8.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

8.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 21.2.2006 Toteutuneita lisäarvoja (liittyy harjoituksiin) Lisäarvo 01-02 02-03 Joustavuus ajan suhteen 61% 74% Joustavuus paikan suhteen 54% 45% Vastuu omasta oppimisesta kehittyi 56% 20% Joustava pääsy opiskelumateriaaleihin 36% 53% Oppimateriaalin monipuolisuus 27% 23% Oppimateriaalia käytettävissä enemmän 30% 33% Oppimateriaalin havainnollisuus 22% 31% Opiskelun rutiinitoimien helpottuminen 19% 13% Kyselyt TTY:n verkko-opiskelijoille Lukuvuosi 2001-02: vastaajia 152 Lukuvuosi 2002-03: vastaajia 70 EVA tutkimusryhmä 2001-2004 1

Tutkimussuunnitelma laadullisessa tutkimuksessa Tutkimussuunnitelman teko Ei yksiselitteistä ohjeita eri tilanteissa erilaisia suunnitelmia Huomioitavaa tutkimussuunnitelma elää tutkimuksen mukana tutkimuksen eri vaiheiden kietoutuminen yhteen Tutkimussuunnitelmaa ja tutkimusongelman asettelua saattaa joutua tarkistamaan aineistonkeruun ja kirjoittamisen aikana Eskola & Suoranta 2000, 35-36; Hirsjärvi ym. 2001, 158-163 2

Tutkimusongelman muotoileminen ja aiheen rajaus Kaikkea mahdollista ei voida tutkimuksessa (laajassakaan) havainnoida tai selvittää Tutkimusideasta kohti tutkimusongelmaa tutkimusalueen kirjallisuuteen perehtyminen auttaa oman tutkimuksen suuntaamisessa tarkkojen kysymysten muotoileminen voi autata tutkimusongelman täsmentämisessä Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on vaikea määritellä etukäteen kuinka tiukasti rajattu aiheen tulisi olla tutkimusaihetta joudutaan usein tarkentamaan ja täsmentämään aineiston keruun yhteydessä. Eskola & Suoranta 2000, 35-36 Tutkimussuunnitelman keskeiset asiat Tutkimuksen tausta mihin tieteellisen keskusteluun työ liittyy (edellyttää perehtymistä aiempaan tutkimukseen) mikä on tutkimuksen panos tähän keskusteluun aiheen ja tutkimuksen merkittävyys Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusstrategian kuvaus vaatiiko tutkimus käyttäytymisen/toimintojen kontrollointia vai onko tavoitteena saada tietoa luonnollisesti tapahtuvasta ilmiöstä? sijoittuuko menneeseen historiallinen tutkimus onko tutkimuksen tavoitteena selittää, kartoittaa, kuvailla vai ennustaa? Tutkimuskohteen valinta Tutkimusongelman muotoileminen ja aiheen rajaus Hirsjärvi ym. 2001, 161 3

Tutkimussuunnitelman keskeiset asiat Tiedonhankintastrategian valinta tapaustutkimus, etnografia, fenomenografia, Grounded Theory, toimintatutkimus Aineiston hankinta tutkimusmetodin valinta miten saadaan tietoa tutkittavasta ilmiöstä: haastattelu, havainnointi, kirjalliset yms. materiaalien pohjalta Analysointimenetelmät miten tutkittavaa aineistoa on tarkoitus analysoida arvio tutkimustulosten hyväksikäyttömahdollisuuksista ja merkittävyydestä Hirsjärvi ym. 2001, 161 Tutkimussuunnitelmassa mainittavia Tutkimuksen aikataulu Työsuunnitelma (erityisesti yhteistyöhankkeissa) Tutkimusryhmän muut jäsenet Julkaisu- ja muu tiedotus suunnitelma Tutkimuksesta aikaisemmin ilmestyneet julkaisut Liittymäkohdat muuhun tutkimukseen ketkä muut tekevät aiheen kannalta tärkeää tutkimusta kotimaassa ja ulkomailla Hirsjärvi ym. 2001, 161 4

Luennon teemat Eläytymismenetelmät (role-playing method) Skenaariotyöskentely (scenario working) Eläytymismenetelmät role-playing method 5

