Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Hyväksytty 13.8.2015
SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan, autkrinkrjaaja, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa... 6 2 Ammatilliset tutkinnn sat... 7 2.2 Autkrinkrjauksen saamisalan, autkrinkrjaaja, paklliset tutkinnn sat... 7 2.2.1 Hult- ja krjaustyöt... 7 2.2.2 Pintavaurityöt... 10 2.2.3 Mittaus- ja krivaurityöt... 14 2.7 Valinnaiset tutkinnn sat... 17 2.7.7 Maalauksen esikäsittelytyöt... 17 2.7.8 Autn turvavarustetyöt... 20 2.7.10 Autn lisävarustetyöt... 22 2.7.27 Yritystiminnan suunnittelu... 24 2.7.31 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen... 27 2.7.32 Yrityksessä timiminen... 29 2.7.33 Huippusaajana timiminen... 32 3 Yhteiset tutkinnn sat... 35 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen... 36 3.1.1 Äidinkieli... 36 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, pakllinen... 36 3.1.1.1 Äidinkieli, sumi, valinnainen... 37 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, pakllinen... 39 3.1.1.5 Äidinkieli, sumi tisena kielenä, valinnainen... 41 3.1.2 Tinen ktimainen kieli, rutsi... 42 Rutsi, pakllinen... 42 3.1.3 Vieraat kielet... 43 3.1.3.1 Vieras kieli, Englanti... 43 Englanti, pakllinen... 43 Englanti, valinnainen... 44 Venäjä, valinnainen... 46 Saksa, valinnainen... 48 Ranska, valinnainen... 49 Espanja, valinnainen... 51
3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen... 54 3.2.1 Matematiikka... 54 Matematiikka, pakllinen... 54 Matematiikka, valinnainen... 55 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 56 Fysiikka ja kemia, pakllinen... 56 Fysiikka ja kemia, valinnainen... 57 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 59 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakllinen... 59 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen... 60 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp... 62 3.3.1 Yhteiskuntataidt... 62 Yhteiskuntataidt, pakllinen... 62 Yhteiskuntataidt, valinnainen... 63 3.3.2 Työelämätaidt... 64 Työelämätaidt, pakllinen... 64 Työelämätaidt, valinnainen... 65 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta... 67 Yrittäjyys ja yritystiminta, pakllinen... 67 Yrittäjyys ja yritystiminta, valinnainen... 68 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet... 69 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, pakllinen... 69 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, valinnainen... 71 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen... 74 3.4.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen... 74 3.4.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen... 76 3.4.3 Etiikka, valinnainen... 77 3.4.5 Ympäristösaaminen, valinnainen... 78 3.4.6 Osa-alueita khdista 3.1.1 3.3.4, valinnainen... 80 4 Vapaasti valittavat tutkinnn sat... 81 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnn sia... 81 4.5.1 Ammattitaita syventäviä ja laajentavia pintja työssäppien... 81
4 JOHDANTO Savn ammatti- ja aikuispistn ammatillisten perustutkintjen tutkintkhtainen petussuunnitelma n sa kulutuksen järjestäjän petussuunnitelmaa. Kulutuksen järjestäjän petussuunnitelman yhteisessä sassa n linjattu petuksen tteuttamiseen liittyviä asiita. Uusi petussuunnitelma tulee vimaan 1.8.2015 alkavassa kulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnn tutkinnn sien tavitteet vat samat riippumatta siitä, surittaak piskelija tutkinnn ammatillisena peruskulutuksena (petussuunnitelmaperusteisena) tai näyttötutkintna. Tarvittaessa näyttötutkinnn surittaja hankkii puuttuvan saamisen sallistumalla tutkintn valmistavaan kulutukseen. OPH:n tutkinnn perusteet: Autalan perustutkint, autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Ammatillisen perustutkinnn surittaminen ammatillisena peruskulutuksena Ammatillisen perustutkinnn laajuus ammatillisessa peruskulutuksessa n 180 saamispistettä (sp). Ammatillinen perustutkint mudstuu ammatillisista tutkinnn sista 135 (sp), yhteisistä tutkinnn sista 35 (sp) ja vapaasti valittavista tutkinnn sista 10 (sp). Ammatilliseen perustutkintn sisältyy työssäppimista vähintään 30 saamispistettä. Opiskelijan henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa (HOPS) aikaisemmin hankittu saaminen tunnistetaan ja tunnustetaan saksi tutkinta. Ammatillisen peruskulutuksen tutkintkhtainen petussuunnitelma sisältää kuvan tutkinnn rakenteesta; ammatilliset tutkinnn sat, yhteiset tutkinnn sat sekä vapaasti valittavat tutkinnn sat. Ammatilliset tutkinnn sat sisältävät ammattitaitvaatimukset, teemat, ppimisen ja saamisen arviinnin. Ammatillisten tutkinnn sien ammattisaamisen näyttöjen tteutus- ja arviintisuunnitelmat n hyväksynyt ammattisaamisen timielin. Yhteiset tutkinnn sat sisältävät saamistavitteet, keskeisen sisällön, saamisen hankkimisen ja saamisen arviinnin. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnnsien pintjen integrinti n kirjattu tutkinnn siin. Oppilaitksen tarjamat valinnaiset tutkinnn sat n esitetty kuvassa Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan, autkrinkrjaaja, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa. Savn ammatti- ja aikuispistssa piskelijalla n mahdllisuus surittaa Ammattisaajan työkykypassi, jka sisältyy ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnn siin. Tavitteena n lisätä piskelijiden tietja, taitja ja mtivaatita hulehtia masta terveydestään ja hyvinvinnistaan piskelun aikana ja sen jälkeen. Osa Työkykypassista suritetaan vapaa-ajan timintana.
