Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen. Outi Kanste

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveystyön käytäntöjen avaaminen Outi Kanste 1

2 Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Keskeiset lait ja asetukset Keskeiset ohjeistukset ja selvitykset Menetelmistä ja työtavoista Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä, yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista Painopiste ehkäisevässä mielenterveys- ja päihdetyössä: OTH:n mielenterveys- ja päihdetyön painotuksen tulisi olla ehkäisevässä työssä, jossa hyödynnetään voimavaroja lisääviä ja suojaavia tekijöitä vahvistavia työtapoja STM 2014/

3 Haasteen laajuus Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osin ohuet, saatavuudessa eroja, pirstaloituneet, näyttäytyvät hajanaisina, haettava mahdollisesti useista eri yksiköistä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve OTH:ssa kasvanut Suomeen ei ole saatu kattavia ja yhdenvertaisia palveluja nuorille Päihde- ja mielenterveysasiat tunnistettu tärkeimmiksi sisällöllisiksi kehittämiskohteiksi OTH:ssa: tarvitaan paremmin toimivat hoitoketjut ja konkreettisia työmenetelmiä > tukea osaamiseen Kaikkia opiskelijoiden kanssa toimivia tarvitaan tekemään mielenterveys- ja päihdetyötä eri tasoilla STM 2012:18 3

4 Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käyttö nuorilla Mielenterveys- ja päihdehäiriöt opiskeluikäisten merkittävä terveysongelma ei marginaalia Keskimäärin puolet elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen (15 18 ikävuoteen) mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää Jokin mielenterveyden häiriö noin % nuorista Itsemurha-ajatuksia % nuorista 4

5 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla Esiintyvyys (/vuosi) sukupuolipainotus Jokin mielenterveyden häiriö % N>M Mielialahäiriöt % N>M Vakava masennustila 5 8 % N>M Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt < 1 % N=M Ahdistuneisuushäiriöt 5 15 % N>M Paniikkihäiriö < 1 % N>M Sosiaalisten tilanteiden pelko 3 % N>M Pakko-oireinen häiriö 1 2 % N=M Sopeutumishäiriöt 5 % N=M Päihdehäiriö 5 10 % N<M Käytöshäiriö 5 10 % N<M Tarkkaavuushäiriöt 3 6 % N<M Laihuushäiriö < 1 % N>M Ahmimishäiriö 2 5 % N>M Psykoosit 1 2 % N<M Autismi < 0.1 % N<M

6 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon käynneistä Psykiatrian erikoisaloille käyntejä naisilla enemmän kuin miehillä. Vain alle 15- vuotiailla pojilla on enemmän käyntejä kuin tytöillä. > eniten käyntejä vuotiailla tytöillä. Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito THL Tilastoraportti 24/

7 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Nuoret, joilla mielialakyselyn (R-BDI) mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Tytöillä kouluasteesta riippumatta enemmän kuin pojilla

8 Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Hakenut joskus apua masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia. Tytöillä kouluasteesta riippumatta useammin kuin pojilla

9 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Nuoret, joilla kahden viime viikon aikana ollut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tytöillä kouluasteesta riippumatta enemmän kuin pojilla

10 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Nuoret, jotka käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat useammin kuin lukiolaiset. Pohjois-Suomen AVI ja Lapin AVI: lukio ja AOL humalajuominen vähentynyt (kuten maassa keskimäärin)

11 Tupakoi päivittäin Nuoret, jotka tupakoivat kerran päivässä tai useammin. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat useammin kuin lukiolaiset. Pohjois-Suomen AVI ja Lapin AVI: lukio ja AOL päivittäinen tupakointi vähentynyt (kuten maassa keskimäärin)

12 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat useammin kuin lukiolaiset

