Luovuuden lähteillä yksilö ja yhteisö rikastavassa vuorovaikutuksessa
|
|
- Mikael Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luovuuden lähteillä yksilö ja yhteisö rikastavassa vuorovaikutuksessa Pekka Pihlanto Tieteessä Tapahtuu No. 2, Luovuutta pidetään nykyisin hyvin keskeisenä tekijänä yhteiskuntien kehityksen kannalta. Sitä ei edellytetä pelkästään esimerkiksi yliopistoilta tai tutkimuslaitoksilta, jotka on perinteisesti mielletty luovuuden pesäpaikoiksi. Lisäksi kaikilla työpaikoilla ja kouluissa tulisi ymmärtää luovuuden suuri merkitys tulosten kannalta. Eräs osoitus maamme hallituksen havahtumisesta valtakunnan menestyksen ongelmiin oli sen filosofi Pekka Himaselle osoittama toimeksianto pohtia Suomen 2010-luvun kehitysnäkymiä. Himanen julkaisi työnsä tuloksena teoksen Kukoistuksen käsikirjoitus, jossa hän pohtii miten maamme saataisiin uuteen kukoistukseen (Himanen 2010). Tässä yhteydessä hän korostaa juuri luovuuden suurta merkitystä ja analysoi muun muassa niitä ilmiöitä, jotka luonnehtivat maailman kukoistavimpia luovuuden kulttuureja. Himanen kysyy teoksessaan, miten Suomelle voitaisiin luoda edellytykset eri alojen luovuuden kukoistukselle ja kuvailee taustaksi kahta esimerkkiä hyvin menestyneistä luovista kulttuureista: USA:n Piilaaksoa ja antiikin Ateenaa Sokrateen ajoilta. Himasen teoria luovuuden keskusten synnystä sisältää kolme päätasoa, joiden on oltava kunnossa ja hedelmällisessä vuorovaikutuksessa keskenään: 1) Riittävä määrä luovia osaajia, mikä edellyttää korkeatasoista koulutusjärjestelmää, 2) tuottaja-managerirakenteita, jotka auttavat muuntamaan ideoita käytännön menestykseksi (esimerkiksi rahoitus) ja 3) luovuuden kulttuuri, joka kannustaa ihmisiä toteuttamaan luovaa potentiaaliaan. Käsittelen seuraavassa Himasen teoksen pohjalta luovuuden kulttuurien ominaispiirteitä ja hänen esittämiään muitakin ideoita korostaen yksilön roolia. Käytän apuna filosofi Lauri Rauhalan kehittelemää holistista ihmiskäsitystä (Rauhala 1986, 1995; ks. myös Pihlanto 2003 ja Koskinen & Pihlanto 2008). Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen koostuu kolmesta olemassaolon muodosta: tajunnallisuudesta ( ajattelusta ), situationaalisuudesta eli tilannesidonnaisuudesta (suhteista todellisuuden ilmiöihin) ja kehollisuudesta. Kaikki nämä kolme ihmisen olemuspuolta kietoutuvat erottamattomalla tavalla toisiinsa, ja kaikilla niistä on oma roolinsa myös ihmisen luovuuden kehkeytymisessä. Himasen ote on ihmiskeskeinen ja humanistinen. Juuri tästä syystä on luontevaa kytkeä holistinen ihmiskäsitys hänen ideoihinsa. Himasen teoksessa paljastuu kuva luovasta, motivoitavissa olevasta yksilöstä, jonka hahmottelussa hän käyttää hyväksi muun muassa hyvin tunnettua maslowilaista tarvehierarkiaa. On merkille pantavaa, että luovien yksilöiden lisäksi tarvitaan Himasen esittämään tapaan myös sopivia rakenteita, organisaatioita ja kulttuuria siis ihmistenvälisyyttä. Himanen korostaakin luovan toiminnan verkosto- ja ryhmäluonnetta: ideaalitapauksessa yksilön luovuus kohtaa hedelmällisellä tavalla ryhmän dynamiikan. Kysymyksessä on myös liiketaloustieteessä pitkään tunnettu ongelma: miten yhdistää yrityksen päätöksenteon tarkastelussa yksilön ja ryhmän taso
