Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi. Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia

Transkriptio

1 Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa - hanke Henna Haravuori 1

2 THL:n ja STM:n yhteistyöhankkeen tavoitteet selvittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä sekä henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja kehittämistä kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa selkeyttää opiskeluterveydenhuollon roolia opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä koota tietoa tehokkaista ja toimivista mielenterveys- ja päihdetyön menetelmistä ja toimintamalleista koota mielenterveys- ja päihdetyön verkkomateriaaleja toteuttaa kyselytutkimus kuntiin 2

3 Miksi tarve hankkeelle? Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen on hajautunut ja palveluja tuottavat useat tahot Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve oth:ssa on kasvanut, mutta resursointi ei ole tarpeiden mukainen Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito ja palvelujen järjestäminen on yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti arkisessa elinympäristössä kuten oppilaitoksissa > tulee painottua perus- ja lähipalveluihin > edellyttää oth:n roolin tehostamista päihde- ja mielenterveystyössä 3

4 4

5 Tietoa kunnista opiskeluterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä 2015 tietoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä sekä menetelmistä ja yhteistyöstä kunnallinen opiskeluterveydenhuolto toisen asteen oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa 94 kuntaa koko maasta, kuusi suurinta kaupunkia ja kaupungit, joissa on ammattikorkeakoulu, muista kunnista otos 78 vastuuhenkilöä (77 %, kuntakohtainen peitto 88 %) 253 terveydenhoitajaa (64 %) 62 lääkäriä (51 %) 5

6 Opiskeluterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut tulee järjestää kokonaisuutena Opiskeluterveydenhuollon toteuttaminen on yhä edelleen useissa kunnissa hajautettu eri tahoille. opiskelijan opiskelukyvyn ja omien voimavarojen huomiotta jääminen yhteistyön vaikeutuminen ja tiedonkulun ongelmat toimintojen päällekkäisyys sekä palvelujen kokonaisuuden ja jatkuvuuden toteutumattomuus opiskeluterveydenhuollon toiminnallisen kokonaisuuden seuranta ja kustannusten hallinta on vaikeaa toistettuja hoidon tarpeen arvioita, kun opiskelija ohjataan esimerkiksi terveyskeskuksen erityistyöntekijän palveluihin ja terveyskeskuksessa mahdollisesti uusitaan hoidon tarpeen arvio 6

7 Puutteita palvelujen riittävyydessä Opiskeluterveydenhuollon lääkäripalveluissa, opiskeluhuollon ja terveyskeskuksen psykologipalveluissa sekä mielenterveysja päihdepalvelujen verkostoissa kunnissa Opiskeluhuollon palvelujen sekä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee kokonaisuutena olla riittävän kattavia ja riittävästi resursoituja Kuntien (jatkossa maakuntien) tulee huolehtia opiskeluterveydenhuollon riittävästä resursoinnista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkostojen tulee olla mukana erikoissairaanhoidon, opiskeluterveydenhuollon, opetustoimen ja sosiaalihuollon toimijoita opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit eivät ole opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä, joten he eivät ole käytettävissä osana terveydenhuoltoa 7

8 Syyt miksi ehkäiseviä ja/tai sairaanhoidollisia mielenterveys- ja päihdepalveluja ei järjestetä opiskeluterveydenhuollossa vastuuhenkilöiden mukaan (n = 78). Syyt miksi palveluja ei järjestetä opiskeluterveydenhuollossa Sairaanhoidolliset palvelut tuotetaan erikoissairaanhoidossa tai A-klinikalla Alueen hoitoprosessin mukaisesti palvelut on keskitetty nuorisopsykiatrian poliklinikalle ja A-klinikalle Sairaanhoidolliset päihdepalvelut tuottaa A-klinikka (yli 18-vuotiaille) Sairaanhoidollisten palvelujen osalta käytössä A-klinikan palvelut ja psykiatrisen poliklinikan palvelut Opiskelijoilla mahdollisuus kaupungin erikoissairaanhoidon (nuoriso- ja aikuispsykiatria ja päihdepalvelut) ja A-klinikan palveluihin Sairaanhoidolliset palvelut tuotetaan väliportaan palveluissa Opiskeluterveydenhuollon kanssa samoissa tiloissa mielenterveysyksikön nuorten mielenterveyspalvelut: toimitaan työparityöskentelynä Kunta järjestää nuorten päihdepalvelut nuorten palvelupisteessä Päihdepalvelut tarjotaan nuorisoasemalla Sairaanhoidollisia päihdepalveluja tarjolla matalan kynnyksen ja välimaaston palveluissa, jotka tarjoavat nuorille mielenterveystyön avopalveluja ja nuorten päihdepalveluja Perusterveydenhuollon mielenterveysyksikkö tarjoaa palvelut Osaamis- ja resurssivaje opiskeluterveydenhuollossa Sairaanhoidollista mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ei ole riittävästi oppilaitoksissa Riittämättömät resurssit palvelujen järjestämiseen 8