13 Mielenterveyden häiriöt ja palvelut Vaikeita häiriöitä edeltävät usein lievemmät häiriöt, joita on kuitenkin vain harvoin hoidettu häiriöiden varhainen puhkeamisikä ja pidempi aika ilman hoitoa ennustavat huonompaa toipumista ja toimintakyvyn palautumista Kansainvälisesti nähdään siirtymävaihe aikuisten palveluihin erityisen ongelmallisena sairastumisiän näkökulmasta Mielenterveyspalvelut ovat noudattaneet samaa lapsetaikuiset -jakoa kuin muutkin sairaanhoidon alat Mielenterveyshäiriöiden hoito on epäjatkuvaa ja heikoimmillaan silloin, kun sen pitäisi olla pysyvää ja vahvaa, mielenterveyshäiriöiden ilmaantumishuipun aikaan nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa (McGorry 2007) 13

14 Painopisteen muutos Laitoshoitoon perustunut psykiatrinen hoito on tullut tiensä päähän: painopiste siirtynyt avohoitoon Tarve kehittää perustason mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitoa nuorille Mieli-ohjelman mukaan kuntien järjestämä nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten arkisessa elinympäristössä > palvelut lähellä kasvu- ja kehitysympäristöjä > edellyttää OTH:n roolin tehostamista päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveys- ja päihdehäiriöstä kärsivät opiskelijat pyritään pitämään opiskelemassa: opiskeluoikeuden pituuden tiukka rajaaminen ongelmallista => Käsistä pois lähettäminen ei ole enää mahdollista 14

15 Terveydenhuoltolaki 1326/ Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 3) terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen Yhteistyövelvoite: Kunnan perusterveydenhuollon on opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on osa opiskelijahuoltoa. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen tulee osallistua opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee opiskelijahuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä

16 Terveydenhuoltolaki 1326/ Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu... 16

17 Asetus 338/2011 (neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ) 15 Terveysneuvonta Opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. 17 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja ovat terveystarkastusten ja -neuvonnan lisäksi mm: mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus

18 Asetuksen mukaisten palvelujen järjestäminen Lukio AOL (perustutk.) AOL (aikuiskoul.) Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Sovitut hoitopolut ja toimintatavat: Mielenterveysasiakkaiden hoito: 79 % terveyskeskuksista Päihdeasiakkaiden hoito: 75 % AMK > ongelmia nimenomaan näiden potilasryhmien hoidon järjestämisessä ja pitkissä jatkohoitojonoissa > Ainoa kliininen aihe, jossa terveyskeskukset kokivat tarvitsevansa tukea Opiskeluterveydenhuollon selvitys. STM raportteja ja muistioita 2012:

19 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus Terveydenhuoltolain (17 ) mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut saatavilla opiskeluterveydenhuollosta (TEA PTH 2014) Mielenterveyspalvelut: 88 %, Pohjois-Suomen AVI 94 % ja Lapin AVI 94 % Päihdepalvelut: 86 %, Pohjois-Suomen AVI 94 % ja Lapin AVI 82 % Miksi ei saatavilla mielenterveyspalvelut? Mielenterveystoimisto hoitaa, palvelu järjestetään muissa yksiköissä, johon ohjataan, resurssipula Miksi ei saatavilla päihdepalvelut? Palvelut keskitetty päihdeklinikalle, terveyskeskuksessa on päihdeklinikka, mielenterveystoimisto hoitaa

20 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ Yksilökohtainen opiskeluhuolto Tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja 2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja 3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa 4) koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja 8 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri

21 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. 16 Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Jos... opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä

22 Ohjeistukset ja selvitykset I Opiskeluterveydenhuollon opas. STM 2006:12 Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM 2009:20 Kun mielenterveyden häiriö vaikeuttaa opiskelutyötä, on OTH:ssa osattava puuttua tilanteeseen > mielenterveysongelmat vaikuttavat opiskelukykyyn ja siksi osaaminen tällä alalla tuo vaikuttavuutta OTH:lle On osattava arvioida häiriön vaikeusaste ja suunniteltava sopivat jatkotoimenpiteet OTH:ssa tulee kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyspalvelujen kehittämiseen opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi palveluverkostoksi

