Päihde- ja mielenterveystyön käytännöt opiskeluterveydenhuollossa. Outi Kanste

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveystyön käytännöt opiskeluterveydenhuollossa Outi Kanste 1

2 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Keskeiset lait ja asetukset Keskeiset ohjeistukset ja selvitykset Menetelmistä ja työtavoista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä, yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista > Ei ole saatu kattavia ja yhdenvertaisia palveluja nuorille STM 2014/

3 Haasteen laajuus OTH:n kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osin ohuet, saatavuudessa eroja, näyttäytyvät hajanaisina, haettava mahdollisesti useista eri yksiköistä Kuntien järjestämä nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten arkisessa elinympäristössä > palvelut lähellä kasvu- ja kehitysympäristöjä > edellyttää OTH:n roolin tehostamista päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve OTH:ssa kasvanut Päihde- ja mielenterveysasiat tunnistettu tärkeimmiksi sisällöllisiksi kehittämiskohteiksi OTH:ssa: tukea osaamiseen Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla STM 2012:18 3

4 Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Mielenterveys- ja päihdehäiriöt opiskeluikäisten merkittävä terveysongelma ei marginaalia Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen (15 18 ikävuoteen) mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää (Kessler ym. 2007) 4

5 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla Esiintyvyys (/vuosi) sukupuolipainotus Jokin mielenterveyden häiriö % N>M Mielialahäiriöt % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö < 1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M Autismi < 0.1 % N<M

6 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Hakenut joskus apua masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia. Tytöillä kouluasteesta riippumatta useammin kuin pojilla

7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Nuoret, jotka käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat useammin kuin lukiolaiset

8 Tupakoi päivittäin Nuoret, jotka tupakoivat kerran päivässä tai useammin. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat useammin kuin lukiolaiset

9 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat useammin kuin lukiolaiset

10 Mielenterveyden häiriöt ja palvelut Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkin vain harvoin hoidettu Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin, kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa (McGorry 2007) 10

11 Terveydenhuoltolaki 1326/ Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö,

12 Terveydenhuoltolaki 1326/ Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu... 12

13 Asetus 338/2011 (neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ) 15 Terveysneuvonta Opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat terveystarkastusten ja - neuvonnan lisäksi mm: mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus

14 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus opiskeluterveydenhuollosta Terveydenhuoltolain (17 ) mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut saatavilla opiskeluterveydenhuollosta (TEA PTH 2014) Mielenterveyspalvelut: koko maa 88 % Päihdepalvelut: koko maa 86 % Miksi ei saatavilla OTH:ssa: mielenterveystoimisto tai TK:n päihdeyksikkö hoitaa

15 Ohjeistukset ja selvitykset Opiskeluterveydenhuollon opas. STM 2006:12 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM 2009:20 Kun mielenterveyden häiriö vaikeuttaa opiskelutyötä, on OTH:ssa osattava puuttua tilanteeseen: mielenterveysongelmat vaikuttavat opiskelukykyyn On osattava arvioida häiriön vaikeusaste ja suunniteltava sopivat jatkotoimenpiteet OTH:ssa tulee kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyspalvelujen kehittämiseen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi palveluverkostoksi

16 Ohjeistukset ja selvitykset mielenterveyden häiriöt OTH:n työhön (th, lääkäri) kuuluu lievien mielenterveyden häiriöiden hoitaminen Mielenterveyden häiriöiden hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä oppilaitoksen (opiskeluhuollon toimijat) ja kunnan verkostossa (mt- ja päihdeverkosto) Sosiaalityöntekijöiden, kuraattoreiden ja opintopsykologien palvelut vaihtelevat > moniammatillinen tiimi käytettävissä olevista toimijoista > tarvitaan yhteinen suunnitelma, jossa on sovittu toimijoiden tehtävät ja vastuut

17 Ohjeistukset ja selvitykset päihteiden käyttö Päihdepalvelujen lähtökohtana on, että päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin vastataan mahdollisimman varhain ja tarjotaan tietoa, tukea ja apua. OTH:n ammattihenkilöillä tulee olla tätä varten riittävä ammattitaito. Osaamiseen kuuluu kyky ottaa puheeksi päihteiden käyttö, erilaisten hoito- ja interventiovaihtoehtojen tuntemus sekä taito ohjata asiakas tarpeen mukaisten päihdehuollon erityispalvelujen piiriin Ensikontaktipaikka vastaa aina asiakkaan hoidosta kunnes tarvittava jatkohoito on järjestetty