5 Opiskelijalla n mahdllisuus surittaa kulutuksen aikana seuraavia pintplkuja mien tavitteidensa mukaisesti: kansainvälisyysplku, yrittäjyysplku, jatk-pintplku, huippusaamisen plku ja urheiluplku. Ammatillisen perustutkinnn surittaminen näyttötutkintna Näyttötutkintna suritettavan perustutkinnn valmistavan kulutuksen ammattitaitvaatimukset vat samat kuin ammatillisen peruskulutuksen. Osaamispisteytystä ei kuitenkaan käytetä näyttötutkintna suritettavan perustutkinnn yhteydessä. Tutkintkhtaisissa näyttötutkintn valmistavan kulutuksen suunnitelmissa ja näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmissa kuvataan näyttötutkintn ja siihen valmistavaan kulutukseen hakeutumisen, tutkinnn surittamisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisen tteutus. Valmistavan kulutuksen suunnitelmaa ja näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmaa hjaavat valtakunnalliset tutkintjen perusteet. Kuhunkin tutkintn laadittava valmistavan kulutuksen suunnitelma sisältää tarvittavan ammattitaidn sisällöt ja tteutustavat. Valmistavien kulutusten alituksista, hakuajista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä sekä tutkinnn surittamismahdllisuuksista infrmidaan ajantasaisesti ppilaitksen nettisivuilla ja esitteissä. Näyttötutkintna suritettavaa ammatillista perustutkinta hjeistetaan ammatillista aikuiskulutusta kskevan lainsäädännön perusteella Savn ammatti- ja aikuispistn asiakirjissa Opetussuunnitelman yhteinen sa ja Näyttötutkinttiminnan suunnitelma.
6 Autalan perustutkint 180 sp Yhteiset tutkinnn sat 35 sp Autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Hult- ja krjaustyöt, 30 sp Pintavaurityöt, 30 sp Mittaus- ja krivaurityöt, 30 sp Paklliset tutkinnn sat, 90 sp Valinnaiset tutkinnn sat Valittava yhteensä 45 sp Maalauksen esikäsittelytyöt, 15 sp Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp Autn turvavarustetyöt, 15 sp Tutkinnn sa ammatillisesta perustutkinnsta, Autn lisävarustetyöt, 15 sp 10 15 sp Tutkinnn sa ammatti- tai erikisammattitutkinnsta, 15 sp Tutkinnn sa ammattikrkeakulupinnista, 15 sp Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp Yrityksessä timiminen, 15 sp Huippusaajana timiminen, 15 sp Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa, 5 15 sp Tutkinnn sa vapaasti valittavista tutkinnn sista, 5 15 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp Matemaattislunnntieteellinen saaminen, 9 sp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 sp Kuvi 1. Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan, autkrinkrjaaja, tteutus ammatillisena peruskulutuksena Savn ammatti- ja aikuispistssa
7 2 Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp 2.2 Autkrinkrjauksen saamisalan, autkrinkrjaaja, paklliset tutkinnn sat, 90 sp 2.2.1 Hult- ja krjaustyöt, 30 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa asiakaspalvelutilanteen ttaen humin mttriajneuvjen krjausehdt ja autalan keskeisen lainsäädännön vaikutukset massa työssään neuva asiakasta autn teknisissä ngelmissa alalla tarvittavan sanastn autn kknaisrakenteen ja järjestelmien timintatavan hakea ja nudattaa autnvalmistajan krjaushjeita käyttää autn hultn ja krjaukseen tarkitettuja työvälineitä ja laitteita sekä säilyttää ja hultaa niitä ikealla tavalla surittaa autn krinhulln tunnistaa autn krihulln yhteydessä esiin tulevat krrsinestn puutteet ja saa neuva asiakasta jatktimenpiteistä tehdä autn pyörien tarkastuksen surittaa autn tarkastuksen mekaanisella taslla määräaikaiskatsastusta varten krjata tarkastus- ja hulttöiden yhteydessä havaitsemiaan yksinkertaisia vikja autalalle svellettavia sähkötekniikan peruslakeja siten, että pystyy tekemään jännitemittauksia lukea yksinkertaisia autn sähkökaaviita käyttää tiet- ja viestintätekniikan laitteita ja alan hjelmistja sujata ajneuvn hult- ja krjaustimenpiteiden ajaksi timia tulitöistä annettujen turvallisuusmääräysten mukaisesti hulehtia työpaikkansa työsujelusta ja ympäristönsujelusta autkrjaamtiminnassa käytettävien pyrteknisten laitteiden käsittelyn käyttää raaka-aineita taludellisesti sekä saa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusikäytön periaatteet ylläpitää työkykyään yrittäjyyden periaatteet hult- ja krjaustöissä. Opiskelija tai tutkinnn surittaja surittaa SFS 6002 pätevyyden TEEMAT Autn rakenne ja sanast autn rakenteeseen, järjestelmiin ja alan sanastn tutustuminen (integrinti: englanti, matematiikka, fysiikka ja kemia)