Eläytymismenetelmät - johdantoa Eläytymismenetelmä on laadullisen aineiston keruun menetelmä. Sillä voidaan kerätä kirjoitettuja kokemuksia (toiveita, pelkoja, haaveita) erilaisista ilmiöistä tai tapahtumakuluista tässä ajassa, menneessä tai tulevaisuudessa Eläytymismenetelmässä käytetään nk. kehyskertomuksia alkuorientaationa ja pyydetään vastaajia kirjoittamaan vapaasti niiden pohjalta Olennaista menetelmän käytössä on kehyskertomuksen jonkun seikan (kuten tapahtumakulun, ajankohdan, sukupuolen) muuntelu muiden pysyessä muuttumattomina Eläytymismenetelmät - johdantoa Eläytymismenetelmän yhtenä perusajatuksena on, että vastaajien katsotaan kykenevän havaitsemaan, erittelemään ja tulkitsemaan erilaisia tilanteita Eläytymismenetelmällä tuotetut tarinat eivät välttämättä ole kuvauksia todellisuudesta Tarinat kuvaavat usein sitä, mikä saattaa toteutua ja mitä eri asiat merkitsevät Kehyskertomusta voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja päätöksenteon pohjaksi Kehyskertomuksen ulkoasu on yksinkertainen - muutaman rivin mittainen tarina Vastaajaa pyydetään jatkamaan tarinaa tai vastaavasti kertomaan tilannetta edeltävistä tapahtumista 6

Eläytymismenetelmät - johdantoa Tavallisesti eläytymismenetelmässä tarjotaan vastaajalle muutamia erilaisia valmiiksi laadittuja kehyskertomuksia, joista hän valitsee kiinnostavimman Kehyskertomuksia tulee olla vähintään kaksi, mutta niitä voi olla enemmänkin Tavallisesti vastaaja tuottaa tekstiä kirjoittamalla lyhyehkön esseen tai tarinan Eläytymismenetelmällä voidaan aineistoa hankkia myös esimerkiksi roolileikeistä Eläytymismenetelmän asetelmaa voi verrata teattereiden stand up -esityksiin, joissa näyttelijät jatkavat tilanteiden näyttelemistä yleisöltä saatujen roolien ja vinkkien perusteella Eläytymismenetelmät - johdantoa Eläytymismenetelmä antaa vastaajalle mahdollisuuksia käyttää omaa ajatteluaan, harkintaansa ja mielikuvitustaan vapaasti Vastaajat voivat myös kirjoittaa asioista, joista heillä ei ole täysin varmaa mielipidettä Menetelmä tuottaa enemmänkin merkityksiä ja vihjeitä kuin faktoja 7

Eläytymismenetelmät - kehyskertomukset Eläytymismenetelmällä ei välttämättä löydetä uusia asioita, vaan koetellaan itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä tutuista ilmiöistä ja tapahtumista Eläytymismenetelmän käytön kiinnostavuus nousee osaksi siitä, että kirjoitetut vastaukset ovat usein yllättäviä ja voivat auttaa tutkijaa kehittämään uusia kysymyksiä ja tulkintoja Kehyskertomusten keskeinen ajatus on variointi eli tiettyjen valittujen ja tarkasteltavien tekijöiden muuntelu Kehyskertomusten laadinnassa on hyvä pohtia kertomusten avainsanoja, jotka ohjaavat kertomusten valintaa ja eläytymistä Eläytymismenetelmät - kehyskertomukset Kehyskertomusten laadinnassa tulee tarkoin pohtia varioivia tekijöitä, niiden luonnetta ja määrää, samoin kuin kehyskertomusten tyyliä ylipäätään Kehyskertomukset voi laatia siten, että niissä esiintyy esimerkiksi positiivinen ja negatiivinen vaihtoehto Kehyskertomusten tarinoihin ja tilanteisiin voi sisällyttää myös muita variaatiota luovia elementtejä, kuten erilaisia käyttäytymisvaihtoehtoja ilman positiivista tai negatiivista värittyneisyyttä Kertomuksen tulisi olla sellainen, että sen avulla voidaan saada vastaus juuri siihen kysymykseen mihin oli tarkoitus saada vastaus On vaikea arvioida, olisiko erilaisella kehyskertomuksella saatu aikaan erilainen tutkimustulos Siksi kehyskertomukset pyritään rakentamaan varsin väljiksi 8

