Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen. Henna Haravuori erikoistutkija
|
|
- Kalle Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen Henna Haravuori erikoistutkija 1
2 Teemat Haasteen laajuus Lait ja asetukset Ohjeistukset ja selvitykset Menetelmistä ja työtavoista Järjestämisestä ja laadusta Tulevaisuudessa mietittävää Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 2
3 Haasteen laajuus Mielenterveyden- ja päihdehäiriöt ovat opiskeluikäisten merkittävin terveysongelma, ei marginaalia. => Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla. 3
4 Eri mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla esiintyvyys (/vuosi) sukupuolipainotus Jokin mielenterveyden häiriö % N>M Mielialahäiriöt % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö <1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M Autismi <0.1 % N<M
5 YLEISIMMÄT PÄÄDIAGNOOSIT PSYKIATRISESSA AVOHOIDOSSA vuotiaat vuotiaat potilaita käyntejä potilaita käyntejä Z00 Terveen henk.yleistarkastus Z03 Epäilt.sairauks.tarkk/arvioint F32 Masennustila F33 Toistuva masennus F34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt F93 Laps.alkav.tunne-elämän häiriö F43 Vakav.stressireakt/sopeutumish F90 Hyperkineettiset häiriöt F91 Käytöshäiriöt F92 Samanaik.käytös- ja tunnehäir F50 Syömishäiriöt F20 Skitsofrenia F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö NAS F31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt F42 Pakko-oireinen häiriö F10 Alkoh.org.aivo-oire/käytt.häir F12 Kannab.org.aivo-oir/käyt.häir
6 Huumeiden käyttö Suomessa n. 20% nuorista aikuisista on joskus käyttänyt ja n. 5% nuorista aikuisista ovat käyttänyt viimeisten 12 kk:n aikana kannabista. 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista on kokeillut kannabista ainakin kerran (2010). Kannabiksen kokeilu on yleisintä pääkaupunkiseudulla, noin joka kahdeksas peruskoululainen, joka neljäs lukiolainen ja joka kolmas ammattiin opiskeleva kokeillut kannabistuotteita vähintään kerran. Poikien kokeilut tyttöä hieman yleisempiä. Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen käyttö on vuotiaiden keskuudessa harvinaista. Suonensisäisesti huumeita käyttäviä ei juuri löydy vuotiaiden peruskoululaisten keskuudesta Eri "kovia" laittomia huumeita ilmoitti käyttäneensä 0-2 % vuotiaista oppilaista.
7 Psyykkinen oireilu ja mt-häiriöt nuorilla Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää. Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkaan vain harvoin hoidettu. Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta. Mielenterveyspalvelut ovat noudattaneet samaa lapset aikuiset jakoa kuin muut sairaanhoidon alat. Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun ja suuren terveyshaitan aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa. 7
8 Painopisteen muutos Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän. Tarve siirtää painopistettä osastohoidosta avohoitoon ja kehittää oikea perustason mielenterveyden häiriöiden hoito nuorille. Palvelut lähellä kasvu- ja kehitysympäristöä => Käsistä pois lähettäminen ei ole enää mahdollista. 8
9 Varhaisen kuntouttamisen paradigma Sairauslomalla ei parannuta vaan kroonistutaan. Sijoita ja kuntouta. Ei ole yleensä 100 % työkyvytöntä. Mielenterveyden- ja päihdehäiriöstä kärsivät opiskelijat pyritään pitämään opiskelemassa, yksilöllisten voimavarojen mukaan. => Opiskeluoikeuden pituuden tiukka rajaaminen tälle ryhmälle ongelmallista. 9
10 Terveydenhuoltolaki / Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 3) terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien; 4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen
11 Terveydenhuoltolaki / Opiskeluterveydenhuolto Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on osa opiskelijahuoltoa. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen tulee osallistua opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä
12 Terveydenhuoltolaki / Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä
13 Asetus 338/ Terveysneuvonta Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi mm: Mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä
14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki / Opiskeluhuollon kokonaisuus Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja; 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja; 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa; ja 4) koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja
15 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki / Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena
16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki / Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. 16 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos... opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologitai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä
17 Ohjeistukset ja selvitykset Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Kun mt-häiriö vaikeuttaa opiskelutyötä, on opth:ssa osattava puuttua tilanteeseen. Mielenterveysongelmat vaikuttavat opiskelukykyyn ja siksi osaaminen tällä alalla tuo vaikuttavuutta opth:lle. On osattava arvioida oikein häiriön vaikeusaste ja suunniteltava sopivat jatkotoimenpiteet. Opth:ssa tulee kiinnittää erityistä huomiota mt-palvelujen kehittämiseen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi palveluverkostoksi
18 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Opiskeluterveydenhuollon työhön kuuluu lievien mt-häiriöiden hoitaminen. Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat yhteistyössä oppilaitoksen opiskeluhuollon toimijoiden kanssa järjestää opiskelijalle riittävän tuen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Mt-häiriöiden hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä oppilaitoksen ja kunnan verkostossa. Sosiaalityöntekijöiden, koulukuraattoreiden ja opintopsykologien palvelut vaihtelevat suuresti. Jokaisen opth:a järjestävän tahon tulisi muodostaa omaan toiminta-ympäristöönsä moniammatillinen tiimi käytettävissä olevista toimijoista
19 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Päihdepalvelujen lähtökohtana on, että päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin vastataan kaikilla palvelujen tasoilla mahd. varhain ja tarjotaan aktiivisesti tietoa, tukea ja apua. Opth:n ammattihenkilöillä tulee olla tätä varten riittävä, ammattitaito. Osaamiseen kuuluu kyky ottaa puheeksi päihteiden käyttö, erilaisten hoito- ja interventiovaihtoehtojen tuntemus sekä taito ohjata asiakas tarpeen mukaisten päihdehuollon erityispalvelujen piiriin Ensikontaktipaikka vastaa aina asiakkaan hoidosta kunnes tarvittava jatkohoito on järjestetty
20 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Opiskeluterveydenhuollon selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2012:18, toimenpide-ehdotuksia: Nuorten mt- ja päihdepalvelut painottuvat perus- ja lähipalveluihin sekä avohoitoon, joita tuetaan erikoispalveluilla. Näin on mahdollista lisätä hyvinvointia enemmän kuin järjestettäessä palvelut häiriökeskeisesti. Nuorten mt- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten oppilaitoksessa. Erikois- ja peruspalvelujen yhteistoimintaa kehitetään kehitysympäristöissä yli sektorirajojen. Nuorisopsykiatrista esh osaamista tuodaan opth:oon esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä konsultaatiomahdollisuuksia, moniammatillisia verkostokokouksia ja vastaanottoja sekä koulutusta
21 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Kunnissa pidetään huolta, että opiskeluterveydenhuollon työntekijät saavat riittävästi koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten opiskelijoiden tukemisessa ja hoitamisessa. Kunnat huolehtivat, että opiskeluterveydenhuollossa ja kouluterveydenhuollossa toimivien osaamista vahvistetaan myös ammatinvalintaan ja alalle sopivuuden arviointiin liittyvissä asioissa huomioiden ns. SORA-lainsäädäntö
22 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. STM julkaisuja 2015:2. SORA-lainsäädännössä säädetään mm. tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausaine-testiä koskevan todistuksen. Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kuitenkin kaikkien alojen opiskelijoita. Opiskelijoiden huumausainetestauksella pyritään estämään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet. Toimintakyvyn heikentyminen ja turvallisuuden vaarantuminen näkyvät erityisesti työssäoppimisessa, työharjoittelussa ja muissa opiskeluun liittyvissä käytännön tehtävissä. Huumausainetestaus on osa oppilaitoksen päihdeohjelmaa. SORA-lainsäädäntö ei muuta terveydenhuollossa tehtävien muiden huumausainetestausten käytäntöjä
23 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Opiskeluun liittyvässä huumausainetestauksessa opiskeluterveydenhuolto on luonteva taho koordinoimaan testiin lähettämistä, testitulosten tulkintaa ja testituloksista ilmoittamista. Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, on hänelle testituloksesta riippumatta tehtävä opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tuen tarpeen arvio. Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa hoidon. Suurimmalla osalla päihdehäiriötä sairastavista nuorista on myös samanaikaisesti muita mielenterveysongelmia. On erittäin tärkeää, että päihdeongelmainen opiskelija ohjataan aina oppilaitoksen päihdeohjelman mukaisesti ensisijaisesti hoitoon. Päihtyneeksi epäilty opiskelija on aina testattava viivytyksettä. Virka-ajan ulkopuolinen viivytyksetön testaus vaatii koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta etukäteen laaditun huolellisen suunnitelman. Suositellaan, että koulutuksen järjestäjä on välittömästi yhteydessä terveydenhuollon tahoon, kun edellyttävät huumausainetestauksesta todistusta