8 Krjaamtiminta hultn tarkitettujen työvälineiden ja laitteiden käyttö ja hult asiakaspalvelu (myös rutsi ja englanti) alan tietjärjestelmät (tiet- ja viestintätekniikka) hult-hjeet (englanti) autalan krjausehdt ja lainsäädäntö taludellinen ja laadukas timinta Työturvallisuus Turvallinen työskentely tulityöt ensiapu työturvallisuus ympäristönsujelu (ympäristötiet) ilmastintilaite turvavarusteet SFS 6002 Autn hultaminen hullssa käytettävät materiaalit, kemikaalit, nesteet ja viteluaineet pyörien asentkulmien tunteminen krin hult rengastyöt katsastustarkastus jännitteen mittaus OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä hult- ja krjaustöitä ajneuvkrjaamssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Autmaalamissa ja krikrjaamissa ei yleensä tehdä lainkaan hult- ja krjaustyöt tutkinnn san työtehtäviä, eikä näissä yrityksissä le näihin töihin liittyviä krjaamvarusteita, laitteita ja työkaluja. Sen vuksi niiltä sin, kun työssäppimispaikalla ei vida sittaa hult- ja krjaustyöt tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien
9 hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan saamiset surittaa ppilaitksessa. Esimerkki: Opiskelija n työssäppimassa autkrinkrjaamssa, jssa ei le autjen hult- ja krjaustöihin vaadittavia krjaamlaitteita eikä siellä tehdä hultja, vi piskelija sittaa hult- ja krjaustyöt tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaaditun saamisen ppilaitksessa. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: asiakaspalvelu autn hult tarkastus, vianetsintä ja krjaus työvälineet ja materiaalit Työn perustana levan tiedn hallinta: asiakaspalvelu ja yrittäjyys autn kknaisrakenteen ja järjestelmien timinta renkaat ja vanteet sähkötekniikka tiet- ja viestintätekniikan tuntemus Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka turvavarusteet ja ilmastintilaite Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät hult- ja krjaustyöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.
10 2.2.2 Pintavaurityöt, 30 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa määrittää erilaisten menetelmien avulla autn krin pintavauriiden suuruuden, jnka perusteella tehdä työsuunnitelman sujata vauriille alttiit khdat lisävauriiden ehkäisemiseksi tunnistaa autissa käytettävät pintasien yleisimmät materiaalit ja tehdä niille krjaukset ttaen humin autmerkki- ja mallikhtaiset krjaushjeet sekä työmenetelmät phjustaa maalattavan työkhteen hyvää krjaustyötapaa nudattaen tehdä pintavaurin ikaisutyön asianmukaisia välineitä käyttäen sekä hulehtia khteen krrsinehkäisyn säilymisestä määrittää tarvittavat varasat ja materiaalit surittaa krin pintasien vaihdt, liitkset ja svitukset tunnistaa krirakenteiden ja käytettävien materiaalien vaikutukset eri liitsmenetelmiin tunnistaa tarvittavat liitsmenetelmät ja niiden perusteet (Mag/Mig-hitsaus, Migkaarijutt, vastushitsaus, niittaus/liimaus ja liimaus) muvisien tunnistuksen ja krjaamisen liima- ja kumitiivistelasien vaihdn pintavauritöiden yhteydessä esiintyvien varusteiden, sien ja kknaisuuksien irrttamisen, purkamisen, kkamisen ja kiinnittämisen siten, että ajneuv n liikenneturvallisessa kunnssa kkamisen jälkeen tarkastaa ja viimeistellä autn luvutuskuntn valita tarvittavat työkalut ja välineet ikein sekä käyttää ja hitaa niitä käyttää henkilökhtaisia sujaimia, ttaa humin työturvallisuusnäkökhdat ja ylläpitää työkykyä arviida maa työtään ja man työnsä laatua lajitella syntyvät jätteet yrittäjyyden periaatteet pintavauritöissä. TEEMAT Oikaisu- ja levytyöt pintavaurin suuruuden arviiminen ja työsuunnitelman tekeminen ikaisumenetelmä krrsinestmenetelmä varasat materiaalit työajan määrittäminen ajneuvn sujaaminen sekundääristen vauriiden ehkäisemiseksi materiaalien tunnistaminen ja ikeiden työmenetelmien käyttäminen humiiden autmerkki- ja mallikhtaiset krjaushjeet sekä työmenetelmät phjustustyöt pintavaurin ikaisutyöt krin pintasien vaihdt, liitkset ja svitukset
11 liima- ja kumitiivistelasien vaihtaminen autn sien irrtus- ja kiinnitysmenetelmät liikenneturvallisuus humiiden autn luvutuskuntn saattaminen työkalujen tuntemus, käyttö ja työvälineiden hult ergnminen työskentely sujaimet Liitsmenetelmät Mag/Mig-hitsaus Mig-kaarijutt vastushitsaus niittaus/liimaus liimaus OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä pintavauriiden krjauksia autkrjaamssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritettavat tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki Opiskelija n työssäppimassa autkrinkrjaamssa, jssa hän tekee pintavaurin ikaisutyön ja krin san vaiht ja svitustyön, mutta ei lasin vaihta. Opiskelija vi sittaa tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaaditun puuttuvan saamisen ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä.