Eläytymismenetelmät Alun alkaen eläytymismenetelmä luotiin korvaamaan aineistonhankintaa laboratoriomaisissa koe- ja kyselytilanteissa Kirjoittaminen on prosessi, joka tuo esille sekä ulkoisesti havainnoitua että kirjoittajan sisäisesti koettua todellisuutta Eläytyessään kirjoittajat muodostavat enemmän tai vähemmän yhtenäisen kuva tulevaisuudesta Eläytymismenetelmässä vastaajalla on myös itsenäisempi mahdollisuus määritellä oma tuotoksensa kuin esim. haastattelutilanteessa, jossa haastattelija voi aina kysellä tarkentavia kysymyksiä tai ohjata keskustelun suuntaa Eläytymismenetelmät Koska mitään uutta ei voi tuottaa täysin riippumatta menneistä kokemuksistaan, kirjoittamisprosessiin sisältyy roolinottoa ja eläytymistä joko omasta tai jonkun muun näkökulmasta Vastaukset heijastavat niitä toimintatapoja ja käyttäytymismalleja sekä tilanteisiin liittyviä tuntemuksia, joita vastaajalla itsellään on ollut vastaavissa tilanteissa tai joihin hän on esimerkiksi ystäviensä kautta päässyt osalliseksi 9

Eläytymismenetelmät aineistonkeruutapana Eläytymismenetelmä on suhteellisen halpa ja nopea tapa kerätä aineistoa Kerättyä aineisto voidaan myös täydentää jälkikäteen jos tarvitaan Eläytymismenetelmällä kerättyjä vastauksia ei tarvitse olla paljon Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että jo 10-15 vastausta kustakin kehyskertomusvariaatiosta riittää saavuttamaan saturaatio- eli kyllästymispisteen ts. tuomaan esiin sen teoreettisen peruskuvion, mikä kyseisellä tarinalla on mahdollisuus saada Eläytymismenetelmät aineistonkeruutapana Kehyskertomuksia voidaan rakentaa kaksi, joissa yksi kohta on erilainen Muuntelulla pyritään saavuttamaan koeasetelman kaltainen tilanne, jossa yhtä tekijää muuntelemalla voidaan katsoa, miten varioitu tekijä muuttaa vastauksia Kun aineistoa hankitaan eläytymismenetelmän avulla, vastaajat olisi hyvä koota yhteen Tämä sen takia, että tällöin saadaan mahdollisimman suurelta määrältä kirjoituksia Aikaa tarinan kirjoittamiseen on hyvä varata noin 15-20 minuuttia 10

Eläytymismenetelmät aineistonkeruutapana Vastaajien ja tarinoiden määrälle ei voi antaa mitään tiettyä yhtenäistä suositusta Määrä riippuu tutkimuksen tavoitteista, ongelmista ja monista muista tutkimuksen tekoon liittyvistä muuttujista Eläytymismenetelmät - yleistettävyys Aineiston yleistettävyyden sijasta laadullisessa tutkimuksessa on parempi pohtia tulosten yleistettävyyttä Tulosten yleistettävyyden parantamiseksi eläytymismenetelmän ohella voi olla hyödyllistä hankkia aineistoa triangulaation eli useiden eri aineistonhankinta-menetelmien avulla 11

Eläytymismenetelmät Eläytymismenetelmän avulla tutkimusaineistoa saadaan hankittua melko nopeasti ja helpossa muodossa Menetelmän käyttömuodot eivät noudata mitään tiettyä seurattavaa kaavaa, joka saattaisi helpottaa aineiston hankintaa Eläytymismenetelmää käyttävässä tutkimuksessa aineistonhankinta-menettelyssä noudatetaan kyseiselle tutkimukselle omaa ominaista ja tarkoituksenmukaista muotoa Eläytymismenetelmänaineistoa voidaan analysoida monella eri tavalla Eläytymismenetelmän aineiston monipuolisuus ja rikkaus piilee monissa lukutavoissa, aineistoon voi halutessaan palata yhä uudelleen lukutapaa vaihdellen Tarinoista löytyvät samanlaisuudet, erilaisuudet ja poikkeavuudet nähdään kiinnostavalla seikkana analyysissa Eläytymismenetelmät Eläytymismenetelmän perusidea eli kokeellisen ajattelun logiikan soveltaminen toteutuu erilaisten tarinoiden vertailussa Raportoinnissa käytetään usein runsaasti suoria sitaatteja vastaajien kirjoituksista Sitaattien avulla lukija voi arvioida tehtyjen tulkintojen oikeellisuutta Eläytymismenetelmän objektiivisuus - tutkija on laatinut kehyskertomuksen ja siten ehkä tietämättään rajannut pois tärkeitä asioita, jotka jäävät tulematta ilmi Tutkija voi suunnata tutkimustaan haluamaansa suuntaan ja saada haluamansalaisia vastauksia Eläytymismenetelmää käytettäessä ei pyritä häivyttämään tutkijan vaikutusta vaan se tuodaan esille, pyrkien näin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta 12