2 2 kumpaakaan unohtamatta. Usein tässä yhdistelyssä yksilö jää ryhmän varjoon. Juuri tähän ongelmaan ihmiskäsitys tarjoaa tehokkaan analyysi- ja havainnollistusmenetelmän. Luovuuden edellytykset ja tajunnallisuus Ihmiskäsityksen termein yksilön luovuuden tarkastelussa yksilön tajunnallisuus on keskeisessä asemassa. Niin ihmisen luova kuin hänen kaikki muukin henkinen toimintansa perustuu juuri tajunnallisuuteen ajattelustahan siinä on paljolti kysymys. Tajunnallisuudessaan ihminen kokee ja ymmärtää elämän ilmiöitä. Tämä tapahtuu merkitysten avulla, joita tajunnallisuus muodostaa keskeytymättä koko yksilön valveillaolon ajan. Kaikki tajunnallisuuden tuotokset arkikielellä ajatukset mukaan lukien luovat ideat, oivallukset ja elämykset, ovat ihmisen tajunnallisuuteen syntyviä merkitysrakenteita. Fyysisesti tulkiten ihmisen kehollisuus erityisesti aivot ja hermosto toteuttaa tajunnallisten merkitysten synnyn. Vaikka tajunnallisuus kietoutuu näin erottamattomasti yhteen kehollisen aivotoiminnan kanssa, nämä kaksi ulottuvuutta on hyödyllistä pitää käsitteellisesti eri asioina, kuten ihmiskäsityksessä tehdään. Kehon prosessit ovat fysikaalisia ja kemiallisia, kun taas tajunnallisuuden psyykkisiä ja henkisiä. Kun tajunnallisuudessa syntyy jokin merkitys, jonka avulla yksilö ymmärtää kyseisen ilmiön, tämä merkitys ei muodostu tyhjästä, vaan sen aihio on peräisin jostakin, yleensä ihmisen ympäristöstä esimerkiksi näkö- tai kuulohavainto. Merkitys ja sen tarkoittama elämys eivät myöskään muodostu yksilön tekemästä havainnosta sellaisenaan, vaan tämä tapahtuu suhteessa hänen aikaisemmin kokemaansa eli hänen maailmankuvaansa. Maailmankuva on yksilön aikaisempien kokemusten säilytyspaikka, jonne kaikki hänen kokemuksensa ovat varastoituneet merkitysten muodossa. Psykologi käyttäisi tästä nimeä muisti. Yksilön tehdessä vaikkapa näköhavainnon, siitä syntyy hänen tajunnallisuudessaan merkityksen esiaste, joka vertautuu hänen maailmankuvassaan ennestään olevaan samaa tai samanlaista ilmiötä koskevaan merkitykseen. Vertailun tuloksena syntyy uusi merkitys, jonka avulla yksilö ymmärtää, mistä havainnossa on kysymys. Uusi merkitys kumuloituu maailmankuvaan entisten jatkoksi ja muuttaa tai vahvistaa siellä ennestään olevia havainnon kohdetta tarkoittavia merkitysrakenteita. Tähän tapaan toteutuu ihmisen henkinen elämä paitsi luovassa työssä, myös kaikissa arkipäiväisissäkin toimissa loputtomana merkitysten muodostumisen prosessina. Aivot ja muu kehollisuus tekevät tämän fyysisessä ulottuvuudessa operoiden mahdolliseksi. Merkitykset ovat luonteeltaan mitä moninaisimpia, esimerkiksi tietoa, tunnetta, uskomuksia, luuloja, jne. Merkitykset voivat myös olla harhaisia ja vinoutuneita: ihminen saattaa luulla todeksi aivan perättömänkin asian. Merkitysten muodostuminen on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen. Samoin myös syntyvät merkitykset ja niiden koostuma, maailmankuva ovat yksilökohtaisia, subjektiivisia. Tunnettua on, että aivan samastakin ilmiöstä eri ihmiset voivat olla hyvinkin paljon eri mieltä. Tämä tulkintojen erilaisuus juuri ilmentää merkitysten muodostumisprosessin henkilökohtaisuutta. Tajunnallisuuden toimintaperiaatteiden tunteminen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää ja analysoida yksilötasolla muun muassa luovuuden ja idearikkauden tajunnallisia edellytyksiä. Luova yksilö ei kuitenkaan ole parhaimmillaan yksin. Himasen keskeinen havainto luovuuden keskusten esimerkiksi Piilaakson ja antiikin Ateenan olemuksesta on niiden maantieteellinen suppeus. Tämä piirre johtuu siitä, että luovuuden kulttuuri edellyttää kukoistaakseen ihmisten välisiä