23 Ohjeistukset ja selvitykset II OTH:n työhön kuuluu lievien mielenterveyshäiriöiden hoitaminen Terveydenhoitaja ja lääkäri voivat yhteistyössä oppilaitoksen muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa järjestää opiskelijalle riittävän tuen opiskelukyvyn ylläpitämiseksi Mielenterveyshäiriöiden hoitaminen on moniammatillista yhteistyötä oppilaitoksen ja kunnan verkostossa Sosiaalityöntekijöiden, kuraattoreiden ja opintopsykologien palvelut vaihtelevat > OTH:a järjestävän tahon tulisi muodostaa omaan toimintaympäristöönsä moniammatillinen tiimi käytettävissä olevista toimijoista > tarvitaan yhteinen suunnitelma, jossa on sovittu toimijoiden tehtävät ja vastuut

24 Ohjeistukset ja selvitykset III Päihdepalvelujen lähtökohtana on, että päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin vastataan palvelujen tasoilla mahdollisimman varhain ja tarjotaan tietoa, tukea ja apua. OTH:n ammattihenkilöillä tulee olla tätä varten riittävä ammattitaito. Osaamiseen kuuluu kyky ottaa puheeksi päihteiden käyttö, erilaisten hoito- ja interventiovaihtoehtojen tuntemus sekä taito ohjata asiakas tarpeen mukaisten päihdehuollon erityispalvelujen piiriin Ensikontaktipaikka vastaa aina asiakkaan hoidosta kunnes tarvittava jatkohoito on järjestetty

25 Ohjeistukset ja selvitykset IV Opiskeluterveydenhuollon selvitys. STM 2012:18, toimenpide-ehdotuksia: Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut painottuvat perusja lähipalveluihin sekä avohoitoon, joita tuetaan erikoispalveluilla > mahdollista lisätä hyvinvointia enemmän kuin järjestettäessä palvelut häiriökeskeisesti. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten oppilaitoksessa > erikois- ja peruspalvelujen yhteistoimintaa kehitetään kehitysympäristöissä Nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoidon osaamista tuodaan OTH:oon esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä konsultaatiomahdollisuuksia, moniammatillisia verkostokokouksia ja vastaanottoja sekä koulutusta

26 Ohjeistukset ja selvitykset V Kunnissa pidetään huolta, että opiskeluterveydenhuollon työntekijät saavat riittävästi koulutusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisten opiskelijoiden tukemisessa ja hoitamisessa Kunnat huolehtivat, että opiskeluterveydenhuollossa toimivien osaamista vahvistetaan myös ammatinvalintaan ja alalle sopivuuden arviointiin liittyvissä asioissa huomioiden ns. Sora-lainsäädäntö

27 Ohjeistukset ja selvitykset VI SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. STM julkaisuja 2015:2. SORA-lainsäädännössä säädetään mm. tilanteista, joissa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita (ammattikoulut, ammatillinen aikuiskoulutus, AMK:t ja yliopistot) Opiskelijoiden huumausainetestauksella pyritään estämään huumausaineiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet Huumausainetestaus on osa oppilaitoksen päihdeohjelmaa

28 Opiskeluun liittyvässä huumausainetestauksessa opiskeluterveydenhuolto on luonteva taho koordinoimaan testiin lähettämistä, testitulosten tulkintaa ja niistä ilmoittamista Kun opiskelija velvoitetaan huumausainetestaukseen, on hänelle testituloksesta riippumatta tehtävä opiskeluterveydenhuollossa aina erityisen tuen tarpeen arvio Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on varmistaa, että opiskelija saa tarvitsemansa hoidon: tärkeää, että päihdeongelmainen opiskelija ohjataan aina oppilaitoksen päihdeohjelman mukaisesti ensisijaisesti hoitoon Päihtyneeksi epäilty opiskelija on aina testattava viivytyksettä. Virka-ajan ulkopuolinen viivytyksetön testaus vaatii koulutuksen järjestäjältä tai korkeakoululta etukäteen laaditun huolellisen suunnitelman. Suositellaan, että koulutuksen järjestäjä on välittömästi yhteydessä terveydenhuollon tahoon, kun edellytetään huumausainetestauksesta todistusta