18 Ohjeistukset ja selvitykset toimenpide-ehdotuksia Opiskeluterveydenhuollon selvitys. STM 2012:18 Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut painottuvat perusja lähipalveluihin sekä avohoitoon > tuetaan erikoispalveluilla > mahdollista lisätä hyvinvointia enemmän kuin järjestettäessä palvelut häiriökeskeisesti Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten kehitysympäristöissä, kuten oppilaitoksessa > erikois- ja peruspalvelujen yhteistoimintaa kehitetään kehitysympäristöissä Nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoidon osaamista tuodaan OTH:oon esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä konsultaatiomahdollisuuksia, moniammatillisia verkostokokouksia ja vastaanottoja sekä koulutusta

19 Ohjeistukset ja selvitykset osaamisen vahvistaminen Kunnissa pidetään huolta, että opiskeluterveydenhuollon työntekijät saavat riittävästi koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten opiskelijoiden tukemisessa ja hoitamisessa Kunnat huolehtivat, että opiskeluterveydenhuollossa toimivien mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan > johdon vastuulla OTH - TH: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaiseen toteamiseen ja hoitoon riittämättömästi täydennyskoulutusta, työnohjaukseen ei aina mahdollisuutta. THL 21/

20 Ohjeistukset ja selvitykset SORA ohjeistukset SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. STM julkaisuja 2015:2. Säädetään mm. tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen Huumausainetestaukseen liittyvät määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita: ammattikoulut, ammatillinen aikuiskoulutus, AMK:t ja yliopistot Huumausainetestauksella pyritään estämään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet Huumausainetestaus on osa oppilaitoksen päihdeohjelmaa

21 Ohjeistukset ja selvitykset SORA ohjeistukset Huumausainetestauksessa opiskeluterveydenhuolto on luonteva taho koordinoimaan testiin lähettämistä, testitulosten tulkintaa ja niistä ilmoittamista Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, on hänelle testituloksesta riippumatta tehtävä opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tuen tarpeen arvio Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa hoidon > ohjataan päihdeohjelman mukaisesti ensisijaisesti hoitoon Päihtyneeksi epäilty opiskelija on aina testattava viivytyksettä > erityisesti virka-ajan ulkopuolinen testaus vaatii suunnitelman Suositellaan, että koulutuksen järjestäjä on välittömästi yhteydessä terveydenhuollon tahoon, kun edellytetään huumausainetestauksesta todistusta

22 Milloin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa esittämään huumausainetestausta koskevan todistuksen? Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena käytännön tehtävissä, työssäoppimisessa tai harjoittelussa TAI opiskelijalla on huumeriippuvuus Lisäksi: testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta tai hyvää reagointikykyä ja hän toimii sellaisissa tehtävissä, joissa huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai huumeista riippuvaisena toimiminen voi a. vakavasti vaarantaa itsensä tai toisen hengen tai terveyden b. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta c. vakavasti vaarantaa salassapitosäädöksin suojattujen tietojen suojaa d. merkittävästi lisätä koulutuksen järjestäjän, harjoittelupaikan, työssäoppimispaikan tai työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan tai leviämisen riskiä

23

24 Huumausainetestaukseen perehtynyt terveydenhoitaja ja lääkäri Huumausainetestaukseen perehtyneeksi katsotaan terveydenhoitaja/lääkäri, joka on osallistunut/suorittanut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämään koulutuksen tai muun vastaavan koulutuksen, jossa käsitellään huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, testien tekemisen hyviä käytäntöjä sekä todistusten laatimista

25 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa mistä näyttöä? Ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä voidaan toteutetaan oppilaitoksissa: yhteisön, ryhmien, valikoitujen ryhmien (riskiryhmien) ja yksilöiden tasolla Mikään yksittäisen interventio ei nouse esille > vaikuttavuus Tyypillisiä piirteitä vaikuttaville (effective) interventioille: taitojen opettaminen (sos.) ja positiiviseen mielenterveyteen keskittyminen (osana normaalia luokkatyöskentelyä pitkäkestoisesti) koko kouluyhteisöä koskevien (kohdistuvat laaja-alaisesti esimerkiksi mielen hyvinvointiin) sekä kohdennettujen (riskiryhmät) interventioiden tasapainottaminen Weare K, Nind M. Mental health promotion and problem prevention in schools: what does evidence say? Health Promotion International 2011: 26(S1); i29-i69. 25

