Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Mesikämmen

2 Sisällys 1. MESIKÄMMENEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS... 2 2. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET... 3 2.1 Arvoperusta... 3 2.2. Hyvinvoiva lapsi... 3 2.3. Päivähoidon toiminta-ajatus... 3 3. PÄIVÄKOTI MESIKÄMMEN... 4 4. TOIMINTATAPAMME...4 4.1. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi... 4 4.2. Leikkiminen... 4 4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 5 4.4. Liikkuminen... 5 4.5. Tutkiminen... 6 5. SISÄLLÖLLISET OSA-ALUEET... 6 5.1. Matemaattinen osa-alue... 6 5.2. Luonnontieteellinen osa-alue... 6 5.3. Esteettinen osa-alue... 6 5.4. Historiallis-yhteiskunnallinen osa-alue... 7 5.5. Eettinen osa-alue... 7 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen osa-alue... 7 6. KASVATUSKUMPPANUUS ELI YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA... 8 7. ERITYINEN TUKI... 8 8. YHTEISTYÖVERKOSTOT... 9 9. ARVIONTI... 9 1. PÄIVÄKOTI MESIKÄMMENEN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme yksilöllistä, lapsen tarpeet huomioonottavaa hoitoa, jossa yhdessä tekeminen ja toiminnallisuus ovat mukana arkipäivän tilanteissa. Myös leikki on tärkeä osa lapsen päivää päiväkodissamme. Tuemme yhdessä vanhempien kanssa lapsen kasvua ja kehitystä. Lähtökohtana on perusturvallisuus, lasten luottamus aikuisiin sekä lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen.

3 2. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 2.1. Arvoperusta Meille tärkeitä arvoja ovat: turvallisuus, lapsilähtöisyys, toisten kunnioittaminen, yksilöllisyys ja lämmin ilmapiiri. 2.2. Hyvinvoiva lapsi Hyvinvoivan lapsen tunnusmerkkejä ovat luottavaisuus omiin taitoihin ja muihin ihmisiin, tyytyväisyys sekä tasapainoisuus. On tärkeää, että hän pystyy avoimesti näyttämään kaikki tunteensa. Hyvinvoivalla lapsella on positiivinen minäkäsitys sekä hyvä itsetuntoja hän toimii sekä itsenäistyy ikätasonsa mukaisesti. 2.3. Päivähoidon toiminta-ajatus Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatukset, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan. (Porin kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma 2011)

4 3. PÄIVÄKOTI MESIKÄMMEN Päiväkoti Mesikämmen sijaitsee Länsi-Porin alueella, osoitteessa Vellikellontie 1, Länsi-Porin kirkkoa vastapäätä. Päiväkoti aukeaa tarvittaessa klo 5.30 ja on auki tarvittaessa klo 22.30 asti. Päiväkodissamme on seitsemän lapsiryhmää. Nallet, Karhut, Otsot ja Kontiot ovat elokuussa 2008 valmistuneessa rakennuksessa, Karhulassa sekä Karva-, Pörrö- ja Tahmatassut ovat naapurikerrostalojen alakerrassa, Tassulassa. Tarjoamme vuorohoitoa vanhempien työstä ja opiskelusta johtuvan tarpeen mukaisesti arkipäivinä (ma-pe) Karhulan puolella, Nallet-osastossa. 4. TOIMINTATAPAMME 4.1. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi Pyrimme tukemaan lapsen normaalia kielenkehitystä. Meille tärkeitä tapoja vahvistaa sitä on kirjojen lukeminen, loruilut, riimittelyt, laulut, keskustelut, Tavoitteena on, että lapsi oppii ilmaisemaan itseään kielellisesti ja että hänelle muodostuisi mahdollisimman laaja sanavarasto. Keskustelemme mahdollisimman paljon lasten kanssa. Kannustamme lapsia kysymysten tekemiseen. Annamme kuitenkin tilaa myös lapsen omille pohdinnoille emmekä anna välttämättä valmiita vastauksia. Meille tärkeää on myös kohtelias käyttäytyminen. Opetamme lapsia käyttämään kohteliaita ilmaisuja päivittäin eri tilanteissa. 4.2. Leikkiminen Tärkeää on, että päivän aikana on lapsella tarpeeksi aikaa leikkimiseen. Päivän aikana on monta hetkeä vapaisiin leikkeihin. Pyrimme tarjoamaan mahdollisuuksia rakenteluleikkeihin, roolileikkeihin, peleihin, jne. Tavoitteena on, että lapsilla olisi tilaisuus leikkiä keskeytyksettä mahdollisimman pitkään. Olemme pyrkineet järjestämään rauhallisia leikkinurkkauksia, joissa voi muutama lapsi kerrallaan leikkiä.

