Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen 1

2 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa mitä tarkastellaan? Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Keskeiset lait ja asetukset Keskeiset ohjeistukset ja selvitykset Menetelmistä ja työtavoista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä ja yhteistyöstä > Mielenterveys- ja päihdehäiriöt opiskeluikäisten merkittävä terveysongelma ei marginaalia

3 Haasteen laajuus OTH:n kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osin ohuet, saatavuudessa eroja, näyttäytyvät hajanaisina, haettava mahdollisesti useista eri yksiköistä Kuntien järjestämä nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten arkisessa elinympäristössä > palvelut lähellä kasvu- ja kehitysympäristöjä > edellyttää OTH:n roolin tehostamista päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve OTH:ssa kasvanut Päihde- ja mielenterveysasiat tunnistettu tärkeimmiksi sisällöllisiksi kehittämiskohteiksi OTH:ssa: tukea osaamiseen Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla STM 2012:18 3

4 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla Esiintyvyys (/vuosi) sukupuolipainotus Jokin mielenterveyden häiriö % N>M Mielialahäiriöt % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö < 1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M Autismi < 0.1 % N<M

5 Psyykkinen oireilu ja mielenterveyden häiriöt nuorilla Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää. Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkaan vain harvoin hoidettu. Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta. Mielenterveyspalvelut ovat noudattaneet samaa lapset/aikuiset - jakoa kuin muut sairaanhoidon alat. Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun ja suuren terveyshaitan aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa. 5

6 Huumeiden käyttö Kannabis: Suomessa n. 20 % nuorista aikuisista on joskus käyttänyt ja n. 5 % nuorista aikuisista ovat käyttänyt viimeisten 12 kk:n aikana 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista on kokeillut kannabista ainakin kerran (2010). Kannabiksen kokeilu on yleisintä pääkaupunkiseudulla. Poikien kokeilut tyttöä hieman yleisempiä. Uni- ja rauhoittavia lääkkeitä on käyttänyt 5 % nuorista päihdekäyttötarkoituksessa. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöä 8 % ja imppaamista 7 %. Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen käyttö on vuotiaiden keskuudessa harvinaista. Suonensisäisesti huumeita käyttäviä ei juuri löydy vuotiaiden peruskoululaisten keskuudesta Eri "kovia" laittomia huumeita ilmoitti käyttäneensä 0-2 % vuotiaista oppilaista.

7 Painopisteen muutos Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on merkittävästi vähentynyt, painopiste siirtynyt avohoitoon. Tarve kehittää perustason mielenterveyden häiriöiden hoito nuorille. Palvelut lähellä kasvu- ja kehitysympäristöä, mm. Mieli-ohjelman linjaus. Sairauslomalla ei parannuta vaan kroonistumisen vaara ei ole yleensä 100 % työkyvytöntä Mielenterveyden- ja päihdehäiriöstä kärsivät opiskelijat pyritään pitämään opiskelemassa, yksilöllisten voimavarojen mukaan. => Opiskeluoikeuden pituuden tiukka rajaaminen tälle ryhmälle ongelmallista. 7

8 Terveydenhuoltolaki 1326/ Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö,

9 Terveydenhuoltolaki 1326/ Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu... 9

10 Asetus 338/2011 (neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ) 15 Terveysneuvonta Opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat terveystarkastusten ja - neuvonnan lisäksi mm: mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus

11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki / Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. 16 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos... opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologitai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä

12 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus opiskeluterveydenhuollosta Terveydenhuoltolain (17 ) mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut saatavilla opiskeluterveydenhuollosta (TEA PTH 2014) Mielenterveyspalvelut: koko maa 88 % Päihdepalvelut: koko maa 86 % Miksi ei saatavilla OTH:ssa: mielenterveystoimisto tai TK:n päihdeyksikkö hoitaa

13 Ohjeistukset ja selvitykset Opiskeluterveydenhuollon opas. STM 2006:12 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM 2009:20 Kun mielenterveyden häiriö vaikeuttaa opiskelutyötä, on OTH:ssa osattava puuttua tilanteeseen: mielenterveysongelmat vaikuttavat opiskelukykyyn On osattava arvioida häiriön vaikeusaste ja suunniteltava sopivat jatkotoimenpiteet OTH:ssa tulee kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyspalvelujen kehittämiseen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi palveluverkostoksi

