IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 214 Kunnanhallitus 31.3.215 Kunnanvaltuusto 1.6.215
2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 214 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.1.5. Kunnan henkilöstö 1.1.6. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 1.1.7. Ympäristötekijät 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.3.2. Toiminnan rahoitus 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5.Kokonaistulot ja menot 1.6.Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7. Keskeiset liitetiedot 1.8.Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.8.1. Tilikauden tuloksen käsittely 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 2.2.1.1. Hallintopalvelut 2.2.1.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 2.2.1.3. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut 2.2.1.4. Tekniset palvelut 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2.2.3. Investointien toteutuminen 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen 2.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3. Tase 3.4. Konsernilaskelmat 3.4.1. Konsernin tuloslaskelma 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma 3.4.3. Konsernitase 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 5. Ii-Instituutti liikelaitoksen tilinpäätös 6. Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen tilinpäätös 7. Iin Vesiliikelaitoksen tilinpäätös 8. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen 8.1. Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen 8.2. Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen 9. Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 1. Allekirjoitukset ja merkinnät
3 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 214 oli soten ja kuntarakenteen uudistamista, joka eteni nihkeästi. Epävarmuus leimasi tulevaisuuden suunnittelua ja kulunutta vuotta leimasi valtava kokoustaminen, turhien lausuntojen antaminen ja ennakoiva valmistelu ilman päämäärää. Iin kunta oli myös mukana rakennelain mukaisessa kaupunkiseutujen selvityksessä Oulun ja Oulun seudun kuntien kanssa. Selvitys ei tuonut kuntaliitosesityksiä, vaan selvityksessä nousi esiin kuntien välisen yhteistyön syventäminen. Kuntien valtuustot ottavat kantaa selvitykseen keväällä 215. Sote-palvelujen selvitystä vietiin pakonomaisesti eteenpäin ja lopulta se kaatui keväällä perustuslaillisiin ongelmiin ja siirtyi uudelle hallitukselle. Iin kunta on noudattanut Paras-lain määräyksiä ja järjestänyt omat sote-palvelut yhteistyössä Oulunkaaren kuntien kanssa. Oulunkaaren tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ansiosta kunnat ovat saaneet perustason sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset hallintaan. Oulunkaaren tuottamien Iin kunnan sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtainen kustannuskehitys on ollut todella maltillista. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten kehitys
4 Erikoissairaanhoidon asukaskohtaisten nettokustannusten kehitys (Sairaankuljetus/ensihoito oikaistu erikoissairaanhoitoon vertailun mahdollistamiseksi vuosilta 21-212.) Iin kunnan lautakunnat ja liikelaitokset alittivat talousarvionsa ja liikelaitosten toiminta oli vastuullista ja kustannustietoista. Oulunkaari ylitti talousarvionsa 517.979,82 :lla, joka johtui erikoissairaanhoidon kustannusten ylittymisestä, oma toiminta pysyi arviossa. Iin kunnan kokonaistalous pysyi edelleen positiivisena, mutta taloudelliset uhkakuvat kuntauudistus, sote-palvelujen järjestäminen, valtionosuusuudistus, valtionosuusleikkaukset jne tuovat suuria haasteita tulevaisuudessa. Iin kunnan ylivoimaisesti suurin haaste on työllisyyden negatiivinen kehitys, joka lähentelee 2%. Toimintatuotot 8,117 milj olivat 1,595 milj suuremmat kuin ta:ssa Toimintakulut - 6,259 milj olivat,17 milj pienemmät kuin ta:ssa Verotulot 3,37 milj olivat,48 milj suuremmat kuin ta:ssa Valtionosuudet 26,464 milj olivat,25 milj pienemmät kuin ta:ssa Jokikylä koulun öljyvahingon hoitamiseen varauduttiin miljoonalla :lla, joka näkyy teknisissä palveluissa toimintatuloissa ja menoissa maankäytön suunnittelussa. Vuosikatetta kertyi 4,2 milj ja poistojen ja varausten muutosten jälkeen ylijäämäksi jää noin 1,9 milj, joka lisää kertyneen kumulatiivisen ylijäämän määrän noin 5,5 milj :oon.