Eläytymismenetelmät Eläytymismenetelmän avulla on mahdollista tuoda ns. heikot signaalit kehityksestä esiin Heikkojen signaalien ajoissa kuuleminen, ymmärtäminen ja hyödyntämien on ennakointia ja siksi se on tärkeää Eläytymismenetelmät Aineiston analysointi riippuu pitkälti tutkijan omista näkemyksistä ja ajatuksista Kokonaiskäsityksen luominen aineistosta, tärkeiden ilmaisujen erottaminen ja merkityksien luominen ei ole helppo tehtävä Joku toinen tutkija voisi saada samasta aineistosta aikaan erilaisen tutkimuksen Tutkijan tekemät ratkaisut on selkeästi tuotava tutkimusraportissa esiin, jotta sen lukijat pystyvät seuraamaan tutkijan ajatusta 13

Skenaario työskentely scenario working Skenaariotyöskentely- taustaa Termi skenaario on tarkoittanut alun perin elokuvan käsikirjoitusta Skenaariotekniikka on eräs tulevaisuuden tutkimuksen asiantuntijamenetelmistä tutkimuksessa hyödynnetään asiantuntijoiden tietämystä, intuitiota tai havaitsemiskykyä tulevaisuuden kartoittamisessa tavoitteena saada tietoa vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin johtaneista poluista tavoitteena saada selville ilmiöstä jotakin sellaista tietoa, joka ei ole ilmaistavissa numeroin Skenaariotekniikka pitää sisällään useita eri menetelmiä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. (Mannermaa 2003.) (Mannermaa 2003; Metsämuuronen 2005, 281) 14

Skenaariotyöskentely tulevaisuustutkimuksessa Menetelmät tulivat voimakkaasti tulevaisuustutkimukseen 1980-luvulla Timo Sneck: skenaarioraportteja sydäninfarktin hoidosta Tarja Meristö: skenaariotekniikka yritysten johtamisen apuvälineenä Mika Mannermaa: laatinut mm. oppikirjan aiheesta Skenaariotekniikat voidaan jaotella eri tavoin Eksploratiiviset eli tutkivat menetelmät: liikkeelle nykytilasta ja edetään kohti tulevaisuuden päätetilaa Normatiiviset eli tavoitteelliset menetelmät: lähdetään liikkeelle päätetilasta ja edetään nykytilaan. Samalla pohditaan miten tiloihin on mahdollista loogisesti päästä. Monosektoriaaliset skenaariot: yhtä tieteenalaa tai yhteiskunnan sektoria koskevat skenaariot Multisektoraaliset skenaariot: useampaa tieteenalaa tai yhteiskunnan sektoria koskevat skenaariot (Mannermaa 2003; Metsämuuronen 2005, 281) Mitä skenaariot ovat tai eivät ole Skenaariot ovat työkaluja, jotka auttavat päätöksenteossa ja toimintamallien valinnassa Eivät ole tulevaisuustyöskentelyn lopputuloksia Yksi skenaario on yksi valittu kuva monista mahdollisista tulevaisuuksista Ei ole ennustus tulevaisuudesta Skenaariot ovat keskenään erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuksista Skenaariot eivät ole yhden perusmallin muunnelmia Skenaarioiden tulee olla riittävän erilaisia, mutta ei liian erilaisia Asiasta ei ole yksimielisyyttä Liian erilaisten skenaarioiden vertailu on vaikeaa Liian samanlaisten skenaarioiden avulla ei saada riittävän suurta vaihtelua (Rubin 2001) 15