5 Aikuinen on kuulolla lasten leikeissä ja antaa tarvittaessa lisäideoita lasten leikkeihin. Yritämme järjestää lapsille mahdollisuuden leikkiä eri-ikäisten lasten kanssa. 4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Pyrimme tutustuttamaan lasta taiteen eri muotoihin: musiikki, kuvataide, tanssi, kirjallisuus, Haluamme luoda positiivisen asenteen taiteita kohtaan. Lapsi saa kokeilla kuvataiteessa erilaisia työtapoja. Lapsia kannustetaan luovaan työtapaan. Kuitenkin joskus tehdään mallin mukaan erilaisia askarteluja. Useimmiten teemme yksilötöitä, mutta joskus teemme myös ryhmätöitä. Kannustamme lapsia huomaamaan kauneutta myös ympäristössään. Koristelemme omat osastomme vuodenaikojen mukaan. Päivittäin laulamme eri tilanteissa, musiikki sulautuu luontevasti päiväkodin toimintaan niin ruokailua odotellessa kuin pidemmissä musiikkituokioissa. Tärkeitä ilmaisun muotoja ovat myös kaikenlaiset lasten omat esitykset; esim. teatteriesitykset ja tanssit. 4.4. Liikkuminen Lapsilla on luontainen tarve liikkumiseen. Kannustamme sen kehittämiseen. Haluamme luoda myönteisen asenteen liikuntaa ja liikkumista kohtaan. Päiväkodin pihassa on lapsille runsaasti tilaa liikkumiseen. Siinä pystyy kesällä pelaamaan mm. jalkapalloa. Talvella siinä voi vaikka hiihtää. Pihassa on tilaa myös muille peleille ja leikeille. Sisällä pyrimme usein pienten liikuntahetkien järjestämiseen. Pyrimme huolehtimaan, että lapsi osaa ikäkauteensa kuuluvat liikunnalliset taidot: esim. juoksu, kuperkeikan tekeminen, pallon heittäminen, Liikuntahetkillä käytämme myös erilaista välineistöä: palloja, renkaita, sekä myös itse valmistettuja välineitä. Käytämme säännöllisesti Länsi-Porin kirkon liikuntasalia jumppahetkiimme. Käymme myös silloin tällöin kävelemässä lähiympäristössämme.

6 4.5. Tutkiminen Kannustamme lasten ihmettelevää suhtautumista ympäristöä kohtaan. Pyrimme yhdessä ihmettelemään kaikkea meidän ympäristössämme. Haluamme herättää lasten kysymyksiä. Haemme yhdessä lasten kanssa vastauksia kysymyksiimme. Tärkeää on antaa lapselle mahdollisuus kokea ja kokeilla erilaisia asioita itse. 5. SISÄLLÖLLISET OSA-ALUEET 5.1. Matemaattinen osa-alue Päiväkodin arjessa tulee lähes päivittäin eteen tilanteita, joissa voidaan harjoitella matemaattisia taitoja. Leikkien, laulujen, ruokailu- ja pukeutumistilanteiden yhteydessä harjoitellaan matemaattisia käsitteitä, laskemista, luokittelua, vertailua, ongelmanratkaisutaitoja, muotoihin ja mittoihin tutustumista, arjen hahmottamista. Pelit ja leikit tukevat myös loogisen päättelykyvyn ja ajattelun kehittymistä. 5.2. Luonnontieteellinen osa-alue Lähtökohtana on lapsen oma lähiympäristö, siinä liikkuminen ja siinä viihtyminen. Lapsi saa omakohtaisia kokemukseen perustuvia elämyksiä ympäristöstään. Lapsi opettelee kunnioittamaan ympäristöään. Tavoitteena on muodostaa aktiivinen, myönteinen, kiinnostunut ja kunnioittava suhde luontoon. Lapsen kanssa liikutaan päiväkodin pihassa, retkillä lähiympäristössä ja tehdään havaintoja huomioimalla eri vuodenajat ja niiden mukaan muuttuva luonto. 5.3. Esteettinen osa-alue Kehittääksemme lapsen esteettisyyden tajua autamme ja tuemme häntä havaitsemaan, suojelemaan ja säilyttämään kauneutta luonnossa, taiteessa ja ihmisten tekemässä ympäristössä. Pyrimme koristelemaan päiväkotiympäristön lasten tekemällä taiteella. Haluamme luoda päiväkotiympäristöstä seesteisen ja miellyttävän. Huolehdimme päiväkotiym-