5 Tilinpäätöksessä huomiot kiintyvät verotulojen 4,7 %:n kasvuun, joka selittyy kunnallisverotulojen kasvulla,8 milj. euroa ja kiinteistöverotulojen kasvulla,3 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta,2 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi,3% enemmän kuin vuonna 213. Vuoden 214 investoinnit olivat nettona noin 3, milj tasolla. Iin kunnassa uusiutuvan energian kehittäminen on ollut kunnan kehittämisen painopiste ja Iissä onkin saavutettu hyviä tuloksia energian säästössä, uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämisessä. Näkyvimmät tulokset on saatu tuulivoiman rakentamisessa Olhava Myllykangas alueella, jonne on vireillä kaksi uutta puistohanketta ja yksi hanke on vireillä Pahkakosken yhteismetsän alueelle. Energian säästö ja uusiutuvan energian hankkeet ovat tuoneet hyviä tuloksia ja näkyvyyttä Iin kunnalle. Sähköautot otettiin käyttöön kuluneen vuoden aikana ja uutena hankittiin yksi sähköinen pakettiauto Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen käyttöön. Kunnan tehtävä on luoda yritystoiminnalle mahdollisuuksia sijoittua Iihin ja kasvaa Iissä. Uusi kuntastrategia valmistui ja strategian linjaukset huomioitiin 215 talousarviovalmistelussa. Kiitän Iin kunnan eri organisaatioiden ja Oulunkaaren henkilöstöä hyvin tehdystä työstä Iin kunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Markku Kehus kunnanjohtaja
6 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 214: Kunnanhallitus: Johannes Tuomela, puheenjohtaja Teijo Liedes, 1. vpj. Risto Säkkinen, 2. vpj. Riikka Ruonala Veli Paakkola Helka Tapio Hannes Hekkala Aili-Marja Alaraasakka Leena Tiiro Oili Kaleva Petri Tervonen Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Koistinen, varapuheenjohtaja Anna Turtinen Matti Haatainen Anne Paaso-Rantala Aila Paaso Tekninen lautakunta: Mika Hast, puheenjohtaja Matti Kumpulainen, 1 vpj. Pentti Kurttila, 2 vpj Ritva Jokela-Lantiainen Anne Hakoköngäs Petri Tervonen Arja Heinikoski Paula Juopperi Matti Kaakkuriniemi Iin vesiliikelaitoksen johtokunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Hast, varapuheenjohtaja Maire Turtinen Pekka Parviainen Tauno Kova Ritva Jokela-Lantiainen Paula Hyry Ilkka Pakonen Annastiina Junnila Ii-Instituutti-liikelaitoksen johtokunta: Timo Hand, puheenjohtaja Veera Kuha, varapuheenjohtaja Sirpa Varanka Tellervo Jyrkkä Ari Rautakoski Jesse Alanikula, 17.11.214 saakka Taisto Orajärvi, 18.11.214 alkaen Väinö Klasila Pertti Huovinen Maria-Liisa Halonen Keskusvaalilautakunta: Risto Säkkinen, puheenjohtaja Tellervo Jyrkkä, varapuheenjohtaja Reino Aaltonen Mika Jeronen Paula Juopperi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta: Reijo Kehus, puheenjohtaja Leena Tiiro, 1 vpj. Annastiina Junnila, 2 vpj. Jaakko Höyhtyä Minna Paakkola Mika Koistinen Susanna Illikainen Petteri Mäenpää Tapio Rissanen Valvontalautakunta: Ilkka Pakonen, puheenjohtaja Sauli Keltamäki, 1 vpj Ville Nikkinen, 2 vpj Sonja Alaraasakka Arto Junes Leila Kehus Marja-Leena Liimatta Saku Kaakinen Tiina Vuononvirta Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtokunta: Tauno Kivelä, puheenjohtaja Merja Jeronen, varapuheenjohtaja Helka Tapio Ritva Liedes Risto Paaso Kalevi Stenberg Taisto Orajärvi Hilkka Kalliorinne Anu Mäenkoski
7 Tilivelvolliset viranhaltijat v. 214: kunnanjohtaja Markku Kehus hallintojohtaja Erkki Taskila opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö Vesa Anttila tekninen johtaja Markku Vitikka Tilivelvolliset liikelaitoksissa v. 214: Ii instituutti liikelaitoksen johtaja Tarja Rahkola Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtaja Jaana Honkanen Iin vesiliikelaitoksen johtaja Pekka Paaso 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan työllisyys- ja väestökehityksestä Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain 213 214 avoimet työpaikat 19 16 työttömyysaste 16,2 17,8 työttömät työnhakijat 639 722 alle 25-v. tyött. työnhakijat 74 11 yli 5 v. tyött. työnhakijat 25 272 yli vuoden työttömänä olleet 161 173 työttömyysaste seutukunnassa 15,5 16,5 työttömät työnhakijat seutukunnassa 1315 142 (Lähde: ELY-keskus) Väestökehitys vv. 211 - arvio 217 väestö 31.12. 