14 Ohjeistukset ja selvitykset mielenterveyden häiriöt OTH:n työhön (th, lääkäri) kuuluu lievien mielenterveyden häiriöiden hoitaminen Mielenterveyden häiriöiden hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä oppilaitoksen (opiskeluhuollon toimijat) ja kunnan verkostossa (mt- ja päihdeverkosto) Sosiaalityöntekijöiden, kuraattoreiden ja opintopsykologien palvelut vaihtelevat > moniammatillinen tiimi käytettävissä olevista toimijoista > tarvitaan yhteinen suunnitelma, jossa on sovittu toimijoiden tehtävät ja vastuut

15 Ohjeistukset ja selvitykset päihteiden käyttö Päihdepalvelujen lähtökohtana on, että päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin vastataan mahdollisimman varhain ja tarjotaan tietoa, tukea ja apua. OTH:n ammattihenkilöillä tulee olla tätä varten riittävä ammattitaito. Osaamiseen kuuluu kyky ottaa puheeksi päihteiden käyttö, erilaisten hoito- ja interventiovaihtoehtojen tuntemus sekä taito ohjata asiakas tarpeen mukaisten päihdehuollon erityispalvelujen piiriin Ensikontaktipaikka vastaa aina asiakkaan hoidosta kunnes tarvittava jatkohoito on järjestetty

16 Ohjeistukset ja selvitykset toimenpide-ehdotuksia Opiskeluterveydenhuollon selvitys. STM 2012:18 Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut painottuvat perusja lähipalveluihin sekä avohoitoon > tuetaan erikoispalveluilla > mahdollista lisätä hyvinvointia enemmän kuin järjestettäessä palvelut häiriökeskeisesti Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten kehitysympäristöissä, kuten oppilaitoksessa > erikois- ja peruspalvelujen yhteistoimintaa kehitetään kehitysympäristöissä Nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoidon osaamista tuodaan OTH:oon esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä konsultaatiomahdollisuuksia, moniammatillisia verkostokokouksia ja vastaanottoja sekä koulutusta

17 Ohjeistukset ja selvitykset osaamisen vahvistaminen Kunnissa pidetään huolta, että opiskeluterveydenhuollon työntekijät saavat riittävästi koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten opiskelijoiden tukemisessa ja hoitamisessa Kunnat huolehtivat, että opiskeluterveydenhuollossa toimivien mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan > johdon vastuulla Osaamista vahvistetaan myös ammatinvalintaan ja alalle sopivuuden arviointiin liittyvissä asioissa huomioiden ns. SORA-lainsäädäntö

18 Menetelmistä ja työtavoista Ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä tulee toteuttaa oppilaitoksissa yhteisön, ryhmien, valikoitujen ryhmien ja yksilöiden tasolla. Ehkäisevän työn ja oireilevien tunnistamisen lisäksi on oltava mahdollisuus erilaisiin interventioihin. Toimivia interventioita/ työtapoja ei ole syytä muuttaa. Uusien interventioiden/ työtapojen kohdalla tärkeää, että tehokkaiksikaan todetut menetelmät eivät ole vaikuttavia, mikäli niiden käyttöön otto on puutteellinen todellisessa käyttöympäristössä. Menetelmäpankki- tai pankit tulevaisuudessa 18

19 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa mistä näyttöä? Tyypillisiä piirteitä vaikuttaville (effective) interventioille oli taitojen opettaminen, positiiviseen mielenterveyteen keskittyminen universaalien ja kohdennettujen interventioiden tasapainottaminen intervention aloittaminen lapsilla ja sen jatkaminen myöhemmässä iässä työskentely pitkäkestoisesti ja multimodaalisesti/koko koulun lähestymistavalla. Interaktiiviset metodit tehokkaampia kuin ns. perinteinen opetus. Lyhytkestoiset stressin hallinta ja selviytymistaitojen interventiot olivat vaikuttavampi spesialisoituneen henkilöstön toteuttamina. Weare K, Nind M. Mental health promotion and problem prevention in schools: what does evidence say? Health promotion international 2011: 26(S1); i29-i69. doi: /heapro/dar

20 Seulontamenetelmät ja kyselylomakkeet esimerkkejä mt- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen Nuorten päihdemittari ADSUME AUDIT alkoholin käytön arviointikysely Mielialakysely BDI-13/R-BDI BAI-ahdistuneisuusasteikko (Beck Anxiety Inventory) Yleinen ahdistuneisuushäiriötesti (GAD-7) SPIN-FIN sosiaalisten tilanteiden pelon seula SCOFF syömishäiriöseula HSI nikotiiniriippuvuustesti Osana laajempaa Terveyskysely- ja Terveyshaastattelulomakkeistoa Audit/Adsume: 89 % kunnista käytössä OTH yht. kirjatun käytännön mukaan, 10 % satunnaisesti, pienissä kunnissa harvemmin (TEA PTH 2014)