7 päristön siisteydestä ja järjestyksestä yhdessä lapsien kanssa. Esteettinen sisältöalue avautuu lapsille monien aistien avulla. Tärkeitä ovatkin lasten omakohtaiset kokemukset, aistimukset ja tuntemukset. 5.4. Historiallis-yhteiskunnallinen osa-alue Kansan- ja juhlaperinteen välittäminen lapsille on tärkeää. Juhlaperinteet tulevat tutuiksi erilaisten juhlien vieton yhteydessä. Lasten kanssa keskustellaan myös esim. Kalevalan, Eino Leinon, Runebergin ja Aleksis Kiven päivistä. Huomioimme kalenterivuoteen kuuluvat eri juhlapyhät toiminnan suunnittelussa. Pyrimme muodostamaan yhdessä lasten kanssa käsityksen menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Lapsen omat kokemukset lähiympäristöstä ja kotiseudusta auttavat lasta hahmottamaan oman paikkansa yhteisössä. 5.5. Eettinen osa-alue Päivittäisissä tilanteissa pyrimme korostamaan lapselle hyvien tapojen merkitystä. Lapsessa kehitetään rakkautta ja vastuuta lähimmäisestä, sekä suhtautumaan kielteisesti väkivallan käyttöön ristiriitatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään omien tekojensa syitä ja seurauksia myös luontoa ja ympäristöä huomioiden. Lasta ohjataan myös huomaamaan anteeksipyytämisen ja antamisen merkitys jokapäiväisissä tilanteissa. Lapselle pyritään luomaan ilmapiiri, jossa hän kokee olevansa hyväksytty. 5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen osa-alue Huomioimme päiväkodissa juhlapyhiin liittyvät perinteet, esim. joulu ja pääsiäinen. Uskontokasvatuksen osana käymme myös kirkossa jouluna, pääsiäisenä sekä esikoululaisten siunauksen yhteydessä keväällä. Seurakunnan työntekijät käyvät vierailuilla päiväkodissamme säännöllisesti. Muutenkin teemme yhteistyötä seurakunnan kanssa vuoden aikana.

8 6. KASVATUSKUMPPANUUS ELI YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytyksenä on toimiva kasvatuskumppanuus päiväkodin ja vanhempien välillä. Kasvatushenkilökunta arvostaa vanhempien kasvatusnäkemyksiä ja huomioi vanhempien toiveet ja tarpeet lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa. Päiväkodissa tärkeimmäksi yhteistyömuodoksi nousevat päivittäiset keskusteluhetket vanhemman ja henkilökunnan välillä. Tärkeää onkin, että vanhemmat tiedottavat kaikista lapseen liittyvistä asioista. Kuitenkin tärkeitä ovat myös vanhempien kanssa pidettävät kasvatuskeskustelut eli henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta. Esikoululaisten vanhempien kanssa käydään läpi esikoululaisten havainnointilomake toimintakauden syksyllä ja keväällä. Yhteistyömuotoihin kuuluvat mm. erilaiset juhlat, tapahtumat, vanhempainillat. 7. ERITYINEN TUKI Erityisellä tuella ennaltaehkäistään kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Lapsi voi tarvita tukea esim. kielen ja kommunikaation alueella, tarkkaavaisuudessa, tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen alueella, tiedollisella alueella (esim. oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia) tai kun lapsen kasvuolot vaarantuvat. Pyrimme huolehtimaan siitä, että lapsen tuen saanti ei pitkity. Jos havaitsemme lapsessa jotain erityistä, keskustelemme ensin vanhempien kanssa. Mikäli koemme, että lapsi tarvitsee erityistä tukea, konsultoimme asiantuntijoita. Meidän päiväkodin kiertävä erityislastentarhanopettaja on Marita Sampolahti.

9 8. YHTEISTYÖVERKOSTOT Perusturva/Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon toimialue - Oman alueen päiväkodit - Kiertävä erityislastentarhanopettaja Marita Sampolahti - Kasvatustoiminnan ohjaaja - Päivähoitotoimiston väki Muu ammattilaisverkosto - Neuvola - Koulut - Vapaa-aikavirasto - Perheneuvola Oppimisympäristön rikastuttajat - Seurakunta - Taidemuseo - Satakunnan museo - Rakennuskulttuuritalo Toivo - Kirjasto - NuoriSuomi Lasten perheet 9. ARVIONTI Arviointi on tärkeä osa päiväkodin toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Vuosittain keräämme asiakaspalautteet, joista saamme tärkeää tietoa, minkä avulla voimme kehittää toimintaamme. Yhtä tärkeitä ovat myös päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa. Henkilökunta pyrkii muuttamaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä vanhemmilta saamansa palautteen perusteella että henkilökunnan omien havainnoin-

10 tien avulla. Henkilökunnan arvioinnin apuvälineinä käytetään mm. alkukeskustelulomaketta, kehityskeskustelulomaketta, asiakaspalautelomaketta. Esikoululaiset voivat harjoitella itsearviointia esikouluvuoden keväällä. Tärkeimmäksi nousee kuitenkin vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välinen avoin ja luottamuksellinen keskustelusuhde.