211 212 213 214 arv. 215 arv. 216 arv. 217 uusi Iin kunta 9497 9581 969 9664 9714 9764 9814 muutos hlö 18 84 28 55 5 5 5 muutos% 1,1,9,3,5,5,5,5 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Iin kunnan vuoden 214 tilinpäätös on hyvä, sillä osoittaahan tilikauden tulos noin 1,9 miljoonan euron ylijäämää. Vuoden 214 talousarviota laadittaessa tilanne näytti huomattavasti toisenlaiselta, kuten alkuperäisen talousarvion mukainen -594 euron alijäämäinen tulosennuste osoittaa. Mitkä tekijät muuttivat tilannetta taloudellisesti parempaan suuntaan? 1) Toimintakulujen toteutuminen: Henkilöstökulut toteutuivat noin 1milj. euroa budjetoituja pienempinä. Kustannussäästön syynä on tilapäisen henkilöstön (määräaikaiset työsuhteet/sijaiset) arvioitua pienempi palkkaamistarve. Tämän lisäksi myöskään kaikkia vuoden aikana avoimiksi tulleita virkoja/työsuhteita ei ole täytetty. Avustuksiin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 218 euroa ja muiden palveluiden ostoon käytettiin 171 euroa arvioitua vähemmän. 2) Toimintatuotot Vuoden 213 joulukuussa tapahtui Jokikylän koululla öljyvahinko, joka johtui öljysäiliöiden ylitäytöstä. Lähes täysiin öljysäiliöihin pumpattiin 4 litraa kevyttä polttoöljyä. Öljyvahingon vuoksi koulurakennus vahingoittui siinä määrin, että sen korjaamisen vaihtoehtoina nousivat esiin uuden koulurakennuksen rakentaminen tai se, ettei vanhaa koulua korjata eikä uutta rakenneta, vaan
vakuutusyhtiö maksaa Iin kunnalle 5 euron kertakorvauksen. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 5.5.214 valita viimeisenä mainitun vaihtoehdon. Vakuutusyhtiön suorittama kertakorvaus näkyy tilinpäätöksessä toimintatuottojen lisääntymisenä 5 eurolla. 3) Verotulot Vuoden 214 talousarviota laadittaessa verotulojen kasvu arvioitiin verotuloennustekehikon mukaan siten, että verotulojen kasvuksi laskettiin tuloveroprosentin tarkistuksen jälkeen 3,2 %. Verotulojen kasvu oli kuitenkin kauttaaltaan (ansiotulo-, yhteisö- ja kiinteistöverot) suurempaa (4,7 %), mikä euromääräisesti tarkoittaa, että verotuloja kertyi vuoden 214 aikana 48 euroa arvioitua enemmän. Verotulot 212-214 (1 euroa): tilivuosi/verolaji 212 213 214 kunnallisvero muutos% 23.146 2,2 % 25.9 8,2 % 25.772 2,7 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% 879-33,2 % 1.168 28,7 % 1.384 18,5 % kiinteistövero muutos% 2.584 3,2 % 2.655 1, % 2.968 11,8 % yhteensä muutos% 26.61,53 % 28.913 8,74 % 3.124 4,2 % 8 1.1.5. Kunnan henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Henkilöstömäärä 31.12.211-31.12.214 Henkilöstö 211 212 213 214 muutos vakinaiset 322 329 344 339-5 määräaikaiset 155** 131 126 12-6 työllistetyt 17 21 36 22-14 oppisopimuksella 4 4 4 3-1 yhteensä 498 485 51 484-26 ** määräaikaisissa sivutoimisia opettajia 55 Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut sisältävät liikelaitokset. Palkkamenojen kehitys v. 211-214 211 212 213 214 muutos ero % vakinainen henkilöstö 4 43 37 4 91 877 5 244 346 5 254 273 9 927,19 % määräaikainen henkilöstö 1 216 635 1 165 156 1 1 293 1 116 921 115 628 11,55 % sairaus- ja äit.lomasijaiset 45 383 463 134 396 441 383 348-13 93-3,3 % muut sijaiset 349 84 34 986 471 48 356 548-114 86-24,37 % erilliskorvaukset 262 217 283 283 262 44 259 159-3 281-1,25 % muut korvaukset 6 823 5 581 2 989 5 253 2 264 75,74 % palkkatuki 265 158 343 723 389 697 467 47 77 71 19,94 % tuntipalkat 273 762 25 184 247 197 266 784 19 587 7,92 % opettajat kuel 1 81 224 1 339 42 1 393 766 1 399 133 5 367,38 %
9 opettajat vel 2 89 42 2 879 233 2 889 812 2 663 31-226 511-7,84 % jaksotetut palkat 1 541 918 1 657 552 1 848 455 1 678 761-169 694-9,18 % yhteensä 12741 417 13639 129 14147 844 1385 888-296 956-2,1 % 1.1.6. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Vuoden 214 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto on hyväksynyt myös kunnan riskienhallintasuunnitelmaan liittyvät koko kunnan toiminnan kannalta merkittävät riskit. Näitä riskejä ovat: talousriski, palvelutuotantoriski, henkilöstöriski, konserniriski, tietoturvariski ja toimitilariski. Riskeistä talousriski on kunnan perustoimintojen kannalta kaikkein merkittävin riski ja tämän vuoksi tässä paneudutaan ensisijaisesti kunnan talouskehityksen ja sen tulovirroissa tapahtuvien muutosten tarkasteluun ja muutosten vaikutuksista talousriskin todennäköisyyteen. Suunnitelmassa esitetään talousriskin ilmenemismuotoina mm. menojen suunniteltua nopeampaa kasvua ja toisaalta tulojen kasvun pysähtymistä. Lisäksi riskin ilmenemistä