Kehittäminen perus- ja projektityössä. Kaisa Kostamo-Pääkkö

Transkriptio

1 Kehittäminen perus- ja projektityössä Kaisa Kostamo-Pääkkö

2 STM: Pysyvä kehittämisrakenne luodaan osana Kaste-prosessia Ohjelmakaudella luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet kehittää niin perusterveydenhuoltoa kuin sosiaalihuoltoa siellä, missä asiakastyökin tapahtuu. Tavoitteena on kunnallisen kehittämistoiminnan rakenne, joka perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä oppilaitosten, yliopistojen, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten ja ministeriön kumppanuuteen

3 Kehittämistyö Mitä kehittäminen (hankkeessa/perustyössä) on? ihmisten välistä vuorovaikutusta toiminta organisaatioiden verkostossa kysymysten muotoilua, tutkimista tiedon tuottamista uusien yhteistyösuhteiden rakentamista

4 Kehittämistyö Mitä kehittäminen on (2)? muutoksen hakemista ja ohjaamista liikkumista tuntemattomalla alueella epävarmuuden kohtaamista yllättävien haasteiden käsittelyä hapuilua, epäonnistumista

5 Mitä kehitetään? käytäntöjä, rutiinia yhteistyöverkostoa osaamista työyhteisöä kommunikaatiota, kuulemista tilaa dialogille, tiedon ja kokemusten vaihdolle

6 Mitä osaamista rekrytoinnissa arvostetaan? substanssiosaaminen projektityön osaaminen kehittämisen osaaminen Mitä muuta?

7 Mitä kehittämisen osaaminen on? aloitteellisuus oman työn arviointi ja uudistaminen innovatiivisuus oppiminen

8 Mitä kehittämisen osaaminen on (2)? vuorovaikutus, verkostoituminen ja niiden fasilitointi tiedon tuottaminen ja sen johtaminen menetelmäosaaminen: taito soveltaa, muokata ja luoda uusia ratkaisuja, kehittämisprosessin käynnistäminen, kuljettaminen, ylläpitäminen

9 Mitä kehittämisen osaaminen on (3)? osaaminen ei ole teknistä, vaan inhimillistä pääomaa osaamisen ytimessä on epävarmuuden sietäminen

10 Kehittämisen haasteet uusi ammatti ja toimintatapa organisaatiossa tiedon tuottaminen hankkeen tulosten levittäminen

11 Levittämisen haasteet yhteistyökumppanuus ja motiivit hankkeen erillisyys emo-organisaatiosta kehittäjätkin ovat tuntevia ihmisiä levittämisen ja juurruttamisen menetelmät

12

13

14 Kehittämistyön vaikuttavuuden muotoja IKKU-malli Instrumentaalista vaikuttavuutta; menetelmät, välineet, toimintamallit Käsitteellistä vaikuttavuutta; uusien käsitteiden kehittyminen toimijoille Konsultatiivista vaikuttavuutta; toimijoiden säännöllinen ohjaus Uskoa luova vaikuttavuus (Pirttilä & Pääkkö 2001)

15 Kehittämistyön edellytykset

16 Kehittämistyön edellytykset

17 Kehittämistyön edellytykset

18 Kehittämistyön edellytykset

19 Kehitystyö voi kirjoittajien käsityksen mukaan tulla kysymykseen ainoastaan sellaisissa toimipisteissä ja sellaisten henkilöiden toimesta, jotka ns. kentällä tekevät varsinaista käytännön työtä. Erillinen tutkimuslaboratorio, jollaisten panos on keskeinen muiden tieteenalojen kehitystyössä, voisi yhteiskuntatieteiden nykyisessä kehitysvaiheessa tuskin suoriutua tällaisesta tehtävästä. Teoriapohjan heikkouden ja aukollisuuden vuoksi elävän elämän keskellä oleva, tehtävänsä käytännössä hallitseva sosiaalityöntekijä kykenee parhaiten pelkistämään ongelmia, pohtimaan kehitysmalleja ja järjestämään koetoimintaa mielekkäällä tavalla. Kun kuitenkaan käytännön sosiaalityöntekijät ja työpisteet eivät monista syistä kykene toteuttamaan järjestelmällisiä kehitysprojekteja, kirjoittajat näkevät tällä hetkellä ainoaksi mahdollisuudeksi läheisen yhteistyön kentän työpisteiden ja tieteellisten tutkimuslaitosten kesken. (Rajavaara 2005.)

20 Käytännön työhön yhdistettävän kehittämisen tarve, mutta myös haasteet tiedostettiin siis jo 70-luvulla. Yhä vielä kehittämisen ja tutkimisen elementtien yhdistäminen käytännön työhön on vaikeaa. Arjen kiireistä olisi päästävä jonkin verran irti, jotta aikaa löytyisi ja luova ajattelu viriäisi. Toisaalta taas liian irti arjesta ei voi olla, jotta kehittäminen olisi todella arjen tarpeet ja realiteetit ymmärtävää ja hyväksyvää. Tasapainoa tutkivan etäisyyden ja ymmärtävän läheisyyden välillä haetaan monissa konkreettisissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa edelleen. (Rajavaara 2005)

21 Onnistunut, pysyvä muutos -1 (Covington 2008) 1. Luo pakottavuuden tunne 2. Rakenna vahva ohjaava rakenne 3. Kehitä selkeä visio 4. Sovi suunnitelma ja toteuta se määrätietoisesti 5. Varmista varhaiset onnistumiset 6. Juurruta muutos kulttuuriin Uusi käyttäytyminen tavaksi (tieto, asenteet, toimintatavat) Kehittävä kertaus (spaced repetition) Arvioi ja vahvista tai muuta Ota käyttöön uusi käsite tai menettely

22 Pysyvä tulos vai jatkuva muutos? Tehokkuus Allokatiivinen (voimavarat parhaassa mahdollisessa käytössä Adaptiivinen (voimavaroja pystytään käyttämään joustavasti hyväksi vastaamaan muuttuvia tarpeita ja olosuhteita) (North 1990, 1993; Butler 1991) Järjestelmällinen kehittämistyö Järjestelmällinen kehittämistyö Tavoitteet ( tuloshakuiset, mitattavat) Suunnitelmallinen toteutus Seuranta ja arviointi Dokumentaatio joka mahdollistaa ulkopuolisille hankkeen arvioinnin ja kokemusten hyödyntämisen Oppimisnäkökulma: PDSA cycle Vertaisoppiminen Kehittävä arviointitutkimus Toimintatutkimus

23 Kehittämisen käytäntöyhteyden ulottuvuuksia tiedonmuodostuksen intressi tavoitteena on asiakkaan elämän helpottaminen sosiaalityön ammattikäytäntöjä kehittämällä tiedon tarpeen lähtökohdat tutkimusaihe ja kehittämistarve nousevat käytännöstä ja käytännön toimijoilta tapa toimia ja tuottaa tietoa tieto rakentuu sosiaalityön käytännöissä sosiaalityöntekijöitä ja asiakkaita osallistavalla tavalla tapa suhtautua tietoon tiedonmuodostuksen demokratisoituminen tiedon luonne/rajaus tiedon yleistettävyyden sijasta haetaan relevanttia, kontekstisidonnaista tietoa ja tiedon siirto-ominaisuuksien rakentumista (Fook2001; Satka2002). ammatillisen toiminnan sekä tutkimus- ja kehittämistyön samankaltaisuudet hyödynnetään yhteneväisyyksiä ja varotaan tilanteita, joissa tutkimusprosessi dominoisi käytännön työn prosesseja. (Liukko, Tapola, Yliruka 2004)

24 Kokemuksia käytäntölähtöisestä sosiaalityön kehittämisestä... Mihin käytäntölähtöistä kehittämistä sosiaalityössä tarvitaan? sosiaalityön toimintaympäristön paineet ja odotukset esim. aktiivisen sosiaalipolitiikan konkretisoituminen sosiaalityön arjessa sosiaalityön idean kirkastaminen esim. sosiaalityön palvelujen tuottamisesta asiakkaiden auttamiseen käytännön osaamisen ja ymmärryksen käsitteellistäminen ja hyödyntäminen asiantuntijuuden näkyvyys, sosiaalityön käytäntötietouden valtaistaminen=> sosiaalityön käytännön, tieteen ja asiakkaan etu.

25 KEHITTÄMISEN HAASTEITA A. Kehittämisen etäisyys ja läheisyys kehitetäänkö sisältä vai ulkoa käsin? mitä menetetään, mitä voitetaan? B. Kehittämiseen sitoutuminen minkälaiseen läheisyyteen voidaan velvoittaa? minkälainen etäisyys voidaan sallia? vai onko kehittäminen ylimääräinen tehtävä, johon ei tarvitse osallistua? Sitoutumisen asteet a)suostua siihen, että joku kehittää b)valmius ja halu kokeilla ja soveltaa uutta c)osallistua aktiivisesti uudenlaiseen tiedonmuodostukseen. C. Kehittäminen ja aika työn kuormittavuus, rutiinien antama tuki ja toisin toimimisen vaikeus kehittämisen hitaus, muutoksen hitaus aika kehittämistyön työvälineenä. Mikä on perustyön ja kehittämistyön suhde?

26 D. Tunne-ja älytyö kehittämistyössä Kehittäminen vaatii älyä ja nostattaa tunteita, esimerkiksi kriittisyyttä - en hyväksy lähtökohtia... vastustusta - näin on aina ennenkin... syyllisyyttä - kun ei olla aiemmin oivallettu... voimaantumista - tämä toimii... stressiä - en ehdi... epävarmuutta - en osaa... pelkoa - en uskalla... innostusta - haluaisin kokeilla... rohkeutta - entä jos. E. Rooleja kehittämistyössä muun muassa raportoija kertoa muille koordinoija sovitella yhteen markkinoija etsiä uusia käyttäjiä, myydä ideaa lobbaaja puhua puolesta ohjaaja tukea kehittämistä tuomari arvioida, mikä toimii ja on kehityskelpoista.

27 F. Kehittämistyön johtaminen Kehittämisjohtajuuden osa-alueita muun muassa hallinto ja talous lähijohtaminen (konkretia) etäjohtaminen (visio) strategia (miten). Toisin toimiminen edellyttää toisin johtamista? kumppanuus? vai riittääkö hyväksyntä ja kannustus ja turvaaminen? G. Toisin toimimisen vakiinnuttaminen tiedotetaan (raportit ja tekstit) kerrotaan (luennoimalla) pohditaan (esim. koulutuksessa) älytään ja tunnetaan (kokemuksellinen oppiminen, itse tekemällä).

28 Luovuuden sydän asuu ennakkoluulottomuudessa. Luovuuden voima asuu rohkeudessa. Luovuuden moottori asuu intohimossa.