MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN 2010 KUNTA Tilinpäätös Kunnanvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntastrategia vuosille Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Kunnallistalouden kehitys Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Väestö Elinkeinorakenne Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konserninrakenne ja omaisuusosuudet Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous Hallintopalvelukeskus Yhteistoiminta-alueen Perusturvapalvelukeskus / Mustijoen perusturva Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus Tuloslaskelman toteutuminen Investoinnit Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (152)

3 12. Eriytetyt tilinpäätökset Mäntsälän Vesi liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Johtokunnan hyväksymä liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Liikelaitoksen toimintakertomus Liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Käytetyt kirjanpitokirjat, arkistointi ja tositteiden lajit (152)

4 1. Kunnanjohtajan katsaus Taloustaantuman heijastusvaikutukset kuntatalouteen jäivät vuonna 2010 paljon pelättyä pienemmiksi valtiovallan elvytystoimenpiteiden ansiosta. Kunnan asukasluku kasvoi edellisvuosia vähemmän 1,2 %. Työttömyys nousi keskimäärin 6,5 prosenttiin ja oli vuoden lopussa 6,0 prosenttia. Toimintakulujen kasvu hidastui ja verotulot kasvoivat kohtuullisesti. Kuntien keskimääräinen lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan euroon asukasta kohden ja Mäntsälässä säilyi eurossa sekä kuntakonsernissa nousi euroon. Toimintakulut kasvoivat jonkin verran valtakunnallista menokehitystä vähemmän henkilöstösäästöjen ansiosta. Toimintakate kasvoi 0,2 prosenttia ja asukasta kohden supistui -0,9 prosenttia (2009: 3,9 %, 2008: 9,5 %, 2007: 4,4 %, 2006: 2,3 %). Mustijoen perusturvan uudelle palveluorganisaatiolle toiminta- ja tilikausi oli toinen. Mäntsälän vuosikate 10,9 milj. euroa lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta ja oli asukasta kohden 547 euroa. Tähän vaikutti markkinakorkotason lasku, työnantaja sosiaalimaksun poisto, kunnallisveroverotilitysten ennakoitua suurempi kasvu sekä tuloveroprosentin nosto 0,25 %. Kunnallisveron jako-osuutta vuoden 2010 ennakoihin tarkistettiin joulukuussa mikä nosti osaltaan kunnallisverokertymää arvioitua enemmän. Kuntien asukaskohtainen vuosikate oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 400 euroa (2009: 337) ja poistonalaisista investoinneista tulorahoitus -% 85 (2009: 68 %). Mäntsälässä poistonalaisten investointien vuosikate -% oli 100,3 % (2009: 50,1 %). Valtakunnallinen vuosikate saavutettiin 0,78 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tuloveroprosentilla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla tasolla ja olivat 12 milj. euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat Ehnroosin yläkoulun peruskorjaus, terveyskeskuksen laajennus ja peruskorjaus, maanostot sekä erilaiset kunnallistekniset hankkeet. Pitemmän aikavälin tarkastelussa kunnan velkamäärä on viimeisen seitsemän vuoden aikana kasvanut 26 milj. euroa yht. 45 milj. euroon ja vuositasolla keskimäärin 3,7 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus 52 % ylittää kriisikuntien tunnusluvuksi määritellyn 50 %:n tason. Kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli vuonna 2009 keskimäärin 44,6 prosenttia ja Uudellamaalla 44,7. Mäntsälän nettovelka (lainakanta rahavarat) oli tilinpäätöksessä euroa/asukas (2009; euroa, 2008; 2027 euroa), kun vastaava summa koko maassa edellisvuonna oli euroa. Palveluiden ja investointien rahoituksen tekee Mäntsälän kaltaisessa kasvukunnassa jatkuvasti haasteelliseksi suhteellisen alhainen tulotaso muuhun Keski-Uusimaahan verrattuna. Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat vuonna 2009 Mäntsälässä euroa, kun ne koko maassa olivat 5,6 % ( euroa) ja Uudellamaalla 25,7 % ( euroa) suuremmat. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen ja kulujen mitoittaminen käytettävissä oleviin tuloihin ovat avainasemassa. Elinvoimaiselta kunnalta vaaditaan kilpailukykyä: tuottavuuden parantamista, rakennemuutoksia ja innovaatioita, tehokkaampaa kilpailuttamista sekä tilaajatuottajaorganisaatioiden eriyttämistä niin, että lainsäädännön edellyttämät välttämättömät peruspalvelut voidaan tuottaa kuntalaisille. Mäntsälän kasvun ja velkaantumiskehityksen hallinnassa on tärkeää valtuuston kesällä 2007 samanaikaisesti julkisentalouden kestävyydelle ja rahoitukselle on väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta aiheutuvien kustannuspaineiden ratkaiseminen. Esitän kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille, jotka ovat työllään edistäneet Mäntsälän ja sen asukkaiden hyvinvointia haasteellisessa toimintaympäristössä. Mäntsälässä ESKO KAIRESALO kunnanjohtaja 4 (152)

5 2. Kuntastrategia vuosille Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2020 ja siitä johdetut päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO VUOSILLE : MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN KUNTA ASUA JA YRITTÄÄ TOIMIVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA. VÄESTÖ: MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI, KASVU VAIHTELEE 1 2 %:N VÄLILLÄ VUODESSA (NOIN HENKEÄ). VÄESTÖNKASVUSTA VÄHINTÄÄN 60 % SIJOITTUU KESKUSTAN ASEMAKAAVOITETULLE ALU- EELLE JA ENINTÄÄN 40 % MUILLE ALUEILLE. KASVUA OHJATAAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LISÄKSI KYLÄKESKUKSIIN. VÄESTÖNKASVU JA SEN SIJOITTUMINEN KYTKETÄÄN TIIVIISTI PALVELURAKENTEEN KEHITTÄ- MISEEN JA TALOUDEN HALLINTAAN. PALVELUT: Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta TALOUS: Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. YHDYSKUNTARAKENNE: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. ELINKEINOT: Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan. 5 (152)