Mitä skenaariot ovat tai eivät ole Skenaariot ovat tarinoita tulevasta tilanteesta ja kehityskulusta, joka johtaa siihen Eivät ole pikakuvauksia tulevaisuuden lopputilanteesta Eivät ole myöskään yleistettyjä kuvauksia mielipiteistä tai näkemyksiä toivotusta/pelätystä tulevaisuuden tilanteesta Skenaario kuvaa dynaamista prosessia, miten mahdolliseen tulevaisuudentilanteeseen päädytään (Rubin 2001) Hyvä tulevaisuuden skenaario Loogisesti johdonmukainen ilmaisee millaisia mahdollisia seuraamuksia erilaisilla tapahtumilla ja päätöksenteoilla on kuvattu lopputilanne on näiden tapahtumien seuraamus Mahdollinen sekä asioiden ja tapahtumien kehityskulkujen osalta että psykologisessa mielessä Sosiaalisesti uskottava oletukset ihmisten toiminnoista ja valinnoista ovat ristiriidattomia sosiaalisen todellisuuden kanssa (esim. kulttuurissa vallitsevat arvot, asenteet, perinteet) Kiinnostava: kerrottava tulevaisuudesta jotakin uutta ja oleellista ja tarjottava konkreettista tukea päätöksenteolle Realistinen skenaario (Mannermaa 2003; Rubin 2001) 16

Skenaariomenetelmä työkaluna Käytetään usein muiden tutkimusmenetelmien ohella Menetelmän etuina on käytännönläheisyys sekä se, että sen avulla voidaan hallita useita erilaisia tulevaisuuden kuvia yhtä aikaa Skenaariomenetelmiä käytetään esim. yrityksen tulevaisuuden pohdinnan toimintamallien- ja strategioiden suunnittelun työkaluina tukemassa päätöksentekoa työskentelyn tavoitteena on kerätä ja jäsentää tietoa, joka auttaa ymmärtämään organisaation toimintaympäristöä sekä siitä nousevia reunaehtoja auttaa kyseenalaistamaan vakiintuneita perususkomuksia, myös provosoi muutoksia parhaimmillaan avaa sellaisiakin mahdollisuuksia, joita ei muuten havaittaisi Tarkoituksena toimintastrategian muokkaaminen siten, että se sopeutuu nopeasti muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin (Meristö 1991, 19; Rubin 2001) Skenaariotyöskentelyn vaiheet Työskentelyn onnistumisen edellytyksen yhteinen kieli työskentelyryhmässä mielikuvituksen stimulointi (järki ja intuitio vuorovaikutuksessa) epäjohdonmukaisuuksien karsinta 1. Nykytilan kartoitus esim. SWOT-analyysin avulla vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat resurssit ym. ulkoiset tekijät arvot, toiveet, pelot, tavoitteet, heikot signaalit, hiljainen tieto jne. 2. Rakennetaan tulevaisuuden skenaariot kolme viisi skenaariota 3. Laaditaan tahtotilan kuvaus eli visio yhteisesti laadittu näkemys siitä, millainen organisaatio voisi olla määrätyn ajanjakson kuluttua (Vrt. Metsämuuronen 2005, 287; Rubin 2001) 17

Skenaariotyöskentelyn vaiheet 4. Kehitetään missio luonnos visioon johtavista poluista eli kuvaus tarvittavista toimenpiteistä ja päätöksistä käytetään pohjana visiota ja skenaarioita 5. Määritellään välitavoitteet mission saavuttamiseksi iteratiivinen prosessi: vuoropuhelu vision ja mission välillä 6. Skenaarioiden korjaaminen ja uudistaminen toimintaympäristö muuttuu nopeasti, skenaarioiden pätevyys arvioitava tarvittaessa vanhentuneet skenaariot rajoittavat näkökulmaa, jotakin oleellista voi jäädä havaitsematta (Vrt. Metsämuuronen 2005, 287; Rubin 2001) Skenaariotyöskentelyn vaiheet. Lähde: Rubin 2001. http://www.tukkk.fi/tutu/tva/opinnot/jatkoseminaarit/ennakko/kasitteesta.htm>. 18

Kritiikkiä Metsämuurosen (2005, 288) mukaan kritiikkiä ei juurikaan ole esitetty Lievää kritiikkiä skenaarioiden perusta toisinaan hieman kapeahko esim. taloudelliset reunaehdot ilmeisesti yksikään skenaario ei tule toteutumaan sellaisenaan miten niihin voidaan luottaa? Ennusteita vuoteen 2010 futurologi Peter Cochrane, British Telecom Pop-musiikkia tuottava tekoäly pääsee Britannian top10-sinkkulistalle Markkinoille tulevat tunteilevat lelut ja hajuja tarjoava televisio Kännyköihin tulee tunteiden kirjoa ilmaisevat väristimet Autoihin asennetaan saasteista varoittavat siruantennit Hampaita kasvatetaan henkilön omista kantasoluista Tekoäly suorittaa lukion. Muistikortti, joka tallentaa tietoa DNA:n avulla, tulee markkinoille 19

