Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318 6042, 040-516 2479 e-mail jarmo.vakkuri@uta.fi Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntamaiseman seminaari 6.2.2013, Tampere
Esitelmän sisältö ja näkökulma Suomalaisen kestävyysvajeongelman päätössykli Makron ongelmista: kestävyysvajeen määrittäminen julkisessa taloudessa Makrosta mikroon: tuottavuuden mittaaminen, tuottavuuden instrumentit ja niiden vaikutukset Päätöksenteon ja johtamisen näkökulma Kuntatalouden tuottavuuden teoria ja käytäntö
Yhteiskunnan demografinen muutos (Tilastokeskus, 2009) 3
Rahoittajien ja rahoitettavien suhde: ongelmat ja reseptit Resepti 1. Rahoittajat toimivat pidempään työelämässä ja/tai lisää rahoittajia Resepti 2. Parannetaan palveluorganisaatioiden tuottavuutta Resepti 3. Arvioidaan uudelleen julkisen hallinnon ja kansalaisen suhdetta 4
Julkisen talouden kestävyysvaje päätösongelmana Monitulkintaiset (ambiguous) ongelmat Pirulliset (wicked) ongelmat Päätöksentekijän kolme kysymystä Mikä ongelma itse asiassa on? (ongelman määrittelyn monitulkintaisuus) Miten ongelman ratkaisuun voidaan vaikuttaa? (syy-seuraussuhteiden monitulkintaisuus) Miten arvioida ongelman ratkaisujen tuloksellisuutta? (arvioinnin monitulkintaisuus) 5
Suomalaisen kestävyysvajeongelman päätössykli 1. Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä ikärakenteen muutos. Julkisessa taloudessa ja, erityisesti, kuntataloudessa on kestävyysvajeen ongelma, joka tarkoittaa julkisen talouden heikentynyttä kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelut. 2. Kehitystä pyritään hallitsemaan toimintapolitiikoilla, joista keskeisiä ovat veronkorotukset, julkisten menojen leikkaaminen ja tuottavuuden parantaminen. Oleellista on näiden ajallinen painotus. 3. Tuottavuuden parantamisen keskeisiä instrumentteja ovat kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokset, uudenlaiset palvelutuotantomallit, tietotekniikan laajempi hyödyntäminen ja uudistuva johtaminen. 4. Tuottavuusinstrumenttien käytön oletetaan parantavan julkisten palvelujen tuottavuutta, ja siten osittain ratkaisevan kestävyysvajeen ongelmaa. 6
Suomalaisen kestävyysvajeongelman päätössykli Tuottavuuden parantamisen vaikutukset Kestävyysvaje Tuottavuusinstrumenttien käyttö (kuntaliitokset, tietotekniikka, johtaminen) Tuottavuuden parantaminen 7
Kestävyysvajeen ongelma Miten paljon julkisen talouden tasapainoa tulisi kohentaa joko veroja korottamalla ja/tai menoja karsimalla, jotta julkinen talous olisi kestävällä, pitkän aikavälin budjettirajoituksen edellyttämällä pohjalla? Kriittiset tulkinnat (vrt. erityisesti Haaparanta 2011) Herkkyysanalyysit; politiikan sisällöt muuttuvat (painotus ei menojen leikkauksessa, vaan menojen kasvuvauhdin hillinnässä) Laskelmat painottavat liiaksi velkasuhteen kasvua, pitäisi painottaa enemmän tulevien julkisten menojen (pl. korkomenot) ja tulojen nykyarvoa (tarkkaan nykyarvojen nettoa) Velkasuhde kertoo menneiden sukupolvien velkataakan, ei tosiasiallisesti tuleville sukupolville koituvaa sitoumusten lisäysten taakkaa Laskelmat eivät sisällä vaikutuksia sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen (vaikka aikaväli on vuosikymmeniä) Suuri osa menojen kasvupaineista on väliaikaista, mitä ei ole erikseen laskelmissa huomioitu