9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat keskeinen osa opiskeluterveydenhuoltoa ja nuorten perustason palveluita Mielenterveys- ja päihdepalvelut tulee tarjota mahdollisuuksien mukaan oppilaitoksissa tai keskitetyissä opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä, joissa palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla matalalla kynnyksellä osana opiskeluterveydenhuoltoa (vrt. Mieli ) Opiskelijat todennäköisesti kiinnittyvät hoitoonsa paremmin kuin silloin, jos mielenterveys- ja päihdepalvelut on tuotettu erillään Ensisijainen hoitovastuu opiskelijoista kuuluu opiskeluterveydenhuollolle Hoito erikoissairaanhoidossa ei siirrä pois opiskeluterveydenhuollon vastuuta opiskelijan tilanteen seuraamisesta ja opiskeluympäristössä tarvittavista toimenpiteistä opiskelijan tukemiseksi (= erityisen tuen tarve). 9

10 Yleisimpiä opiskelijoilla esiintyviä mielenterveys- ja päihdeongelmia tulee seuloa opiskeluterveydenhuollossa Seulonta- ja kyselymenetelmien käyttö tulee ohjeistaa (kansallisesti sekä sopia työnjaosta opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä Seulonta- ja kyselymenetelmien käyttö ei ole vakiintunutta, ja niiden käytössä on vaihtelua toimipisteiden ja oppilaitosten välillä Käytännöt terveystarkastuksen kiireellisyyden arvioinnissa vaihtelevat paljon ja kiireellisyyttä arvioidaan erilaisin perustein. Opiskeluterveydenhuollossa käytettävien (itsearviointi)lomakkeiden sisällöissä on suurta vaihtelua kunnissa Opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä tulee sopia, kuka toteuttaa seulontoja ja kyselyjä ja miten tieto välittyy ammattilaisten välillä Terveystarkastusten kiireellisyyttä arvioitaessa tulee huomioida erityisesti opiskelijan erityisen tuen tarve, kuten mahdollinen sairaus, vamma tai muu ongelma, joka vaikuttaa opiskelukykyyn alalla sekä opiskelijan omat toiveet 10

11 Mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistamaan Osaamisvajetta ja täydennyskoulutustarvetta opiskelijoiden käytöshäiriöistä ja epäsosiaalisesta oireilusta ahdistuneisuushäiriöistä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä autismin kirjon ja muista neuropsykiatrisista häiriöistä peli- ja nettiriippuvuudesta ryhmien vetämisestä ja vuorovaikutuksellisista menetelmistä Hyödylliseksi koetaan eri toimijoiden yhteistyössä järjestämä koulutus Halukkuutta kehittää osaamista ja saada tukea työlle verkossa toteutettavien ratkaisujen avulla Tulee tarjota nimenomaan opiskeluterveydenhuoltoon soveltuvaa mielenterveys- ja päihdetyön koulutusta 11