lisää lainojen koron mahdollinen nousu ja yleinen taloudellinen epävarmuus, valtionosuusmuutokset, verotulojen kasvun hidastuminen sekä pakollisten investointimenojen kasvu. Iin kunnan tulot muodostuvat toimintatuottojen lisäksi verotuloista ja valtionosuuksista, joista viimeksi mainitut muodostavat kunnan käyttötalouden päätulolähteet. Iin kunnan verotulot ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti myönteisen väestökehityksen ja Oulun seudun hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Nykyisen taloustaantuman vaikutus ja työllisyystilanteen voimakas heikkeneminen ovat alkaneet näkyä Iin kunnan verotulokehityksessä. Kun vuonna 213 verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 %, oli kasvu vuonna 214 enää 4,7 % veroprosentin,75 %:n korotuksesta huolimatta. Yhtenä syynä edellä esitettyyn kehitykseen on Iin kunnan työllisyystilanteen nopea heikkeneminen. Vuonna 213 kunnan keskimääräinen työttömyysaste oli 16,2 %. Vuotta myöhemmin lukema vaihteli siten, että vähimmillään työttömiä oli (toukokuussa) 16,2 % ja enimmillään (joulukuussa) 2,4 %. Koko vuoden keskiarvon ollessa 17,8 %. Koska yleisessä taloudellisessa kehityksessä ei liene odotettavissa kovin nopeaa käännöstä parempaan suuntaan, voidaan arvioida, että Iin kunnan työllisyystilanne pysyy vaikeana myös tulevina vuosina. Tämän seurauksena verotulojen kasvu tulee pysähtymään mahdollisesti jo vuoden 215 aikana. Toinen suuri tuloerä eli valtionosuudet eivät ole kasvaneet samalla tasolla verotulojen kanssa, vaan vuoden 213 tasosta kasvua on vain,8 %. Kehitys selittyy valtionosuuksien leikkauksilla, joita on tehty vuodesta 212 lähtien, ja jotka on jo päätetty toteuttaa vuoteen 217 asti. Vuoden 214 leikkaus merkitsi Iin kunnan valtionosuuksien kokonaismäärän vähenemistä noin kahdella (2) miljoonalla eurolla. Iin kunnan investointiohjelma on kunnan taloustilanteeseen nähden varsin raskas, eikä kunnalla ole mahdollisuuksia kattaa uusinvestointeja pelkästään tulorahoituksella, vaan vieraan pääoman tarve on todellinen. Myönteistä asiassa on se, että lainojen korkotaso on pysytellyt jo pitkään ennätyksellisen alhaisella tasolla, eikä merkkejä korkotason nopeasta noususta ole näköpiirissä. Iin kunnassa on kuntaliitoksesta (27) lähtien investoitu erityisesti peruspalveluiden toimitilojen uudistamiseen ja peruskorjaamiseen. Tästä huolimatta riskikartoituksen mukaan toimitilariskin ilmeneminen on varsin todennäköinen. Toimitilariski ilmenee tilojen huonona kuntona tai niiden riittämättömyytenä. Lisäksi toimitilojen huonoon kuntoon liittyy usein sisäilmaongelmia, joiden laajuus ja merkittävyys saattavat tulla yllätyksenä aiheuttaen ennalta arvaamattoman investointitarpeen. Kuten tilinpäätöksen luvut osoittavat, Iin kunnan talous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kuitenkin edellä olevista tiedoista voidaan päätellä, että kunnan tulojen kasvu tulee lähiai-
koina pysähtymään menojen kasvusta huolimatta. Jotta kuntatalous saadaan pysymään tasapainossa eli tulot riittämään käyttömenojen kattamiseen ja osaksi myös investointeihin, tulee lähivuosina tehdä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka tuovat peruspalveluiden tuottamiseen lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta. 1.1.7. Ympäristötekijät Siirtoviemäri välillä Ii Haukipudas Oulu pumppaamoineen oli toiminnassa ensimmäisen täyden vuoden. Se on toiminut suunnitelmien mukaisesti eikä jäteveden ohijuoksutuksiin ole ollut tarvetta. Sääolosuhteet ja suoritetut viemäreiden saneeraustoimet ovat pienentäneet pumpattavien jätevesien määrää ja jätevesien käsittelyn kustannukset ovat alittuneet arvioidusta. Kunta on edelleen aktiivisesti mukana Hinku- ja Kuntien energia säästö ohjelmissa. Vuoden 214 aikana toteutettiin mm. katuvalojen ohjauksen uusiminen, uusiutuvan energian kuntakatselmus, katuvalo selvitys sekä aurinkokeräin voimalan asennus Micropoliksen katolle. Lisäksi kunta toteutti sähköautopilotin jossa kunnan ja kunta konsernin käyttöön hankittiin 6 täyssähköautoa ja rakennettiin näille latausverkosto. Iistä on kolme koulua (Kuivaniemen, Aseman ja Ojakylän koulut) mukana Euroopan laajuisessa Euronet 5/5 MAX hankkeessa. Siinä on mukana 5 koulua 13 eri Euroopan maasta; Suomi: Helsinki 7 koulua, Espoo 1 koulua, Vaasan kaupunginkirjasto sekä Iin 3 koulua. Hankkeen päätavoitteena on vähentää energiankulutusta vähintään 8 % aikaisemmasta ja taistella siten ilmastonmuutosta vastaan. Kunta palauttaa koululle 5 % siitä rahallisesta säästöstä, jonka nämä ovat säästöillään saavat mahdollisesti aikaan. Koulut saavat itse päättää tämän rahan käytöstä. Hanke toteutetaan Iissä vuosina 214 ja 215. Vuoden aikana kouluissa saavutettiin 5-1 %:n säästöjä. Jokikylän koululla tapahtui vakava öljyvahinko 23.12.213, joka havaittiin koulun joululoman johdosta 2.1.214. Koulun kellarin lattian kautta pääsi maahan noin 4 l kevyttä polttoöljyä. Osa öljystä pääsin myös salaojiin ja viemäriverkostoon ja niitä kautta sekaviemärikaivoihin. Kaivojen purkuputken kautta öljyä pääsi Kuivajoen rantaan ja edelleen jokeen. Aktiiviset torjuntatyöt aloitettiin 3.2 214 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johdolla, joka samana päivänä luovutti torjuntatöiden johdon Iin kunnalle. Öljyvahinko oli niin vakava, että se johti koulurakennuksen purkamiseen ja maa-ainesten vaihtamiseen rakennuksen alta ja sen lähiympäristöstä. Torjuntatyöt saatiin päätökseen joulukuussa 214 ja meneillään on jälkiseuranta, joka toteutetaan ottamalla pohjavesinäytteitä vahinkopaikalta. Vakuutusyhtiö Pohjola on korvannut öljyntorjunnasta aiheutuneet kustannukset Iin kunnalle. Iin keskustaajaman osayleiskaavan laatiminen on vireillä ja se on ollut nähtävillä 2.3.- 22.4.214 mielipiteiden esittämistä varten. Kaavaselostuksessa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti kaavan toteutumisen vaikutuksia ympäristöön. Iin ydinkeskustaan aloitettiin 4-kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Uusi rakennus tiivistää keskustan ilmettä ja korostaa kuntakeskusta. Ii kuuluu Oulun Jätehuollon toiminta-alueeseen ja sen kaikki jätteiden vastaanottopaikat ja ekopisteet ovat iiläisten käytössä. Iin jäteaseman, os.alarannantie 83, palvelee kuntalaisia arkitorstaisin klo 15 19. Lisäksi Iin alueella sijaitsee neljä ekopistettä. Jätehuoltoon liittyvän valvonnan ja lupaasiat hoitaa Oulunkaaren ympäristöpalvelut. Pakollisiin varauksiin on varattu 1, milj.euroa kaatopaikkojen maisemointiin Simon Maliininkankaalle ja Iin Sääskenharjuun. 1 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu kuntalakiin ja kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin sekä muihin sääntöihin, määräyksiin ja ohjeisiin ja niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 1.3.214 Iin kunnan ja kuntakonsernin
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja kunnanhallitus on hyväksynyt 16.6.29 Iin kunnan sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamista, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja johdon ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut tilivelvolliset ovat vastuullisia sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hyvä hallintotapa toteutuu palvelualueilla lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisella asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Kunnan uusien liikelaitosten käyttöönoton jälkeen on toimivaltaa, vastuita ja tehtäviä selkiytetty, mutta toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Kunnan hallintosääntö päivitettiin ja hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 1.3.214 14. Lautakuntien ja johtokuntien päätökset on pantu täytäntöön päätösten mukaisesti viivytyksettä. Joistakin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekemistä opettajien valintapäätöksistä on valitettu. Delegointipäätökset on tehty ja niitä on noudatettu. Viranhaltijapäätökset kirjataan dynastyasiakirjahallinta ohjelmaan. Yksi korvausvaatimus on käsittelyssä tasa-arvolain perusteella. Sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ovat tehneet tarkastuksia viime vuoden aikana kaikkiin liikelaitoksiin, ja lautakuntiin. Tarkastajat ovat käyneet läpi mm. lautakunnan/johtokunnan pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä sekä niiden täytäntöönpanoa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tarkastajat kävivät lisäksi läpi sijaisuuksia. Vesiliikelaitoksen tarkastajat ovat tarkastaneet lisäksi toiminnallista tehokkuutta ja organisaation tarkoituksenmukaisuutta sekä antaneet suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Controller on raportoinut kunnanhallitukselle viime vuoden toimenpiteistä ja tarkastushavainnoista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskikartoitus päivitettiin vuoden 214 talousarvion laadinnan yhteydessä ja väliraportoinnissa käytiin läpi tehdyt toimenpiteet riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Tilinpäätöksen 214 yhteydessä käydään myös läpi tehdyt toimenpiteet. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa ja talousarvion 215 valmistelussa on riskit arvioitu ja priorisoitu uudestaan. Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi käsitellään vuosittain väliraportoinnissa ja tilinpäätöksessä. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 214 aikana. Kokonaisvaltaisen riskien kartoituksen ja hallinnan omaksuminen osaksi talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia on Iin kunnassa saatu alulle, mutta asian käytännöksi tuleminen vaatii edelleen koulutusta ja suunnitteluprosessin kehittämistä. Viime vuonna ei tapahtunut mitään erityisen suurta vahinkoa, mutta Jokikylän koulun öljyvahingon korjaukset tapahtuivat pääosin vuoden 214 aikana. Vakuutusyhtiö korvasi kaikki kunnalle aiheutuneet ylimääräiset kulut. Uutta koulua ei rakennettu puretun Jokikylän koulun tilalle vaan Iin kunta on päättänyt ottaa vakuutuskorvauksen rahana, joka on huomioitu tulona tilinpäätöksessä. Toiminnan ja talouden tavoitteet Talouden seuranta on ollut säännöllistä kaikilla toimialoilla. Budjetoidut määrärahat ylittyivät huomattavasti sosiaali- ja terveystoimessa, joka johtui erikoissairaanhoidon ylityksestä. Myös kunnan omassa toiminnassa oli ylityksiä henkilöstöhallinnossa, kunnallistekniikassa ja opetuspalveluissa. Talouden kehitystä on seurattu säännöllisesti toimielimissä. Talousseurannalla ja tarkalla talouden 11
hoidolla saatiin kustannukset kokonaisuudessaan pysymään talousarviossa ja menot alittuivat budjetoidusta. Viime vuonna tehtiin talouden väliraportointi 31.7.214 tilanteesta ja se esitettiin valtuustolle 6.1.214. Investointeihin on otettu vuoden aikana lisämäärärahoja ja investointien toteutumaa on seurattu säännöllisesti. Myös toteutetut investoinnit ovat pääsääntöisesti pysyneet budjetissa, mutta muutamia ylityksiä on tullut hankkeiden sijoittuessa vuoden vaihteeseen. Ylitykset on raportoitu tarkemmin investointien toteuma kohdassa. Laskujen hyväksyjät vuodelle 214 on hyväksytty kaikissa lautakunnissa ja johtokunnissa. Ostolaskut on käsitelty Rondo-ostolaskuohjelmalla, joka päivitettiin vuoden 214 aikana. Samalla käytiin läpi kaikki käyttäjät ja heidän oikeudet ohjelmaan. Liikelaitoksien johtajille ja työntekijöille on määritelty vastuut ja velvollisuudet. Hankinnoissa noudatetaan Iin kunnan hankintasääntöä ja hankinnat on kilpailutettu hankintaohjeiden mukaisesti. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu vahvistettuja hankintarajoja, lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet. Lakien säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne, tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole kunnan toimielinten tai liikelaitosten tiedossa. Käyttöomaisuuden hankinnassa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vuoden 214 aikana ostettiin palveluna yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa arvonlisäverotarkastus. Tarkastuksessa ei löytynyt huomattavia puutteita ostolaskujen arvonlisäveron käsittelyssä. Tämän vuoden aikana tehtiin myös Kevan tarkastus. Havaitut puutteet korjattiin ja laitettiin hallintokunnille ohjeet YEL-todistusten hankkimisesta elinkeinonharjoittajilta ja toiminimen alla toimivilta toimittajilta. Iin kunnan sisäinen tarkastus on controllerin tehtävänä. Työaika jakaantuu taloussihteerin tehtävät 5 % ja 5 % controllerin tehtävät. Päävastuu controllerilla on taloushallinnon kehittämisessä ja muissa kiireelliseksi tunnistettavissa tehtävissä. Hankinnat ja ostolaskut ovat jatkuvan seurannan kohteena. Kaikista näihin liittyvistä havainnoista ei aina tehdä erillistä raporttia vaan huomiot raportoidaan joko suoraan toimialoille tai suullisesti kunnanjohtajalle. Hankintoihin liittyvistä puutteista on tehty sisäisiä tiedotteita. Controller raportoi havainnoistaan suullisesti ja kirjallisesti suoraan kunnanjohtajalle. Controller raportoi myös säännöllisesti kirjallisesti kunnanhallitukselle. Talouden seurantaa ja valvontaa toimielimet tekevät säännöllisesti. Investointien talouden toteutumaa tulee vielä kehittää ja sisäistä valvontaa tulee tehostaa hankinnoissa. 12
13 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 214 213 1 1 Toimintatuotot 8 117 7 193 Valmistus omaan käyttöön 9 12 Toimintakulut -6 259-57 926 Toimintakate -52 132-5 722 Verotulot 3 37 28 935 Valtionosuudet 26 464 26 239 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 2 12 Muut rahoitustuotot 36 462 Korkokulut -423-673 Muut rahoituskulut -5-2 Vuosikate 4 249 4 252 Poistot ja arvonalentumiset -2 433-2 179 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 816 2 73 Tilinpäätössiirrot 75 76 Tilikauden ylijäämä 1 891 2 149 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,47 12,42 Vuosikate/Poistot, % 183,25 195,16 Vuosikate, /asukas 439,63 442,52 Asukasmäärä 9664 969 Toimintatuottojen ja kulujen erotus on toimintakate, joka osoittaa kuinka suuri osuus toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kaikissa kunnissa negatiivinen. Iin kunnan toimintatuotot kattoivat 13,47 % toimintakuluista. Toimintakate oli vuonna 214-52,132 milj. euroa, joka heikkeni edellisestä vuodesta 1,4 milj.euroa. Toimintatulot kasvoivat kokonaisuutena edellisestä vuodesta,925 mijl. euroa. Toimintatulojen kasvu johtui tiliryhmästä muut toimintatuotot, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta n.,958 milj.euroa. Muihin toimintatuloihin sisältyy 1,2 milj. euroa Jokikylän koulun öljyvahinkoon liittyviä korvauksia vakuutusyhtiöltä. Avustukset laskivat,11 milj. euroa edellisestä vuodesta. Avustuksia saatiin vähemmän Ely-keskukselta projekteihin ja opetushallitukselta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ryhmäkoon pienentämiseen. Toimintakulut kasvoivat 2,332 milj. euroa, joka on prosentteina 4, %. Toimintakuluihin sisältyy Jokikylän koulun öljyvahingosta kirjattuja kuluja viime vuodelle,714 milj. euroa, joista on saatu vakuutuskorvaus. Kokonaisuutena kunnan oma toiminta pysyi talousarviossa, mutta sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyvä erikoissairaanhoito ylitti budjetoidun n.,595 milj. eurolla. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja kertyi 3,37 milj. euroa ja verotulot kasvoivat 4,7 %:a edellisestä vuodesta. Valtionosuudet kasvoivat,225 milj. euroa edellisestä vuodesta, joka on prosentteina,9 %. Viime vuoden toimintakulujen kasvu pysyi maltillisena verrattuna verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun.
14 Vuosikate Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulojen riittävyyttä. Vuosikatteeseen lasketaan toimintakate, verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Iin kunnan vuosikate pieneni edellisestä vuodesta kolmetuhatta euroa. Vuoden 214 vuosikate oli 4,249 milj. euroa, joka kattaa poistot 183,25 %:a. Tunnusluku heikkeni hieman edellisestä vuodesta, mutta tunnusluvun arvo ollessa vähintään 1 % tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä. Tällöin kuitenkin investointien pitäisi olla poistojen suuruiset. Iin kunnan investointitarve on kuitenkin useana vuonna ollut suurempi kuin poistojen määrä. Viime vuonna investoinnit ylittivät poistot,641 milj. eurolla. Iin kunnan poistosuunnitelma noudattaa kirjanpitolautakunnan antamaa uutta ohjeistusta. Rahoitustuottoihin kirjaan mm. lainojen korot. Viime vuoden korkokulut olivat,25 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vuonna 213 kirjattiin muihin rahoitustuottoihin tulona Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kunnalle palauttama ylijäämä,391 milj. euroa. Tästä johtuen muut rahoitustuotot ovat tänä vuonna huomattavasti pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoden kertymä on,36 milj. euroa. Kaikkiaan rahoituskulut ovat,19 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 213. Tilikauden tulos ja ylijäämä Iin kunnan tilikauden tulos oli 1,816 milj. euroa ylijäämäinen, edellisenä vuonna tulos oli 2,73 milj. euroa. Tilikauden tuloksessa on huomioitu kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tilikauden poistot. Poistot vuonna 214 olivat 2,433 mil. euroa. Poistot nousivat edellisestä vuodesta,254 milj. euroa. Nousu joutui poistosuunnitelman muutoksesta ja siitä, että viime vuosina on valmistunut suuria investointeja. Kertaluotoisiin poistoihin kirjattiin arvottomaksi todettuja kohteita,114 milj. eurolla. Poistoeron vähennykseen kirjattiin,75 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,891 milj. euroa.