3 3 kasvokontakteja. Vaikka kommunikaatiovälineet ovat antiikin ajoista valtavasti kehittyneet, ne eivät ole poistaneet tarvetta ihmisten kasvokkain tapahtuvaan kommunikointiin. Pienelle alueelle rajoittuneet Piilaakso ja Ateenan kulttuurialue tekivät mahdolliseksi ihmisten päivittäisen tapaamisen ja samalla ideoiden vaihdon. Niinpä kokonaiskuvan muodostamiseksi tarvitsemme tajunnallisuuden ja kehollisuuden lisäksi vielä ihmisen kolmannen olemassaolon muodon, situationaalisuuden eli tilannesidonnaisuuden, joka kytkee ihmisen tajunnallisena toimijana tilanteeseensa eli ympäristöönsä. Yksilön tilanteen merkitys luovuudelle Tilannesidonnaisuus tarkoittaa kaikkien niiden suhteiden kokonaisuutta, joita ihmisellä on kehonsa ulkopuoliseen maailmaan eli hänen yksilölliseen situaatioonsa, elämäntilanteeseensa. Jokainen yksilö on suhteissa mitä moninaisimpiin kohteisiin, kuten esineisiin, asioihin ja ilmiöihin esimerkiksi luontoon, muihin ihmisiin sekä ihmiskunnan tuottamiin konkreettisiin ja henkisiin luomuksiin. Ne kaikki voivat tarjota ainesosia yksilön elämäntilanteeseen, kunhan hänellä vain on niihin jokin suhde. Näiden suhteiden summan eli tilannesidonnaisuuden merkitys on siinä, että kaikki ne vaikuttavat yksilön tajunnallisuuteen ja kehollisuuteen hyvin merkittävästi jopa siinä määrin, että jokaisen ihmisen voidaan sanoa olevan myös tilannesidonnaisuutta, siinä kuin kehollisuutta ja tajunnallisuuttakin. Ihminen saa tajunnallisuuteensa lähes kaiken merkitysaineksen elämäntilanteestaan, ja hän suorastaan elää esimerkiksi sieltä saamastaan hapesta ja ravinnosta. Juuri Himasen korostamat kasvokontaktit luovuuden kukoistuksen edellytyksenä osoittavat ihmisen tilannesidonnaisuuden suuren merkityksen tässäkin. Kuuluvathan yksilön kontaktien kohteena olevat ihmiset ja kohtaamisen fyysiset tapahtumapaikat, samoin kuin kontakteissa saatava informaatiokin hänen tilannesidonnaisuutensa, sillä hänellä on niihin tietty suhde. Himanen viittaa Randall Collinsin (1998, 2004) tiivistykseen siitä, miksi jossakin fyysisessä paikassa tapahtuva vuorovaikutus on niin perustavaa inhimilliselle toiminnalle: No one has ever been outside of a local situation : kukaan ei ole koskaan ollut fyysisen tilanteen eli henkilökohtaisen elämäntilanteensa ulkopuolella. Collinsin mukaan juuri kohtaamiset fyysisissä tilanteissa lataavat emotionaalista energiaa, jota ilman luovuus ei saavuta korkeinta tasoaan. Lisäksi juuri fyysisesti keskittyneessä tilassa syntyy riittävä kulttuurinen pääoma, jossa luovuus saa mielekkyytensä. Emotionaalisen energian voidaan tulkita tarkoittavan tunnepohjaisia merkityksiä, joita kohtaamisessa syntyy osapuolten tajunnallisuuksiin. Tunnemerkitysten lisäksi syntyy myös tietoa eli tosiasioita sisältäviä merkityksiä. Kaikki ne varastoituvat osapuolten maailmankuviin jalostuakseen siellä edelleen yksilön luovan työn tuloksiksi. Yksilön saavuttamat tulokset välittyvät edelleen muille vuorovaikutuksessa mukana oleville ja heijastuvat ehkä hieman muuttuneina takaisin, ja niin edelleen. Näin toteutuu parhaassa tapauksessa yksilöiden välinen rikastava vuorovaikutus, jota Himanen korostaa eräänä luovuuden keskeisistä ehdoista. Kuten Collins (1998, 2004) on todennut, samalla syntyy myös kulttuurista pääomaa eli kaikille yhteisiä merkityksiä, jotka yhteisyydestään huolimatta varastoituvat kunkin osapuolen yksilöllisiin maailmankuviin. Himanen käyttääkin kulttuuripääomasta tässä yhteydessä osuvaa termiä kulttuurinen merkityskenttä.