29 Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestausta koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai harjoittelussa TAI opiskelijalla on huumeriippuvuus Lisäksi: testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi JA hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä JA hän toimii sellaisissa tehtävissä, joissa huumeiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai huumeista riippuvaisena toimiminen voi a. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen hengen tai terveyden b. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta c. vakavasti vaarantaa salassapitosäädöksin suojattujen tietojen suojaa d. merkittävästi lisätä koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun, harjoittelupaikan, työssäoppimispaikan tai työnantajan hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan tai leviämisen riskiä

30

31 Ohjeistukset ja selvitykset Huumausainetestaukseen perehtyneeksi terveydenhoitajaksi katsotaan terveydenhoitaja, joka on osallistunut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämään koulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, jossa käsitellään huumausainetesteihin liittyvää lainsäädäntöä, testien tekemisen hyviä käytäntöjä sekä todistusten laatimista. Huumausainetestaukseen perehtyneeksi lääkäriksi katsotaan lääkäri, joka on suorittanut STM:n, TTL:n ja THL:n yhdessä järjestämän tai muun vastaavan koulutuksen

32 Kysymyksiä Miten toimitaan SORA-lain mukaisissa huumetestauksissa, jos terveyskeskuksessa ei ole Työterveyslaitoksen järjestämää testauskurssia käynyttä henkilöä, jolla vain on oikeus antaa todistus testaustuloksesta? SORA-lainsäädännön mukaan terveydenhuollon tehtävänä on arvioida opiskelijan terveyttä ja toimintakykyä opiskelijaksi ottamisen vaiheessa sekä tilanteissa, joissa opiskelijalta vaaditaan huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä tai harkitaan opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista. => Terveydenhuollon toimijoiden tehtävä varmistaa henkilöstönsä riittävä koulutus Ennen kuin koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu voi velvoittaa opiskelijat esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, on sillä oltava kirjallinen päihdeohjelma. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu laatii päihdeohjelman yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu vastaa huumausainetestien tekemisestä ja todistuksesta aiheutuvista kustannuksista sekä testattavan matkakustannuksista

33 Kysymyksiä Miten tulisi toimia tilanteessa, jolloin oppilaitos on velvoittanut nuoren esittämään "päihdetodistuksen", eikä tämä käy kokeissa määrättynä aikana? Opiskelijan tulee esittää huumausainetestiä koskeva todistus koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai positiivinen testitulos voi johtaa kurinpitotoimiin, ja toistuessaan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen. Tarvittaessa ohjataan SORA-tutkintoa opiskeleva terveydenhuollon tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Kieltäytyminen näistä voi johtaa opiskelusta pidättämiseen. Huumausainetestausta koskeva todistus annetaan aina opiskelijalle, joka toimittaa sen koulutuksen järjestäjälle tai korkeakoululle. Koulutuksen järjestäjällä tai korkeakoululla ei ole oikeutta saada huumausainetestiä koskevaa todistusta suoraan terveydenhuollosta