24 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestausta koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai harjoittelussa TAI opiskelijalla on huumeriippuvuus. Lisäksi: testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi JA hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä JA hän toimii sellaisissa tehtävissä, joissa huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai huumeista riippuvaisena toimiminen voi a. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen hengen tai terveyden b. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta c. vakavasti vaarantaa salassapitosäädöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä d. merkittävästi lisätä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun, harjoittelupaikan tai työssäoppimispaikan tai työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan tai leviämisen riskiä
25
26 Ohjeistukset ja selvitykset jatk. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi terveydenhoitajaksi katsotaan terveydenhoitaja, joka on osallistunut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämään koulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jossa käsitellään huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, testien tekemisen hyviä käytäntöjä sekä todistusten laatimista. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi lääkäriksi katsotaan lääkäri, joka on suorittanut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämän tai muun vastaavan koulutuksen
27 Kysymyksiä Miten toimitaan SORA-lain mukaisissa huumetestauksissa, jos terveyskeskuksessa ei ole Työterveyslaitoksen järjestämää testauskurssia käynyttä henkilöä, jolla vain on oikeus antaa todistus testaustuloksesta? SORA-lainsäädännön mukaan terveydenhuollon tehtävänä on arvioida opiskelijan terveyttä ja toimintakykyä opiskelijaksi ottamisen vaiheessa sekä tilanteissa, joissa opiskelijalta vaaditaan huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä tai harkitaan opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista. => Terveydenhuollon toimijoiden tehtävä varmistaa henkilöstönsä riittävä koulutus Ennen kuin koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijat esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, on sillä oltava kirjallinen päihdeohjelma. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu laatii päihdeohjelman yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu vastaa huumausainetestien tekemisestä ja todistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä testattavan matkakustannuksista
28 Kysymyksiä Miten tulisi toimia tilanteessa, jolloin oppilaitos on velvoittanut nuoren esittämään "päihdetodistuksen", eikä tämä käy kokeissa määrättynä aikana? Opiskelijan tulee esittää huumausainetestiä koskeva todistus koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin, ja toistuessaan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen. Tarvittaessa ohjataan SORA-tutkintoa opiskeleva terveydenhuollon tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Kieltäytyminen näistä voi johtaa opiskelusta pidättämiseen. Huumausainetestausta koskeva todistus annetaan aina opiskelijalle, joka toimittaa sen koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle. Koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla ei ole oikeutta saada huumausainetestiä koskevaa todistusta suoraan terveydenhuollosta
29 Menetelmistä ja työtavoista Ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä tulee toteutetaan oppilaitoksissa yhteisön, ryhmien, valikoitujen ryhmien ja yksilöiden tasolla. Ehkäisevän työn ja oireilevien tunnistamisen lisäksi on oltava mahdollisuus erilaisiin interventioihin. Toimivia interventioita/ työtapoja ei ole syytä muuttaa. Uusien interventioiden/ työtapojen kohdalla tärkeää, että tehokkaiksikaan todetut menetelmät eivät ole vaikuttavia, mikäli niiden käyttöön otto on puutteellinen todellisessa käyttöympäristössä. Menetelmäpankki- tai pankit tulevaisuudessa(?) 29