26 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa Työskentely laajalla lähestymistavalla: muutoksia opetukseen, opetussuunnitelmaan sos. taitojen opetusmenetelmiä, opettajien kouluttaminen, yhteistyö vanhempien kanssa, laajemman lähiyhteisön mukana olo Vertaisryhmät toimivia: erityisen ongelmallisia käytösmalleja omaavia ei tule yhdistää ryhmäksi > haitallisia vaikutuksia > ongelmakäyttäytyminen lisääntyy Uusien työtapojen kohdalla tärkeää: tehokkaiksikaan todetut menetelmät eivät ole vaikuttavia, jos niiden käyttöönotto on puutteellista > sitoutuminen oleellista aina johdosta työntekijöihin ja yhteistyötahoihin asti Haasteena soveltamisessa on mm. se, että muualla ei ole vastaavaa opiskeluterveydenhuollon palvelujärjestelmää (soveltuvuus, näyttö vaikuttavuudesta) Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 26

27 Päihteiden käyttöön liittyvistä interventioista Lupaavimmat interventiot käsittelevät riski- ja suojatekijöitä monialaisesti: yksilö, vertaiset, perhe, koulu ja lähiyhteisö Jackson et al. Interventions to prevent substance use and risky sexual behaviour in young people: a systematic review. Addiction 2011:107;

28 Seulontamenetelmät ja kyselylomakkeet esimerkkejä mt- ja päihdehäiriöiden tunnistamiseen Nuorten päihdemittari ADSUME (TH-tark. 26 % aina, 50 % tarvittaessa) AUDIT alkoholin käytön arviointikysely (TH-tark. 19 % aina, 68 % tarvittaessa) Mielialakysely BDI-13/R-BDI (TH-tark. 17 % aina, 80 % tarvittaessa) BAI-ahdistuneisuusasteikko (Beck Anxiety Inventory) Yleinen ahdistuneisuushäiriötesti (GAD-7) SPIN-FIN sosiaalisten tilanteiden pelon seula SCOFF syömishäiriöseula (TH-tark. 0 % aina, 43 % tarvittaessa) HSI nikotiiniriippuvuustesti (TH-tark. 4 % aina, 51 % tarvittaessa) Osana laajempaa Terveyskysely- ja Terveyshaastattelulomakkeistoa THL 2010/21 Audit/Adsume: 89 % kunnista käytössä OTH yht. kirjatun käytännön mukaan, 10 % satunnaisesti, pienissä kunnissa harvemmin (TEA PTH 2014) - osa nuorille suunnattuja, saatavuus ja tulkinta

29 Menetelmiä ja työtapoja mielenterveys- ja päihdetyössä opiskeluterveydenhuollossa Yksilömuotoiset menetelmät ja työtavat Ryhmämuotoiset menetelmät ja työtavat Koko yhteisölle avoimet, mutta yksilölliset menetelmät ja työtavat Koko yhteisöön vaikuttavat menetelmät ja työtavat

30 Yksilömuotoiset menetelmät ja työtavat Varhaisen puuttumisen malli päihteettömyyden edistämiseksi (ADSUME, Pirskanen 2011) Mini-interventio päihteiden käyttöön puuttumiseksi Motivoiva haastattelu (todettu päihteen ongelmakäyttö, Käypä hoito -suositukset) Yksilölliset psykososiaalista tukea antavat keskustelut

31 Ryhmämuotoiset menetelmät ja työtavat MAESTRO masennuksen ehkäisy ja stressinhallintakurssi (koulutettu työpari: th ja erityistyöntekijä) Jännittäjäryhmä, voimavararyhmä, itsetuntoryhmä Tupakasta vieroitusryhmä > Kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin pohjautuvat ryhmät todettu tehokkaiksi Muuta ryhmätoimintaa mm: elintapakurssit osana opintoja (esim. Elämäni Tsemppis opintokokonaisuus > työ- ja toimintakyvyn edistäminen, Elämänhallintakurssi, Elämäntaitokurssit) elintapamuutoskurssit tai -ryhmät osana opintoja tai muuten oppilaitoksen arjessa (esim. Savuttomat -toimintamalli, tupakoinnin lopettamisen tuen malli, pienryhmät)

32 Koko yhteisölle avoimet, mutta yksilölliset menetelmät ja työtavat Työkykypassi (Ammatilliset oppilaitokset): voi olla opetussuunnitelmassa, osa opintoja - 36 % ammatillisista oppilaitoksista käytössä (TEA 2014) Tsemppari-toiminta (tsempparina OTH:n psyk sh.: jalkautuu oppitunneille ja keskustelee kahden kesken > varhainen tuki) Nettipohjainen hyvinvointimittari (Sähköinen terveyskysely ja hyvä olon työkalupakki) Duodecimin sähköinen terveystarkastus ja -valmennus

