhteyksistä. Virkistysalueet ovat tyypillisesti lähivirkistysalueita laajempia kokonaisuuksia, jotka käytännössä harvoin sijaitsevat suoraan keskusta-alueen yhteydessä. Taajamien sisäiset virkistysalueet on huomioitu keskusta-alueiden ja taajamatoimintojen alueiden määräyksissä ja yleismääräys taajamarantojen rakentamattomuudesta ja varaamisesta virkistyskäyttöön turvaa keskustojen viheryhteyksiä. Viheryhteyksien täydentämisestä neuvotellaan niiden kuntien osalta, joiden keskusta-alueelle ei ole osoitettu viheryhteyttä tai virkistysaluetta. Taajamien rantojen säilymisestä virkistyskäytössä määrätään maakuntakaavan yleismääräyksellä. Kaavaratkaisussa on pyritty osoittamaan virkistysyhteydet ulkoilureitin sijaan viheryhteyksinä, kun se on ollut mahdollista ja seudullisesti merkittävää. Alueet on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä, joka tähtää varautumiseen seudulliseen vedenhankintaan. Alueiden vedenhankintakäyttö edellyttää kuitenkin vielä lisäselvityksiä, joihin lausunnossakin oli kiinnitetty huomiota. Tarkennetaan tältä osin kaavaselostuksen tekstejä. Pirkanmaan liitto yhtyy ELY-keskuksen näkemykseen siitä, että mainittujen alueiden hyödyntäminen laajemmin Pirkanmaan vedenhankinnassa on tehtävä laajassa yhteistyössä. Kaavaluonnoksessa on esitetty mahdollisuus johtaa Nokian jätevedet Sulkavuoreen. Kaavaluonnoksen jälkeen Nokian jätevesikysymyksessä on tehty päätöksiä, joiden mukaan Nokialle rakennetaan uusi, oma puhdistamo. Tarkoituksena on osoittaa tälle tarkempi paikka kaavaehdotuksessa. Neuvotellaan Nokian jätevesiratkaisuista Nokian kaupungin, Nokian Vesi Oy:n ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Nokia on halunnut merkinnän poistamista. Kaavaluonnoksessa on Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan perustuen osoitettu Etelä-Pirkanmaalle olemassa olevat jätevedenpuhdistamot (väh. 20 000 avl); Valkeakoskelle yhdyskuntajätevesien puhdistamo ja teollisuuden puhdistamo). Uusien puhdistamon paikkojen osoittaminen vaatii selvityksiä, joihin merkinnät voidaan perustaa. Tämä voidaan ratkaista seuraavan maakuntakaavaprosessin yhteydessä.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 9/66 Karttamateriaaliin sekä kaavaselostukseen on tarpeen tehdä tarkennuksia vesihuoltoon liittyen: Sastamalan ja Huittisten välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon sijaintien tarkennus (rakennusvaiheessa); Kiikoisten ja Kiikan välisen siirtoviemärin ja vesijohdon sijainnin tarkennus; Siirtoviemäri välille Lempäälä- Tampere (Sulkavuori); Pirkkalan ja Lempäälän välinen vesijohtoyhteys. ELY-keskuksen on tarkoitus laatia v. 2015-16 erillinen selvitys ravinteiden ja energian tehokkaasta hyödyntämisestä lietteiden ja elintarviketeollisuuden jätteiden käsittelyssä. Tämä saattaa tuottaa tarkennustarpeita aluevarauksiin Ylä-Pirkanmaalle. Tulvasuojelu ja paloturvallisuus: Tulviin ja patoturvallisuuteen liittyvien riskien hallinta tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa mm. Tammerkosken, Melon voimalaitoksen alapuolisen Kokemäenjoen ja Punkalaitumenjoen osalta. Elinympäristön terveellisyys: Tiivistettävät joukkoliikennevyöhykkeet sijoittuvat osin kehitettävien pääliikenneväylien yhteyteen. Meluntorjunta ja ilmanlaatu nousevat näillä alueilla keskeisiksi laatukysymyksiksi. Laadittuja meluselvityksiä ja muita aineistoja voidaan hyödyntää lähtötietoina yhdyskuntarakenteen laatua koskevissa arvioinnissa. Maakuntakaavassa on tarpeen tunnistaa elinympäristön laadun suunnittelun ohjaustarve ja antaa määräyksiä meluntorjunnasta ja ilman laadun huomioimisesta taajama-alueiden suunnittelussa liikenneväylien ja muiden haittoja aiheuttavien toimintojen läheisyydessä. Maakuntakaavan vaikutusten arviointiin