21 Opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä Käypä hoito -suosituksia Masennus ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Syömishäiriöt Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Unettomuus Alkoholiongelmaisen hoito Huumeongelmaisen hoito Traumaperäinen stressihäiriö Epävakaa persoonallisuus Kaksisuuntainen mielialahäiriö

22 Mielenterveyden häiriöiden hoito Keskusteluun perustuvat: Ratkaisukeskeiset selventävät keskustelutapaamiset, jäsentäminen Kuormitukseen vaikuttaminen Psykoedukaatio Elämänkriiseissä tukeminen Ravitsemusohjaus ja painon seuranta, unihygienia Näyttöä tehokkuudesta lievien ja lyhytaikaisten oireiden ja häiriöiden hoidossa. Psyykenlääkehoito Käypä hoito -suositusten mukaisesti Oppilaitokseen soveltuvat ryhmämuotoiset menetelmät ja pääosin kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin pohjautuvat ryhmäterapiat. Esim. MAESTRO masennuksen ehkäisy ja stressinhallintakurssi, jännittäjäryhmä, voimavararyhmä, itsetuntoryhmä, tupakasta vieroitusryhmä 22

23 Menetelmiä ja toimintamalleja riippuvuushaittojen ehkäisyyn Käypä hoito -suositusten mukaisesti Riippuvuushaittojen ja riskikäyttäytymisen ehkäisyssä toimintatavat monelta osin yhteneväiset Lupaavimmat interventiot käsittelevät riski- ja suojatekijöitä monialaisesti (yksilö, vertaiset, perhe, koulu, yhteisö) (Jackson et al. Interventions to prevent substance use and risky sexual behaviour in young people: a systematic review(addiction 2011:107; )

24 Päihdeinterventiot Perusinterventiot yksilötasolla: Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini-interventio Mini-interventio Motivoiva haastattelu Tarvittavan hoidon järjestäminen Varhaisen puuttumisen malli (ADSUME, Pirskanen 2011) Puheeksiotto ja selkeä viesti! (Sähköisten) terveyskyselyiden hyödyntäminen Keskeisenä käsitteenä oma huoli! HUOM! Ero hoidollisen intervention ja SORA-säädösten mukaisen toiminnan välillä

25 Verkkoryhmätoiminta ja verkkosivustot Internetpohjaiset ja mobiilit menetelmät mielenterveys- ja päihdetyöhön: muun työn tukena soveltuvin osin Tukinet verkkokriisikeskuksen ryhmät Nyytin nettiryhmät (avoimia, kokemusten jakaminen) Päihdelinkin keskustelualueet Nuorten mielenterveystalo -portaali MoodGYM (oma-apuohjelma masennuksen ehkäisyyn) Päihdelinkki MLL Nuortennetti Irti huumeista Peluuri Mahdollista ohjata opiskelija soveltuvaan nettiterapiaan, lähete (mm. Mielenterveystalon masennuksen ja paniikkihäiriön nettiterapiat)

26 Opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä hoitoketjuja Masennus: mm. Nuoren (13 18 v) masennuspotilaan palveluverkko (Pirkanmaan shp) Syömishäiriöt: mm. Syömishäiriöisten vuotiaiden nuorten hoitoketju (Etelä-Karjalan shp) ADHD/tarkkaavuushäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Päihteiden käyttö Nuorten mielenterveyshäiriöt (yleinen)

27 Yhteistyötahot opiskelijoiden mielenterveysja päihdeasioissa Opiskeluhuollon muut toimijat (mm. kuraattorit, psykologit, opettajat) Terveyskeskuksen vastaanotto, erityistyöntekijät, neuvolat (ehkäisynla) Nuorille suunnatut päihdepalvelut (mm. Nuorisoasema, Pysäkki, Päihdepysäkki, Stoppi): myös mielenterveyspalveluja Matalan kynnyksen tai välimaaston mielenterveyspalveluja nuorille tarjoavat yksiköt (mm. Sihti, Pilari, Walk-in poliklinikka, Nuorisopoliklinikka, Nuorisoneuvola) Aikuisille suunnatut päihdepalvelut (mm. A-klinikka) Nuoriso-/aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito Nuorisotyö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö Haasteena miten koordinoidaan muuhun perusterveydenhuoltoon ja muihin yhteistyötahoihin?