34 Kysymyksiä Miten käytännössä päihdetilanteet etenevät? Esimerkkejä kannabiksen käyttäjä koulussa ja alkoholin käyttö Jos koulutuksen järjestäjä epäilee päihtymystä esim. harjoittelutilanteessa tai huumeriippuvuutta ja edellytykset täyttyvät, edetään SORA-ohjeistuksen huumaus-ainetestauksen mukaisesti. Opiskelijalta voidaan pyytää puhalluskoetta mutta siihen ei voi pakottaa. Päihtynyt ja häiritsevä opiskelija voidaan poistaa luokasta ja koulusta kurinpidollisten säädösten nojalla (myös lukiossa). Muutoin täysi-ikäisen kohdalla opiskeluterveydenhuollon tehtäväksi jää päihdeongelman vakavuuden arvio ja interventio ja tarpeen mukainen hoitoon ohjaus. Huumeseuloja voidaan käyttää myös hoidollisessa tarkoituksessa, vapaaehtoisuuteen perustuen. Näytteen otto kuitenkin valvottava. Alaikäisen kohdalla päihdeongelman vakavuuden arvion perusteella tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Jos alaikäinen tavataan päihtyneenä oppilaitoksessa tai terveydenhuollon toimipisteessä, tehdään aina lastensuojeluilmoitus. Yhteistyö huoltajien kanssa on myös tärkeää. 34

35 Menetelmistä ja työtavoista Ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä voidaan toteutetaan oppilaitoksissa: yhteisön, ryhmien, valikoitujen ryhmien (riskiryhmien) ja yksilöiden tasolla Ehkäisevän työn ja oireilevien tunnistamisen lisäksi on oltava mahdollisuus erilaisiin interventioihin kuten ratkaisukeskeiset keskustelutapaamiset ja oppilaitokseen soveltuvat ryhmämuotoiset menetelmät Toimivia interventioita/ työtapoja ei ole syytä muuttaa Uusien interventioiden/ työtapojen kohdalla tärkeää: tehokkaiksikaan todetut menetelmät eivät ole vaikuttavia, jos niiden käyttöönotto on puutteellista > sitoutuminen oleellista aina johdosta työntekijöihin ja yhteistyötahoihin asti 35

36 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa mistä näyttöä? Weare K, Nind M. Mental health promotion and problem prevention in schools: what does evidence say? Health Promotion International 2011: 26(S1); i29-i69. Mikään yksittäisen interventio ei nouse esille > vaikuttavuus Tyypillisiä piirteitä vaikuttaville (effective) interventioille: taitojen opettaminen (sos.) ja positiiviseen mielenterveyteen keskittyminen (taitojen opettelu osana normaalia luokkatyöskentelyä pitkäkestoisesti tehokkaampaa kuin erillään toteutetut ohjelmat) koko kouluyhteisöä koskevien ja moninaisten sekä kohdennettujen interventioiden tasapainottaminen 36

37 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa II Tyypillisiä piirteitä: työskentely pitkäkestoisesti, intervention aloittaminen lapsilla ja sen jatkaminen myöhemmässä iässä Työskentely multimodaalisesti/ koko koulun lähestymistavalla: mm. muutoksia opetukseen, opetussuunnitelmaan taitojen opetusmenetelmiä, opettajien kouluttaminen, yhteistyö vanhempien kanssa, laajemman lähiyhteisön mukana olo Interventiot vaikuttavampia, jos ne implementoidaan kokonaan ja tarkasti, muutoin erityisesti koko koulun menetelmät eivät vaikuttaneet Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 37

38 Ehkäisevä mielenterveystyö kouluissa III Interaktiiviset metodit ovat tehokkaampia kuin ns. perinteinen didaktinen opetus Lyhytkestoiset mm. stressin hallintaan ja selviytymistaitojen vahvistamiseen liittyvät interventiot vaikuttavampia erikoistuneen henkilöstön toteuttamina Mahdollisesti universaalit interventiot sopivat paremmin osaksi opetusohjelmaa opettajien toteuttamana ja kohdennetut interventiot spesialistien toteuttamana (esim. riskiryhmille). Vertaisryhmät: ryhmämuotoisissa menetelmissä erityisen ongelmallisia käytösmalleja omaavia ei tule yhdistää ryhmäksi > haitallisia vaikutuksia > ongelmakäyttäytyminen lisääntyy Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 38