4 4 Näin siis keskenään vuorovaikutuksessa olevien luovaa työtä tekevien yksilöiden kaikki kolme olemassaolon muotoa ja niiden välinen yhteispeli vaikuttavat ratkaisevasti luovuuteen ja rikastavaan vuorovaikutukseen sekä samalla luovuuden keskusten syntymiseen. Näistä kolmesta korostuivat tajunnallisuuden ja tilannesidonnaisuuden roolit. Kehollisuuden merkitys on tietenkin siinä, että keho tekee mahdolliseksi ihmisen olemisen fyysisesti läsnä ja kommunikoinnin muiden ihmisten kanssa kaikille vuorovaikutuksen osapuolille osittain yhteisessä elämäntilanteessa. Yhteisössäkin luovuus yksilöllistä mikä on myös ongelma Yhteistyössä olevat luovat yksilöt keksivät erilaisia, aivan omintakeisiakin ratkaisuja, joita he jalostavat rikastavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa edelleen. Ratkaisut ovat omintakeisia siitä huolimatta, että yksilöillä on yhteistyötilanteissaan useita samoja rakennetekijöitä, kuten kyseinen työympäristö, työtehtävä, käsillä oleva ongelma, työtoverit, esimiehet, yhteisön säännöt, kulttuuri, jne. Silti yksilöt päätyvät erilaisiin oivalluksiin, sillä jokaisen maailmankuva on kuitenkin kokonaisuutena yksilöllinen, ja samoin kunkin elämäntilanne rakentuu suurelta osin sellaisten tekijöiden yhdistelmästä, jollaista kenelläkään muulla ei ole. Jokaisella yksilöllä on erilaiset työkokemukset, perhesuhteet, harrastukset, ehkä kansallisuudetkin, jne., jotka kaikki voivat heijastua hänen toimintaansa ja johtopäätöksiinsä ryhmätyötilanteessakin. Kunkin yksilön oma elämäntilanne, esimerkiksi perheen sisäinen ongelma, heijastuu hänen kaikkeen muuhun elämäänsä myös hänen luovaan työhönsä. Samalla tavalla yksilön siihenastisten kokemusten summa, maailmankuva, antaa hänelle täysin yksilöllisen tulkintapohjan. Lisäksi yksilöt ovat erilaisia myös kehollisuuksiensa aistinelinten, aivojen, hermoston, jne. osalta. Tämä kaikki johtaa siihen, että kun yksilö pyrkii ymmärtämään maailmaansa, hänen elämäntilanteestaan valikoituu aistinelinten välityksellä hänen havaintokenttäänsä aivan yksilöllisiä kohteita ja näiden yhdistelmiä. Ne peilautuvat yksilölliseen maailmankuvaan ja tuottavat siten juuri tälle yksilölle ominaisia merkityksiä eli ymmärrystä. Jos maailmankuvassa tai elämäntilanteessa esiintyy häiriöitä, ne heijastuvat yksilön luovuuteen ja vuorovaikutukseen. Näistä yksilöllisistä piirteistä johtuen ihmisten havainnot ja oivallukset ovat subjektiivisuuden leimaamia. Näin on silloinkin kun yksilö pyrkii olemaan mahdollisimman objektiivinen. Hän ei voisi estää elämäntilanteensa osatekijöiden ja maailmankuvansa sisältämien merkitysrakenteiden yksilöllistä vaikutusta siihen, miten hän kokee maailman niin myös luovan työnsä ja sen tapahtumamiljöön. Yksilön subjektiivisuus saattaa saada jopa oikullisuuden leiman, ja muutoinkin se voi vaikeuttaa yksilön työskentelyä erityisesti ryhmissä, joissa erilaiset näkemykset törmäävät joskus myös kielteisellä tavalla toisiinsa. Yksilö ei siten yleensä ole ainutlaatuisuudessaan ideaalinen hahmo. Sen sijaan ihmiskäsityksen ja arkikokemuksenkin valossa ihmisessä on perussubjektiivisuuteensa liittyen myös raadollinen puolensa, joka vaikeuttaa hänen toimintaansa ihmisyhteisöissä. Ihmisiä voidaan motivoida ja ohjata, mutta yksilöstä ja tilanteesta riippuen vaihtelevalla