- Tavoite - Soten vaikutus

Transkriptio

1 Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus Martti Hetemäki Martti Hetemäki

2 Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa keskimäärin 0,5 % vuodessa Jos tuottavuus 0 %/v., sote-palvelutarpeen kasvun takia henkilöstö /v. Jos tuottavuus 0,5 %, henkilöstö /v. Keino 1: Sote-uudistus Keino 2: Kuntatalouden ohjausjärjestelmä ottaa huomioon tuottavuustavoitteen Keino 3: Valtion hallinnossa myös 0,5 %:in tuottavuusvaatimus

3 Henkilöstömäärä kunnallisissa palveluissa - eri oletukset työn tuottavuuden kehityksestä %/v. 0,25 %/. 0.5 %/v. 1,0 %/v Tuottavuus ei muutu Tuottavuus kasvaa 0,5 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 0,25 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 1,0 % vuodessa

4 Kuntien käyttökustannusten jakautuminen eri toiminnoille 2012, % Lähde: Tilastokeskus

5 Julkisen sektorin kokonaistuottavuuden muutos, % ,6 0,1-3,4-0,8-0,1 1,4-0,7-1,4-1,1-0,8-0,5-2,1-0,8 Sote 0,0-5,2-3,5-2,2-2,8-0,3-2,5-2,1-1,8-1,9-1,4-0,9-1,7 Julkisen sektorin työn tuottavuuden indeksi, 1975= Koulutus Koulutus Sote Lähde: Tilastokeskus

6 Henkilöstön määrä Vuosina sosiaalipalvelujen henkilöstön määrän kasvusta ( uutta työllistä) lähes puolet (46 %) kohdentuu ikääntyneiden hoitoon ( uutta työntekijää) Muut sosiaalipalvelut Vanhusten sosiaalipalvelut Lähde: THL 2013, Stakes 2007

7 Henkilöstön määrä Terveyspalvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuodesta 1990 noin työntekijällä, puolet niistä on syntynyt julkiselle ja puolet yksityiselle sektorille Terveyspalvelut, yksityinen Terveyspalvelut, kunnallinen Lähde: THL 2013 ja 2009

8 Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä Sotepalveluissa työskenteli 2012 lopussa henkilöä 20 vuodessa ( ) lisäystä henkilöä eli 30 % - lisäyksestä 31 % terveys- ja 69 % sosiaalipalveluihin Suomen terveydenhuoltomenot/bkt olleet perinteisesti alle OECD:n keskitason - esim. v Suomessa 7,4 %, kun OECD-maiden keskitaso oli 8,8% 2011 menot/bkt olivat Suomessa 9,0 % eli jo OECD-maiden 9,3 %:in keskitasolla

9 Soteuudistuksen kulmakivet - puolueiden sopimus täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan.

10 Nordic Healthcare Groupin Oulun kaupungille tekemä tutkimus: -10 % asukkaista aiheuttaa 81 % sote-kustannuksista Kumulatiivinen jakauma asukaskohtaisista sote-palvelujen kustannuksista Osuus kokonaiskustannuksista, % Osuus asukkaista, % Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/

11 Kalleimpien asukkaiden (10 %) ja muiden oululaisten (90 %) käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien määrän jakauma, % Palvelukokonaisuuksien lukumäärä Muut kuin kalliiseen kymmenesosaan kuuluvat asukkaat käyttivät lähinnä terveyspalveluja, mutta sosiaalipalveluja hyvin vähän. Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/

12 Sotepalvelujen tarve henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn mukaan Toimintakyky Normaali Terveydentila Normaali Heikentynyt Terveyspalveluja Heikentynyt Sosiaalipalveluja Paljon sekä sosiaaliettä terveyspalveluja Koska pieni osa väestöstä tuottaa valtaosan kustannuksista, tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaan ja kohdennetusti ehkäistä siihen joutumista. Tulosten luotettavuutta lisää se, että paljon palveluita käyttävien oululaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. kriittinen kysymys on palvelujen koordinaatio ja asiakastietojen integraatio. Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/

13 Tuottavuuden kasvun ja hoidon tarpeen myöhentymisen vaikutus julkisiin terveydenhuoltomenoihin, menot/bkt Perusura Tuottavuus kasvaa ½ %-yks. perusuraa nopeammin ja hoidon tarve myöhentyy 50 % elinajan pitenemisestä Lähde: Jan Klavus ja Jenni Pääkkönen (2014): Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Hoito- ja hoivamenoista tehtyjen oletusten vaikutus tuloksiin. VATT Valmisteluraportit 20/2014

14 Lopuksi Kuntien tuottavuudella ratkaiseva vaikutus kestävyysvajeeseen Kuntien tuottavuuden kasvu ollut heikkoa Suuri potentiaali tuottavuuden kasvulle Soteuudistus avainasemassa