39 Seulontamenetelmät ja kyselylomakkeet esimerkkejä Nuorten päihdemittari ADSUME AUDIT alkoholin käytön arviointikysely Mielialakysely BDI-13/R-BDI BAI-ahdistuneisuusasteikko (Beck Anxiety Inventory) Yleinen ahdistuneisuushäiriötesti (GAD-7) SPIN-FIN sosiaalisten tilanteiden pelon seula SCOFF syömishäiriöseula HSI nikotiiniriippuvuustesti Osana laajempaa Terveyskysely- ja Terveyshaastattelulomakkeistoa THL 2010/21 Audit/Adsume: 89 % kunnista käytössä OTH yht. kirjatun käytännön mukaan, 10 % satunnaisesti, P-S AVI 93 % ja Lapin AVI 76 %, pienissä kunnissa harvemmin (TEA PTH 2014) - osa nuorille suunnattuja, saatavuus ja tulkinta

40 Yksilömuotoiset menetelmät ja työtavat Varhaisen puuttumisen malli päihteettömyyden edistämiseksi (ADSUME, Pirskanen 2011) Voimavaroja vahvistava interventio Preventiivinen mini-interventio Mini-interventio päihteiden käyttöön puuttumiseksi Motivoiva haastattelu (todettu päihteen ongelmakäyttö, Käypä hoito -suositukset) Yksilölliset tukea antavat keskustelut (mm. ratkaisukeskeiset menetelmät)

41 Ryhmämuotoiset menetelmät ja työtavat MAESTRO masennuksen ehkäisy ja stressinhallintokurssi (koulutettu työpari: th ja erityistyöntekijä) Jännittäjäryhmä, voimavararyhmä, itsetuntoryhmä Tupakasta vieroitusryhmä Muuta ryhmätoimintaa mm: elintapakurssit osana opintoja (esim. Elämäni Tsemppis opintokokonaisuus > työ- ja toimintakyvyn edistäminen, Elämänhallintakurssi, Elämäntaitokurssit) elintapamuutoskurssit tai -ryhmät osana opintoja tai muuten oppilaitoksen arjessa (esim. Savuttomat -toimintamalli, tupakoinnin lopettamisen tuen malli, pienryhmät)

42 Koko yhteisölle avoimet, mutta yksilölliset menetelmät ja työtavat Työkykypassi (Ammatilliset oppilaitokset): voi olla opetussuunnitelmassa, osa opintoja - 36 % ammatillisista oppilaitoksista käytössä (TEA 2014) Nettipohjainen hyvinvointimittari (Sähköinen terveyskysely ja hyvä olon työkalupakki) Tsemppari-toiminta (tsempparina OTH:n psyk sh.: jalkautuu oppitunneille ja keskustelee kahden kesken > varhainen tuki)

43 Verkkoryhmätoiminta ja nettisivustot Internetpohjaiset ja mobiilit menetelmät mielenterveys- ja päihdetyöhön: muun työn tukena soveltuvin osin Tukinet verkkokriisikeskuksen ryhmät Nyytin nettiryhmät (avoimia, kokemusten jakaminen) Päihdelinkin keskustelualueet Nuorten mielenterveystalo -portaali (tietoa myös ammatt. vanh.) Nyytin verkkopalvelut Päihdelinkki MLL Nuortennetti Irti huumeista Peluuri

44 Koko yhteisöön vaikuttavat menetelmät ja työtavat Tavat vaikuttaa yhteisöön: Oppilaitoksen säännöt, toimintaohjeet ja strategiat Tiedon tarjoaminen opiskelijoille (terveyskäyttäytyminen, palvelut) Virittävä valistus ja oppilaitoksen kulttuuriin vaikuttaminen Esimerkkejä: Hyvinvointi- ja päihdestrategiat, -ohjelmat ja suunnitelmat Henkilöstön oman esimerkin huomioiminen Terveyden ja hyvinvoinnin näkyvyys paitsi terveystiedon opetuksessa, myös ammattiaineissa osana opiskelu- ja työkykyä Teematapahtumat, kampanjat, kilpailut (esim. Lopettaja) Opiskelijoiden osallisuus ja yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa

45 Mistä menetelmiä ja työtapoja? Kuinka helppoa opiskeluterveydenhuollon toimijoiden on löytää tietoa sopivista menetelmistä ja esimerkiksi hankkeissa kehitetyistä toimintamalleista? Innokylä, THL: kunnat kuvaavat kehittämiään opiskeluterveydenhuollon käytäntöjä mm. Kaste -hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja (osin levitettyjä toimintamalleja, kehittelyasteella olevia, näyttö moninaista tai puuttuu, usein paikallisesti toteutettuja) Kasvun kumppanit -sivusto, THL Menetelmäpankit jatkossa (mm. Suomen mielenterveysseura tuo uusia menetelmiä, järjestösektori tärkeässä roolissa) Hyvin käytäntöjen jakaminen verkossa (mm. suljettu vertaisyhteisö saman alan ammattilaisten kesken, keskustelupalsta, tukea työlle ja osaamiselle)

46 Mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvät Käypä hoito -suositukset Masennus ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Syömishäiriöt Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Unettomuus Alkoholiongelmaisen hoito Huumeongelmaisen hoito Traumaperäinen stressihäiriö Epävakaa persoonallisuus Kaksisuuntainen mielialahäiriö

47 Opiskeluikäisten mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä hoitoketjuja Masennus: mm. Nuoren (13 18 v) masennuspotilaan palveluverkko (Pirkanmaan shp) Syömishäiriöt: mm. Syömishäiriöisten vuotiaiden nuorten hoitoketju (Etelä-Karjalan shp) ADHD/tarkkaavuushäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Päihteiden käyttö Nuorten mielenterveyshäiriöt (yleinen)

48 Opiskelijoiden ohjaaminen erityispalveluihin Lukiot Ammatilliset oppilaitokset (myös A-klinikan nuorisoasema tms.) P-S AVI 86 % 63 % 46 % 27 % 20 % 22 % Lapin AVI 63 % 42 % 37 % 16 % 8 % 11 % P-S AVI 94 % 83 % 78 % 83 % 38 % 50 % Lapin AVI 88 % 75 % 50 % 25 % 56 % 60 % TEA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa / lukioissa

49 Yhteistyötahot opiskelijoiden mielenterveysja päihdeasioissa Opiskeluhuollon muut toimijat (mm. kuraattorit, psykologit, opettajat) Terveyskeskuksen vastaanotto, erityistyöntekijät, neuvolat (ehkäisynla) Nuorille suunnatut päihdepalvelut (mm. Nuorisoasema, Pysäkki, Päihdepysäkki, Stoppi): myös mielenterveyspalveluja Matalan kynnyksen tai välimaaston mielenterveyspalveluja nuorille tarjoavat yksiköt (mm. Sihti, Pilari, Walk-in poliklinikka, Nuorisopoliklinikka, Nuorisoneuvola) Aikuisille suunnatut päihdepalvelut (mm. A-klinikka) Nuoriso-/aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito Nuorisotyö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö

50 Yhteistyön mahdollisuudet opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeasioissa Konsultaatiot: puhelin tai sähköisten tietojärjestelmien kautta Työntekijä tai tiimi jalkautuu opiskeluterveydenhuoltoon tekemään yhdessä arviota ja hoitosuunnitelmaa Opiskelijan hoitoa toteutetaan yhteistyössä (esim. somaattisen terveyden seuranta OTH:ssa syömishäiriön hoidossa) Potilas (case) työnohjaus (yksin tai ryhmässä) Yhteisiä moniammatillisia työryhmiä tai asiantuntijatiimejä Yhteisiä koulutuksia tai tapahtumia Yhteisiä projekteja ja kehittämishankkeita (esim. työnjaosta, toimintakäytännöistä)