menestyksellä. Luovuuden keskusten toiminnassa ja kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa yleensäkin on siis pyrittävä tasoittamaan ihmisten erilaisuuden ja subjektiivisuuden aiheuttamia kitkoja. Samalla on kuitenkin varottava tukahduttamasta yksilöllistä luovuutta. Näiden tajunnallisten, tilannesidonnaisten ja kehollistenkin kipupisteiden tunnistaminen sekä korjaaminen helpottuvat, kun ihmisen luovan ja myös kaiken muun toiminnan perusmekanismi voidaan näin ymmärtää ja havainnollistaa holistisen ihmiskäsityksen avulla. Ihminen ei ole sen mukaan hahmoton musta laatikko, vaan kolmitahoinen kokonaisuus, joka on kuitenkin yksilönä ainutlaatuinen. Jokaista
5 5 ihmistä pidetään tässä arvokkaana yksilönä mitä piirrettä Himanen erityisesti korostaa eikä tasalaatuisen massan osana. Luovien oppimis- ja työkulttuurien juurruttaminen vaikeaa Myös Himasen hahmottamien luovuutta korostavien uuden oppimiskulttuurin ja uuden työkulttuurin juurruttaminen yhteiskuntaan voisi vastaavalla tavalla hyötyä holistisen ihmiskäsityksen tarjoamasta ihmistä koskevasta ymmärryksestä. Kummankin kulttuurin peruspilareiksi Himanen nostaa luottamuksen, rikastavan yhteisön ja luovuuden. Luovuuden ja sille otollisen rikastavan yhteisön syntymisen yksilötason edellytyksiä käsittelin jo edellä. Luottamus on yksilön tunne joka kertoo hänelle, että hän voi luottaa niihin ihmisiin ja yhteisöihin, joiden kanssa hän on yhteistyössä. Tämä tunne syntyy yksilön elämäntilanteesta nousevista havainnoista, joita hän tulkitsee tilanteensa kokonaisuuden ja maailmankuvansa sisältämän aikaisemman ymmärryksen valossa edellä kuvattuun tapaan. Se ei synny kaikilla ongelmattomasti vaikka luottamuksen yleiset edellytykset olisikin kyetty saamaan aikaan vaan se tapahtuu jokaisella hänelle ominaisella yksilöllisellä ja enemmän tai vähemmän tuskallisellakin tavalla. Tämä on haaste niin opettajalle kuin esimiehellekin mutta myös opetettavalle tai johdettavalle yksilölle itselleen. Sekä opettaja että esimies joutuvat ottamaan mahdollisuuksiensa mukaan huomioon yksilöiden ainutlaatuiset piirteet ja räätälöimään luottamuksen aikaansaamiseen tähtäävät toimenpiteensä niiden mukaan. Himanen korostaa oppimisen tärkeänä edellytyksenä luovaa intohimoa, jota opettaja auttaa oppijaa löytämään itsestään. Se on ihmiskäsityksen kielellä ilmaisten eräs merkityskooste oppijan maailmankuvassa. Sen ja samoin luottamuksen syntymisen edellytykset ovat paljolti opettajan käsissä. Kuten Himanen korostaa, opettajan rooli on kuitenkin ikään kuin katalysaattorin opettaja ei suinkaan kaada oppia oppilaaseen, vaan pyrkii herättämään tässä aktiivisen oppimisen halun. Sama koskee työelämää, jossa esimiehen on saatava alaisensa syttymään luovaan intohimoon eli kokemaan tekemänsä asian itselleen kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi sekä olemaan ylpeä siitä. Kun näin käy, alainen saa yhteyden omaan sisäiseen energialähteeseensä. Luottamuksen ja luovan intohimon tarkoittamien tunteiden merkitysluonteen ja syntymekanismin ymmärtäminen saattaa edesauttaa opettajia ja esimiehiä näiden pyrkiessä saamaan niitä aikaan yksilöissä. Kuten edellä kävi ilmi, eräs ihmiskäsityksen ydinkäsitteistä on juuri tajunnallinen merkitys. Merkitysten keskeisyys on siinä, että niiden muodostumiseen