on tarpeen sisällyttää väestön terveyteen kohdistuvat vaikutukset. Ampuma- ja moottorirata-alueet: Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2014 -raportissa ei ole riittävästi huomioitu pohjavesialueita ja toimintojen lähellä sijaitsevan asutuksen tai ympäristöarvojen asettamia rajoituksia toiminnalle. Ikaalisten Vatulanharjulle, Sastamalan Houhajärvelle, Tampereen Jakamakankaalle, Mänttä- Vilppulan Pollarinkankaalle ja Virtain Jähdyspohjaan osoitetut ampumaradat eivät sovellu ampumaratatoimintojen kehittämiskohteiksi pohjavesiriskin vuoksi. Ampuma- ja moottoriratojen merkitseminen edellyttää melu- ja muiden ympäristöhäiriöiden selvittämistä ja esim. meluntorjuntaa koskevia kaavamääräyksiä. Varmistetaan siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon sijainti ja tehdään asiakirjoihin tarvittavat korjaukset. Selvityksen valmistuttua arvioidaan maakuntakaavan tarkennustarpeet. Selvityksen tulisi tuottaa kaavaehdotusta varten tarvittava tieto syksykaudella 2015. Pirkanmaalla ei ole tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisia merkittäviä tulvariskialueita. Vammalassa sijaitsee muut tulvariskialueet -ryhmään luokiteltu alue, jolla vesistötulvasta ei ole arvioitu aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahingollisia seurauksia. Vammalassa sijaitseva tulvariskialue ollut tiedossa kaavaluonnosta laadittaessa. Täydennetään kaavaselostukseen kuvaus tulvariskien huomioon ottamisesta. Neuvotellaan Sastamalan kaupungin ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa tulvariskikysymyksistä sekä ELY-keskuksen kanssa lisäksi patoturvallisuuskysymyksistä. Meluntorjunnassa ja ilman laadun huomioimisessa merkittävässä roolissa on rakennusten sijoittelu sekä rakennetekniset ratkaisut. Näitä asioita ohjataan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ympäristöhäiriöt on huomioitu puolustusvoimien alueiden suojavyöhykkeiden sekä ampumaja moottoriratojen suunnittelumääräyksessä. Liikenteen häiriöiden osalta maakuntakaavassa on tavoitteena mahdollistaa kestävien liikkumismuotojen toimintaedellytykset ja näin vähentää henkilöautoilusta aiheutuvien haittojen vaikutusta. Liikennesuorite kasvaa kuitenkin väestönkasvun myötä. Maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arviointiin sisällytetään myös ko. näkökulma. Aihetta käsitellään maakuntakaavan yleispiirteisellä tarkastelutasolla. Ampuma- ja moottorirataselvitystä jatketaan osana kaavaehdotuksen valmistelua, ja pyritään löytämään näille toiminnoille soveltuvat sijainnit muu maankäyttö huomioiden. Ampuma- ja moottorirataselvitystä jatketaan osana kaavaehdotuksen valmistelua ja pyritään löytämään näille toiminnoille soveltuvat sijainnit muu maankäyttö huomioiden. Ampuma- ja moottorirataselvitystä jatketaan osana kaavaehdotuksen valmistelua ja pyritään löytämään näille toiminnoille sijainnit muu maankäyttö huomioiden. Kaavamääräykseen lisätään maininta melun huomioimisesta alueiden suunnittelussa.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 10/66 Riskialueet: Luonnoksessa ei ole merkitty alueita, joihin liittyy ympäristövahinkoriskejä; näihin kohteisiin saattaa liittyä maankäytön rajoituksia. Santalahden-Lielahden vesialuetta ei voida ilman perusteellisia selvityksiä osoittaa taajamatoimintojen alueeksi. Kulttuuriympäristöt, kulttuurimaisemat: Rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen selkiyttämiseksi on perusteltua erotella kaavaluonnoksen kartoilla esim. värein valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. On tarpeen varmistaa, että erillisillä karttaosioilla esitetyt ja arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi rajatut alueet tulevat hyväksytyiksi ja saavat samat oikeusvaikutukset muun kaavakartan kanssa. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskevaa suunnittelumääräystä tulisi tarkistaa samansuuntaiseksi valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen suunnittelumääräyksen kanssa. Esim. Teivaalan-Mäkkylän kulttuurimaisemaan osoitettu taajamatoimintojen reservialue katkaisee maisemallisesti yhtenäisen aluekokonaisuuden, joka ulottuu Näsijärveltä Keijärvelle. ELY-keskus ei pidä maankäyttövarausta esitetyssä laajuudessa perusteltuna. Sorilanjoen laakso tulisi säilyttää maisemallisin perustein avoimena. Luo-alueet: Luo-alueiden maakunnallista tasapainoa olisi mahdollista parantaa esim. laajentamalla Sastamalan ja Vesilahden rajalle osoitettua luonnon ydinaluetta kaakkoon ja etelään. Ydinaluetarkastelussa ei ole riittävästi huomioitu pienialaisten luontokohteiden kuten luonnonsuojelulain tarkoittamien luontotyyppien, merkittävien lajistoesiintymien tai arvokkaiden perinneympäristöjen muodostamia keskittymiä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi katsottavia kokonaisuuksia on myös maakunnan eteläisemmissä osissa, eikä verkosto ole siellä riittävä. Mm. Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueella on merkittäviä lajistokeskittymiä sekä luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. ELY-keskus katsoo, että ydinalueverkostoa tulisi täydentää Nokian ja Pirkkalan arvoalueisiin kytkeytyvällä luo-aluemerkinnällä. Selvitysaineistoon lisätään Tampereen kaupungin laatimat, valmistuneet ympäristöselvitykset Hiedanrannan alueesta. Maakuntakaava on strateginen kaavataso, jossa voidaan esittää uusia alueita. Ar-merkintä tuo esiin toteutumisen ehdollisuuden. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt tullaan merkintäteknisesti eriyttämään. Erilliset kartat ovat samassa mittakaavassa kuin pääkartta, ja tavoite on, että niiden oikeusvaikutukset ovat samat. Oikeusvaikutuksen ilmaisemista kaava-asiakirjoissa pyritään selkiyttämään. Kaavan jatkosuunnittelussa voidaan tarkastella kaavamääräyksen täsmentämistä esitetyllä tavalla. Maankäyttövaraus perustuu kaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisun toteuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Varauksen ja arvokkaan kulttuuriympäristön yhteensovittamisen vaikeus on tiedostettu suunnittelussa, ja sitä tullaan kuvaamaan vaikutusten arvioinnissa. Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien rajaukset perustuvat viimeisimpiin selvityksiin, joiden mukaan arvo-aluetta on muutettu. Jokilaakson maisema-arvot on huomioitu suunnitelmassa ja pyritty sovittamaan yhteen kunnan tavoittelema taajamarakenteeseen. Ar-alueen rakentumisen ehtona on kulttuuriympäristön huomioonottaminen. Jokilaakson keskiosa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolloin on selvää, että osa maisemallisista arvoista menetetään. Tämä tullaan kuvaamaan vaikutusten arvioinnissa. A-aluetta on Sorilassa joka tapauksessa huomattavasti vähennetty verrattuna voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kaavaluonnoksessa esitetty viheryhteystarve turvaa osittain jokilaakson maisema-arvoja. Ekologisen verkoston analyysissä Vesilahden ja Sastamalan rajalla sijaitseva luo-alue korostui monien luonnonarvojen tiivistymien keskittymänä. Lausunnossa esitettyjen laajennussuuntien alueet eivät merkittävästi eroa luonnonarvoiltaan muusta ympäristöstään ja siten laajentamista ei nähdä tarpeellisena. Luo-alueelta kaakkoon sijoittuva pohjavesialue muodostaa luo-alueelle luontaisen jatkeen jatkuen aina Urjalan arvokkaille maisema-alueille. Tarkastelun tavoitteena on ollut selvittää maakuntakaavoituksen yleispiirteisellä tarkastelutasolla laajat, mahdollisimman yhtenäiset ja kytkeytyvät luonnon ydinalueet. Yksittäiset ja pienialaiset luonnon