51 Yhteiset käytännöt opiskelijan mielenterveysongelmien selvittämisessä P-S AVI 13, 63, 25 Lapin AVI 6, 71, 24 P-S AVI 19, 44, 38 Lapin AVI 12, 65, 24 P-S AVI 19, 44, 38 Lapin AVI 0, 65,

52 Tupakkatuot Yhteiset käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi oppilaitoksissa teet Alkoholi Huumeet AOL Lukio AOL Lukio AOL Lukio 6% 16% 6% 16% 11% 16% 17% 19% 21% 36% 35% 38% 76% 75% 68% 48% 49% 46% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei yhteistä käytäntöä, henkilöstö toimii parhaaksi katsomallaan tavalla On tietyt yhteiset periaatteet, mutta ei varsinaista kirjallista toimintamallia On kirjattu yhteinen käytäntö, jonka mukaan toimitaan TEA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa / lukioissa Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa 52

53 Opiskelijan tupakkatuott eiden käyttö Opiskelijan alkoholin käyttö Opiskelijan huumeiden käyttö Henkilöstön jäsenen tupakointi oppilaitoksen alueella Henkilöstön jäsenen päihteiden käyttö Yhteiset käytännöt päihteiden käyttöön puuttumiseksi oppilaitoksissa AOL 6% 10% 84% Lukio 12% 18% 70% AOL 12% 29% 59% Lukio 17% 29% 54% AOL 3% 6% 91% Lukio 7% 28% 64% AOL 3% 6% 91% Lukio 6% 29% 64% AOL 5% 17% 78% Lukio 8% 32% 60% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei yhteistä käytäntöä, oppimisyhteisö toimii parhaaksi katsomallaan tavalla On tietyt yhteiset periaatteet, mutta ei varsinaista kirjallista toimintamallia On kirjattu yhteinen käytäntö, jonka mukaan toimitaan

54 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan opiskelijoiden kohdalla opiskeluterveydenhuollossa VASTUU OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee olla integroituna ja ilman hoitovastuun siirtelyä toimijalta toiselle silloinkin kun palvelut olisi toteutettu muualla kuin oppilaitoksessa Tiedonkulku haasteena: esimerkiksi opiskelija voi kääntyä toistuvasti päivystyspalvelujen puoleen, kun asianmukaisempaa olisi järjestää hoito opiskeluterveydenhuollossa 54

55 Laatua parantamaan Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön yhteisesti sovitut toimintatavat kirjattuna ja helposti saatavilla oppilaitoksissa Pudokasuhan tunnistamiseen selkeä käytäntö > tunnistetaan esim. opiskelukykyyn vaikuttavat mielenterveys- ja päihdeongelmat > voidaan ohjata tarvittavan tuen piiriin Paikallisesti sovitut kattavat toimintamallit ja hoitopolut, joissa opiskeluterveydenhuollon osuus ja erityispiirteet on huomioitu > niiden säännöllinen päivittämisen tapa ja aika sovittuna Paikallisista toimintamalleista ja hoitopoluista riittävästi koulutusta ja tiedotusta sekä eri toimijoille että palveluiden käyttäjille eli opiskelijoille Henkilöstön osaaminen ja riittävä koulutus ovat ensisijaisia laadukkaalle mielenterveys- ja päihdetyölle 55

56 Uutta selvitystyötä THL: Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa Tilannekatsaus opiskeluterveydenhuollossa käytetyistä menetelmistä tai suositelluista toimintamalleista Arviointi, mitä tiedetään kunnissa olevista toimintatavoista järjestää perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut opiskeluikäisille Kyselytutkimus tietojen täydentämiseksi kuntiin Ohjeistusta/malliehdotukset oppilaitosten ja opiskeluterveydenhuollon eri tasoilla tarjottavista palveluista ja soveltuvista menetelmistä > osallistutaan menetelmäpankkien kehittämiseen Pyritään tukemaan mielenterveyspalvelujen ja nuorisopsykiatristen hoitoketjujen kehittämistyötä 56