12 Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät ja toimintatavat OTH:ssa tunnistetaan melko kattavasti tavallisimmat mielenterveys- ja päihdehäiriöt tai niiden oireet, ja osa häiriöistä voidaan hoitaa perusterveydenhuollon tasoisin menetelmin kuraattorin tai psykologin tukemana Erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa näyttäisi olevan hyvin mahdollisuuksia psykososiaalisen tuen järjestämiseen opiskelijoille OTH:ssa on kohtuullisesti mahdollisuuksia ohjata täysi-ikäisiä opiskelijoita esimerkiksi terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle, depressiohoitajalle tai päihdetyöntekijälle Psykiatrisen sh:n palveluja on jonkin verran käytettävissä oppilaitoksissa tai matalan kynnyksen palveluissa OTH:ssa on epätietoisuutta mahdollisuudesta saada psykoterapia-arvio yhteistyössä esh:n kanssa ja mahdollisuudesta ohjata opiskelija nettiterapiaan 12

13 Mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen ja hoitamiseen opiskeluterveydenhuollossa (%) terveydenhoitajien (n = 253) ja lääkäreiden (n = 62) arvioimana. Mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ¹ tunnistamiseen Toisen asteen Ammattija hoitamiseen oppilaitokset korkeakoulut TH Lääk TH Lääk Mahdollisuudet tunnistamiseen tunnistetaan melko kattavasti tavallisimmat häiriöt tai niiden oireet tunnistetaan osa häiriöistä tai niiden oireista tunnistetaan melko vähän häiriöitä tai niiden oireita Mahdollisuudet hoitamiseen mahdollista hoitaa suurin osa häiriöistä opiskeluhuollon psykologin ja/tai kuraattorin tukemana perusterveydenhuollon tasoisin menetelmin mahdollista hoitaa osa häiriöistä opiskeluhuollon psykologin ja/tai kuraattorin tukemana perusterveydenhuollon tasoisin menetelmin tehtäväksi jää lähinnä lähetekriteerien täyttymisen arvioiminen ja lähettäminen jatkohoitoon ¹ esim. masennus, ahdistuneisuus, syömishäiriöt, alkoholin haitallinen käyttö Prosenttiosuudet niiden vastaajien osalta, joiden vastuualueella on kyseisiä oppilaitoksia

14 Tarvitaan strukturoituja interventioita ja työmenetelmiä Ryhmämuotoisia menetelmiä on niukasti käytössä/ käytettävissä Nettiterapiat ja oma-apuohjelmat on toistaiseksi hyödyntämättä laajassa mittakaavassa Miten implementoidaan esimerkiksi Käypä hoito suositukset ja paikalliset hoitopolut? 14

15 Yhteistyökäytännöt pitää saattaa uudelle tasolle Erilaiset yhdessä tekemisen muodot koetaan hyödyllisinä työmuotoina työparityöskentely yhteisvastaanotto moniammatilliset työryhmät opiskelijan saattaen siirtäminen työntekijältä toiselle tai palvelusta toiseen nopea konsultaatiomahdollisuus väliportaan tai erikoistason palvelujen jalkautuminen. Toimivaksi koetaan myös psykiatrisen sh:n vastaanotto oppilaitoksessa tai matalan kynnyksen palveluissa. Tärkeänä pidetään verkostopalavereita erityisesti nuorisopsykiatrisen esh:n kanssa hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi. Kunnissa kaivataan tukea hoitoketjujen laatimiseen ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Erityisen haasteen asettaa hoitoketjujen päivittäminen 15

16 Matalan kynnyksen ja jalkautuvia palveluja Osassa kunnista mahdollista ohjata muihin matalan kynnyksen palveluihin hoidon koordinaatiovastuun säilyminen opiskeluterveydenhuollossa haaste Verkostopalaverit nuorisopsykiatrisen esh:n kanssa hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja väliinputoamisen ehkäisemiseksi Jonkin verran on käytössä akuutin, jalkautuvan psykiatrian palveluja tulee hyödyntää paljon monipuolisemmin kuten jalkautuvaa ja etäkonsultaatiota sekä liikkuvia työtapoja ja uusia digitaalisen vastaanoton toimintatapoja 16

17 Tarvitaan yhteisiä toimintaohjeita mielenterveys- ja päihdetyöhön Keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi Opiskelu-uupumuksen ja -stressin ehkäisemiseksi Tilanteisiin, joissa opiskelija ei tule terveystarkastukseen tai ei vastaa terveyskyselyyn etsivää työotetta oppilaitoksiin Poissaolojen seuraamisen mahdollisuus keskeistä 17