kannalta merkittävät keskittymät ja esiintymät, joilla on jo jokin suojelustatus, ovat mukana tarkastelussa, mutta eivät yksinään ole muodostaneet kriteerien mukaista luonnon ydinaluetta. Vanajavedelle sijoittuvan luo-alueen rajausta laajennetaan mm. kynäjalavan esiintymiskeskittymiä huomioiden. Nokian luonnon arvoalueet kytkeytyvät Pirkkalan rantojen arvo-alueille mm. Luotosaaren kautta, joka on Natura 2000-alue. Pirkkalassa ranta-alueilla on virkistysaluetta ja kulttuurimaisema- sekä kulttuuriympäristökeskittymiä koskevia merkintöjä, jotka osaltaan suojaavat myös ranta-alueita. Kaavassa on pyritty välttämään päällekkäisiä merkintöjä mm. kartan luettavuuden selkiyttämisek-
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 11/66 Ydinalue-merkinnällä tulisi osoittaa valtakunnallisesti merkittävät lajistokohteet: Ruonanjoki valuma-alueineen, tummaverkkoperhosalueet Tampereen Nurmi-Sorilassa sekä Kukkiajärvi ormion esiintymisalueena. Luoteis-Pirkanmaan luo-alueiden välisiä ekologisia yhteyksiä heikentävät luonnonvarojen, kuten turpeen ja tuulivoiman hyödyntämiseen varatut alueet. Tuulivoimapuistoa koskeva aluevaraus nro 7 tulee poistaa ja muodostaa alueelle vahva maakuntarajankin ylittävä luonnonarvokokonaisuus kansallispuistojen alueelta pohjoiseen. Natura 2000 -alueet: Vaikutuksia ei ole arvioitu kattavasti suhteessa Natura 2000 -alueisiin. Kaavaluonnoksesta puuttuu kaavan toteuttamisen kokonaisvaikutusten arviointi, erityisesti erilaisten kaavavarausten yhteisvaikutusten arviointi. Luonnoksesta tulee tehdä Natura-arviointia koskeva tarveharkinta ja tarvittaessa varsinainen Natura-arviointi. Niiden kaavamerkintöjen osalta, joihin on esitetty Naturaan liittyviä suunnittelumääräyksiä, ELY-keskus lausuu kun sillä on käytössään Natura-tarveharkinnat tai -arvioinnit. Turvetuotannon kannalta tärkeät alueet: Kaavaluonnoksessa esiintyy päällekkäisyyksiä suoluonnon arvojen ja turvevyöhykkeiden osalta. Erityisen tärkeää on osoittaa riittävät suoluonnon arvokokonaisuudet kaavassa vastapainoksi turpeenottoon tarkoitetuille alueille. Valtakunnallinen soidensuojeluohjelman täydennys voi tuoda tarvetta täydentää suojelualueverkostoa. si. Ekologisen verkoston selvityksessä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt on todettu olevan osa ekologista verkostoa. Maakuntakaavassa on myös yleismääräys, jonka mukaan taajamien rakentamattomat rantaalueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Ruonanjoki on Natura 2000- alue ja sen on katsottu riittävästi turvaavan alueen arvot. Ruonanjoen valuma-alueen muut luonnon arvot eivät eroa muusta ympäristöstään ja alueelle ei muodostu luontevia luonnon ydinalueita tai muita luonnon arvokeskittymiä. Valuma-aluetta ei myöskään uhkaa muu maankäyttö ja alueella ei ole rakentamispainetta. Nurmi-Sorilassa MK-alueen rajausta on laajennettu kattamaan Tarastejärven pohjoispuolella olevat Tummaverkkoperhosen esiintymisalueet. Viitapohjan ja Paarlahden ranta-alueilla perhosen esiintymisalueet sijoittuvat keskeisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle, jonka kaavamerkintä turvaa myös perhosen elinympäristöjä. Kukkiajärvi on Natura 2000- alue ja sen on katsottu riittävästi turvaavan alueen arvot. Ekologisen verkoston selvityksellä on pyritty tuomaan kaavan luo- ja MK-alueilla vastapainoa alueiden hyödyntämiselle. Linnuston liikkumisen kannalta turvetuotantoalueiden ei katsota aiheuttavan merkittävää haittaa linnuston liikkumiselle niille tärkeiden alueiden välillä. Tuulivoimaalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan voimaloiden sijoittelussa huomioida linnuston kuin muullekin eliöstölle tarvittavat kulkuyhteydet. Voimalat sijaitsevat useiden satojen metrien päässä toisistaan ja siten mahdollistavat lajien liikkumisen alueella. Myyränkangas-Pahkakummunmaan tuulivoima-alueen vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin tarkastellaan kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Natura 2000 -alueisiin kohdistuva vaikutusten arvioinnin tarveharkinta sekä kaavan kokonaisvaikutusten arviointi tehdään kaavaehdotukseen. Kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdään tarvittavat vaikutusten arvioinnit Naturaalueisiin. Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa neuvotellaan asiasta. Maakuntakaavaluonnoksen turvetuotantoa koskevat merkinnät perustuvat turvetuotantoa koskevaan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan. Kyseisen kaavan yhteydessä selvitettiin luontoarvoja ja arvioitiin kaavan luontovaikutuksia laajasti. Kaavassa osoitetut turvetuotannon kannalta tärkeät alueet pitävät sisällään olemassa olevia ja/ tai tutkittuja turvevaroja. Kaikki nämä turvealueet ovat ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita. Alueiden sisällä ei ole suojelualueita tai suoluonnon kannalta arvokkaita kohteita. Lisäksi selvityksin on osoitettu, ettei kaavaratkaisu heikennä suojelualueiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laaditussa ekologisen verkoston selvityksessä on huomioitu suoluonnon arvokokonaisuudet ja ne ovat yhdessä muiden luonnon arvoalueiden kanssa huomioitu luo- ja MK-alueiden merkinnöissä.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 12/66 Ongelmallisimpina ELY-keskus pitää EO/t-18, EO/t-21 ja EO/t-22 -alueita, jotka ovat suoluonnon arvokokonaisuuksien kanssa päällekkäisiä. Näistä EO/t 22 tulee poistaa kokonaan. Alue tulee ottaa mukaan etelä-pohjoissuuntaiseen luo -aluevaraukseen. Virtain Pökkelistönnevan (EO/t-6/12) tuotantoon ottamiseen liittyy edelleen epävarmuutta siitä, voidaanko tuotanto toteuttaa siten, ettei kokonaiskuormitus lisäänny tai vesistön tila heikkene. Parkanon Kotkansalon (EO/t-14/19) lisämääräykseen (em5) realistisuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta siitä, voidaanko vesiä johtaa muualle kuin Markkolanlampeen tai Ylinenlampeen. Turvetuotantokohteiden vaihekaavaan perustuvaan siirtämiseen kokonaismaakuntakaavaan liittyy epävarmuutta uudistetun ympäristönsuojelulain toteuttamiseen. Luontoselvitysaineisto ja soiden arvoluokittelu (1-5) on tästä syystä tarpeen käydä päivitysluonteisesti läpi. Tu-merkintä on muutettu kuvaamaan pelkästään turvetuotantoon liittyvää valuma-aluetta. Tumerkintä tulee palauttaa vastaamaan vaihekaavan merkintää. Turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden osalta tulee suunnittelumääräyksin varmistua, ettei luonnonsuojelukohteiden (YSA ja ERA kohteet) suojeluarvoja vaaranneta. Vaihtoehtoisesti turvetuotannon kannalta tärkeät alueet tulee rajata niin, että suojelukohteet sijoittuvat niiden ulkopuolelle. Kaavaa varten on muodostettu näkemys luonnon (ml. suoluonnon) arvokokonaisuuksista ja ne sisältyvät luo- ja MK-alueisiin. Turvetuotannon kannalta tärkeät alueet eivät ole päällekkäisiä näiden arvokokonaisuuksien kanssa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusarvioinnissa on todettu EO/t 22 -vyöhykkeen osalta tapahtuvan vähäistä heikkenemistä ekologisissa yhteyksissä vyöhykkeen eteläosassa sijaitsevan Nimetönnevan osalta, mikäli se otetaan tuotantoon. Nimetönnevalla oli (ja on edelleen) kuitenkin ympäristölupa turvetuotannolle, mistä syytä se jätettiin vaihemaakuntakaavaan mukaan. Vaihemaakuntakaavaa koskevassa päätöksessään ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Nimetönnevaa koskevan uusi turpeenotto -alue merkinnän. Tämän perusteella kyseistä aluetta EO/t 22 on supistettu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Jäljellä oleva alue osoittaa ensisijaisesti olemassa olevan tuotantokäytössä olevan alueen. Pihtinevalla, Nimetönnevalla ja Sammakkolaminnevalla on ympäristölupa turvetuotantoon. Näillä perusteilla Pirkanmaan liitto on todennut, että alueilla on riittävät toteuttamisedellytykset. EO/t 22 -alueen itä- ja länsipuolella olevat luonnontilaiset suot ja niiden väliset yhteydet on osoitettu luo -merkinnöin. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan yhteydessä tehdyssä vesistöselvityksessä Ylä- Havankajärven valuma-alueelle sijoittuvat uudet turpeenottoalueet on luokiteltu luokkaan 3: sopii turvetuotantoon, mikäli käytössä on tehokkaat vesiensuojelumenetelmät. Vaihemaakuntakaavaa koskevassa ympäristöministeriön vahvistamispäätöksessä on kyseisen turvealueen hyväksymättä jättämistä perusteltu sillä, että alue ei kuulu vesistöjen turvaamista koskevan kaavamääräyksen (tu-1) piiriin. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 yhteydessä Ylä-Havankajärvi on otettu tämän vesiensuojelumääräyksen (tu) piiriin. Kotkansalon kuivatusvesien ohjaamiselle Vahojärveen on olemassa reitti, joka ei kulje Ylinenlammen ja Markkolanlammen kautta. Varmistetaan ympäristönsuojelulain muutosten huomioon ottaminen kaavassa. Tu-merkintä perustuu Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan, joka koskee turvetuotantoa. Merkintä perustuu turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiin. Tästä syystä merkintää ja määräystä ei voida laajentaa koskemaan muita toimintoja. Maakuntakaavaluonnoksen turvetuotantoa koskevat merkinnät perustuvat turvetuotantoa koskevaan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan. Kyseisen kaavan yhteydessä selvitettiin luontoarvoja ja arvioitiin kaavan luontovaikutuksia laajasti. Kaavassa osoitetut turvetuotannon kannalta tärkeät alueet pitävät sisällään olemassa olevia ja/ tai tutkittuja turvevaroja. Kaikki nämä turvealueet ovat ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita. Alueiden sisällä ei ole suojelualueita tai suoluonnon kannalta arvokkaita kohteita. Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä huomioidaan se, että vaihemaakuntakaavan valmistelun jälkeen suojelutilanne ei ole joltain osin muuttunut ja että kaavaratkaisu ei vaikuta haitallisesti suojeluarvoihin. Kaavaehdotusta varten päivitetään luonnonsuojelualueita koskeva tiedot.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 13/66 Pohjavesialueille ei tule sijoittaa turvetuotantoa. Aluevarauksissa tulee huomioida EO/t 16 alueen sisällä olevat Lauttakankaan ja Lauttalamminkulman pohjavesialueet sekä EO/t 10 alueella Ristiharjun pohjavesialue, johon suunnitellaan Parkanon kaupungin vedenottoa. Turvetuotantoalueiden suunnittelussa on varmistettava riittävät etäisyydet liikenneväyliin sekä toiminnan vaikutukset liikenteeseen ja väylien kestävyyteen. Pohjavesialueet: On tarpeen varmistaa, ettei pohjavesialueille osoiteta sellaista uutta maankäyttöä, jolla voisi olla haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Pohjavesialueiden suojelun toteutumisen kriittisimmäksi kysymykseksi on noussut läntinen ratayhteys. Mustalammin ja Ahveniston vedenottamot sekä Vihnusjärvi ovat vesihuollon kannalta keskeisiä vesilähteitä, eikä niihin kohdistuvien riskien lisääminen ole mahdollista. Valitut linjausvaihtoehdot eivät täytä pohjavesialueita koskevia suunnitteluohjeistuksia. Selvitysten perusteella ei ole voitu osoittaa, että ratahankkeelle olisi löydettävissä Lempäälän ja Ylöjärven välisellä osuudella ratkaisua, joka täyttäsi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimuksen yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamisesta. Ratavaihtoehtoihin sisältyy myös runsaasti luonnonsuojelullisia haasteita. Ratayhteys voidaan osoittaa