6 SEUTUYHTEISTYÖ: Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA-alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. PALVELUT Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Kunnan tuottamien peruspalveluiden määrittäminen ja priorisointi Palvelutason seuranta ja arviointi Peruspalvelut määritellään talousarviossa vuosittain Määritellään ne palvelut, jotka kunta tuottaa itse tai jotka hankitaan ulkopuoliselta tarjoajalta Mitkä / miten harkinnanvaraiset palvelut tuotetaan Tarpeen ja palveluiden kohtaaminen ja oikea-aikaisuus Sovittujen palveluiden tuotteistaminen (tilaaja-tuottajamalli). Palvelusetelin käyttöönotto alkaen vuonna Toteutetaan kuntatason asiakaskysely, ensimmäinen vuonna 2010 Palvelukeskuskohtaiset arviointi- suunnitelmat päivitetään vuonna 2010 Hyödynnetään kuntien välisiä vertailutietoja (Maisemahanke -työkalu, hestranet, kuntavertti) Palvelukeskusten asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan joka toinen vuosi (peruskoulupalveluiden arviointi vuonna 2009 ja 2011, tekninen palvelukeskus ja perusturvapalvelu- keskus vuonna 2010 ja 2012) Kunnalla on toimiva palveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Tarvittava kustannuslaskentajärjestelmä on määritelty ja hankittu Kunnan budjetointi- ja raportointijärjestelmien kehittäminen prosessijohtamisen lähtökohdista Maisemahanke-työkalun käyttöönotto perusturvapalvelukeskuksessa pilottina vuosina ja jatkona erillisprojektit palvelukeskuksittain: sivistyspalvelukeskus vuosina , tekninen palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus vuonna (152)

7 Kunnan palvelurakennetta tehostetaan; palvelukeskusten organisaatio ja palvelu-verkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Palveluprosessien kuvaaminen ja ydinprosessien määrittäminen Organisaatiomuutokset Palvelukeskusten yhteistyön lisääminen Kouluverkkoselvitys päivitetään vuonna 2009 tavoitteena taloudellinen palveluverkko v vähintään yksisarjaiset perus- koulut uudet koulut suunnitellaan alueellisiksi toimintakeskuksiksi, huomioiden vapaa-ajan käyttö, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kotisairaanhoito, etätyömahdollisuus, yrityskehitys, elinkaariajattelu Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulutoimen hallinnollisen yhdistämisen valmistelut on käynnistetty viimeistään vuoden 2011 alusta lukien Kiinteistönhuoltopalveluiden, siivouspalveluiden ja ruokapalveluiden hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2011 alusta lukien Ennaltaehkäisy vähentää erityispalveluiden kysyntää Yhdyskuntatyötä lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnan toiminnoissa Sosiaalisen verkoston luominen eri ikäryhmien välille Kevyenliikenteen ja esteettömyyden huomioon ottaminen yhdyskunta- rakenteessa Koulut ja päiväkodit - eläkeläiset Seurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otetaan eri ikäryhmien asumistarpeet, tavoitteena monipuoliset asuinalueet Kansalaisopisto toteuttaa eri ikäryhmiä aktivoivia kursseja Nuorten aloitekanavan käyttöönotto vuonna 2009 Henkilöstö osallistuu omaa työtään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon henkilöstöresurssia käytetään joustavasti kuntaorganisaatiossa Henkilöstöjohtaminen on laadukasta Työtapoja ja menetelmiä kehitetään Henkilöstön vahvuudet ja voimavarat kartoitetaan ja osaamista hyödynnetään kuntatasolla Sähköisen asioinnin kehittäminen Onnistunut esimiestyö ja hyvät alaistaidot Selkeiden johtamisjärjestelmien luominen Henkilöstön sitouttaminen ja moti- Kuntakohtaisen koulutus ja kehittämisohjelman laatiminen vuosittain Korvataan rutiinitehtäviä sähköisillä palveluilla (vähintään yksi sähköinen palvelu/palvelukeskus/vuosi) Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen johtamisen välineenä Kehityskeskustelut käydään vuosittain 100 %:sti vakinaisen henkilöstön kanssa Esimies- ja johtamisfoorumien vuorovaikutuksellisuutta parannetaan Työhyvinvoinnin lisääminen ja työilmapiirin parantaminen 7 (152)

8 vointi henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa kunnan perehdyttämissuunnitelma toteutetaan aktiivisesti käytännössä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen luominen vuoden 2009 aikana TALOUS Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Talouden hallinta Tulorahoituksen riittävyys Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu ennen veroprosentin nostoa tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja tulorahoituksen lisäämiseen yhteisöverotuoton kasvattaminen toiminnoilla kustannustehokkaat käyttöasteet säästöt: operatiivisten toimintojen tehostaminen, erilaisten vaihtoehtojen esittäminen johtamisen kehittäminen energian säästöhankkeet Vuosikate/poistot, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Investointien priorisointi (taso ja kohteet) Suhteellinen velkaantuneisuus, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Lainat/asukas enintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna yli 100 tilikauden tulos pysyvästi positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnitteluja kuusivuotiskaudelle tasapainotetaan vuosittain tasapainottamissopimus 8-10 milj. euroa/vuosi Kunta Konserni 56,4 70, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Kunta Konserni maltillinen lainakannan kasvu < < (152)

9 Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka YHDYSKUNTARAKENNE Omavaraisuusaste, -% vähintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus: pääoman ja omistuksen käytön tehostaminen liikelaitoksen, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden ohjauksen tehostaminen Kunta Konserni 53,7 39, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Mäntsälän kuntakonsernin omistajapolitiikka on määritelty ja käyttöönotettu selvitetään ulkopuolisen omistuksen lisäämismahdollisuudet vuoden 2010 loppuun mennessä Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan tehostaminen; osingonmaksu, toimiverkon laajentaminen, liiketoiminnan lisääminen (vrt. resurssilisäys) vanhan, tarpeettoman rakennuskannan ja tuottamattoman maaomaisuuden myynti suunnitelmakaudella toimistotyön yhteiskäyttö konsernitasolla; palvelu- ja työprosessit avattava vuoden 2009 aikana konsernikokonaisuuden hallinta ja yhteistyön tehostaminen suunnitelmakaudella Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Suunnitelmallinen ja kestävä maankäyttö Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön maankäytössä ja sen suunnittelussa sekä rakentamisessa. Koko kunnan maankäyttövisio käynnistyy ja valmistuu Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoituskatsauksen mukaan. Maankäytön visio, osayleiskaavat ja niihin perustuvat asemakaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ne parantavat julkisen liikenteen mahdollisuuksia ja vähentävät ilmastonmuutok- 9 (152)

10 sesta aiheuttavaa liikennettä. Kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva hajautumisen vuoksi. Järkevä kaavoitus ja rakentamisen aktiivinen ohjaus Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Kehitetään erityisesti Kehä V:n ja moottoritien sekä Vanhan Lahdentien yritysalueita. Oikorataa hyödynnetään myös yritysten käyttöön (esim. Kapulin pistoraide ottaen huomioon yritysten sijoittuminen, työpaikat ja kustannukset). Selvitetään Tuuliruusun alueen maankäyttömahdollisuuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. Pitkäjänteinen maapolitiikka Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 30 ha/v. Kunnalla on tarvittava ja toteutettavissa oleva yritystonttivaranto (10 tilaa vaativan kaupan ja 10 tuotannollisen toiminnan tonttia). Maapolitiikan hoito on johdonmukaista ja päätöksien tulee olla kuntataloudellisesti perusteltuja pitkällä tähtäimellä. Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Maapoliittisia keinoja sovelletaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti: vapaaehtoiset kaupat etuosto maankäyttösopimus asemakaavan mukaista rakennusoikeutta lisättäessä, muutoin vain erityistapauksissa kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus 10 (152)

11 Monipuolinen ja riittävä tontti- ja asuntotuotanto Viihtyisä ja laadukas elinympäristö Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta Helsingin seudun aiesopimuksen noudattaminen. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Kunnan tonttien luovutus Taajamakuvan vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja korostaminen Kevyen liikenteen verkosto kuntoon Nykyisten asemakaavojen tarkistamistarve arvioidaan tonttitarjonnan monipuolisuuden (esim. Kaunismäki) ja täydentämisen näkökulmasta (mm. ydinkeskusta, Mustamäki). Kehitetään asuntotonttien tarjontaa (tonttien koko, sijainti, eri ikäryhmien tarpeet, kortteli- ja talotyypit jne.) Kehitetään monipuolista ja joustavaa yritystonttien tarjontaa. Asuntotuotanto on 270 asuntoa vuosittain. Tuotannosta on 20 % ARA:a (54 asuntoa/v.) Lisäksi vapaarahoitteisia vuokraasuntoja rakennetaan kysynnän perusteella. Luovutuksen periaatteet hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnalla on suunnitelmakaudella vuosittain luovutuksessa keskiarvona 40 AOtonttia. Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Osoitetaan riittävä tonttivaranto vuokratuotantoon. Kirkonkylän taajamakuvaa kohennetaan. Mäntsälänjoen ympäristön, keskeisten puistoalueiden ja lähiliikunta-alueiden toteuttaminen etenee. Julkiset alueet ja rakenteet toteutetaan laadukkaasti. Panostetaan ympäristökasvatukseen (esim. kulttuuriympäristön opaskartta ). Laaditaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) vuoden 2011 loppuun mennessä. Reittien toteuttamiseen ja laatuun panostetaan. ELINKEINOT Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä. 11 (152)

12 Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Työpaikkaomavaraisuus/työpaikkojen määrän lisääminen Tonttitarjonta Elinkeinorakenteen kehittäminen Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkamäärän kohottaminen Työvoimavaltaisten yritysten saaminen paikkakunnalle Tonttitarjonta on riittävää, monipuolista, ns. hetivalmista (tontti tasattuna, kunnallistekniikka rajalla) ja muunneltavaa. Mäntsälän vahvuuksien hyödyntämisessä onnistuminen Työpaikkaomavaraisuus Tavoite ,5 % Tavoite % Tavoite ,5 % Tavoite % Työpaikkamäärätavoite Keskimäärin 100 uutta yritystä vuosittain (brutto). Palvelualan yritysten saanti paikkakunnalle (päivittäis-tavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa). Mäntsälään syntyy korkean koulutuksen ja tulotason työpaikkoja uusien yritysten myötä. Panostetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin (tilojen hankinnassa avustaminen, liiketoimintaosaamisen parantaminen, markkinoinnin tukeminen) toimialasta riippumatta Yritystoiminnan sijoittumisen keskiössä on Kehä V:n risteysalue lähiympäristöineen Tonttien muunneltavuuden avulla (ohjeelliset tonttijaot) optimoidaan kunnallistekniset kustannukset Kapulin yritysalueen kaavallinen ja kunnallistekninen valmius saatetaan päätökseen vuosien aikana. Yritysten vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina voivat olla myös kyläkeskukset. Kunnan elinkeinopolitiikan rooli vahvuuksien hyödyntämisessä: yritysten etsiminen, koonti yhteen ja liikeideoiden tukeminen (vetäjä itse yhtenä yrittäjänä, kehittäjäorganisaatioiden tuki). Elinkeinoja kehitetään klustereiden kärkiyritysten avulla: kasvuyrittäjyyteen perustuvia yritysryppäitä perustetaan logistiikkaan, tilaa vaativaan kauppaan ja erikoiskauppaan Mäntsälän hyvän logistisen sijainnin johdosta panostetaan logistiikkayritysten 12 (152)

13 Markkinoinnin suunnitelmallisuus ja markkinoinnin menetelmien kehittäminen Toiminnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Vuosittainen markkinointisuunnitelman toteutumisen seuranta Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkittävä eteneminen strategiakaudella saamiseen Mäntsälään (vähintään 2 merkittävää toimijaa strategiakaudella, vähintään m2 ja/tai 50 työntekijää). Maataloustuottajien edellytykset lähiruoan tuottamiseen (tuotanto, jalostus, kauppa) tutkitaan vuosien aikana Aseman yhteyteen sijoittuu liike-elämän palveluja tarjoavia yrityksiä alkaen vuosina Selvitetään vuosien aikana mahdollisuudet saada lentokenttä Mäntsälään. Lentokenttä (halpalennot, rahti, koulutus, pienilmailu) tukee hyvän logistisen aseman takia alueelle muodostuvaa logistiikkaklusteria. Laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma, jossa määritetään elinkeinotoiminnan markkinoinnin painopisteet. Markkinointi kohdistetaan erityisesti sijoittumispäätöksiä tekeviin tahoihin (mm. välittäjäorganisaatiot, joiden kautta yritykset etsivät tontteja). Hyvinvointipalvelujen tuottaminen palvelusetelien avulla aloitetaan 2010 alkaen. Konserniyhteistyötä tiivistetään kustannustehokkuuden ja Mäntsälän kilpailukyvyn parantamiseksi SEUTUYHTEISTYÖ Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA- alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään, Lahden ja Sipoon alueiden kuntien kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Taloussuunnitelmassa asetetaan vuosittain seutuyhteistyölle selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet kunkin toimialan osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä. 13 (152)

14 Seutuyhteistyön tuloksellisuus Koko metropolialueen yhteistyö (Metropolialue laajasti eli vähintään koko Uusimaa) Helsingin seudun yhteistyö KUUMA yhteistyö Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Mäntsälä huolehtii eduistaan mm. maakuntakaavoituksessa Sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvat yhteistoimintaa koskevat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella Työmatkaliikenteen lippujärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen MAL ja HLJ hankkeiden edunvalvonta Yhteistyö suurissa investointihankkeissa KUUMAn sisäisen erikoisosaamisen ja erikoistumisen edistäminen yhteistyö maankäytön suunnittelussa, erityisesti raja-alueilla (mm. JÄMÄKE-hanke) rajaseutuyhteistyön lisääminen; hinnoittelusta sopiminen, että maksut ovat kohtuullisia sekä ostajan että myyjän kannalta aktiivinen osallistuminen yhteishankkeiden selvitysvaiheeseen ja päätös yhteistyössä mukanaolosta kokonaishyöty huomioon ottaen luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen selvitys vuosien aikana lentokentän saamisesta Mäntsälään kehä V hyväksytty brändi, joka toteutetaan projektin tavoitteiden mukaisesti projektikohtainen yhteistyö Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa (mm. Henna) 14 (152)

15 3. Yleinen taloudellinen kehitys 3.1. Kansantalous Maailmantaloudessa jatkui ripeän kasvun kausi. Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi 3,1 %. Viennin lisäyksellä oli merkittävä rooli kysynnän kasvussa. Erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 %, kun euroalueella muutos jäi vajaaseen prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste nousi kun kotitalouksien kulutuksen kasvu jäi käytettävissä olevien tulojen kasvua pienemmäksi. Kotitalouksien velkataakka lisääntyi tuloja nopeammin, ja velkaantumisaste saavutti uuden ennätyksen, noin 115 % käytettävissä olevista tuloista. Työllisyysaste laski 67,8 prosenttiin ja työttömyys kasvoi 8,4 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2010 kansallisella hintaindeksillä mitattuna 1,2 %. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 48,4 prosenttiin vuonna 2010 ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2013 mennessä 53 prosenttiin. Maailmanmarkkinakysynnän koheneminen nosti metsä- ja kemianteollisuustuotteiden tavaraviennin kasvuun keväällä Tavaravienti kasvoi 10 %. Palveluviennin supistuminen painoi viennin kasvun 5 prosenttiin. Tavaratuonti lisääntyi 10 prosenttiin ja koko tuonti 2,5 %. Vaihtotaseen ylijäämä kohosi 3,1 prosenttiin (2009; 3,0 %) bruttokansantuotteesta ja kauppatase pysyi edellisvuoden tasolla. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 2,6 %. Vuonna 2010 solmituissa monivuotisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittiin palkankorotuksista pääsääntöisesti vain vuodeksi eteenpäin, joiden sopimuskorotukset nostivat palkkoja vain n. 0,7 %. Suurin osa noususta selittyi vuoden 2009 ansiotason nousulla joka vaikutti täysimääräisesti vasta vuonna Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo laski 0,8 %:iin ja niiden arvioidaan nousevan vuonna ,4 prosenttiin. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 3,0 prosenttia. Kuntatalouden tila koheni vuonna 2010 selvästi, kun verotulot kasvoivat huomattavasti ennakoitua nopeammin ja menojen kasvu jäi suhteellisen maltilliseksi. Kuntien 5 %:n verokasvun taustalla olivat ennakoitua suotuisampi työllisyyskehitys, kunnallis- ja kiinteistöverojen korotukset, yhteisöveron tilapäinen tilitysosuuden sekä kunnallisverotilitysten ajoitustekijät. Menokasvun maltillisuuteen vaikuttivat mm. kustannustason nousun pysyminen suhteellisen vaimeana, työnantajan eläkemaksun poisto sekä kuntien omat henkilöstömenojen säästötoimenpiteet. Kuntien investoinnit lisääntyivät ja velan määrä kasvoi voimakkaasti. Kuntatalouden näkymien parantumisesta huolimatta taantuman jälkien korjaaminen ja tulevaisuuden tulokehitykseen liittyvät epävarmuudet pakottavat kunnat jatkamaan varovaista menopolitiikkaa. Vuonna 2011 kuntien kulutusmenojen arvioidaan kasvavan vajaan prosentin ja henkilöstön arvioidaan pysyvän vuoden 2010 tasolla, ja volyymin muutosta kasvattavat pääosin palvelujen ostot. (Lähde: VM /Taloudellinen katsaus, kevät 2011) 3.2. Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous parani huomattavasti vuonna Kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2 mrd. euroon, kun sen talousarviossa ennakoitiin jäävän alle miljardin. Toimintakate heikkeni kunnissa 3,8 prosenttia (vrt. toimintakate; Mäntsälä 0,2 %). Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 4 %. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan 15 (152)

16 kehitykseen. Lisäksi huomattava määrä kuntia nosti tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta 400 euroon ja Uudellamaalla 494 euroon. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä supistui 26:sta 8:een. Kuntien keskimääräinen vuosikate 400 euroa per asukas kattoi poistoista 128 % asukkaan kuntien vuosikate oli ennusteessa 319 /as, jossa kasvua edelliseen vuoteen 52 euroa ja kattoi poistoista 135 %. Vuosikate -% poistonalaisista investointien omahankintamenoista oli 97 ao. kuntien kokoluokassa, kun vastaava luku koko Suomessa oli 85 ja Mäntsälässä 100 %. Kuntien investoinnit kasvoivat 9,6 edellisvuodesta (Mäntsälässä -8 %). Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Vuoden 2010 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin euroa ja asukkaan kunnissa euroa sekä Mäntsälässä euroa. 4. Oman talousalueen kehitys 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Sijainti ja hallinnollinen asema Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki - Lahti moottoritien ja Porvoo - Hyvinkää -valtatien risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km 2, josta vettä on 15 km 2. Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Uudenmaan työsuojelupiiriin Uudenmaan Liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan tiepiiriin Uusimaa I, Uusimaa II ja Hämeen telealueisiin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Tuusulan käräjäoikeuteen Keski-Uudenmaan kihlakuntaan 16 (152)

17 Väestö Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen Uudenmaan sotilaslääniin Uudenmaan ympäristökeskukseen Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon (Porvoo) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Kunnan asukasluku oli vuoden 2010 lopussa yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 228 henkilöllä muutoksen ollessa 1,2 prosenttia. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1185 henkilöä ja kunnasta pois 1069 henkilöä. Syntyneiden määrä laski 24 lapsella edellisestä vuodesta ja oli 250 lasta. Vuonna 2011 väkiluvun odotetaan kasvavan 1-1,5 %. Taulukko 1. Väestön määrä ikäluokittain Elinkeinorakenne suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus 2009 osuus 2010 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 1,2 0 v , , , , , , ,3 1-5 v , , , , , , ,5 6 v , , , , , , ,6 0-6 v. yht , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , , v , , , , , , ,2 90- v. 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 74 0,4 89 0,5 Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on noussut kasvuun vuodesta 2007 lukien, Kuuma kuntien kehityksen ollessa samansuuntainen. Kunnan työpaikkojen lukumäärä vuodesta 2007 vuoteen 2008 oli kasvanut 361 työpaikalla. Muualla työssäkäyvien netto-osuus (=pendeli) on samanaikaisesti kasvanut vuoteen 2007 ja vähentynyt hieman vuonna Mäntsälän elinkeinorakenteesta maa- ja metsätalouden työvoiman osuus on 4,0 prosenttia ja maa- ja metsätaloussektorilla Mäntsälän työpaikoista oli 6,0 prosenttia. Palveluelinkeinojen osuus 43,8 prosenttia, on noussut selvästi suurimmaksi. Työpaikkojen kokonaislisäys oli vuosina yhteensä 371 työpaikkaa, josta maa- ja metsätaloudesta väheni 10 työpaikkaa ja muille toimialoille syntyi 361 uutta työpaikkaa. Työpaikkaomavaraisuus nousi edellisvuodesta 58,8 prosenttiin. Keski-Uudenmaan kuntien vastaava luku oli 65,1 prosenttia. 17 (152)

18 Taulukko 2. Kunnan elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOL ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,0 Teollisuus ,1 Rakennustoiminta ,2 Kauppa + kuljetus ,7 Liikenne = viestintä ,7 Palvelut ,5 Tuntematon ,8 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ TOL ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,0 Teollisuus ,0 Rakennustoiminta ,3 Kauppa + kuljetus ,9 Liikenne = viestintä ,6 Palvelut ,8 josta yhteiskunnalliset palvelut ,7 Tuntematon ,3 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 995 työpaikkaa 21,3 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 321 työpaikkaa 22,7 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 72,4 67,3 63,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 KUUMA-kunnat 63,9 64,8 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 18 (152)

19 Työllisyys Vuoden 2010 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 579 työttömyyden ollessa 6,5 prosenttia. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 7,3 ja työttömien määrä 690. Vuoden 2010 keskimääräinen työttömyys nousi 0,4 prosenttiyksikköä 6,5 prosenttiin. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 7,1 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 10,3 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysasteeseen. Kuva 1. Mäntsälän ja Uudenmaan työttömyysasteet vuosina TYÖTTÖMYYSASTE V MÄNTSÄLÄ JA UUSIMAA (VUOSIKESKIARVOT) Lähde: TE-keskus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 17,0 Mäntsälä Uusimaa 6,0 4,0 2,0 1,9 7,6 6,6 6,1 6,2 5,9 6,1 6,5 5,2 4,8 4,5 0, Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Taulukko Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2010 yht. 67 ) 19 (152)

20 Seuraavassa taulukossa 2 kunnan henkilöstö on eriteltynä palvelukeskuksittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja Taulukko 2. Kunnan henkilöstö palvelukeskuksittain Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,1 % 13,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,2 % 22,8 % Sivistyspalvelut ,7 % 23,6 % Tekniset palvelut ,4 % 5,8 % Yhteensä ,6 % 21,2 % Mäntsälän Vesi ,0 % 7,1 % Yhteensä ,4 % 21,1 % Kansal.op. tuntip.opett ,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,7 % 25,3 % Vuonna 2009 hallintopalveluihin kuuluivat yleishallinto, maaseututoimi, ruokailupalvelut ja maankäyttöpalvelut. Vuonna 2010 ruokailupalvelut siirrettiin teknisiin palveluihin. Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspalveluihin. Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelusuhteessa olleita henkilöitä. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka antaa mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta yksityiskohtaisempaa tietoa. 20 (152)

21 Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio on esitetty palvelukeskuksittain ja luottamushenkilöorganisaatio lautakunnittain. Virasto-organisaatio KUNNANVIRASTO Kunnanjohtaja HALLINTO- PALVELUKESKUS YHTEISTOIMINTA- ALUEEN PERUSTURVA- PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS Tulosalueet: Tulosalueet: Tulosalueet: Tulosalueet: Yleishallinto Johto ja hallinto Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Elinkeinotoimi Maaseututoimi Maankäyttöpalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Perusterveydenhuolto Perusopetus Muut koulutus- ja informaatiopalvelut Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Toimitilapalvelut Kuntatekniikka Pelastus Erikoissairaanhoito Luottamushenkilö-organisaatio KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA Vaalilautakunnat + Vaalitoimikunta KUNNAN- VALTUUSTO TEKNINEN LAUTAKUNTA MAASEUTU- LAUTAKUNTA PERUSTURVA- LAUTAKUNTA SIVISTYS- LAUTAKUNTA MAANKÄYTTÖ- LAUTAKUNTA MÄNTSÄLÄN VEDEN JOHTOKUNTA Valvontajaosto Toimitusjaosto 21 (152)

22 Valtuuston kokoonpano vuonna 2010 Puheenjohtaja HELIN Anna KM, luokanopettaja KOK I varapuheenjohtaja AHOLA Timo teleasentaja SDP II varapuheenjohtaja VIROLAINEN Kari insinööri, yrittäjä KESK ALLONEN Ilkka maanviljelijä KESK ELOMAA Jarna kätilö, terveydenhoitaja KOK ESKELINEN Olli Pekka kuvataiteilija KESK HAVULA Tapio sähköasentaja, maatalousyrittäjä KESK HEINONEN Kalevi eläinlääkäri KESK HERTTUAINEN Auli lastentarhanopett., kansaned. avustaja VAS HYNNINEN Eija fysioterapeutti, maanviljelijä KESK HÄGGLUND Antton erikoissairaanhoitaja KESK HÄMÄLÄINEN Katri KM, toimittaja KESK IKONEN Raija opettaja KOK JÄRVENPÄÄ Kari kauppias KOK JÄRVINEN Hannu kuljetusmies VAS KALENIUS Christina lähihoitaja SDP KANERVA Hans luokanopettaja, KM KOK KESKINEN Jarmo taloussuunnittelija, mv. KOK KOSONEN Jyrki maanviljelijä, yrittäjä KESK KRAKAU Harri yrittäjä KOK KUUSILUOMA Pentti kiinteistönvälittäjä KOK KYLMÄNIEMI Mikko CNC-koneistaja SDP LAAKSONEN Tapio laitosmies SDP LAINE Kaisa kotitalousopettaja KESK LAINE Tiina myyntineuvottelija SDP LINDQVIST Rami yrittäjä PS MANNINEN Marjaana KM, opetusneuvos KOK MÄKIPÄÄ Marja-Leena emäntä KESK NIINIMÄKI Markku vammaisurheilija SDP ORRE Kari rovasti KESK PAHKAMÄKI Jukka myyntipäällikkö (SDP) KOK PARVIAINEN Heini yrittäjä, perhepäivähoit. (PS) IPU PELTOLA Veijo vesiosuusk. toimitsija, maanviljelijä KESK PURO Marika sosionomi (AMK), nuorisokodin ohjaaja VIHR RAAPPANA Pauli yrittäjä, maanmittausteknikko SDP RAVOLAINEN-RINNE Heta insinööri, pääluottamusmies SDP SAARNIO Kristian putkiasentaja KESK SAASTAMOINEN Nina esimies, sosionomi, AMK SDP SALMI Petri maatalousyrittäjä, rakennusinsinööri KOK SALOKANNEL Susanna kulttuurisihteeri VIHR SILLANPÄÄ Jari yrittäjä KOK TORVASTI Hanna avainasiakaspäällikkö KESK WARRAS-STJERNVALL Annika KTM, maatalousyrittäjä KOK 22 (152)