nojaavat ihmisen koko älyllinen ja henkinen toiminta sekä samalla hänen kanssakäymisensä ihmisyhteisössä. Himanen tarkastelee merkitysten tuottamista ja merkityksellisen elämän kokemuksia kukoistuksen käsikirjoituksen tavoitteina. Verrattuna siihen, mitä ihmiskäsitys tarkoittaa merkityksellä hänen tarkoittamansa merkitykset, joita pyritään yhteiskunnassa tuottamaan kansalaisille, näyttäisivät olevan luonteeltaan yleisiä ja samalla mahdollisimman monelle tarkoitettuja, yhteisiä. Ihmiskäsityksen valossa niiden tuottamisen lopullisena motiivina on luoda kunkin kansalaisen tajunnallisuuteen/maailmankuvaan vastaavia yksilöllisiä merkityksiä. Yksilölliset merkitykset ovat subjektiivisuuden värittämiä, ja ne voivat siten eri yksilöillä poiketa niistä, joita kansalaisia varten tuotetaan: viesti menee perille vaihtelevin tavoin. Edellä tarkastellun perusteella on nimittäin selvää, että nämä yleiset merkitykset, joita tuodaan kansalaisten elämäntilanteisiin, eivät siirry näiden maailmankuviin ongelmattomasti ja samanlaisina jokaisella, vaan kaikki edellä kuvatut komplikaatiot voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt
6 6 ymmärtävät ja hyväksyvät ne vai hyväksyvätkö lainkaan. Ongelma on sama kuin missä tahansa opetus- tai tiedonvälitystilanteessa. Problematisoimalla tämän asetelman edellä kuvattuun tapaan voidaan edesauttaa pyrkimyksiä saada ihmiset kokemaan elämäänsä merkitykselliseksi ja kokemaan luovaa intohimoa. Päättäjät avainasemassa Himasen käsikirjoituksen toteutuksen kannalta ei riitä, että keskitytään siihen, miten tavalliset kansalaiset opetettavat, johdettavat ja muut omaksuvat hänen käsitteistönsä, esimerkiksi luottamuksen, luovan intohimon, rikastavan vuorovaikutuksen, arvokkaan elämän, jne. Lisäksi riittävän monen valtiovallan ja erilaisten yksityisten organisaatioiden päättäjän on ensin omaksuttava nämä ideat luonnolliseksi osaksi omaa maailmankuvaansa, ennen kuin niiden voi odottaa leviävän laajemmalti yhteiskuntaan. Myös päättäjien osalta tämä prosessi kohtaa kaikki edellä mainitut tajunnallisuuden, tilannesidonnaisuuden ja kehollisuudenkin tuottamat ongelmat sekä torjuntaa aiheuttavat tekijät. Ihminen ei voi toimia jonkin ideologian tai tavoitteen hyväksi, ellei hän ole elämäntilanteestaan omaksunut sitä maailmankuvaansa. Hänen maailmankuvaansa on siten saatava juurtumaan pysyviä merkitysrakenteita näistä ilmiöistä, ja niiden on oltava nimenomaan myönteisiä näitä ilmiöitä kohtaan tyyliin: ihmisten arvokkuus on hyvä ja tavoiteltava asia. On mahdollista, että Himasen teoksen lukeneen ihmisen maailmankuvaan jääkin merkityksiä, jotka kertovat esimerkiksi, että nämä ideat ovat haihattelua tai että ne ovat mahdottomia toteuttaa. Selvää on, että tällainen johtaja tai opettaja ei edesauta työssään näiden ideoiden toteutusta, vaan pyrkii mahdollisesti jopa sabotoimaan muidenkin yrityksiä toteuttaa niitä. Pekka Himasen ideoiden läpimenon vaatiman ajanjakson pituutta on vaikea arvioida, sillä kuten todettu, ihmisluonto asettaa uuden omaksumiselle omat rajoituksensa ja esteensä. Himasen visio ja strategia ovat joka tapauksessa huomionarvoisia pitkän aikavälin tienviittoina hieman samaan tapaan kuin hänen siteeraamansa Martin Luther Kingin kuolematon lause: I have a dream. Sen tarkoittama unelma toteutui