ainoastaan yhteystarvemerkinnällä, johon tulee liittää jatkosuunnittelua ohjaavat pohjaveden suojelua, luontoarvoja, maisemaa sekä rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat reunaehdot. Rajataan turvetuotannon kannalta tärkeä alue EO/t 10 Ristiharjun pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaavaluonnoksen valmistelussa on ollut tiedossa, että turvetuotannon kannalta tärkeä alueella EO/t 16 on päällekkäisyyttä pohjavesialueiden kanssa. Nämä päällekkäisyydet koskevat olemassa olevaa turvetuotantoa. Kaavaehdotuksen valmistelussa tarkistetaan tältä osin näiden tuotantoalueiden lupatilanne sekä arvioidaan tältä pohjalta EO/t 16 -alueen muutostarpeet. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 turvetuotantoa koskevat merkinnät perustuvat 1.4.2014 lainvoiman saaneeseen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan (YM vahv. 8.1.2013), jonka yhteydessä selvitettiin mm. turvetuotannon liikenteellisiä vaikutuksia. Kyseisessä selvityksessä ei tullut esille merkittäviä vaikutuksia liikenneverkkoon. Selvitys on katsottu maakuntakaavatasolla riittäväksi. Yksityiskohtaisemmat selvitykset laaditaan turvetuotannon edellyttämien lupien yhteydessä tarpeen mukaan. Kaavaluonnoksen laadinnan lähtökohtana on ollut, ettei pohjavesialueille osoiteta sellaista maankäyttöä, joka muodostaa riskin pohjavedelle tai vedenhankinnalle. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten on pohjavesialueille annettu suunnittelumääräys. Kaavan valmistelussa on arvioitu pohjavesialueiden maankäyttöä ja pyritty keventämään sitä esimerkiksi muuttamalla pohjavesialueilla sijaitsevia teollisuusalueita (T) työpaikkatoimintojen alueiksi (TP) tai taajamatoimintojen alueiksi (A). Läntisen ratayhteyden mahdollisia vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja pohjaveteen on kuvattu lisäselvityksessä Tampereen läntiset hankkeet - pohjavesien huomioiminen hankkeessa. Pohjavesikysymykset ovat yksi ratalinjan valintaa ohjaava kriteeri. ELY ei lausunnossaan erittele, mitä puutteita eri linjausvaihtoehdoilla on. Valittuun linjaukseen lisätään tarvittavat suunnittelumääräykset pohjavesien suojelusta. Läntisen ratayhteyden mahdollisia vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja pohjaveteen on kuvattu lisäselvityksessä Tampereen läntiset hankkeet - pohjavesien huomioiminen hankkeessa. Riskit on laskennallisesti arvioitu hyvin pieniksi. Pohjavesialueiden kohdille ei tule liikennepaikkoja, ohitusraiteita tai tasoristeyksiä, eikä junia ole tarvetta seisottaa radalla. Radoilla tapahtuneiden onnettomuuksien tilastotietojen mukaan riski maaperän tai pohjaveden likaantumiseen tällaisilla rataosuuksilla on äärimmäisen pieni. Lisäksi on huomattava, että läntinen ratalinjaus siirtäisi tavaraliikennettä pois vedenhankintaa varten tärkeältä Epilänharju-Villilä A:n pohjavesialueelta läheltä Hyhkyn vedenottamoa ja osittain myös Epilänharju-Villilä B:ltä. Rata siis siirtäisi pohja- ja pintavesiriskiä toiseen kohtaan, mutta uuden radan suojaustoimien vuoksi riski nykytilanteeseen verrattuna vähenee. Ratavaihtoehtojen osalta on laadittu vaikutusten arviointi, jossa herkät luontokohteet on tunnistettu. Ratayhteyden suunnittelussa ja linjauksen valinnassa pyritään minimoimaan niihin kohdistuvat vaikutukset. Ratayhteys on vahvistetussa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa esitetty yhteystarpeena ja nyt tehty suunnittelu tarkentaa linjauksen sijaintia. Ratalinjaukselle tullaan maakuntakaavassa esittämään sijainti, mikä ei poista ratalain mukaisia suunnitteluvaiheita. Tarvittavat suunnittelumääräykset tullaan lisäämään valittuun ratalinjaan. Pirkanmaan liitto katsoo, että selvitykset ovat riittäviä maakuntakaavatason ratkaisuun.