12 Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työsuunnitelma sujaukset varusteet autmerkkikhtaiset erityishjeet puhdistusaineet ja -menetelmät phjustus autn metallityöt liitkset eri materiaalien krjaus pintasien ikaisutyöt varasatarve krin sien vaiht ja svitus lasien vaiht krrsinestkäsittely autn luvutus työvälineet ja materiaalit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: pintasien ikaisu phjustus varusteiden irrtus- ja kiinnitysmenetelmät materiaalien minaisuudet varasatarve autmerkki- ja mallikhtaiset erityishjeet liitsmenetelmät krrsinest autn luvutus yrittäjyys Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät työt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3.
13 Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.
14 2.2.3 Mittaus- ja krivaurityöt, 30 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa mitata autn krin käyttämällä mittauksessa tarvittavia perusmittalaitteita, autn mittatietja, elektrnisia ja mekaanisia mittalaitteita sekä ikaisupenkeissä käytettäviä mittalaitteita tai jigipenkkejä tehdä kirjallisen krjauskustannusarvin krjauskustannusarvin perusteella tulkita spivat työmenetelmät ja varasat tehdä vaurianalyysin autverlain humiiden ja käyttää siihen tarvittavia laitteita ja hjelmistja käyttää yleisimpiä krinikaisulaitteita ja niihin liittyviä menetelmiä kiinnittää autn krinikaisupenkkiin vet- ja ikaisutilanteissa ttaa humin materiaalien käyttäytymisen tehdä krin ja rungn ikaisun ikaisulaitteilla lievissä vauritapauksissa kritöiden yhteydessä esiintyvien sien ja kknaisuuksien irrttamisen, purkamisen, kkamisen ja kiinnittämisen varmistaa, että aut n liikenneturvallisessa kunnssa humiida pyrtekniikkaa sisältävät laitteet arviida man työnsä laatua ja hulehtia työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä valita työturvalliset työmenetelmät ja laitteet ja ylläpitää työkykyään humiida työssään muut työntekijät käyttää henkilökhtaisia sujaimia, ttaa humin työturvallisuusnäkökhdat arviida man työnsä laatua lajitella syntyvät jätteet yrittäjyyden periaatteet mittaus- ja krivauritöissä. TEEMAT Kustannuslaskenta krjauskustannuslaskelman tekeminen ATK-hjelmalla vaurianalyysin tekeminen humiiden autverlain vaatimukset. Krin mittaus Autn krin perusmittalaitteiden käyttö mekaaniset mittalaitteet elektrniset mittalaitteet krinikaisupenkin mat mittalaitteet autn mittakrtit Krivaurityöt autn krin kiinnittämien krinikaisupenkkiin ja ikaisu- ja vettyön tekeminen kritöiden yhteydessä esiintyvien sien ja kknaisuuksien irrttaminen, purkaminen, kkaminen ja kiinnittäminen sujainten käyttö muiden humiiminen ikaisutöissä ttaa humin työturvallisuusnäkökhdat
15 työturvallisten työmenetelmien ja välineiden käyttö humii pyrtekniset laitteet ikaisutöissä OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autkrjaamssa mittaus- ja krivauritöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla suritetut tehtävät eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Esimerkki Opiskelija n työssäppimassa autkrikrjaamssa, jssa ei tehdä pyörien suuntauksia, niin piskelija vi tehdä puuttuvat sat ppilaitksessa ja ne arviidaan muuna saamisen arviintina. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: krimittaustyöt krjauskustannusarvi vaurianalyysi varasat krinikaisulaitteet ja ikaisu
16 purkaminen ja kkaminen pyörien suuntaus krrsinestkäsittely työvälineet ja materiaalit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: pyrtekniset laitteet krin mittaus vaurin suuruuden määrittäminen krinikaisulaitteiden käytön tuntemus krimateriaalien minaisuudet materiaalien käyttäytyminen sien ja sakknaisuuksien irrtus- ja kiinnitysmenetelmät liikenneturvallisuus autmerkkikhtaiset erityishjeet määräykset autn kunnstamisesta ja kkamisesta krrsinest taludellinen ja laadukas timinta yrittäjyys Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisutaidt vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka Muu saamisen arviinti Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla tehtävät mittaus ja krivaurityöt eivät sisällä tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaadittuja saamisia, vidaan puuttuvat saamiset surittaa ppilaitksessa muuna saamisen arviintina. Muu saaminen arviidaan asteiklla T1 K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ne sat, jtka eivät tteudu ammattisaamisen näytössä.