hitaasti ja vain vähä vähältä. Kirjallisuutta Collins, R. (1998) The Sociology of Philosophies: A Global Theory of Intellectual Change. Harvard University Press: Cambridge, MA. Collins, R. (2004) Intellectual Ritual Chains. Princeton University Press: Princeton. Himanen, P. (2010) Kukoistuksen käsikirjoitus. WSOY: Jyväskylä. Koskinen, K.U. & Pihlanto, P. (2008) Knowledge Management in Project-Based Companies: An Organic Perspective. Palgrave Macmillan: Hampshire, UK. Pihlanto, P. (2003) The Role of the Individual Actor in Different Accounting Research Perspectives. The Holistic Individual Image as a Tool for Analysis. Scandinavian Journal of Management, Vol. 19, No: 2, Rauhala, L. (1986) Ihmiskäsitys ihmistyössä. Kolmas painos. Gaudeamus: Helsinki. Rauhala, L. (1995) Tajunnan itsepuolustus. Yliopistopaino: Helsinki. Kirjoittaja on liiketaloustiede, laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulun Innovaatiot ja yrityskehitys -yksikössä.
Naturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
Holistinen ihmiskäsitys
Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Ihmisten välinen vuorovaikutustilanne
Ihmisten välinen vuorovaikutustilanne Pekka Pihlanto Holistinen ihmiskäsitys tarjoaa erään mahdollisuuden kuvata ja analysoida sekä siten ymmärtää filosofis-käytännöllisellä tasolla ihmisen problematiikkaa.
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu
Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö
HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa
Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
OPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
Työhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
Mikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman
HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus
Tanssin yleinen ja laaja oppimäärä Eija Kauppinen, Opetushallitus Aluehallintovirasto, Pohjois-Suomi Taiteen perusopetus ja uusi OPS Muhos, 20.10.2017 Tanssin laaja ja yleinen oppimäärä Perusteiden taiteenalakohtaisten
Sinustako työnohjaaja?
Sinustako työnohjaaja? Eivor Wallinvirta, TtT Vastuukouluttaja, työnohjaaja (STOry) Maria Lindroos, psykologi Vastuukouluttaja, työnohjaaja Maria Akatemia ry Valtakunnallinen yleishyödyllinen asiantuntija-
OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi
OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,
naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
Leader Manager Ryhmäraportti: PBJ Company
PBJ Company 901-3035 Päiväys: 29.1.2013 Ryhmäraportti: PBJ Company Tämä raportti sisältää: 5 Muut 4 Itse 8 Esimies 10 Alaiset Copyright ã All rights reserved. 2006-2008 Wilson Learning Worldwide Inc.
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
Maantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja
Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan
Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014
Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut
Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Prof. Juha Perttula (LaY) Kokemuksen tutkimus seminaari, Oulu, 14.4.2011 (1) Perusta 1983-1989 Psykologian peruskoulutus
KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
Opetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen
Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen