TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteuma vuonna Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Kuntayhtymän tase Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Medisiinisen hoidon tulosalue Operatiivisen hoidon tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tukipalvelukeskuksen tulosalue Kuntayhtymän hallintoelimet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2013 aloitettiin odottamalla kiireellisen hoidon asetusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnosta. Molemmat saatiin vuoden jälkipuoliskolla ja ne tuovat voimaantullessaan suuria haasteita erikoissairaanhoidon järjestämiseen Länsi-Pohjan alueella. Vuosi toi sairaalan toimintaan suurempia muutoksia kuin toimintasuunnitelmaa ja talousarviota tehtäessä osattiin ennakoida. Hoitopäivien määrä jatkoi alenemista yllättävän voimakkaasti -13%. Vuoden alusta tehdyt oman toiminnan muutokset eli kahden vuodeosaston yhdistäminen ja sairaansijamäärän alentaminen ei ollut riittävä toimenpide ja kesken vuoden sairaansijamäärää alennettiin edelleen. Muutokset kuormittivat henkilökuntaa ja sen voi arvioida vaikuttaneen siihen, että työtyytyväisyyden indeksiluku aleni jonkin verran. Yksi merkittävä selittävä tekijä hoitopäivien määrän vähenemiseen oli se, että siirtoviivepäiviä ei enää ollut kuin 83, kun edellisenä vuonna niitä oli vielä lähes Kuntien oman toiminnan aktiivinen kehittäminen tuotti tältä osin hyvän tuloksen. Poliklinikkakäyntien määrä kasvoi 3%, mikä ylitti tavoitteen 4-prosenttiyksikköä ja 4500 poliklinikkakäyntiä yli talousarviossa ennakoidun. Hoitopalvelujen ostojen kustannusten kasvu oli suurta erityisesti lastensairauksissa ja aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatriassa. Tämä nosti kuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia ennakoimattomasti. Kuntakohtaiset vaihtelut menojen osalta olivat suuria. Muutosten aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta toimintaa kehitettiin. Ensihoitokeskuksen, patologian laboratorion ja lääkekeskuksen uudet tilat valmistuivat syksyllä Suurin ponnistus oli ilman muuta ensihoitotoiminnan aloittaminen ja toinen mittava muutos oli oman laboratoriotoiminnan siirtyminen NordLabin yksiköksi. Osastojen 2A ja 4A yhdistäminen yhdeksi Syke-osastoksi oli myös merkittävä toiminnallinen muutos, joka on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Hoitopäivien määrän aleneminen hoitokäytäntöjen muuttuessa ja kuntien toiminnan kehittyessä mahdollisti sairaansijamäärän alentamisen ilman ylikuormituksen ongelmia. Henkilökunnan kokonaismäärässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta, koska ensihoidon henkilökuntamäärä on niin suuri. Palkkasumma ei ole reaalisesti kasvanut, vaan pienentynyt jonkin verran kun huomioidaan tulleen yleiskorotuksen ja edellä mainittujen muutosten vaikutus. Vuoden vaihtuessa mieli on vähän turtunut. Mitä on tulossa seuraavan toimintasuunnitelmakauden aikana? Positiivista on se, että jäsenkunnissa on nyt suuri yksimielisyys oman sote-alueen saamisen välttämättömyydestä. Sen puolesta on tehty työtä kertomusvuonna ja sen puolesta tehdään työtä talousarviovuonna Kiitos henkilökunnalle joustavuudesta, kiitos luottamushenkilöille vahvasta tuesta muutosten eteenpäin viemisessä. Yhdessä ja yhtenäisenä olemme vahvempia Riitta Luosujärvi sairaanhoitopiirin johtaja 3

4 Toimintalukujen toteuma vuonna 2013 Suoritteet TOT 2012 TOT 2013 Vrt % TA 2013 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat , Poliklinikkakäynnit, osto , ,5 Poliklinikkakäynnit yhteensä , ,4 Hoitopäivät, omat , ,9 Hoitopäivät, osto , ,7 Hoitopäivät yhteensä , ,1 Hoitojaksot, omat , ,5 Hoitojaksot, osto , ,9 Hoitojaksot yhteensä , Keskim. hoitoaika, omat 4,6 4,3-6, Keskim. hoitoaika, osto 6,3 7,1 12, ,3 Sairaansijat , Kuormitus % vuoden alusta , ,4 Leikkaukset 1) josta päiväkirurgia ,4 Kirurgia ,1 Naistentaudit/Synnytykset ,2 Silmätaudit ,6 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ,4 Hammas- ja suusairaudet ,7 Plastiikkakirurgiset ,2 Kaihileikkaukset ,4 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ,8 Sepelvaltimoiden angiografiat ,1 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset ,8 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) ,9 Radiologian tutk. yhteensä , ,3 Patologian tutk. lausuntoineen , Laboratorio 2012 omaa toimintaa, 2013 Nordlabin toimintaa Leikkausten kirjaamisohjeistusta on tarkistettu. Tässä myös v luvut nykyisen ohjeistuksen (Hilmo) mukaan. 4

5 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli 817, joista kokoaikatyötä teki 776 ja osa-aikatyötä teki 41. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 204, josta kokoaikatyössä 178 ja osa-aikatyössä 26. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 52,9 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 83,35 % ja miehiä 16,65 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,1 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla (2012 keskimäärin 45,6 vuotta). Vakinaisesta henkilökunnasta 53,5 % sijoittuu ikähaarukkaan vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 45,6 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2013 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 23 henkilöä ja 25 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,4 % (vuonna ,2 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen täyttö määrä on 85,5 % ja työpanos 80,6 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät 5,7 %. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin. Huoltohenkilökunta 10,5 % Lääkärit 9,5% Hallintohenkilökunta 5 % Hoitohenkilökunta 75 % Koko henkilökunta ammattiluokittain

6 Talous Vuosi 2013 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Ylityksiä syntyi kaikissa toimintakuluryhmissä. Tilikauden tulos muodostui 1,25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2012 Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

7 Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 100,5 milj. euroa, jossa on nousua 10,4 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 81,5 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,1 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli 4,0 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 13,7 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 81,2 %. Muut myyntituotot kasvoivat 46,3 %. Suuri kasvu johtui ensihoitotoiminnan siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden 2013 alusta. Muita toimintatuottoja kertyi 0,89 miljoonaa euroa, joka on 0,9 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,2 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,4 miljoonaa euroa eli 4 % vähemmän kuin vuonna Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 3,4 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Toimintatuotot % Tuet ja avustukset Jäsenkuntalaskutus ,2 0,2 % Muut myyntituotot Maksutuotot 14,3 Maksutuotot ,4 % 3,4 Tuet ja avustukset 198 0,2 Muut toimintatuotot Muut myyntituotot 894 0,9 14,3 % Yhteensä ,0 Muut toimintatuotot 0,9 % Toimintamenot % Palkat ja palkkiot ,2 Henkilösivukulut ,9 Hoitopalvelujen ostot ,2 Muiden palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Jäsenkuntalaskutus 84,3 % 7

8 Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 98,1 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 9,5 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 8,6 %. Ensihoidon vaikutus oman toiminnan menojen kasvuun oli 6,3 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 6,0 milj. eurolla. Suurin ylitys oli hoitopalvelujen ostoissa 3,3 miljoonaa euroa. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2012 tilinpäätöksen 15,9 milj. eurosta 18,1 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot kasvoivat 16,7 %. Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot pysyivät entisellä tasolla. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta ja muilta yliopistosairaaloilta, joiden osuus oli 2,3 miljoonaa euroa. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: euroa TP 2011 TP 2012 TP2013 PPSHP LKS HUS Muut Yhteensä Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui lähinnä konsultoivien lääkäreiden laskutuksista. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä aiheutui hieman tutkimus- ja hoitotarvikkeissa, apteekkitarvikkeissa ja apuvälinehankinnoissa. Tarvikemenot kasvoivat 0,7 % vuoteen 2012 verrattuna. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13,0 % Muut toimintakulut 1,5 % Muiden palvelujen ostot 13,2 % Palkat ja palkkiot 41,8 % Hoitopalvelujen ostot 15,6 % Henkilösivukulut 13,0 % 8

9 Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat 5,6 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 99,8 %sti. Merkittävin rakennushanke oli ensihoito-, lääkekeskuksen ja patologian tilojen rakentaminen, johon käytettiin 4,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 hankkeeseen käytettiin 1,3 miljoonaa euroa. ATK ohjelmisto- hankintoihin käytettiin euroa ja kalustohankintoihin euroa. INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2013 Toteutunut Talousarvio Tot% Atk-ohjelmat , ,0 Rakennukset , ,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,3 Koneet ja kalusto , ,7 Investoinnit yhteensä ,8 Valtionosuudet 0 Investoinnit netto ,8 Rahoitus Kassan riittävyys oli huono koko vuoden. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 5 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 2,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa euroa.. 9

10 Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutt.menot *Taseryhmä yhteensä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rak. ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat *Taseryhmä yhteensä III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet *Taseryhmä yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet *Taseryhmä yhteensä II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset *Taseryhmä yhteensä III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VASTAAVAA YHTEENSÄ

11 V A S T A T T A V A A A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Ed.tilikaus. yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset *Taseryhmä yhteensä D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahast.pääomat *Taseryhmä yhteensä E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rah- ja vak.laitok *Taseryhmä yhteensä II Lyhytaikainen 2. Lainat rah-ja vak.laitok Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat *Taseryhmä yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

12 Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Yleishallinto Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, arkisto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Perusterveydenhuollon yksikkö on yleishallinnon kustannuspaikka ja vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Arkisto siirtyi vuoden 2013 alusta osaksi hallintokeskusta. Arkiston siirto Reumasäätiön sairaalasta Heinolasta on saatettu loppuun. Sähköisten järjestelmien laajentuminen työllistää arkistoa jatkossa eri tavalla. Uusien luottamushenkilöiden perehdytys aloitettiin syyskaudella. Vuoden 2013 suuret ja työllistävät asiakokonaisuudet olivat terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissopimuksen valmistelu valtuustolle hyväksyttäväksi. Hallintosäännön muutokset valmisteltiin myös syysvaltuuston hyväksyttäväksi. Johdon katselmukset toteutetaan tulosalueittain joka vuosi. Yhteistyö erva -alueella KPP hankkeessa on edennyt suunnitellusti. Hankkeen edellytyksenä ollut tietovarastoratkaisu saatiin aikataulussa valmiiksi ja käyttöönottoa jatketaan. Projektia laajennettiin vuoden aikana siten, että myös kuntalaskutuksen liitetietojen muodostaminen tehtiin erva yhteistyönä. Kulti -sovellus valmistui myös aikataulussa, ja tullaan ottamaan tuotantokäyttöön vuoden vaihteessa. Yhteistyönä toteutettujen hankkeiden kautta on myös saavutettu säästöjä ohjelmistohankinnoissa. Hoitotyön hallinto Terveyden edistämistä on parannettu päivittämällä potilasohjeita kirurgian ja korva-nenä- ja kurkkutautien tulosyksiköissä. Potilasohjauksen merkitystä on korostettu prosessin eri vaiheessa operatiivisella tulosalueella. Prepoliklinikkatoiminta aloitettiin vuoden alussa leiko-osaston yhteydessä potilasohjauksen tehostamiseksi. Toukokuussa järjestettiin Hoitotyön päivänä alueellinen koulutus Potilasohjaus hoitotyössä. Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöönotto etenee hitaasti ajanvarauspoliklinikoilla. PAONCILmittaukset on tehty kaikilla vuodeosastoilla sekä syöpätautien ja neurologian poliklinikoilla. Hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa on hyödynnetty henkilöstön resurssoinnissa vuodeosastoilla. Radiologian yksikössä on valmistauduttu hoitoisuus-/kuvattavuusluokitukseen käyttöön ottoon perehtymällä Oys:n käytäntöihin. Vuosilomasuunnittelu aloitettiin heti vuoden vaihteessa niin, että vuosilomat jakautuisivat mahdollisimman paljon koko vuoden osalle. Tällä turvattiin sijaisten saatavuus. Hoitohenkilöstön sijaismenot kasvoivat alkuvuoden aikana huomattavasti, vaikka poissaolot vähenivät. Sijaisten käytön tehostamista varten otettiin käyttöön kesäkuussa täyttölupamenettely, jolloin kaikkiin ulkopuolisten sijaisten palkkaamiseen tarvittiin lupa. Sijaiskustannusten kasvua saatiin pienenemään loppuvuotta kohti. Varahenkilöiden määrää vähennettiin operatiivisen hoidon tulosalueella. Lainahoitajajärjestelmä on ollut käytössä konservatiivisella tulosalueella. Toiminta on tarkoitus laajentaa myös operatiivisen hoidon tulosalueelle. 12

13 Kotiuttamisprosessin kehittämistä varten nimetty työryhmä jatkoi toimintaansa. Kotiuttamisprosessi on kuvattu erikoissairaanhoidon osalta. Prosessin kuvaamista jatketaan perusterveydenhuoltoon. Marraskuussa pidettiin alueellinen Kotiuttamisprosessiseminaari. Opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen varaamiseen liittyvä Jobstep.net harjoittelupaikan varausjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa. Siihen liittyvää henkilöstön koulutusta on toteutettu yhteistyössä terveysalan yksikön kanssa viime keväänä. Henkilöstön koulutus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstön koulutuksessa pyritään seuraamaan organisaation strategisia linjauksia ja toiminnan kehittämisen painopistealueita. Sairaanhoitopiiri järjestää itse sekä sisäisiä että alueellisia koulutustilaisuuksia ja tekee koulutusyhteisyötä ERVA alueen muiden toimijoiden kanssa, mukaan lukien koulutusorganisaatiot. Moniammatillisen koulutustyöryhmän keskeiseksi tehtäväksi on määritelty koulutusten yhteen sovittaminen organisaatiotason toiminnan ja sen kehittämissisältöjen kanssa. Vuoden 2013 aikana koulutustyöryhmän kokoonpanoa ja kokousten valmistelu ja toteuttamistapaa päivitettiin. Perusterveydenhuollon yksikön edustaja kutsuttiin mukaan koulutustyöryhmään. Työryhmä aloitti valmistautumisen lakisääteiseen koulutussuunnitelman laadintavelvoitteeseen. Kokouksia pidettiin kolme. Verkkokoulutusten määrä lisääntyi selvästi ja videoneuvotteluteitse välitettiin aiempaa enemmän erityisesti pidempiä koulutustilaisuuksia. Ne ovat osallistumismaksultaan edullisempia ja matkustamisen vaiva ja matkakulut jäävät pois. Erikoisalakohtaisia, lyhyitä koulutuksellisia meetingejä välitettiin videoneuvotteluyhteyksillä entiseen tapaan, jokseenkin päivittäin. Toimintayksikkökohtaisten koulutussuunnitelmien laadintaprosessia kehitettiin ja yksiköille annettiin tarkemmat velvoitteet muun muassa koulutusten kirjaamiseen yksikkökohtaisiin koulutussuunnitelmiin. Laadunhallinta Kansainvälisellä sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelmalla (SHQS) on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laatutyössä vakiintunut asema. Vuosikellon muotoon laadittavaan laadunhallintasuunnitelmaan sisällytetään sekä SHQS -laatuohjelman mukaiset että organisaation muut laadunhallintatoimet ajoittaen ne loogisesti vuoden eri vaiheisiin. Vuonna 2013 mallinnettiin organisaation perustehtävän mukaisia prosesseja QPR ohjelmalla ja samalla pyrittiin kehittämään palvelu- ja hoitoketjujen asiakaslähtöisyyttä, turvallisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta. Prosessien hallintamalli ja prosessikartta hyväksyttiin ohjaamaan mallintamistyötä ja yhtenäistämään prosessien mallinnustapaa. Potilasturvallisuus oli erityisen huomion kohteena vuoden 2013 laadun kehittämisessä. Sisäisissä auditoinneissa arvioitiin organisaatiotason päätöksenteon ja koko organisaatiota koskevien toimintojen vaikutuksia potilasturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden toteutumisedellytyksiin. Haastattelut kohdennettiin hallintoon, tukipalveluihin ja useisiin moniammatillisiin työryhmiin. Laatuohjelman mukainen laaduntunnustuksen uusinta- auditointi suoritettiin syyskuussa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laatujärjestelmälle myönnettiin toistamiseen laaduntunnustus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Lisänäytön tarvetta ei ilmennyt, vaan etukäteismateriaalin muodossa ja ulkopuolisten auditoijien kahden päivän havainnointi- ja haastattelukierroksella annetut näytöt toiminnan laadusta todettiin riittäviksi. Laaduntunnustus kattaa koko organisaation ja se on voimassa saakka. 13

14 Tietohallinto Erikoissairaanhoidossa siirryttiin sähköisen reseptin käyttöön alkaen. Käyttöönottoa edelsi laaja henkilöstön koulutus. Sähköisen reseptin käyttöönotto tapahtui samanaikaisesti Pohjois-Pohjanmaan, Vaasan ja Lapin sairaanhoitopiirien kanssa. Patologian tietojärjestelmä uudistettiin vastaavaksi kuin muilla erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä. Tämä luo hyvät edellytykset yhteistyölle patologian yksiköiden välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi valtionavustusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille aluetietojärjestelmän liittämiseksi e-arkistoon. Avustuksen edellytyksenä on toimia pilottina sähköisen A-todistuksen kehitystyössä sekä pilotoida alueellisen yhteisrekisterin käyttöä Länsi-Pohjan alueella. Kunnat ja sairaanhoitopiiri nimesivät alueellisen projektiorganisaation hankkeen toteutusta varten. Erityisvastuualueella käynnistettiin terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurityö. Kuntaliiton avustamana laadittiin suunnitelma erityisvastuualuetasoisesta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyömallista. Mallia on tarkoitus pilotoida Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Hallintokeskus Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä

15 Medisiinisen hoidon tulosalue Medisiinisen tulosalueen rakenteessa tapahtui vuoden 2013 alussa merkittäviä toimintaan ja myös tuotto- ja kulurakenteeseen vaikuttavia muutoksia. Tulosalueeseen kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien, neurologian, ihotautien ja lastentautien polikliininen ja vuodeosastohoito sekä päivystyspoliklinikka ja uutena yksikkönä vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin omana toimintana aloittanut ensihoito. Lisäksi keuhkosairauksien vuodeosaston 2A sulkeuduttua vuodeosastotoiminta on keskittynyt neljälle vuodeosastolle, joiden sairaansijojen määrää vielä vähennettiin lähtien. Näin ollen tulosalueen vuodeosastotoiminta tapahtuu osastoilla 1B (10 lastentautien sairaansijaa), SyKe 4A (12 sisätautien ja 8 keuhkosairauksien sairaansijaa), 5A (15 sisätautien ja ihotautien sairaansijaa) ja 5B (9 sisätautien ja 8 neurologian sairaansijaa). Medisiinisen tulosalueen toimintatuotot lisääntyivät 21 % edelliseen vuoteen verrattuna johtuen ensihoidon mukana tulleesta uudesta toiminnasta. Tämä vastaa 102 %:n toteumaa talousarvion nähden. Toimintakulut samoin lisääntyivät 38 %, mikä vastaa 111 %:n toteumaa. Vuosikate jäi näin ollen alijäämäiseksi, mikä selittyy osittain ennakoitua suuremmilla palkkakuluilla vuodeosastotoiminnan järjestelyjen yhteydessä ja toisaalta ennakoitua suuremmilla hankintatarpeilla. Koko tulosalueella omien poliklinikkakäyntien määrä lisääntyi hieman vuoteen 2012 verrattuna, kun taas vuodeosastojen hoitopäivät vähentyivät ennakoitua enemmän eli 17 % edelliseen vuoteen verrattuna, mikä vastaa 94 %:n toteumaa. Tästä huolimatta ostopalvelu erityisesti OYS:sta sekä poliklinikkakäyntien että vuodeosastohoidon osalta lisääntyi jonkin verran, mikä johtuu useammasta yksittäisestä syystä kuten hoitokäytäntöjen muutoksesta, yksittäisistä pitkittynyttä tehohoitoa OYS:ssa vaatineista potilaista ja myös lääkärien saatavuudesta. Sisätaudeilla vuoden 2013 aikana erikoislääkärien saatavuus oli huonompi kuin vuoden 2012 aikana. Poliklinikka- ja osastotyöhön osallistui ajankohdasta riippuen 3-5 erikoistuvaa lääkäriä, jotka osallistuivat myös etupäivystyksen hoitamiseen. Kesän aikana oli lisäksi käytettävissä opintojensa loppuvaiheessa olevia lääketieteen kandidaatteja sijaistyövoimana. Virkapohjat huomioiden lääkärivajausta oli erikoislääkärien määrässä, mutta tätä paikkasi erikoistuvien lääkärien hyvä tilanne ja gastroenterologian puolella ostopalvelu. Hoitajatyövoiman saannissa sisätautien poliklinikalle ei ollut ongelmia, mutta kesän aikana vuodeosastoilla oli jonkin verran ongelmia hoitohenkilökunnan saatavuudessa. Polikliinisia käyntejä oli vuonna % enemmän kuin vuonna 2012 ja hoitotakuun toteuttamisen ongelmat vähenivät sekä kardiologiassa että gastroenterologiassa työn uudelleen organisoinnin ja lisätyön avulla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota kontrolliaikojen viivästymiseen ja pyrittiin hoitotakuun ohella huolehtimaan myös tämän potilasryhmän turvallisuudesta. Hoitopäivien määrän vertailtavuus edellisen vuoden hoitopäiviin on vaikeaa vuodenvaihteen osastojärjestelyiden takia. Vuodeosastojen SyKe 4A, 5A ja 5B yhteinen kokonaiskuormitus kaikki neljä erikoisalaa huomioiden oli vuonna ,4 % ja keskimääräinen hoitoaika 3,2 vrk. Koska siirtoviivepotilaita oli koko vuonna vähän, on kuormitus alentunut edelliseen vuoteen verrattuna vähentyneestä sairaansijojen määrästä huolimatta. Toisaalta potilaiden vaativuus on lisääntynyt ja keskimääräinen hoitoaika lyhentynyt, mikä on lisännyt osastojen henkilökunnan työn kuormittavuutta. Osastojen henkilökunnan yhteiskäyttöä pyrittiin edelleen lisäämään, koska osastohoito on muuttunut monialaisemmaksi ja toisaalta hoitohenkilökunnan saatavuudessa on alkanut esiintyä ongelmia. Keuhkosairauksien poliklinikan toiminta on vakiintunut eikä toiminnan muutoksia ole tehty, mutta keuhkosairauksien oman vuodeosaston sulkeutuminen on heijastunut myös poliklinikan toimintaan. Poliklinikkakäynnit ovat nousseet 7 %:lla vuoteen 2012 verrattuna ja hoitoon pääsy toteutui hoitotakuun puitteissa. Ongelmia on ollut sihteerityön järjestämisessä ja keuhkofunktiotoiminnan saatavuuden varmistamisessa. Keuhkosairauksien vuodeosastotoiminta tapahtuu SyKe-osastolla, jossa keuhkosairauksien käytössä on 8 paikkaa. Näiden paikkojen laskennallinen kuormitus on ollut 70 % luokkaa. Toiminta on lähtenyt uudella osastolla hyvin käyntiin, joskin erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen on vienyt aikaa ja voimavarjoja. Synergiahyötyjä on puolestaan saatu keuhko- ja sydänosaamisen ollessa samalla osastolla. 15

16 Neurologian poliklinikan käynnit pysyivät ennallaan vuoteen 2012 verrattuna johtuen lääkärityövoiman huonosta saatavuudesta alkuvuonna. Vakituiset neurologit työskentelivät 70 ja 80 %:n työajalla, ja erikoistuvien lääkärien saatavuus parani vasta loppuvuodesta. Poliklinikka oli heinäkuussa kaksi viikkoa suljettuna ja kesän aikana osastolla työskenteli vain yksi neurologiaan perehtynyt lääkäri. Hoitotakuun toteuttamisessa onnistuttiin vuoden 2013 aikana ongelmista huolimatta. Neuroradiologisia palveluita jouduttiin aiempaan tapaan ostamaan sairaalan ulkopuolelta. Neurologian sairaansijojen erikseen laskettu kuormitusluku osastolla 5B vuoden 2013 aikana oli 91 %. Hengityshalvauspotilaiden määrä lisääntyi vuonna 2012 kahteen; toinen näistä on hoidossa terveyskeskuksessa ja toinen kotihoitoyksikössä. Ihotautien poliklinikkakäynnit lisääntyivät 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja ihotautien hoitotakuu toteutui vuonna Allergialaboratorio sai vuonna 2013 laatusertifikaatin, joka on voimassa vuoteen 2017 saakka. Ihotautien vuodeosastotoiminta tapahtui osastolla 5A. Lastentautien poliklinikan käynnit pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2012, mutta osaston 1B hoitopäivissä havaittiin vähäinen lasku edellisvuoteen verrattuna. Lääkärityövoimassa tapahtui huhtikuun alussa muutos vakinaisen lastenneurologian ylilääkärin aloitettua työnsä. Vauvalan ja osaston 1B työkiertoa pyrittiin parantamaan. Lisääntyvä toiminta on jatkossakin haaste muun henkilökunnan ja tilojen riittävyydelle. Päivystyspoliklinikan erikoissairaanhoidon käyntimäärä oli edellisen vuoden tasoa, mutta terveyskeskuspäivystyksen käyntimäärät jatkoivat laskuaan. Tarkkailupaikkojen käyttöaste oli 87 %, joka on lähes tavoitteen (> 90 %) mukainen. Erikoissairaanhoidon päivystyksen keskimääräisessä läpimenoajassa ei päästy tavoitteen mukaiseen 2,5 tuntiin johtuen lähinnä radiologisten palvelujen viiveestä. Erikoissairaanhoidon puolella jouduttiin turvautumaan väliaikaisratkaisuihin lääkärityövoiman käytössä, koska osastonylilääkärin virka on edelleen täyttämättä. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäripalvelujen tuottajana jatkoi Mediverkko Oy kilpailutusprosessin perusteella. Kehittämisprojektina ollut ultraäänidiagnostiikan käyttöönotto akuuttihoidossa eteni laitehankintaan ja päivystävien lääkäreiden vierikoulutukseen ylilääkärin johdolla. Laskimotukosten ultraäänidiagnostiikka siirtyi valtaosin päivystyspoliklinikalla suoritettavaksi. Ensihoidon palvelutuotanto sairaanhoitopiirin omana toimintana alkoi Vastuulääkärin sijaisena aloitti anestesiaan erikoistuva lääkäri, joka valittiin pysyvään virkaan elokuussa. Ensihoitopäällikkö ja kenttäjohtajat aloittivat tehtävissään edellisen vuoden lopulla. Osa henkilöstöstä siirtyi liikkeenluovutussopimuksen kautta sairaanhoitopiirin palvelukseen ja osa täytettiin avoimen haun kautta. Ensihoitokeskuksen työmäärän tasoittamiseksi sekä henkilöstöhallinnon laadun parantamiseksi kuudes kenttäjohtajan virka täytettiin määräaikaisesti. Ensihoitajien ja kenttäjohtajien osaamiskartoituksen perusteella laaditun suunnitelman mukainen koulutus ja testaus jatkuivat. Ensihoidon ohjeistukset on laadittu yhteistyössä muun erikoissairaanhoidon kanssa ja otettu käyttöön ja niiden toimivuutta tarkastellaan jatkuvasti. Uusien ensihoitokeskuksen tilojen rakentaminen aloitettiin syksyllä 2012 ja muutto niihin tapahtui syksyllä Sähköinen ensihoitokertomus on samoin otettu käyttöön asteittain vuoden 2013 aikana. Operatiivinen toiminta käynnistyi muutoksista huolimatta hyvin ja tehtävämäärä vuonna 2013 oli Palvelutasopäätöksen eri riskialueluokkien toteuma- ja tavoittamisprosentteja ei ole edelleenkään saatu laskettua hätäkeskuksen tilastointiongelmien takia. Tehtäväsidonnaisuus on valmiuden ylläpidon kannalta sopivalla tasolla lukuun ottamatta Ylitornion perustason yksikköä, jonka tarpeellisuutta valmiustason ylläpidon kannalta tarkastellaan edelleen. Muiden viranomaisten kanssa on käyty yhteistyöneuvotteluita ja myös rajayhteistyöneuvottelut jatkuvat. 16

17 Medisiinisen hoidon tulosalue Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

18 Operatiivisen hoidon tulosalue Operatiivisella tulosalueella toteutettiin sairaanhoitopiirin asukkaille eri erikoisalojen päivystys-, kiireelliset ja ajanvarauspotilaiden hoidot. Lähetteiden määrä lisääntyi edelleen, kuten myös poliklinikkakäyntien määrä. Poliklinikkakäynteihin sisältyvät päivystys- ja ajanvarauskäynnit poliklinikoilla sekä päiväkirurgiset leikkaukset. Vuodeosastoilla hoidettiin potilasta, joista päivystyspotilaiden osuus oli n. 60 %. Vuoteen 2012 verrattuna hoitopäivien kokonaismäärä laski. Tämä johtui alueellisesti toteutuneesta siirtoviivepotilaiden loppumisesta ja tehostuneesta LEIKO ja fast track toiminnasta. Leikkaustoimenpiteiden määrä on lisääntynyt (5 847 toimenpidettä, josta päivystysleikkauksia 1063 ja päiväkirurgisia leikkauksia 2 800). Ostopalveluna toteutettavien OYS.n hoitojaksojen lukumäärä pysyi ennallaan, mutta toteutuneet hoitoajat pitenivät. Vuonna 2010 aloitettua leikkaustoiminnan kehittämisprojektia jatkettiin, ja sen olennaisena osana laajennettiin prepoliklinikkatoimintaa, jossa leikkausta edeltävä vuodeosaston hoitopäivä korvataan poliklinikkakäynnillä, sekä jalkautettiin fast track- toimintaa, jossa leikkauspotilas tulee sairaalaan leikkauspäivän aamuna. Yhteistyö ja työnjako /vaikuttavuus Suoritteiden ja laskutusten kirjaamista ja seurantaa tehostettiin, jotta kustannukset kohdentuvat oikein tuotettuun palveluun nähden. Kotiutusprosessi laadittiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Asiakas Eri erikoisaloilla hoitotakuu toteutui pääasiallisesti hyvin. Jatkamalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tuotimme palveluita myös muiden alueiden potilaille. Sairaanhoitopiirin internet-sivujen ulkoasu uudistettiin, mutta yksiköiden osalta uudistamistyö on vielä kesken. Potilasohjausta tehostettiin laajentamalla prepoliklinikkatoimintaa ja uusimalla kirjallisia potilasohjeita. Prosessit Hoitoprosesseista mallinnettiin KNK-, silmä- ja LEIKO potilaan hoitoprosessit. Hoitoketjujen kehittämistä jatkettiin osallistumalla kotiuttamisprosessin kehittämistyöryhmään ja päivittämällä Kriittisesti sairaan tai vammautuneen potilaan hoitoketjua. Leikkaustoiminnan kehittämisprojektin etenemisen myötä perinteinen vuodeosastotoiminta on vähentynyt: hoitojaksot ovat lyhentyneet ja vähentyneet sekä poliklinikkakäynnit vastaavasti lisääntyneet. Hoitajapoliklinikkakäyntien määrä on lisääntynyt uusien toimintamallien ja tehtäväsiirtojen myötä. Toimintoja on muokattu ja kehitetty ilman merkittäviä tilaremontteja. Henkilöstö/resurssit Yksiköiden välistä yhteistyötä kehitettiin työkiertoa lisäämällä osaamisen varmistamiseksi ja henkilöstöresurssien käytön tehostamiseksi. Hoitoisuusluokitusta ei pystytty hyödyntämään toivotulla tavalla resurssien kohdentamisessa. Lääkäreiden ja erityisosaajien rekrytointiin kiinnitettiin huomiota. Kirurgian yksikössä poliklinikkatoiminta lisääntyi. Haavanhoitajapoliklinikan toimintaa kehittämällä muokattiin haavapotilaiden hoitoa avohoitopainotteisemmaksi. Prepoliklinikka -toimintaa laajennettiin ja tehostettiin leikkaushoidonsuunnittelua. Vuodeosastokuormitus oli vaihteleva koska päivystyspotilaiden huomattava osuus vaikeutti kuormituksen säätelyä. Keskimääräinen vuodeosastohoitojakson kesto lyheni edelleen, ja vuoden alusta sairaansijojen lukumäärää vähennettiin viidellä, 41 sairaansijaan. PPSHP:n alueen potilaille tehtäviä endoproteesileikkauksia jatkettiin. 18

19 Synnytys- ja naistentaudeilla toiminnan volyymi (vuodesosastokuormitus, synnytysten määrä sekä leikkaus- ja poliklinikkatoiminta) pysyi ennallaan, avohoitopainotteisuuden lisääntyessä. Hyvä erikoislääkäritilanne (5 + 2) valmistaa varautumista päivystysohjeistuksen muutokseen. Silmätaudeilla käyntien määrä lisääntyi ennakoidusti palvelujen kysynnän kasvun myötä, sekä mm. verkkokalvosairauksien uusien hoitomuotojen vuoksi (toistuvat hoitokäynnit ja pitkäaikainen, tiheä seurannan tarve). Myös diabeetikoiden silmänpohjakuvausten siirtyminen terveyskeskuksien toimintavastuulta silmäklinikan järjestämäksi (elokuusta 2013 lähtien) lisäsi potilaskäyntimääriä. Toimintatapoja muokattiin lääkärityövoimavajeen vuoksi: lääkäriaikoja muutettiin hoitajakäynneiksi ja lääkäreiden paperikonsultaatioiksi. Hoitotakuu ei toteutunut täysin poliklinikkapotilaiden osalta, vaikka tilannetta on pyritty helpottamaan yli- ja lisätöiden avulla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä toimintatapojen muokkaus on jatkunut edelleen; avohoitopainotteisuus on lisääntynyt. Päiväkirurgisten/polikliinisten toimenpiteiden osuus kasvoi (uusien tekniikoiden myötä esim. poskionteloiden pallolaajennushoito). Tiettyjen toimenpiteiden tarve on muuttumassa etenkin infektioiden määrän laskiessa (esim. kitarisaleikkausten määrä on vähentynyt). Syöpätautien ja infuusio -poliklinikan toiminta toteutui suunnitellusti vuonna 2013 kasvaneista käyntimääristä ja ylilääkärin kolmen kuukauden virkavapaudesta huolimatta. Hoitajaresursseja ei vuonna 2013 lisätty, ja lääkäriresurssivajetta korvattiin ulkopuolisin lääkärein. Hammas- ja suusairauksien poliklinikalla työskenteli vuonna 2013 ylihammaslääkärin lisäksi kaksi osa-aikaista erikoistuvaa hammaslääkäriä sekä kaksi suuhygienistia. Yleisnestesiassa tehtävä hammashoito siirtyi leikkaus- ja anestesiaosastolle liikuteltavan hammasyksikön myötä. Poliklinikkatoiminta vilkastui ja työskentelyä muokattiin siirtymällä paperittomaan sairaskertomukseen. Leikkaus- ja anestesiaosastolla toiminta laajeni, kun LEIKO -osaston (päivä)kirurginen ja korvaleikkaussali sekä päiväkirurginen heräämötoiminta liitettiin osaksi leikkaus - ja anestesiayksikköä. Koko leikkausosaston hoitohenkilökuntaa perehdytettiin korva-, nenä- ja kurkkutoimenpiteisiin. Kaikki anestesiaa vaativat toimenpiteet keskitettiin leikkaus- ja anestesiaosastolle, myös ECT sähköhoidot (1/2013 aloitettu uusi toiminta), hammastoimenpiteet ja karsastusleikkaukset (lukuun ottamatta yleisanestesiatoimenpiteitä radiologian sekä silmätautien yksikössä). Leikkaussali- ja heräämötoiminnan kehittämisprojekti sekä fastrack -toiminnan jalkauttaminen jatkuivat edelleen taustatyönä leikkaus- ja anestesiatietojärjestelmien hankinnalle ja leikkaustoiminnan kehittämiselle. Välinehuollossa toimintaprosessin sujuvuutta lisättiin varmistamalla välinehuoltajien osaamista työkierron avulla. Välinehuoltotoiminta (instrumenttien huolto ja sterilointi) on keskitetty välinehuoltokeskukseen lukuun ottamatta tähystysyksikköä. Teho-osastolla hoitopäivien määrä lisääntyi. Yksikössä jatkettiin kriittisesti sairaan tai vammautuneen potilaan hoidon kehittämistä yhteistyössä OYS ERVA alueen tehohoidon ja kiertävän professuurin kanssa. Konsultaatiohoitajatoimintaa tuotettiin vuodeosastoille, samoin tuotettiin sairaalan sisäinen elvytystoiminta. Kipupoliklinikalla vahvistettiin yleislääkäriosaamista potilaiden kokonaishoidossa perinteisen anestesiologin ja anestesiaan erikoistuvien työpanoksen lisäksi. Hoitajien onnistuneesti toteuttamaa verkostoitumista eri yksiköiden ja perusterveydenhuollon kanssa kehitettiin edelleen. 19

20 Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

21 Psykiatrian tulosalue Toiminta on toteutunut periaatteiden mukaisesti kohdistuen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen, tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Väestölle on tarjottu laadukkaita ja tehokkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita ihmisten omassa elinympäristössä. Edelleen on toimittu avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti nopeasti, joustavasti, perhe- ja verkostokeskeisesti sekä turvaten hoitojen jatkuvuus. Alueen perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle sekä työvoimahallinnolle on tarjottu konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Suunnitelmakaudella tavoitteena on ollut, että alueellinen mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolatyön avohoitokeskeinen toimintamalli on toiminnassa sekä henkilöstöresurssit ja toimitilat ovat riittäviä. Alueellinen toimintamalli ei ole toteutunut, asiaa ei ole päätetty kunnissa. Keväällä 2013 on jatkettu selvittelyä psykiatristen laitospaikkojen siirtämistä somaattisen sairaalan yhteyteen em. toimintamallin, MIELI 2009 ja THL:n esitysten mukaisesti. Samalla oli suunnitelmissa psykiatrian poliklinikoiden tarkoituksenmukaiset toimitilat. Nettipalveluiden järjestämistä mielenterveysasioista alueen väestölle ja erityisesti nuorille on suunniteltu. Yhteistyön lisäämistä kouluterveydenhuollon on suunniteltu ja nyt tavoitteena on aloittaa ns. koulupsyykkari -toiminta. Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemista pyrittiin lisäämään vauvaperhetyön, koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaation keinoin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian toiminnassa jatkettiin tiivistä yhteistyötä terveydenhoitajien, sosiaalija koulutoimen kanssa ja tarjotaan helposti saatavia konsultaatiota. Vuoden aikana osastohoitoa OYS:sta jouduttiin ostamaan aiempaa enemmän. Edelleen ostopalvelut ovat vähäisiä. Keroputaan sairaalan psykiatrista laitoshoitoa kehitettiin vastaamaan alueen psykiatristen erityistarpeita. Sairaalan paikkalukua vähennettiin kesäkuussa 30 paikkaan aluksi keskitetyn toiminnan ajaksi ja syksyllä toistaiseksi. Sairaalan ja avohoidon yhteistyö on ollut toimivaa, jotta nykyiset sairaansijaa riittävät. Yleissairaalapsykiatrista toimintaa on kehitetty lisäämällä yhteistyöneuvotteluja suunnitellusti eri yksiköiden kanssa ja työnohjausta tarjottu ja toteutettu. Päivystyskonsultaatioihin on pyritty vastaamaan saman päivän aikana. Vanhuspsykiatrisen työryhmän toiminta sekä neuropsykiatrinen työryhmä ovat siirtyneet yleissairaalapsykiatrian poliklinikan toimintaan. Vanhusten psyykkisten ongelmien hoitoon on tarjottu konsultaatioita kotiin tai perusterveydenhuollon hoitopaikkaan varhaisessa vaiheessa. Liikkuva työryhmä arvioi tarvittavat tutkimukset. Mielenterveyspotilaiden mielekästä päivä- ja työtoimintaa on järjestetty Torniossa Meän talolla. Kognitiivisia ja toiminnallisia ryhmiä on järjestetty. Asiakkuusnäkökulma Tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta on toteutettu huomioiden potilaiden hyvä ja tasa-arvoinen kohtelu. Päivystys- ja kriisityötä on lisätty psykiatrian poliklinikoilla. Aikuisten yhteydenottoja on suunnattu Keroputaan poliklinikalle. Tämä on vähentänyt muiden poliklinikoiden painetta. Avohoitoa tehostamalla voidaan hallita psykiatrisen osastohoidon tarvetta. Asiakkaiden kuntoutumissuunnitelmien tekemistä on tehostettu tavoitteena edistämään kuntoutumista ja työhön / opiskeluun palaamista. Videoneuvotteluita eri tahojen kanssa on lisätty. 21

22 Prosessien ja talouden näkökulma Kokemusasiantuntijoita on otettu mukaan kehittämiseen. Erityistilanteiden (mm. eristys, väkivaltatilanteet) arviointiin, käsittelyyn on kiinnitetty huomiota. Suunniteltiin eristystilojen remontti tavoitteena saada inhimillisemmät tilat. Sairaalan aulan ja poliklinikoiden tiloissa tehtiin maalaus Lappian opiskelijoiden työnä. Aulaan saatiin arvokas taidekokoelma lahjoituksena ja aulan avajaiset pidettiin joulukuussa.. Henkilöstön näkökulma Henkilöstöosaamisesta on pyritty huolehtimaan jatkamalla koulutusta. Oma perheterapian erityistason koulutus päättyi toukokuussa 2013 ja siitä valmistui alueelle 21 erityistason perheterapeuttia. Lapin shp:n kanssa yhteinen erityistason perheterapiakoulutus jatkuu. Lapin Yliopiston kautta järjestetty yksilöpsykoterapiakoulutus jatkuu. Oma yhden vuoden traumaterapiakoulutus käynnistyi syksyllä Henkilöstöresursseja on kohdennettu tehostettuun avohoitoon ja konsultaatiotoimintaan erityisesti lasten ja nuorten polikliiniseen vuoden 2012 ja 2013 vaihteessa. Jokaiselle työntekijälle on tarjottu mahdollisuus työnohjaukseen ryhmätyönohjausta suosien. Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Polikliinisista työtiloista Kemissä ja Tornion psykiatrian pkl:lla on ollut puute. Lisäksi ongelmana on leasing-autojen vähäisyys. Johtamisen kehittämishanke KEROJO ( Luovuus, osallisuus ja sitoutuminen dialogisessa ja reflektiivisessä johtamisessa) jatkui lokakuun 2013 loppuun asti. Hankkeessa oli mukana koko henkilöstö. Hankkeen tuloksena syntyi uusi johtamismalli, jossa koko henkilöstön osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Kuntayhtymän hallitus antoi luvan uuden johtamiskäytännön kokeilulle kahdeksi vuodeksi. OSUVA hanke jatkui lokakuun 2013 loppuun. OSUVA:ssa kartoitettiin, miten henkilökunnan osallisuus, innovatiivisuus ja työhyvinvointi kehittyvät KEROJOhankkeen aikana. Hankkeista saatavat kokemukset ja hyvät käytänteet liitetään varhaisen tuen toimintamalliin. Erva-alueella on perustettu psykiatrian yhteinen professuuri, joka on pantu haettavaksi. Tiedonkulkuun on kiinnitetty huomiota lisäämällä informaatiota suoraan INTRA-net sivuille. Sinne on välittömästi siirretty tulosalueen eri kokousten pöytäkirjat. 22

23 Psykiatrian tulosalue Tili TP 2012 TP 2013 Vrt% TA 2013 TOT % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäinen myynti Vyörytyserät (tulot) Toimintatuotot yhteensä joista ulkoiset tuotot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Hoitopalvelujen ostot Muiden palv ostot Aineet, tarv ja tavarat Muut toimintakulut Sisäiset palvelut Vyörytyserät (menot) Toimintakulut yhteensä joista ulkoiset kulut Toimintakate Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Tilikauden tulos Yli/-Alijäämä Pkl-käynnit omat Pkl-käynnit ostopalvelu Pkl-käynnit yhteensä Hoitopäivät omat Hoitopäivät ostopalvelu Hoitopäivät yhteensä Hoitojaksot omat Hoitojaksot ostopalvelu Hoitojaksot yhteensä

24 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Tulosalueella on ollut vilkas ja toiminnan täyteinen vuosi. Lääkekeskus ja patologia ovat saaneet uudet tilat E-siipeen. Useassa yksikössä on toimintatapoja jouduttu tarkastelemaan uusiksi henkilöstöpulan vuoksi, joka koskee kaikkia ammattiryhmiä. Äkilliset sairaslomat ja muualle siirtyvät ovat tuoneet painetta selvitä yksikön päivittäisistä tehtävistä. Henkilökunta on ollut joustavaa. Heidän hyvä ammattitaitonsa ja sitoutumisensa tulee hienosti esille näissä yllättävissä tilanteissa. Taloudellisesti tulosalue on pysynyt annetussa budjettiraamissa. Tulos tulee olemaan positiivinen, vaikka apuvälineiden osalta menot olivat ennakoitua suuremmat. Radiologia Radiologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä tehtiin vuonna 2013 vähän enemmän kuin oli suunniteltu ja ylitettiin neljänkymmenen tuhannen raja, kpl. Natiivikuvausten määrä väheni 3,1 %, mutta verisuonitutkimuksia, MRI-, Uä- ja CT-tutkimuksia sekä toimenpiteitä tehtiin aikaisempaa enemmän. Lisäksi oheistoiminnot, joihin lasketaan esimerkiksi terveyskeskuksille annetut lausunnot, lisääntyivät selvästi. Uutena toimintona tehtiin terveyskeskuksille vatsan uä-tutkimuksia ja rintasyöpäkontrollina mammografia-kuvauksia ja rinnan uä-tutkimuksia. Erikoislääkärivaje teki työn hyvin kiireiseksi ja jouduttiin tekemään ylitöitä. Jonoja purettiin iltaisin ja muutamina viikonloppuina. Myös hoitajista oli vajetta erityisesti vuoden loppupuolella. Jonkin verran jouduttiin ostamaan lausuntoja Oulun Radiologipalvelusta, josta saatiin apua myös angiologisiin toimenpiteisiin. Rekkamagneetti jouduttiin kutsumaan kolme kertaa purkamaan LPKS:n laitteen seisokin vuoksi syntynyttä jonoa. Potilaskuljettajan ja röntgenhoitajan varahenkilön toimet olivat uusina käytettävissä. Suurempia laitehankintoja ei tehty, vain kaksi lääkärityöasemaa uusittiin. Myös suunnitellut remontit siirrettiin vuodelle Osallistuttiin OYS:n järjestämiin säteilysuojelukoulutuksiin ja muutamiin muihin koulutustilaisuuksiin. Marraskuussa tutustuttiin Joensuussa alaraajojen magneettiangiografiatutkiuksiin ja näitä alettiin tehdä LPKS:ssa joulukuussa. Osallistuttiin ERVAyhteistyön tulevaisuustutkimuksiin ja LPKS:n auditointiin. Patologia Yksikkö muutti syksyllä uusiin tiloihin, jotka ovat tiloiltaan ja ilmastoinniltaan työturvalliset. Hankintoja on tämän vuoksi tehty enemmän kuin tavallisesti, mutta menot ovat pysyneet asetetussa budjetinraamissa. Säästöä on tullut myös henkilökunnan palkoissa, vaikka sijaismäärärahat ovat ylittyneet. Osasto on toiminut täydellä teholla, vaikka vajaamiehitystä on ollut niin hoitohenkilökunnan kuin lääkäreiden puolella. Patologeista kaksi lähti OYS:aan töihin, minkä jälkeen oli vain yksi patologi. Sittemmin syksyllä saatiin 60% erikoislääkäri, mikä helpotti tilannetta. Paljon ylitöitä on jouduttu tekemään ja myös sijaisia käyttämään hoitohenkilökunnalle. Tutkimusten määrä on jatkanut kasvuaan, enemmän terveyskeskusten osalta. Alkuvuodesta annettiin patologian lausuntoja LKS:n patologian osastolle yli 1000 kpl. Vuoden aikana on jatkettu palveluksikköselvitystä ERVA-alueella. Joulukuun alussa otettiin käyttöön uusi patologian ohjelmisto, joka on teetättänyt paljon töitä. Tuotantoon oton jälkeen on aikaa mennyt järjestelmän sovittamisessa sairaalan eri yksiköile toimivaksi. Terveyskeskusten kanssa työtä jatketaan edelleen. 24