17 2.7 Valinnaiset tutkinnn sat 2.7.7 Maalauksen esikäsittelytyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa autmaalauksen perustekniikan ja siihen liittyvät materiaalit, tilat, välineet, työkalut ja työmenetelmät käyttää tarvittavia työkaluja ja välineitä sekä hitaa ja säilyttää niitä ikein tehdä yksinkertaisia phjustustöitä maalaustyön surittamiseksi tehdä kritinaukset ja saumjen tiivistykset surittaa pieniä phja- ja himamaalauksia sujata työkhteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävauriilta ttaa humin phja- ja kritöiden vaatimukset autmaalaukselle käyttää raaka-aineita taludellisesti sekä saa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusikäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee timia, sekä tuntee perustiedt ensiavun antamisesta ylläpitää työkykyään. TEEMAT Materiaalit ja työvälineet tiivistysmassat phjustusmateriaalit (kitit, phja- ja himamaalit) puhdistusaineet krrsinesttutteet himatutteet hintavälineet (käsi ja kneet) phjamaaliruiskut Työtekniikan hallinta hintatekniikat kustannusarvin laatiminen tietknehjelmalla sujaaminen phja- ja himamaalin ruiskutus tehdä kritinaukset ja saumjen tiivistykset surittaa pieniä phja- ja himamaalauksia Kittaus- ja phjustus kittaustyöt hintatyöt phja- ja himamaalaus ympäristönsujelu (ympäristötiet) työturvallisuus
18 sujaimet tutteiden turvallisuusmerkinnät taludellinen ja laadukas timinta OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autmaalauksen esikäsittelytöitä autkrikrjaamssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: phjustustekniikan hallinta sujaukset autmaalauksen vaatimusten humiiminen työvälineet ja materiaalit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: phjustus- ja tiivistystarve sekä autmaalauksen perustiedt materiaalit
19 Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus- ja yhteistyökyky terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti -
20 2.7.8 Autn turvavarustetyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa timia ajneuvn pyrtekniikkaa sisältävien laitteiden hjeiden mukaan saattaa ennalleen autn turvateknisen laitteiden autnvalmistajan hjeiden mukaisesti erttaa aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden khteet autissa turvajärjestelmien tarkastustimenpiteet ja -menetelmät vaihtaa turvajärjestelmän kmpnentit ttaa humin krjauksissa tarvittavat turvamääräykset ja turvallisuustekijät varasti purettavat turvajärjestelmät ikein sujata työkhteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävauriilta TEEMAT Materiaalit ja työvälineet turvajärjestelmien tarkastustimenpiteet-ja menetelmät pyrteknisten laitteiden käsittelyhjeet tietknephjaiset testauslaitteet yleismittari Turvatekniikka työvälineiden käyttö ajneuvkhtaiset hjeet tekee turvavarusteiden testauksen ja krjauksen autn valmistajan hjeiden mukaisesti työturvallisuus turvamääräykset ja turvallisuustekijät tutteiden turvallisuusmerkinnät varasti turvajärjestelmät ikein tunnistaa työturvallisuusriskit OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa.
21 OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autn turvavarustetyön autkrikrjaamssa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Ammattisaamisen näytöllä arviidaan autn turvateknisen laitteen vaiht. Niiltä sin, kun työssäppimispaikalla ei suriteta turvateknisten laitteiden vaihtja, tutkinnnsan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa vaaditut saamiset vidaan surittaa ppilaitksessa. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: turvateknisten laitteiden vaiht ja turvallisuus sujaukset työvälineet, varasat ja materiaalit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: turvatekniset laitteet materiaalit ja varasat Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus ja yhteistyökyky terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti -
22 2.7.10 Autn lisävarustetyöt, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa asentaa autn lisävarusteen käyttää tarpeellisia työkaluja ja välineitä sekä säilyttää ja hitaa niitä ikein sujata työkhteen ja ympäristön työnaikaisilta lisävauriilta käyttää raaka-aineita taludellisesti sekä saa lajitella syntyneet jätteet ja tuntee uusikäytön periaatteet tunnistaa töissään työturvallisuusriskit ja tietää, miten välttää vaaratilanteet ja miten vaaratilanteessa tulee timia, sekä tuntee perustiedt ensiavun antamisesta. ylläpitää työkykyään TEEMAT Lisävarusteen asentaminen tekee annettujen hjeiden mukaisesti lisävarusteen asennuksen humiiden lainsäädännön ja autnvalmistajan hjeet tarkastaa annettujen hjeiden mukaisesti asennettujen lisävarusteiden timinnan OPPIMINEN Opiskelu tapahtuu petussisältöön kullinkin spivalla petusmenetelmällä ja siihen sveltuvassa petusympäristössä, kuten ppilaitksen työsalissa, lukkatilissa ja työssäppimispaikissa sekä itsepiskeluna. Tteutukseen vi kuulua myös tutustumiskäyntejä työpaikille, messuihin, tapahtumiin ja ammattitaitkilpailuihin sallistumista, kansainvälistä piskelua ja kansainvälistä työssäppimista, verkk-piskelua, ssiaalisen median ppimisympäristöt ja alan NY-timintaa. OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä tekemällä autkrikrjaamssa lisävarusteiden asennuksia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteereitä. Näytössä arviidaan lisävarusteen asentaminen. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä.
23 Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmallinen tekeminen työn kknaisuuden hallinta taludellinen ja laadukas timinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: asennusmenetelmät timinnan tarkastus sujaukset työvälineet, varasat ja materiaalit kestävä kehitys Työn perustana levan tiedn hallinta: asennushjeet lainsäädäntö Elinikäisen ppimisen avaintaidt: kestävä kehitys arviinti vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattitaidn itsearviinti alitekyky ja yrittäjyys Muu saamisen arviinti -
24 2.7.27 Yritystiminnan suunnittelu, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa arviida man saamisensa tutteistamista tai markkinilla levaa liiketimintamahdllisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmudn laatia yritykselle liiketimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat. TEEMAT Osaamisen tutteistaminen ja liiketimintamahdllisuuksien arviinti henkilökhtaiset minaisuudet; saaminen, asiantuntemus ja yrittäjävalmiudet yrittäjyystesti (esim. www.yrittajatesti.fi) kehittämissuunnitelma yrittäjänä timimiseksi saamisen tutteistaminen tutustuminen eri timialihin ja niiden tulevaisuuden näkymiin, kehitykseen ja mahdllisuuksiin man yritystiminnan käynnistämisen kannalta yritystiminnan suunnittelun ja tteutuksen eri vaiheiden kartitus markkinarakjen kartitus markkiniden innvatiiviset liiketimintamahdllisuudet Liiketimintaympäristön ja kilpailutilanteen selvittäminen mikä n yrityksen liiketimintaympäristö timintaympäristön käsitteet perustettavan yrityksen timialan lainsäädäntö, kilpailulain pääsisältö mitä n kilpailu, erilaiset kilpailutilanteet alan tämänhetkisen kilpailutilanteen tuntemus ja sen selvittäminen asiakkaat ja kysyntä Liikeidean kehittäminen, yritysmudn valinta ja perustamisasiakirjat liikeidean ja timinta-ajatuksen kehittäminen justavan liikeideamallin laatiminen liikeidean esittäminen ja asiakashyötyjen kuvaaminen yritysmudn valitseminen timinimi avin yhtiö kmmandiittiyhtiö sakeyhtiö suuskunta valitun yritysmudn perustamisasiakirjjen laatiminen yrityksen lpettamistimet Liiketimintasuunnitelman laatiminen ja liitteet markkiniden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymien selvittäminen eri timintjen hallinninnista ja resurssinnista realistisen ja perustellun suunnitelman esittäminen (sis. mahdllisen ulkpulisten palvelujen käytön)
25 myynti markkininti tutant stt lgistiikka teknlgiset ratkaisut kirjanpit budjetin ja rahitussuunnitelman laatiminen yrityksen riskienhallinta-analyysin ja turvallisuussuunnitelman tekeminen OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa ppiminen ppilaitksella vi vurtella esim. viikittain työssäppimisena ja / tai työpaikalla tapahtuvana ppimisena ppiminen vidaan tteuttaa esim. prjektippimisena, jssa ppimistehtävät etenevät yritystiminnan suunnitteluvaiheiden mukaisesti ja jsta syntyy esim. prtflikansi, blgi tai muu yritystiminnan suunnittelua kuvaava dkumentinti Työpaikalla tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa, esimerkiksi: yrittäjä- ja yritysvierailuina yrittäjien kumppanuus- tai kummiyritystimintana yksilöiden tai pienryhmien kanssa harjitusyritystimintana NY - Nuri Yrittäjyys -timintana työssäppimista vähintään 4,5 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja timintaan liittyvät tehtävät. Tarvittaessa ammattisaamisen näyttö tteutetaan sittain tai kknaan ppilaitsnäyttönä tutkinnn san lunteen vuksi. Tutkinnn san tavitteena n, että piskelija saa suunnitella uuden perustettavan yrityksen timintaa ja tehdä siihen liittyviä kartituksia, valintja ja suunnitelmia. Näitä ei vida tehdä j timivassa yrityksessä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä.
26 Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kknaisuuden hallinta laadukas timinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: tiet- ja viestintätekniikan käyttäminen liiketimintaympäristön selvittäminen yrityksen perustaminen liiketimintasuunnitelman laatiminen Työn perustana levan tiedn hallinta yritysmudn valinta sekä tiedn hankinta liittyen yrityksen perustamiseen ja lpettamiseen liiketimintasuunnitelman laatiminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisutaidt vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti -
27 2.7.31 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 5 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa tunnistaa työpaikalla työssäppimiseen tai ammattisaamisen näyttöön spivat työtehtävät ja selvittää niiden arviinnin khteet ja arviintikriteerit neuvtella työyhteisössä työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta valmistella yhteistyössä pettajan ja työpaikkahjaajan kanssa työssäppimisen ja ammattisaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita piskelijita työpaikalla tai ppilaitksissa tehtäviin töihin, timintatapihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja kulutusmahdllisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjakslla leville piskelijille käydä hjauskeskusteluja, kehittää timintaansa palautteen perusteella ja svitella näkemyserja timia erilaisten ppijiden ja työtvereiden kanssa vastaanttaa ja antaa kehittävää palautetta itsearviida työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöään ennalta svittujen arviinnin khteiden ja arviintikriteereiden mukaan arviida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän saa timia ja hjata myös muita timimaan työturvallisuushjeiden mukaisesti. TEEMAT Työpaikkahjaajan tehtävät man ammattialan tutkintjen perusteet ja petussuunnitelmat työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen suunnitelmat arviintihjeet ja -kriteerit erilaiset piskelijat työsujelu ja työturvallisuusmääräykset palautteet Ohjaajan tehtävässä timiminen työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen suunnittelu perehdyttäminen hjauskeskustelut itsearviinti timinnan kehittäminen arviinti OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen lähipetus ppimistehtävät verkk-piskelu, Mdle
28 Työpaikalla tapahtuva ppiminen työssäppiminen vähintään 4 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa tekemällä suunnitelman ammattisaamisen näytöstä tai työssäppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön timintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvii työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergnmiakysymykset man työn salta. Opiskelija kartittaa mahdllisuudet tteuttaa työssäppimista ja ammattisaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysi man työssäppimisensa ja ammattisaamisen näyttönsä arviinnit. Ammattisaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jnkin muun ammattisaamisen näytön yhteydessä. Ammattisaamisen näyttöä vidaan jatkaa tisessa työpaikassa/työkhteessa tai kulutuksen järjestäjän sittamassa muussa paikassa niin, että saamisen sittamisen kattavuus varmistuu. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa saamista ei vida työtä tekemällä ammattisaamisen näytössä kattavasti sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen työn kknaisuuden hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: piskelijan hjaaminen piskelijan arviinti Työn perustana levan tiedn hallinta: man alan työelämän ja ammatillisen kulutuksen tunteminen petussuunnitelmien tunteminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti -
29 2.7.32 Yrityksessä timiminen, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa arviida man alan tarjntaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tutteistamisen lähtökhdista täsmentää taludellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää timinta-ajatuksen suunnitella yrityksen timintaa tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen timintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketiminnan edellyttämiä verkstja esitellä yrityksen timintaa erilaisissa tilanteissa käyttää timinnassaan apuna tiet- ja viestintätekniikkaa timia yrityksessä sana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen timintaan ja päätöksentekn arviida yrityksen kehittämistarpeita. TEEMAT Liiketimintaympäristön selvittäminen man alan tarjnnan ja ptentiaalisten uusien asiakkaiden arviinti tutteistamisen lähtökhdista timialatarkastelu: tl -timialalukitus timialan kilpailutilanne kilpailija-analyysi markkina-alueella asiakasptentiaali markkina-alueella Liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu taludellisesti kannattavan liikeidean täsmentäminen ja timinta-ajatuksen kehittäminen timialaa kskevien säädösten selvittäminen liiketiminnan suunnitteluun tarvittavan tiedn hankinta kannattavuusselvityksen laatiminen yrityksen liikeidean kannattavuuden arviinti (tulslaskelma) yrityksen timinta-ajatuksen jalstaminen kannattavuuden parantamiseksi yrityksen timinnan suunnittelu tavitteellisesti ja asiakaslähtöisesti asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen (asiakaskyselyt) tavitteen asettaminen (timinnallinen, taludellinen, muu) Yrityksen työtehtävien tekeminen erilaiset yrityksen timintaan liittyvät työtehtävät materiaalihankinnat, tutteiden valmistaminen, markkininti, myynti ja jakelu alan työturvallisuuden humiiminen ja riskien ennakinti yhteistyökumppaneiden hankinta ja verkstituminen lemassa levan yhteistyöverkstn tunnistaminen verkstituminen uusille alueille tiet- ja viestintätekniikka nykyaikaisen tiettekniikan mahdllisuudet (pilvipalvelut, ssiaalinen media)
30 tietturva verkssa timimisessa yrityksen viestintäkäytäntö ryhmän jäsenenä sekä itsenäisenä päätöksentekijänä timiminen työryhmän rlitus ja yhteistyö itsenäinen timinta sana ryhmän työskentelyä tiedn välitys ryhmän sisällä (kkntumiset, viestintävälineet) yrityksen timinnan esittely erilaisissa tilanteissa myynti, markkininti, yhteistyökumppaneiden hankinta, palveluiden hankinta, rahittajatapaamiset ja lgistiikka yrityksen kehittämistarpeiden arviinti mat havainnt yrityksen vahvuuksista ja heikkuksista asiakaspalaute, palautteen keräysmenetelmät liiketiminnan päättäminen ja lpettamisasiakirjat OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa vidaan tteuttaa työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa (esim. yrittäjien kumppanuus- tai kummiyritystiminta yksilöiden tai pienryhmien kanssa) ppiminen ppilaitksella vi vurtella esim. viikittain työssäppimisena ja / tai työpaikalla tapahtuvana ppimisena ppiminen vidaan tteuttaa esim. prjektippimisena, jssa ppimistehtävät etenevät yritystiminnan mukaisesti ja jsta syntyy esim. prtflikansi, blgi tai muu yrityksessä timimista kuvaava dkumentinti Työpaikalla tapahtuva ppiminen tutkinnn san lähipetuksesta sa tteutetaan työpaikalla tapahtuvana ppimisena yhteistyössä työelämän kanssa, esimerkiksi: NY - Nuri Yrittäjyys -timintana harjitusyritystimintana mana yritystimintana työssäppimista vähintään 7,5 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä timimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri timijiden kanssa esim. yrityksessä, massa yrityksessään, harjitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/pettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja / edustajat yhdessä.
31 Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: man työn suunnittelu työn kknaisuuden hallinta ajankäytön hallinta laadukas timinta ja kustannustietinen timinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta: tiet- ja viestintätekniikan käyttäminen liiketimintaympäristön selvittäminen liikeidean täsmentäminen yrityksen timinnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen työtehtävien tekeminen yrityksen timinnan esittely liiketiminnan kehittäminen yrityksen lpettaminen Työn perustana levan tiedn hallinta: liiketimintaympäristön selvittäminen liikeidean täsmentäminen ja yrityksen timinnan suunnittelu yrityksen työtehtävien tekeminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja timintakyky Muu saamisen arviinti Tarvittaessa liikeidean täsmentäminen yrityksen timinnan suunnittelu yhteistyökumppaneiden hankkiminen yrityksen lpettaminen Arviinti T1 - K3. Arviinnin khteet Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
32 2.7.33 Huippusaajana timiminen, 15 sp AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija saa työskennellä alan huippusaamista vaativissa tehtävissä hallita alan työt ja työkknaisuudet sekä laajan materiaalivalikiman humiida huippututannn-, tutteet tai palvelun laatuvaatimukset ratka ngelmia ja speutua muutksiin varmistaa työturvallisuusmääräysten ja hjeiden tteutumisen kmmunikida asiakkaan äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselle vieraalla kielellä arviida ja uudistaa maa saamistaan mitittaa mat henkiset vimavaransa työtehtävien mukaan kehittää työtä ja työympäristöä timia alan verkstissa sallistua työelämän kehittämiseen TEEMAT Huippusaajana timiminen Savn kulutuskuntayhtymän yhteinen huippusaajana timiminen -tapahtuma, jssa hjaajat/valmentajat yhdessä elinkeinn edustajien kanssa luvat rientaatin ja innstuksen huippusaajan plulle Oma henkilökhtainen saamisen hankinnan suunnitelma Yhteinen huippusaajana timiminen -päätöstilaisuus, jssa ktaan yhteen ja jaetaan hankittua saamista Työskentely man saamisalan yrityksissä/kilpailutilanteissa Työskentely man alan haastavissa ja saamista tukevissa työssäppimispaikissa Osallistuminen man saamisalansa kilpailutimintaan suunnitelman mukaisesti ja man alan kilpailutehtävien tekeminen OPPIMINEN Oppilaitsympäristössä tapahtuva ppiminen Opiskelija hankkii tutkinnn san ammattitaitvaatimusten mukaista saamista sallistumalla aktiivisesti Savn kulutuskuntayhtymän tutkinnn san yhteisiin huippusaajana timiminen - tapahtumiin sallistuminen Yhteinen huippusaajana timiminen -päätöstilaisuus, jssa ktaan yhteen ja jaetaan hankittua saamista, sallistuminen Osaamisen hankintaa tukevan kansin (esim. PLE, Prtfli tai muu kasvua tukeva kansi) kkaminen Oman saamisalansa kisjen tehtäväkknaisuuksien harjittelu ja tteutus man henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti
33 Työpaikalla tapahtuva ppiminen Oman saamisalan mnipulisissa ja haastavissa työtehtävissä timiminen Taitaja valmennukseen ja/tai Taitaja kisihin ja/tai muihin man saamisalansa kilpailuihin sallistuminen Osaamisen hankintaa tukevan kansin (esim. PLE, Prtfli tai muu kasvua tukeva kansi) kkaminen Työssäppimista vähintään 10 sp OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ / TUTKINTOTILAISUUS Ammattisaamisen näytön tteutus ja näyttöympäristö Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä timimalla huippusaamista vaativissa man alan työtehtävissä kansallisissa tai kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työ tehdään siinä laajuudessa, että sitettava saaminen vastaa kattavasti tutkinnn perusteissa määrättyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteerejä. Ammattisaamisen näytön arviinti Ammattisaamisen näytön arviinnin surittavat piskelija, pettaja ja työelämän edustaja. Ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savn kulutuskuntayhtymässä lähtökhtana n se, että ammattisaamisen näytön arviinnista ja arvsanasta päättävät pettaja/ pettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Arviinnin khteet Työprsessin hallinta: työn suunnittelu ja arviinti timiminen työssä ja työyhteisössä Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: työtehtävään ja työympäristöön sveltuvan työmenetelmien ja työvälineiden sekä materiaalien valinta laadukas ja kestävän kehityksen mukainen timinta kustannustehkas ja tulksellinen timinta Työn perustana levan tiedn hallinta: työssä tarvittavan tiedn hallinta ja sveltaminen Elinikäisen ppimisen avaintaidt: ppiminen ja ngelmanratkaisu vurvaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja timintakyky ammattietiikka
34 Muu saamisen arviinti Tutkinnn san arvsana mudstuu edellä mainituista surituksista/saamisen sittamisesta niin, että pääpain n ammattisaamisen näytössä (työelämässä / kilpailutilanteissa) HUOMIOITAVAA Yhteisten tutkinnn sien kanssa integriminen Oppijan henkilökhtaisen suunnitelman mukaan tähän tutkinnn saan vidaan integrida niitä yhteisiä tutkinnn sia, jiden ammattitaitvaatimukset tteutuvat tämän tteutuksessa
35 3 Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Yhteisiä tutkinnn sia n neljä: Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, Matemaattislunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen sekä Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen. Näistä klmen ensimmäisen tutkinnn san tulee sisältää pakllisia saamistavitteita kaikilta k. tutkinnn saan kuluvilta sa-alueilta sekä valinnaisia saamistavitteita vähintään yhdeltä tutkinnn saan kuuluvalta sa-alueelta. Neljännen tutkinnn san eli Ssiaalisen ja kulttuurisen saamisen tutkinnn san tulee sisältää saamistavitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta sa-alueelta. Tutkinnn sa Paklliset sa-alueet Laajuus (sp) Valinnaiset sa-alueet Laajuus (sp) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli, 5 sp Rutsi, 1 sp Englanti, 2 sp 8 Äidinkieli Englanti Venäjä Saksa Ranska Espanja 3 Matemaattislunnntieteellinen saaminen Matematiikka, 3 sp Fysiikka ja kemia, 2 sp Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1 sp 6 Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sen hyödyntäminen 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt, 1 sp Työelämätaidt, 1 sp Yrittäjyys ja yritystiminta, 1 sp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, 2 sp 5 Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 3 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Ympäristösaaminen Jkin pakllisten sa-alueiden valinnainen 7 Kuvi 2. Yhteiset tutkinnn sat Savn ammatti- ja aikuispistssa.