Skenaariotyöskentely HCI-alalla Using schematic scenarios to understand user need Scneario-Based design Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Skenaario on tarina, jolla on juoni ja "idea kuvaava esimerkinomaisesti konkreettisia episodeja järjestelmän toiminnoista. yleensä skenaarioina käytetään pieniä, rajattuja kuvauksia käyttötilanteista Yleisin tapa käyttää skenaarioita määrittelyistä malleista kuten esim. käyttötapauksesta (use case) johdetaan useitakin skenaarioita (deduktiivisuus) Käyttötapaus kuvaa yleispätevästi mitä tapahtuu, kun käyttäjä suorittaa jonkin toiminnon. Ongelmana: käyttötapaus saattaa muodostua niin monimutkaiseksi ja abstraktiksi, ettei käyttäjä kykene ymmärtämään sitä. Käyttötapauksia konkretisoidaan esimerkkitapauksilla eli skenaarioilla. Skenaario kuvaa yhden tietyn käyttötapauksen sisältämän "polun".(ibid.) (Esim. Potts 1995; Schneider & Winters 1998, 14-38; Wiio 2004, 110-122.) 20

Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Joukosta skenaariota voidaan johtaa yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia (induktiivisuus). Skenaarioita voidaan hyödyntää myös vaatimusmäärittelyjen pohjana. Joukosta skenaariota voidaan johtaa yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia (induktiivisuus). Soveltuu hyvin tiedon kokoamiseen käyttäjiltä heidän tehtävistään ja käyttötilanteista ja niihin liittyvistä vaatimuksista. konkreettisia kuvauksia uudesta monimutkaisesta ja abstraktisesta sovelluksesta. helpottavat käyttäjää ymmärtämään mistä oikein on kyse auttavat kiinnittämään vaatimusmäärittelyn todelliseen ympäristöön (Esim. Potts 1995; Rosson & Carroll 2002.) Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Vaiheet Pottsin (1995) mukaan: Käyttäjän tavoitteiden määrittelemien riittävän yleisellä tasolla (esim. kiinnostavien vaihtoehtojen rajaaminen). Tavoitteen jakaminen alatavoitteisiin (vrt. tehtäväanalyysi). Mahdollisten esteiden tunnistaminen (mitä tapahtuu, jos käyttäjä jättää jonkin valinnan tekemättä, ymmärtää väärin jonkin merkityksen jne.). Tavoitteen operationalisointi: tarina, joka toteuttaa tavoitteen. Tavoitteena on koota ns. merkityksellisten (salient) skenaarioiden joukko. merkityksellinen skenaario nostaa esiin jonkin tavoitteen ja sen saavuttamiseksi vaadittavan toiminnon väliseen vuorovaikutukselliseen liittyvän keskeisen kysymyksen jokainen merkityksellinen skenaario tuo esiin jonkin uuden piirteen ilmiöstä lopetetaan, kun eivät tuo mitään uutta esiin 21

Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Kun aineisto on kyllääntynyt, informaatio pyritään jalostamaan edelleen Yksinkertaistettuna: merkityksellisten skenaarioiden pohjalta laaditaan yleistyksiä esim. käyttötapauksia, jotka kuvaavat yleispätevästi mitä tapahtuu käyttäjän toimiessa tavoitteen saavuttamiseksi Huomioitavaa kysymyksessä on iteratiivinen prosessi, jossa käyttötapaukset ja niitä toteuttavat skenaariot testataan työryhmässä oltava mukana kaikkien toimijoiden ja edunsaajien edustajia jo varhaisessa vaiheessa: käyttäjät, tilaaja ja heidän sidosryhmänsä sekä erilaisia asiantuntijoita (käytettävyys, saavutettavuus ja tekniikka) tarvitaan täydentäviä menetelmiä ja arviointia Skenaarioiden avulla ei saada kaiken kattavaa kuvausta järjestelmästä ja sen käytön mahdollisista esteistä Scenario-based design (Lähde: Rosson & Carroll 2002.) 22

Scenario-based design (Lähde: Rosson & Carroll 2002.) Skenaarioiden käytön etuja Ihmisten on helpompi arvioida konkreettisia tarinoita kuin abstraktisia käyttötapauksia esim. asiakaan on helpompi hahmottaa valmiin verkkopalvelun toimintaprosessit ja asiat verkkopalvelussa käytettävät käsitteet ja termit ovat todennäköisemmin käyttäjälle tuttua kieltä. Helppo ja nopea toteuttaa, helposti muokattavissa - joustavia Nousevat käyttäjän maailmasta - huomion kohdentaminen käyttäjän kokemukseen ja ratkaisun tarkoituksenmukaisuuteen käyttäjän kannalta vrt. rapid prototyping, extreme programming: tuotetaan ratkaisuja ennen kuin ongelma on tunnistettu ja analysoitu riittävän tarkasti kerran tehdyistä ratkaisuista on vaikea luopua, jos ne myöhemmin osoittautuvat puutteellisiksi liian helposti turvaudutaan vanhoihin tuttuihin ratkaisumalleihin niiden tarkoituksenmukaisuutta kyseenalaistamatta tuotettujen ratkaisuja ei analysoida riittävän tarkasti (Esim.Rosson & Carroll 2002.) 23

Case 1. A User-Centered Scenario Framework using Creative Workshops Tutkimus osa laajempaa EU-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuuden tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia Personal Area Network - mahdollisuus kytkeytyä tietoverkkoon erilaisten päätelaiteiden avulla työssä, kotona, ystävien luona jne. Case-tutkimus: DiasNet - verkkosovellus, joka tukee diabetesta sairastavia henkilöitä sairauden omakohtaisessa hallinnassa (Schultz, Saugstrup & Sørensen 2004).) Case 1. A User-Centered Scenario Framework using Creative Workshops Tutkimuksen motiivit Skenaarioiden hyödyntäminen verkkosovelluksen määrittelytyön tukena käyttäjien vaatimukset (personal user requirements): käyttäjäkokemus, käytettävyys, personoitava sisältö ja palvelut ympäristön vaatimukset (environmental requirements): ympäröivä yhteiskunta, yksityisyys, tietoturva, eettisyys tekniikkaan ja sen kehitykseen liittyvät reunaehdot (industry domain requirements): myös maksukäytännöt yms. Selvittää miten skenaarioiden avulla koottu tieto saadaan hyödynnetyksi teknisessä määrittelytyössä Tavoitteena saada loppukäyttäjät mukaan suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa käyttäjien on vaikea ymmärtää määrittelydokumentteja (Schultz, Saugstrup & Sørensen 2004).) 24

Case 1. A User-Centered Scenario Framework using Creative Workshops Järjestettiin kaksi työpajaa: toinen loppukäyttäjille ja toinen asiantuntijoille Loppukäyttäjien työpaja Tavoitteena selvittää käyttäjien toiveita, tarpeita ja vaatimuksia miten teknologia voisi tukea heidän toimintaansa erilaisissa tilanteissa osallistuva suunnittelu, luovuuden edistäminen, Gardnerin lahjakkuuden teoria Mukana eri ikäisiä käyttäjiä (20-60 v.) diabetesta sairastavia henkilöitä: erilainen koulutustausta ja sairaushistoria lääkäreitä ja sairaanhoitajia (Schultz, Saugstrup & Sørensen 2004).) Case 1. A User-Centered Scenario Framework using Creative Workshops Loppukäyttäjien työpaja Nykytilan kartoitus: tutustuminen tämän päivän tarjolla oleviin apuvälineisiin opastettu fantasiamatka diabeetikon elämänmaisemassa --> luovuuden herättäminen Työskentely: tarjolla erilaisia askarteluvälineitä 1. tehtävä laatia kuva tämän hetkisestä tilanteesta diabetesta sairastavana henkilönä 2. tehtävä: luoda neljä erilaista skenaarioita (kuvaus lapsen, teiniikäisen, aikuisen ja vanhuksen elämänkulusta) nykyhetkestä vuoden 2010 tilanteeseen skenaariot analysoitiin ja niistä nostettiin esiin käyttäjien vaatimuksiin liittyviä teemoja, joita tarkennettiin käyttäjien kanssa käydyn keskustelun avulla (Schultz, Saugstrup & Sørensen 2004).) 25