30 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa mistä näyttöä? Weare K, Nind M. Mental health promotion and problem prevention in schools: what does evidence say? Health promotion international 2011: 26(S1); i29-i69. doi: /heapro/dar Tyypillisiä piirteitä vaikuttaville (effective) interventioille oli taitojen opettaminen, positiiviseen mielenterveyteen keskittyminen universaalien ja kohdennettujen interventioiden tasapainottaminen intervention aloittaminen lapsilla ja sen jatkaminen myöhemmässä iässä työskentely pitkäkestoisesti ja multimodaalisesti/ koko koulun lähestymistavalla. Interventiot olivat vaikuttavampia, jos ne implementoitiin kokonaan ja tarkasti (accurately), muutoin erityisesti koko koulun menetelmät eivät vaikuttaneet (clarity, intensity, fidelity). 30
31 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa mistä näyttöä? Interaktiiviset metodit ovat tehokkaampia kuin ns. perinteinen didaktinen opetus. Lyhytkestoiset stressin hallinta ja selviytymistaitojen interventiot olivat vaikuttavampi spesialisoituneen henkilöstön toteuttamina. universaalit interventiot sopivat näin paremmin osaksi opetusohjelmaa opettajien toteuttamana ja kohdennetut interventiot spesialistien toteuttamana. 31
32 Seulontamenetelmät ja kyselylomakkeet esimerkkejä Nuorten päihdemittari ADSUME AUDIT alkoholin käytön arviointi-kysely Mielialakysely BDI-13/R-BDI BAI-ahdistuneisuusasteikko (Beck Anxiety Inventory) Yleinen ahdistuneisuushäiriö testi (GAD-7) SPIN-FIN sosiaalisten tilanteiden pelon seula SCOFF syömishäiriöseula HSI nikotiiniriippuvuustesti (Fagerströmin testi) Osana laajempaa Terveyskyselyä ja Terveyshaastattelulomakkeistoa
33 Mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvät Käypä hoito - suositukset Depressio Traumaperäinen stressihäiriö ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Alkoholiongelmaisen hoito Syömishäiriöt Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Unettomuus
34 Mielenterveyden häiriöiden hoito Keskusteluun perustuvat: Ratkaisukeskeiset selventävät keskustelutapaamiset, jäsentäminen Kuormitukseen vaikuttaminen Psykoedukaatio Elämänkriiseissä tukeminen Unihygienia Ravitsemusohjaus ja painon seuranta Näyttöä tehokkuudesta lievien ja lyhytaikaisten oireiden ja häiriöiden hoidossa. Lääkehoito Käypä hoito -suositusten mukaisesti, konservatiivisesti Oppilaitokseen soveltuvat ryhmämuotoiset menetelmät ja pääosin kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin pohjautuvat ryhmäterapiat. Esim. jännittäjä-ryhmät, stressinhallinta-kurssi MAESTRO 34
35 Menetelmiä ja toimintamalleja riippuvuushaittojen ehkäisyyn Käypä hoito suositusten mukaisesti Riippuvuushaittojen ja riskikäyttäytymisen ehkäisyssä toimintatavat monelta osin yhteneväiset Jackson et al. (Addiction 2011:107; ) Interventions to prevent substance use and risky sexual behaviour in young people: a systematic review Lupaavimmat interventiot käsittelivät riski- ja suojatekijöitä monialaisesti (yksilö, vertaiset, perhe, koulu, yhteisö)
36 Päihdeinterventiot Perusinterventiot yksilötasolla: Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini-interventio Mini-interventio Motivoiva haastattelu Tarvittavan hoidon järjestäminen Varhaisen puuttumisen malli (ADSUME, Pirskanen 2011) Puheeksiotto ja selkeä viesti! (Sähköisten) terveyskyselyiden hyödyntäminen Keskeisenä käsitteenä oma huoli! HUOM! Ero hoidollisen intervention ja SORA-säädösten mukaisen toiminnan välillä
37 Päihdeinterventiot Ryhmätoimintaa: elintapakurssit osana opintoja (esim. Elämäni Tsemppis, Arki haltuun asuntolassa, Elämänhallintakurssi) elintapamuutoskurssit tai ryhmät osana opintoja tai muuten oppilaitoksen arjessa (esim. Savuttomat -toimintamalli) kohdennetut ryhmäinterventiot valikoidusti (esim. Hyvinvointipolku) Koko yhteisölle avoin, mutta yksilöllinen toiminta: Esim. Työkykypassi, Nettipohjainen hyvinvointimittari, terveysneuvonta verkossa (Second Life ym.), kilpailut (esim. Lopettaja)
38 Järjestämisestä Perustason mt- ja päihdepalvelut toteutetaan opiskelijoiden kohdalla opiskeluterveydenhuollon puitteissa ja mahdollisimman pitkälle konkreettisestikin opiskeluterveydenhuollon palveluyksiköissä. VASTUU ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA. Päihde- ja mt-palveluiden tulee olla integroituna ja ilman hoitovastuun siirtelyä toimijalta toiselle silloinkin kun palvelut olisi toteutettu muualla kuin oppilaitoksessa. Pudokasuhan tunnistamiseen tulee olla selkeä käytäntö, jotta tunnistetaan esim. opiskelukykyyn vaikuttavat mahdolliset mt- ja päihdeongelmat ja voidaan järjestää tai ohjata tarvittavan tuen piiriin. Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä tulee helpottaa. Esimerkiksi opiskelija voi kääntyä toistuvasti päivystyspalveluiden puoleen, kun asianmukaisempaa olisi järjestää hoito opiskeluterveydenhuollossa. 38