28 Yhteistyön mahdollisuudet opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeasioissa Konsultaatiot: puhelin tai sähköisten tietojärjestelmien kautta Työntekijä tai tiimi jalkautuu opiskeluterveydenhuoltoon tekemään yhdessä arviota ja hoitosuunnitelmaa Opiskelijan hoitoa toteutetaan yhteistyössä (esim. somaattisen terveyden seuranta OTH:ssa syömishäiriön hoidossa) Potilas (case) työnohjaus (yksin tai ryhmässä) Yhteisiä moniammatillisia työryhmiä tai asiantuntijatiimejä Yhteisiä koulutuksia tai tapahtumia Yhteisiä projekteja ja kehittämishankkeita (esim. työnjaosta, toimintakäytännöistä)

29 Järjestämisestä VASTUU ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA. Päihde- ja mt-palveluiden tulee olla integroituna ja ilman hoitovastuun siirtelyä toimijalta toiselle silloinkin kun palvelut olisi toteutettu muualla kuin oppilaitoksessa. Pudokasuhan tunnistamiseen tulee olla selkeä käytäntö, jotta tunnistetaan esim. opiskelukykyyn vaikuttavat mahdolliset mt- ja päihdeongelmat ja voidaan järjestää tai ohjata tarvittavan tuen piiriin. Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä tulee helpottaa. Esimerkiksi opiskelija voi kääntyä toistuvasti päivystyspalveluiden puoleen, kun asianmukaisempaa olisi järjestää hoito opiskeluterveydenhuollossa. 29

30 Laadusta Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön yhteisesti sovitut toimintatavat tulisi olla kirjattuna ja helposti saatavilla oppilaitoksissa. Paikallisesti tulee olla sovitut kattavat toimintamallit ja hoitopolut, joissa opiskeluterveydenhuollon osuus ja erityispiirteet on huomioitu. Paikallisista toimintamalleista ja hoitopoluista tulee olla riittävästi koulutusta ja säännöllistä tiedotusta sekä eri toimijoille että palveluiden käyttäjille eli opiskelijoille. 30

31 Laadusta Henkilöstöresurssien riittävä mitoitus ja kouluttaminen ovat ensisijaisia. Työntekijöiden pysyvyys ja palveluiden saaminen samasta paikasta tukee opiskelijoiden sitoutumista interventioihin. Käypä hoito -suositusten, Opiskeluterveydenhuollon oppaan ja vastaavien selkeästi hoitokäytäntöjä ohjaavien dokumenttien tunnettuutta ja suositusten mukaisten menetelmien ja toimintatapojen käyttöön ottoa tulee lisätä. Menetelmäpankit jatkossa 31

32 Indikaattorit? Opiskelujen keskeytykset? Oppilaitoksessa käytössä olevat universaalit ja kohdennetut menetelmät? Erikoissairaanhoidon lähetteet? Mielenterveysinterventioiden muuttaminen toimenpiteiksi? SPAT-koodien hyödyntäminen oikeasti. 32

33 Miten tuetaan erikoissairaanhoidosta? Yhteisesti mietityt palveluverkostot ja eri tyyppisten ongelmien hoitoketjut Konsultaatiot, puhelimitse, sähköisesti Jalkautuminen (elämänkriisit kun ei häiriötä, Varhain-työ, ACT-tyyppinen työ) Case-työnohjaus 33

34 Uusi selvitystyö käynnissä THL: Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa STM rahoittaa Tilannekatsaus opiskeluterveydenhuollossa käytetyistä menetelmistä sekä tavoista järjestää mielenterveys- ja päihdepalveluja opiskelijoille Kyselytutkimus tietojen täydentämiseksi kuntiin Opiskeluterveydenhuollon vastuuhenkilöille sekä OTH:ssa toimiville terveydenhoitajille ja lääkäreille Ohjeistusta tai ehdotuksia opiskeluterveydenhuollossa tarjottavista palveluista ja soveltuvista menetelmistä > osallistutaan menetelmäpankkien rakentamiseen > hyvien käytäntöjen jakaminen verkossa (mm. suljettu vertaisyhteisö, tukea työlle ja osaamiselle) 34

35 Kiitos Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 35