33 Verkkoryhmätoiminta ja verkkosivustot Internetpohjaiset ja mobiilit menetelmät mielenterveys- ja päihdetyöhön: muun työn tukena soveltuvin osin Tukinet verkkokriisikeskuksen ryhmät Nyytin nettiryhmät (avoimia, kokemusten jakaminen) Päihdelinkin keskustelualueet Nuorten mielenterveystalo -portaali (tietoa myös ammatt. vanh.) MoodGYM (oma-apuohjelma masennuksen ehkäisyyn) Päihdelinkki MLL Nuortennetti Irti huumeista Peluuri Mahdollista ohjata opiskelija soveltuvaan nettiterapiaan, lähete (mm. Mielenterveystalon masennuksen ja paniikkihäiriön nettiterapiat)

34 Koko yhteisöön vaikuttavat menetelmät ja työtavat Tavat vaikuttaa oppilaitosyhteisöön kaikkien asia: Oppilaitoksen säännöt ja toimintaohjeet Tiedon tarjoaminen opiskelijoille, virittävä valistus Oppilaitoksen kulttuuriin vaikuttaminen Esimerkkejä: Hyvinvointi- ja päihdestrategiat, -ohjelmat ja suunnitelmat Henkilöstön oman esimerkin huomioiminen Terveyden ja hyvinvoinnin näkyvyys paitsi terveystiedon opetuksessa, myös ammattiaineissa osana opiskelu- ja työkykyä Teematapahtumat, kampanjat, kilpailut (esim. Lopettaja) Opiskelijoiden osallisuus ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa

35 Opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä Käypä hoito -suosituksia Masennus ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Syömishäiriöt Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Unettomuus Alkoholiongelmaisen hoito Huumeongelmaisen hoito Traumaperäinen stressihäiriö Epävakaa persoonallisuus Kaksisuuntainen mielialahäiriö

36 Opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä hoitoketjuja Masennus: mm. Nuoren (13 18 v) masennuspotilaan palveluverkko (Pirkanmaan shp) Syömishäiriöt: mm. Syömishäiriöisten vuotiaiden nuorten hoitoketju (Etelä-Karjalan shp) ADHD/tarkkaavuushäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Päihteiden käyttö Nuorten mielenterveyshäiriöt (yleinen)

37 Yhteistyötahot opiskelijoiden mielenterveysja päihdeasioissa Opiskeluhuollon muut toimijat (mm. kuraattorit, psykologit, opettajat) Terveyskeskuksen vastaanotto, erityistyöntekijät, neuvolat (ehkäisynla) Nuorille suunnatut päihdepalvelut (mm. Nuorisoasema, Pysäkki, Päihdepysäkki, Stoppi): myös mielenterveyspalveluja Matalan kynnyksen tai välimaaston mielenterveyspalveluja nuorille tarjoavat yksiköt (mm. Sihti, Pilari, Walk-in poliklinikka, Nuorisopoliklinikka, Nuorisoneuvola) Aikuisille suunnatut päihdepalvelut (mm. A-klinikka) Nuoriso-/aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito Nuorisotyö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö

38 Yhteistyön mahdollisuudet opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeasioissa Konsultaatiot: puhelin tai sähköisten tietojärjestelmien kautta Työntekijä tai tiimi jalkautuu opiskeluterveydenhuoltoon tekemään yhdessä arviota ja hoitosuunnitelmaa Opiskelijan hoitoa toteutetaan yhteistyössä (esim. somaattisen terveyden seuranta OTH:ssa syömishäiriön hoidossa) Potilas (case) työnohjaus (yksin tai ryhmässä) Yhteisiä moniammatillisia työryhmiä tai asiantuntijatiimejä Yhteisiä koulutuksia tai tapahtumia Yhteisiä projekteja ja kehittämishankkeita (esim. työnjaosta, toimintakäytännöistä)

39 Uusi selvitystyö käynnissä THL: Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa STM rahoittaa Tilannekatsaus opiskeluterveydenhuollossa käytetyistä menetelmistä sekä tavoista järjestää mielenterveys- ja päihdepalveluja opiskelijoille Kyselytutkimus tietojen täydentämiseksi kuntiin Opiskeluterveydenhuollon vastuuhenkilöille sekä OTH:ssa toimiville terveydenhoitajille ja lääkäreille Ohjeistusta tai ehdotuksia opiskeluterveydenhuollossa tarjottavista palveluista ja soveltuvista menetelmistä > osallistutaan menetelmäpankkien rakentamiseen > hyvien käytäntöjen jakaminen verkossa (mm. suljettu vertaisyhteisö, tukea työlle ja osaamiselle) 39