23 5. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys 5.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Mäntsälän talous koheni edellisvuodesta ja toteutui talousarvioennustetta huomattavasti parempana mm. henkilöstö- ja muiden säästöjen, sähköyhtiön osinkotuottojen lisäyksen, korkomenojen supistumisen sekä kunnallisveron korotuksen ansiosta. Joulukuun verotilityksen vuoden 2010 ennakoiden jako-osuuden tasaus nosti kunnallisverokertymää ennakoitua enemmän. Tilikaudelle sisältyi tuloveroprosentin nosto 0,25 % -yksikköä, josta lisätuotto oli noin 0,8 milj. euroa, sekä kiinteistöveroprosenttien nosto 0,05 % -yksiköllä. Kunnan velkamäärä kasvoi 0,5 milj. euroa. Toimintakate kasvoi tilikaudella vain 0,2 milj. euroa (0,2 %), kun kasvuksi alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin 4,6 milj. euroa (5,8 %). Vuosikate kaksinkertaistui 10,9 milj. euroon. Verotulot kasvoivat 2,9 miljoonaa (4,7 %) ja valtionosuudet 0,8 miljoonaa euroa, yhteensä 3,7 miljoonaa euroa 4,3 % (vrt. 2009; 5,0 %). Tilikauden tulos oli 7 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämää kirjattiin tilikaudelta 7 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan ylijäämä 7,1 milj. euroa ja Mäntsälän Veden alijäämä 0,1 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat 2,8 % vuonna 2010 kun edellisvuonna muutos oli 18,8 % (kasvu -%:t eivät ole keskenään vertailukelpoisia Mustijoen perusturvan 2009 organisaation perustamisesta johtuen). Tilikauden 2010 päättymisen jälkeen määrärahaylityksiä kirjattiin 0,9 milj. euroa, josta käyttötalouteen 0,4 milj. euroa ja investointeihin 0,5 milj. euroa. Määrärahaylityksistä kuntatekniikan osuus oli 0,2 milj. euroa ja tontinmyyntitulojen alitus 0,2 euroa. Valtuusto käsittelee määrärahaylitykset kokouksessa. Investointimenot brutto nousivat 0,2 milj. euroa yli budjetoidun 11,9 milj. euroon. Joulukuun 6,5 verotilitys vaikutti osaltaan, että velkamäärän muutos jäi ennakoitua pienemmäksi. Tilikauden lopussa kunnan velkamäärä oli 45 milj. euroa sekä rahavarat ja sijoitukset 0,4 milj. euroa, josta Mäntsälän Veden osuus 0,4 milj. euroa ja kunnan rahavarat 0,003 milj. euroa. Kunnan omavelkaiset takausvastuut kasvoivat 27,2 milj. euroon. Valtuusto myönsi tilikaudella 4,4 milj. euron omavelkaisen takaukset omille tytäryhtiöille. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:lle myönnettiin 0,75 milj. euron, Mäntsälän Sähkö Oy:lle 2 milj. euron ja Kiinteistö Oy Mäntsälänraitille 1,65 milj. euron omavelkaiset takaukset. Mustijoen ja Hirvihaaran vesiosuuskunnille myönnettiin yht. 3 milj. euron takaukset. Vesiosuuskunnille annetut takaukset olivat vuoden lopussa yht. 6,5 milj. euroa. Mäntsälän kunnan velkamäärä ja takausvastuut tilikauden lopussa olivat yhteensä 72,2 miljoonaa euroa, lisäys edellisvuoteen verrattuna 4,4 milj. euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen valtuusto päätti helmikuussa 2011 myöntää Mäntsälän Sähkö Oy:lle 6 milj. euron omavelkaisen takauksen tuulivoimahankkeen rahoittamiseen. Korkein hallinto-oikeus vahvisti syksyllä 2010 Opetusministeriön päätöksen Adulta Oy:n valtionosuuksien takaisinperinnästä, jonka perusteella tilinpäätöksen satunnaisiin kuluihin kirjattiin euron osakepääoman luottotappio. Kiljavan Sairaala Oy:n toiminnan turvaamiseksi kunta on sitoutunut maksamaan perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun vuosittain pääomasijoituksena vuosina Valtuusto hyväksyi kesällä 2007 kunnan talouden tasapainottamissopimuksen, jonka täytäntöönpano ajoittuu valtuustokaudelle Kunnan säästötavoitteiksi asetettiin vuosille: 2 007; 0,3 milj., 2008: 1,9 milj., 2009: 1,1 milj., 2010; 0,5 milj. ja 2011; 0,4 milj. euroa, yht. 4,2 milj. euroa. Investoinnit saavat viiden seuraavan vuo- 23 (152)

24 den aikana olla enintään 40 milj. euroa ja vuositasolla keskimäärin 8 10 milj. euroa. Kunnan velkaantumiskehityksen katkaiseminen on kunnan lähitulevaisuuden yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista, johon talouden tasapainottamissopimuksessa sitouduttiin. Valtion elvytystoimenpiteiden ansiosta kuntatalouden kehitys muodostui kokonaisuutena arvioiden ennakoitua valoisammaksi eikä pelättyä verotulojen romahdusta tapahtunut. Vuoden 2011 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan olevan tasapainossa. Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella kunnan verotuloennustetta on mahdollista nostaa ja samalla vähentää suunniteltua lainanottoa. Kunnan lainakannan arvioidaan nousevan vuonna 2011 enintään euroon per asukas Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 73 :n ( /517) 4. kohdan mukaan tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tähän liittyen on kirjanpitolautakunta ohjeistanut yleisohjeella, että kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa tehdä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta toteutuu käytännössä kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella ja valvonnasta vastaa kunnan toimialajohto. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan kohdealueet. Jos puutteita on havaittu, tulee niistä tehdä selkoa ja laatia esitys puutteiden korjaamiseksi. Sisäinen valvonta on Mäntsälän voimassa olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa ( ) määritelty tilivelvollisten johtavien viranhaltijoiden tehtäväksi. He vastaavat oman alueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Säännösten ja määräysten noudattaminen Kunnan on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä, toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, useat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri erityislait ja viranomaisohjeet. Edellisten lisäksi kunnan toimintaa ohjaavat hallintosääntö sekä muut toimintaohjeet. Eri viran- ja toimenhaltijoiden päätösvaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Uuden hallintosäännön ja uusien toimialasääntöjen on määrä valmistua kevään 2011 aikana. Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelma yhteiskunnan kriisinsietokyvyn varalle tehtäviä ennakkovalmisteluja varten on hyväksytty kunnanhallituksessa ja siihen liittyvä kriisiviestintäsuunnitelma Nämä suunnitelmat päivitetään vuoden 2010 aikana. Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa ja valmistelu vuoden 2011 loppuun mennessä tehtävästä päivityksestä on aloitettu. Mäntsälän ja Pornaisten valmiussuunnitelmat sovitetaan yhteen uudessa versiossa. Uuden valmiussuunnitelman päivitystyötä on tehty Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen koordinoimassa yhteistyössä Kuuma kuntien kanssa syksystä Sivistystoimen ja teknisen toimen valmiussuunnitelmia valmistellaan myös Kuuma yhteistyönä. 24 (152)

25 Mäntsälän Veden varautumissuunnitelma erityistilanteita varten valmistuu kevään 2011 aikana. Mäntsälän Veden valmiussuunnitelma normaaliajan poikkeustilanteita varten valmistuu kevään 2011 aikana liitettäväksi osaksi koko kunnan valmiussuunnitelmaa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen valvonta kuuluu toimielinten tilivelvollisten viranhaltijoiden tehtäviin. Talousraportoinnissa on päivittäiskäytössä Fakta Web raportointi, johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Lautakuntia on ohjeistettu talousarviossa että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa siten, että talousarvion toteutumista tulee seurata oman hallinnonalan osalta raportoinnilla. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta laatimalla tilinpäätösennuste huhtikuun ja elokuun osavuosikatsauksissa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä, kuitenkin viimeistään tilikauden loppuun mennessä. Suurin haaste valtuuston myöntämissä määrärahoissa pysymisessä on, että talousarvion suurilta tulosalueilta puuttuvat tarkat, mitattavissa olevat suorite- ja tunnusluvut, joiden perusteella talousarvio ja yksityiskohtainen käyttösuunnitelma laaditaan ja seuranta hoidetaan. Perusturva on ottanut käyttöön MOPO hankkeessa ns. Kuntamaisema - työkalun vuosina Tavoitteena on prosessoida toiminta ja tuotteistaa palvelut kustannuslaskentaa hyödyntämällä. Kuntamaisema työkalu on tarkoitus ottaa jatkossa käyttöön muissakin palvelukeskuksissa vuosien aikana. Talouden raportointia yhdenmukaistetaan palveluiden ja taloudellisuutta ja vaikuttavuutta paremmin palvelevaksi. Vuoden 2010 tilinpäätökseen syntyi määrärahaylityksiä käyttötalouteen 0,4 milj. euroa, josta kuntatekniikka 0,2 milj. euroa ja käyttöomaisuuden myyntivoittojen alitus 0,2 milj. euroa. Tilikauden aikana valtuusto vähensi tulosalueille määrärahoja netto euroa. Euromääräinen poikkeama käyttötalouden alkuperäisen ja muutetun talousarvion välillä lopulliseen tilinpäätökseen verrattuna oli 4,3 milj. euroa (-5,1 %) toiminnallisten tavoitteiden pääosin toteutuessa. Riskienhallinnan järjestäminen Syksyllä 2009 kunnan tilintarkastaja Juha Tuohimäki/Sari Korento/Oy Audiator Ab suoritti riskikartoituksen, jossa johtaville viranhaltijoille tehdyn kyselyn perusteella arvioitiin kokonaisriskejä. Riskikartoituksen perusteella riskit asetettiin seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit 2) henkilöriskit 3) ydin- ja tukitoimintojen riskit 4) johtamisjärjestelmän riskit 5) omaisuusriskit Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit koettiin suurimmiksi. Muiden välillä ei ollut suuria eroja ja riskit vaihtelivat toimialoittain. Pitkän tähtäyksen suunnittelu koettiin riskiksi kuntastrategian jalkauttamatta jäämisen vuoksi. Väestönkasvun ja kuntatalouden tasapainottaminen koettiin myös riskiksi. Perusturvassa koettiin määrärahojen realistisuus erityisen suureksi riskiksi. Toiminnan ja talouden raportointi ja toteutumisen re- 25 (152)