Case 1. A User-Centered Scenario Framework using Creative Workshops Asiantuntijoiden työpaja tavoitteena määritellä järjestelmän tekniset vaatimukset käyttäjien skenaarioiden pohjalta asiantuntijat jaettiin kahteen ryhmään kummallekin annettiin kaksi skenaariota kummallekin annettiin kysymykset ja keskustelun teemat, jotka heidän läpikäydä kumpikin ryhmä tarkasteli skenaarioita ympäristön vaatimusten sekä tekniikkaan ja sen kehitykseen liittyvien reunaehtojen valossa (Schultz, Saugstrup & Sørensen 2004).) Viikkoharjoitus 8. Mieti tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Valitse seuraavista tehtävistä toinen ja pohdi menetelmän toimivuutta annettujen kysymysten pohjalta: Tehtävä 1: Eläytymismenetelmä Miten eläytymismenetelmää voisi soveltaa omassa tutkimuksessasi? Voisiko menetelmästä olla etua tutkimusongelman selvittämisessä? Miten? Miksi? Millaisia haasteita menetelmän käyttöön liittyy? Mitä tai millaista tietoa menetelmän avulla ilmiöstä kenties saataisiin? Tehtävä 2: Skenaariotyöskentely Miten skenaariotyöskentelyä voisi soveltaa omassa tutkimuksessasi? Voisiko menetelmästä olla etua tutkimusongelman selvittämisessä? Miten? Miksi? Millaisia haasteita menetelmän käyttöön liittyy? Mitä tai millaista tietoa menetelmän avulla ilmiöstä kenties saataisiin? 26

Lähteet: Alasuutari, P. 1999.Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Eskola, J. 1991. Eläytymismenetelmän käyttö sosiaalitutkimuksessa. Tampereen yliopisto sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen työraportteja B:33/1991. Tampereen yliopisto. Tampere. Eskola, J. 1997. Eläytymismenetelmäopas. Tampereen yliopisto. Tampere. Eskola, J. & Suoranta, J. (1996) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Lapin yliopisto Rovaniemi. Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Mannermaa, M. 2003. Skenaariotyöskentely [online]. Piispanristi: Futures Studies Mannermaa Oy. 2003 [viitattu 20.2.2006]. Saatavissa doc-muodossa: <URL: http://onet.tehonetti.fi/mannermaa/onet/tutkimusjakonsultointi/data/att achments/skenaariotyoskentely.doc>. Lähteet: Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2.uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky. Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 3.painos. Helsinki: International Methelp Ky. Meristö, T. 1991. Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Acta Futura Fennica No. 3. Helsinki: VAPK. Potts, C. 1995. Using Schematic Scenarios to Understand User Needs. Proceedings of the conference on Designing Interactive Systems: processes, practices, methods & techniques: Ann Arbor, USA, elokuu 1995, 247-256. Rubin, A. 2001. Skenaariotyöskentely tulevaisuudentutkimuksessa [online]. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun yliopisto, päivitetty 18.6.2001[viitattu 20.2.2006]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.tukkk.fi/tutu/tva/opinnot/jatkoseminaarit/ennakko/skenaariot. htm>. 27

Lähteet: Rosson, M. B. & Carrol, J. M. Scenario-Based design [online]. Blacksburg VA: Virginia Polytechnic Institute and State University, 2002 [viitattu 24.1.2005]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.lucas.lth.se/sepm/session1/sbd-handbook.pdf> Myös teoksessa: J. Jacko & A. Sears (Eds.). 2002. The Human-Computer Interaction Handbook: Fundamentals, Evolving Technologies and Emerging Applications. Mahwah (NJ.):Lawrence Erlbaum Associates, 2002, pp. 1032-1050. Schneider, G. & Winters, J.P. 1998. Applying Use Cases. A Practical Guide. Reading (MA.): Addisson-Wesley Longman Inc. Schultz, N., Saugstrup, D. and Sørensen, L. (2004): A User-Centred Scenario Framework Using Creative Workshops. In: Kjeldskov, J., Skov, M.B., and Stage, J. (2004): Proceedings of the Fourth Danish Human-Computer Interaction Research Symposium, pp. 5-8, 16th November, 2004, Aalborg University, Denmark. Wiio, A. 2004. Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: Edita Publishing Oy. 28