15 1.3.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa onko toiminnan ja investointien rahavirta ylijäämäinen vai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 214 213 1 1 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 249 4 253 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät 23 393 Investointien rahavirta Investointimenot -3 315-5 52 Rahoitusosuudet investointimenoihin 195 35 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 46 62 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 198 6 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 5 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 99-4 528 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 273-511 Oma pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -8 Vaihto-omaisuuden muutos -7 1 Saamisten muutos -534 269 Korottomien velkojen muutos 61-353 Rahoituksen rahavirta -2 113-13 Rahavarojen muutos -915-125 Rahavarat 31.12. 3 542 4 457 Rahavarat 1.1. 4 457 4 582 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 829,9-519, Investointien tulorahoitus, % 136,18 33,31 Pääomamenojen tulorahoitus, % 6,45 21,68 Lainanhoitokate 1,8,67 Kassan riittävyys, pv 19 25 Asukasmäärä 9 664 9 69
16 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta osoittaa kuinka paljon kunta on pystynyt toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, investointeihin ja lainojen takaisinmaksuun nostamatta uutta lainaa. Tulorahoitus lasketaan vuosikatteesta, mukaan huomioidaan mahdolliset satunnaiset erät. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Kunnan tulorahoitus v. 214 oli 4,272 milj. euroa. Tulorahoitusta kertyi,373 milj.euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien rahavirta koostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista ja myyntituloista. Kunnan v. 214 nettoinvestointimenot olivat 3, miljoonaa euroa, johon sisältyy vesiliikelaitoksen nettoinvestoinnit,26 miljoonaa euroa. Investointeja käsitellään tarkemmin luvussa 2. Talousarvon toteutuminen. Toiminnan ja investointien rahavirta oli n. 1,2 milj euroa ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä ilmaisee positiivisena sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennykseen ja kassan vahvistamiseen. Vuonna 213 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli positiivinen, joka osoitti että investointeja on katettu lainanotolla. Investointien tulorahoitus-prosentti tunnusluku osoittaa, että investoinnit pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Uutta lainaa nostettiin 4, miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 3,9 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainoja oli vuoden vaihteessa 2,3 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näin ollen kunnan nettolainanotto osoittaa ettei uutta lainaa otettu vaan maksettiin lainoja vähemmäksi 2,182 miljoonaa euroa. Lainan hoitokate oli tilikaudella 1,8. Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun tunnusluvun arvo on alle kahden. Tulorahoitus on riittävä lainojen hoitoon, kun tunnusluvun arvo on yli 1 tai suurempi. Kassavarojen muutos Rahavarat vähenivät vuoden alusta,915 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys päivässä tunnusluku kertoo kuin monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa vuoden viimeisen päivän rahavaroilla.
17 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusaseman rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.
18 1.5. Kunnan kokonaistulot ja menot TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 1 % 8 118 3 37 26 464 2 36 12,65 47,21 41,23,,6 23,4 195 46,3,7 4-5, 6,23-7,79 64 19 1, % -6 259 9-423 -5 92,46 -,1,65,1-3 315 5,9-3 682 2 5 5,65-3,84-65 174 1, % Iin kunnan kokonaistulojen määrä (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot, lainannosto) vuonna 214 oli yhteensä 64,19 milj. euroa. Kokonaistuottojen määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 4,56 milj. euroa. Verotulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 milj. euroa ja valtionosuudet,225 milj. euroa. Iin kunnan kokonaismenot olivat 65,174 milj. euroa, jotka laskivat edellisestä vuodesta 4,5 %:a. Suurimmat toimintamenojen menojen kasvut olivat palvelujen ostoissa 7,6 % euroina nousu oli 2,5 milj euroa ja aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa kasvu oli yhtä suuri 7,6 %, joka on euroina,245 milj. euroa.
19 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt yhteensä 7 1 4 2 5 1 17 3 1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Iin kunnan konserniohjaus on keskitetty kunnanhallitukselle ja vuoden 214 aikana kunnanhallitus on kutsunut tytäryhtiöiden toimitusjohtajat tavoite- ja tuloskeskusteluun. 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Iilaakso Oy:n tilinpäätös osoittaa -231.741 :n tappiota, joka johtuu toimitilojen vajaakäytöstä. Elinkeinostrategian linjausten mukaisesti elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi on keskitetty Micropolis Oy:öön ja Iilaakso Oy toimii kiinteistöyhtiönä. Kuivaniemen Merihelmi Oy ajautui loppu vuodesta taloudellisiin vaikeuksiin maksamattomien vuokrien tähden ja kunnanhallitus päätti omistajaohjauslinjauksena Kuivaniemen Merihelmi Oy.n sulauttamisesta Iilaakso Oy:öön.
2 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Iin kunnan konsernin tuloslaskelma 214 213 1 1 62 443-111 35 34 61 17-18 845 5-48 873-47 732 Verotulot 3 37 28 935 Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut 26 464 26 239 Korkotuotot 19 38 Muut rahoitustuotot 88 9-693 -923-21 -23-67 -819 7 291 6 624-5 163-4 991 2 129-25 -12 1 911 1 633-88 -1 1 533 56,8 56,14 141,23 754,45 132,72 689,35 9664 969 Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä