OPISKELIJOIDEN TERVEYS ja HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Henna Haravuori THL ja HUS 4.6.2013 1
Mikä mättää? Mielenterveyden- ja päihdehäiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveysongelma, ei marginaalia. 4.6.2013 2
Copyright by The Royal Australian and New Zealand College of Psychiatrists. Mcgorry P. Australas Psychiatry 2005;13:3-15. Incident years lived with disability (YLD) rates per 1000 population by age and broad disease grouping, Victoria 1996. Reproduced with permission from the Health Surveillance and Evaluation Unit, Rural and Regional Health and Aged Care Services Division, Department of Human Services Victoria, Australia. 4.6.2013 3
Psyykkinen oireilu ja mt-häiriöt nuorilla Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää. Myöhemmin alkavat häiriöt ovat tyypillisesti sekundaarisia. Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkaan vain harvoin hoidettu (Kessler et al. 2007). Itsemurha-ajatuksia on 10 20 %:lla nuorista. Itsemurhayrityksen tekee 3 5% nuoruusiässä. Vuonna 2008 itsemurhiin kuoli 20 24-vuotiaista miehistä 59 ja 15 19- vuotiaista 22. Naisilla vastaavat luvut olivat 11 ja 15. 4.6.2013 4
Psyykkinen oireilu ja mt-häiriöt nuorilla Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta. Mielenterveyspalvelut ovat noudattaneet samaa lapset aikuiset jakoa kuin muut sairaanhoidon alat. Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun ja suuren terveyshaitan aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa (McGorry 2007). 4.6.2013 5
Eri mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla esiintyvyys (/vuosi) Jokin mielenterveyden häiriö 20 25 % N>M Mielialahäiriöt 10 15 % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö <1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M sukupuolipainotus Autismi <0.1 % N<M 4.6.2013 6
4.6.2013 7
Vuonna 2008 psykiatrian erikoisalan käyntejä oli 18 vuotta täyttäneillä keskimäärin 284/1 000 asukasta. Nuorisopsykiatrian käyntejä toteutui 569/1 000 asukasta, kun vertailuväestönä käytettiin 13 17- vuotiaiden asukkaiden määrää. Lastenpsykiatrian käyntejä oli 182/1 000 0 12-vuotiasta. Psykiatrian erikoisalalle kirjattuja käyntejä on naisilla selvästi enemmän kuin miehillä. Vain alle 15- vuotiailla pojilla on enemmän käyntejä kuin tytöillä. Lukumääräisesti ja väestöön suhteutettuna eniten potilaita oli 15 19-vuotiaiden naisten ikäryhmässä. Lähde: Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito 2008. THL Tilastoraportti 24/2009. 4.6.2013 8
Mikä mättää? Mielenterveyden- ja päihdehäiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveysongelma, ei marginaalia. => Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla. 4.6.2013 9
Miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän. 4.6.2013 10
Laitoshoito on kallista ja siihen liittyy monia haittoja, ns. laitostuminen. Laitoksessa ollaan normaalista kehitysympäristöstä erossa. Itsemurhien riskiä ei vähennä pitkä laitoshoito, päinvastoin monipuolinen ja helposti saatavilla oleva avopalveluiden tarjonta ja kriisituki (sis. tarv. sairaalahoito) vähentää itsemurhien riskiä. Aikuisten sairaalapaikkoja on vähennetty yli 20 vuotta ja sama on jo alkanut nuorisopuolella. 4.6.2013 11
Varhaisen kuntouttamisen paradigma Sairauslomalla ei parannuta vaan kroonistutaan. Sijoita ja kuntouta. Ei ole yleensä 100 % työkyvytöntä. => Mielenterveyden- ja päihdehäiriöstä kärsivät opiskelijat pyritään pitämään opiskelemassa, yksilöllisten voimavarojen mukaan. 4.6.2013 12
Miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän. => Käsistä pois lähettäminen ei ole enää mahdollista. 4.6.2013 13
Visio Oppilaitoksista valmistuu nuoria aikuisia, jotka ovat sopeutumiskykyisiä maailman ja elämän muutoksissa. Heillä on kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä. 4.6.2013 14
Missio Koulutetut ja taitavat ammattihenkilömme soittavat samassa orkesterissa. Kapellimestarina toimii tilanteeseen nähden paras taho. 4.6.2013 15
Opetusohjelmaan sisältyy mielenterveyden taitojen opettamista pitkäkestoisena ryhmän/ luokan työskentelynä. Opettajille ja muulle opiskelijahuollon henkilöstölle mielenterveyden ensiavun taitoja. Keskeytysuhkaan reagoiminen ja asian laajaalainen selvittäminen tarvittavien opiskelijahuollon ammattilaisten voimin. (mt, päihde, oppimishäiriö, talousahdinko, asumisongelmat, interpersonaaliset ongelmat, väärä ala ) Opiskelun ja tuen räätälöiminen sairastamisen ja sen aiheuttaman toimintakyvyn ja opiskelukyvyn laskun mukaisesti. Tarkistettava määräajoin. 4.6.2013 16
Opth:n tietoon tulee huoli opiskelijasta tai se tunnistaa esim. määräaikaistarkastuksissa häiriöiden riskejä, varhaisia oireita tai varsinaisia häiriöitä. Tunnistamiseen on avuksi toimivia menetelmiä. Opth tarjoaa yhdessä oh:n kanssa riskissä oleville tai lievästi oireileville esim. oireiden hallintakursseja, yksilöllistä hoitoa ja tukea ja yrittää vähentää taustalla olevia riskejä. Tätä toimintaa varten on valittuna oppilaitoksen tarpeen mukaisia menetelmiä käyttöön. Muutamilla henkilöillä menetelmistä vetovastuu mutta koko oppilaitoksen tuki. 4.6.2013 17
Opth tai oh ohjaa tarvittavien tukitahojen piiriin esim. Kela, sos.toimi, työvoimaviranomaiset, kolmas sektori. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus ja hoito on integroiduissa yksiköissä. Vakavammissa mielenterveys- ja päihdehäiriöissä otetaan yhteys joko välimaaston palveluihin tai erikoistason palveluihin. Ensisijaisesti opiskelijaa ei kaapata välimaaston tai erikoistason palveluihin vaan järjestetään kolmikanta oppilaitoksella, arvioidaan tilanne (lähetearvio), tuki- ja hoitotoimien toimivuus ja tarvittavat lisätoimet. 4.6.2013 18
Lisätoimet voivat olla esimerkiksi arviointijakso, soveltuvan (ryhmämuotoisen) terapian tai kuntoutuksen järjestäminen varsinaiseen hoitoon ottamisen lisäksi. Eri häiriöihin/ tyypillisimpiin ongelmavyyhteihin on rakennettu erikoistasolla hoitoketjut ja käytössä on soveltuvat monipuoliset intensiivisyyteen pyrkivät tehokkaat hoitovaihtoehdot. Hoitoketjut huomioivat kaikki toimijatasot. 4.6.2013 19
Maestro, Riitta Pelkonen, HUS Elämäntaito -kurssi, Helena Partinen, Nyyti ry Ryhmäterapiat, Minna Martin, YTHS, Turku Mielenterveystalo, Marko Muukka, HUS Terveydenhoitajan työkalupakki, Anna Malmberg-Virta, YTHS, Tampere MDFT, Leena Ehrling, Suomen Mielenterveysseura Tsemppari -toiminta, Carita Järlström, Helsingin kaupunki 4.6.2013 20
Vielä ajatuksia Don t fix it if it ain t broken! If you fix it, be shure to have cheerful company. 4.6.2013 21