Kestävyysvaje ja erilaiset olettamukset (VM 2010) Herkkyyslaskelma Perusuran oletus Kestävyysvaje pienenisi 1 prosenttiyksiköllä, jos muutos perusuraan olisi Yleisen tuottavuuden nousu Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto Työurien pidentäminen vuoteen 2060 mennessä Maahanmuuton lisääminen Syntyvyyden nousu (hedelmällisyysluku) Sijoitusten tuottoasteen muutos 1,75 % +1,25 %-yksikköä / v 0 +0,25 %-yksikköä / v 2 vuotta +1 vuosi 15 000 / v +10 000 / v 1,85 +0,5 4 % +0,9 %-yksikköä
Makrosta mikroon: otsikoita kestävyysvajeen konkretiasta OECD: Suomen talouden kestävyysvaje edellyttää nopeita säästöpäätöksiä, 7.2.2012 STT Kestävyysvajetta ei näy kylän raitilla ainakaan vielä, Kuntalehti 13.2.2012 Kuka tietää, mitä on kestävyysvaje? Aamulehti 1.4. 2011 Kuinka kestävyysvaje nitistetään, YLE 9.2.2011 Kestävyysvaje uhkaa meitä kaikkia? Tietoviikko 8.8.2012 10
Tuottavuusajattelun ja käsitteen kahtalainen luonne: makron ja mikron ristiriita Productivity isn t everything, but in the long run it is almost everything. A country s ability to improve its standard of living over time depends almost entirely on its ability to raise its output per worker. (Paul Krugman, The Age of Diminishing Expectations (1994)) Mikä tuottavuus? Mikä tuotos? Tuotosten lisääminen/vähentäminen Palvelujen uudistaminen ja palvelujen vaikuttavuus
Kuntien kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 2010 (2002=100) (Tilastokeskus 2012) 12
Kuntien tuottavuusmittaus aineistojen ongelmana Kuntien tuottavuusinformaation kahtalainen luonne Valtakunnallinen, makrotalouden tuottavuustieto Kuntaorganisaatioiden johtamista tukeva tuottavuustieto Miten tuottavuuden arviointi huomioi em. näkökulmat ja informaation käytön tarkoitusperät? VM: Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seurantaryhmä Kuntapäättäjien tunnettava entistä paremmin tuottavuusinformaation rajoitteet: Onko tuottavuutta ilman aineistoa? Vaikuttavuus, kustannus-vaikuttavuus Ennaltaehkäisevän toiminnan luonne Infrastruktuuri-investointien hyötyvaikutukset 13
Esimerkkinä kuntarakennemuutokset Instrumentti on pitkän aikavälin instrumentti Liitosprosessi oleellista tuottavuusvaikutusten aikaväli Tuottavuusvaikutukset, siirtymät, organisaatiorakenteiden yhteenliittymät Kestävyysvajeajattelu ei kykene tavoittamaan Instrumentti sisältää epävarmuuksia Riippuu monista toimijoista ja ulkoisista olosuhteista Vrt. yhteistyön lisääminen: potentiaali pienempi, mutta myös riskit pienemmät Onnistumista edistää palvelutuotannon uudistaminen ja muutoksen strateginen johtaminen Instrumentin käytön vaikutukset, oppiminen
Lopuksi Kestävyysvaje ja kuntien tuottavuusongelma, ongelmien ja ratkaisujen analyysissa kehittämisen varaa Implikaatiot kuntajohtamiselle? Palvelujen uudistaminen, tuottavuusinstrumenttien käyttö ja käytöstä oppiminen Rakenteellisten ratkaisujen taustalla Julkisen ja yksityisen uudenlainen rajapinta Kansalaisen ja hallinnon uudenlainen rajapinta Kansalaisen ja oman elämän uudenlainen rajapinta Kansalaisen panos yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä 15