39 Laadusta Henkilöstöresurssien riittävä mitoitus ja kouluttaminen ovat ensisijaisia laadukkaalle mielenterveys- ja päihdetyölle opiskeluterveydenhoidossa. Työntekijöiden pysyvyys ja palveluiden saaminen samasta paikasta tukee opiskelijoiden sitoutumista interventioihin. Käypä hoito suositusten, Opiskeluterveydenhuollon oppaan ja vastaavien selkeästi hoitokäytäntöjä ohjaavien dokumenttien tunnettuutta ja suositusten mukaisten menetelmien ja toimintatapojen käyttöön ottoa tulee lisätä. Menetelmäpankit jatkossa(?) 39
40 Laadusta Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön yhteisesti sovitut toimintatavat tulisi olla kirjattuna ja helposti saatavilla oppilaitoksissa. Paikallisesti tulee olla sovitut kattavat toimintamallit ja hoitopolut, joissa opiskeluterveydenhuollon osuus ja erityispiirteet on huomioitu. Toimintamallien ja hoitopolkujen omistajuus on selkeästi sovittu ja niiden säännöllinen päivittämisen tapa ja aika ovat sovittuna. Paikallisista toimintamalleista ja hoitopoluista tulee olla riittävästi koulutusta ja säännöllistä tiedotusta sekä eri toimijoille että palveluiden käyttäjille eli opiskelijoille. 40
41 Mietittäviä asioita säädösten laatijoille ja paikallisille toimijoille 41
42 Resurssien jakaminen? Terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä/ opiskelija Mihin työaika käytetään? neuvontaan, seulontaan, terveystarkastuksiin, jatkokäynteihin ja hoitoon 42
43 Miten koordinoidaan muuhun perusterveydenhuoltoon? Mitä palveluita kouluilla fyysisesti oltava? Mitä palveluita esim. tk ajanvarausvastaanotot, neuvolat (ehkäisyneuvola), päivystys, esh, nuorisoneuvolat, nuorisoasemat, päihdetyöntekijät, A-klinikat tms. tarjoavat? 43
44 Miten koordinoidaan muihin yhteistyötahoihin? Oppilaitoksen opiskelijahuoltoon (oppilaitokset kuntien/ kuntayhtymien), kuka päättää psykologien ja kuraattorien määrästä ja työnkuvasta Erikoissairaanhoitoon, hoitoketjut Nuorisotyöhön Sosiaalipalveluihin Lastensuojeluun 44
45 Indikaattorit? Opiskelujen keskeytykset? Oppilaitoksessa käytössä olevat universaalit ja kohdennetut menetelmät? Erikoissairaanhoidon lähetteet? Mielenterveysinterventioiden muuttaminen toimenpiteiksi? SPAT-koodien hyödyntäminen oikeasti. 45
46 Miten tuetaan erikoissairaanhoidosta käsin? Yhteisesti mietityt palveluverkostot ja eri tyyppisten ongelmien hoitoketjut Konsultaatiot, puhelimitse, sähköisesti Jalkautuminen (elämänkriisit kun ei häiriötä, Varhain-työ, ACT-tyyppinen työ, MDFT) Case-työnohjaus 46
47 Uudet hankkeet Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen. Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:10. THL: Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa hanke Tilannekatsaus opiskeluterveydenhuollossa jo käytetyistä ja kehitetyistä menetelmistä tai suositelluista toimintamalleista. Arviointi, mitä tiedetään kunnissa olevista toimintatavoista järjestää perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut opiskeluikäisille. Kyselytutkimus tietojen täydentämiseksi. Ohjeistusta/ malliehdotukset oppilaitosten ja opiskeluterveydenhuollon eri tasoilla tarjottavista palveluista ja niissä käytettäviksi soveltuvista menetelmistä. Osallistutaan menetelmäpankkien kehittämiseen. Pyritään tukemaan mielenterveyspalvelujen ja nuorisopsykiatristen hoitoketjujen kehittämistyötä. 47
Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen. Henna Haravuori erikoistutkija
Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen Henna Haravuori erikoistutkija 1 Teemat Haasteen laajuus Lait ja asetukset Ohjeistukset ja selvitykset Menetelmistä ja työtavoista Järjestämisestä ja
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen
Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen 1 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa mitä tarkastellaan? Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Keskeiset lait ja asetukset
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön käytännöt opiskeluterveydenhuollossa. Outi Kanste
Päihde- ja mielenterveystyön käytännöt opiskeluterveydenhuollossa Outi Kanste 1 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Keskeiset lait
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotAjankohtaista opiskeluterveydenhuollosta
Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen. Outi Kanste
Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen Outi Kanste 1 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Keskeiset lait ja asetukset
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotMikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?
OPISKELIJOIDEN TERVEYS ja HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä? Henna Haravuori THL ja HUS 4.6.2013 1 Mikä mättää?
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotSORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT
SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotOpiskelijan tukeminen
Opiskelijan tukeminen Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at)stm.fi 19.10.2013 Lainsäädäntö opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 - osa kansanterveystyötä lääkintöhallitus
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön
LisätiedotToimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi. Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia
Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa - hanke 2014 2016 Henna Haravuori
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotEtelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 19.11.2015 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Nuorisolaki uudistus Nuorisotakuuta
Lisätiedot(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
LisätiedotOpiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa
LisätiedotToimiva opiskeluterveydenhuolto Ritva Partinen ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Sora-lainsäädännön toimeenpano opiskeluterveydenhuollossa - (soveltumattomuuteen ratkaisuja) Toimiva opiskeluterveydenhuolto 17.9.2015 Ritva Partinen ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sora -
LisätiedotKehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotNuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT
Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,
LisätiedotSora-lainsäädännön toimeenpano opiskeluterveydenhuollossa - (soveltumattomuuteen ratkaisuja)
Sora-lainsäädännön toimeenpano opiskeluterveydenhuollossa - (soveltumattomuuteen ratkaisuja) 4.6.2015 Ritva Partinen ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sora - säännösten tavoitteet Parantaa turvallisuutta
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVille Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotLausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus
Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 17.4.2015 Sisältö historia opiskeluterveydenhuollon tila ja kehittäminen terveydenhuoltolaki (1326/2010) valtioneuvoston
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotOpiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen
Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu
LisätiedotKuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?
Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotYksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä
Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla Leena Lähdesmäki 1 Neuropsykiatriset häiriöt Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; ADHD, ADD, muut
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet uutta sisältöä työn tueksi. Henna Haravuori
Mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet uutta sisältöä työn tueksi Henna Haravuori 1 Vaikuttavat mielenterveysinterventiot opiskeluterveydenhuollossa THL:n ja STM:n yhteistyöhankkeen
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotNUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotLAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Sivistystoimi kunta-maakunta -yhteistyössä Kunnat vastaavat jatkossakin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta
LisätiedotKannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?
Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kim Kannussaari Koulutussuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Miten puhua kannabiksesta hanke (hanketta rahoitetaan TE-määrärahoista) Rikoslaki 50 luku Rikosoikeudellisesti
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotTavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita
Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotHallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere
Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenneturvallisuutta,
LisätiedotLIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS
LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
LisätiedotTerveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 29.11.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
LisätiedotOPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen
OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan
LisätiedotMonialainen yhteistyö kouluterveydenhuollossa opiskeluhuoltolain säädöksistä toimivaan käytäntöön
Monialainen yhteistyö kouluterveydenhuollossa opiskeluhuoltolain säädöksistä toimivaan käytäntöön Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Seinäjoki 4.9.2018 Perälä M-L ym. Monialainen opiskeluhuolto ja sen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotPerusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys
LisätiedotTurvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki
Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen
LisätiedotTerveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki 25.10.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta?
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Mistä puhumme, kun puhumme yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta? Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Yksilökohtaisen opiskeluhuollon
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon kehittäminen THL:ssa. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen THL:ssa Susanna Fagerlund-Jalokinos 3.12.2014 Lapset, nuoret ja perheet - osasto Tutkii ja edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotKirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM Joensuu 11.10.2015 maire.kolimaa@stm.fi 11.11.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotMiten sora-lainsäädäntö otetaan vastaan koulutuksen kentällä? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XI
Miten sora-lainsäädäntö otetaan vastaan koulutuksen kentällä? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XI 30.11-1.12.2011 Hellevi Lassila Toimialajohtaja Koulutuskeskus Sedu Koulutuksen
Lisätiedot