TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti

2 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavaa. 1 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Vahvistetussa Maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä Yleiskaava Alueelle on laadittu Mäntyharjun kunnanvaltuuston hyväksymä Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaava. Ote yleiskaavasta on esitetty selostusosan yhteydessä. Muutosalue on pääosin osoitettu nykyisessä kaavassa merkinnällä VU-1, Ohjeellinen urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, Alueella on yleiskaavan mitoitusperusteiden ja kunnan rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus, mutta sitä ei ole osoitettu yleiskaavassa. Alueen toteuttamisesta vastaa maanomistaja. Tosin hieman ristiriitaisesti edelliseen verrattuna nykyisestä voimassa olevasta, alkuperäisestä kaavakartasta löytyy myös olemassa olevan rakennuspaikan symbolimerkintä. Kaavamuutosalue levittäytyy laidoiltaan hieman nykyisen kaavan Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa Pohjakartta Pohjakarttana käytetään numeerista maastokarttarasteria mittakaavassa 1: kiinteistöt vektorina. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistaja on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä. 1.3 Nykyinen maankäyttö Kaavamuutosalue on perinteisesti ollut Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksen virkistysalue. Varsinainen kuntoutumiskeskus sijaitsee noin 3 kilometriä lännempänä Tervajärven rannalla. Kaavamuutosalueella sijaitsee vanha rakennuspaikka Matinniementien päässä, jonka nykyinen rakennuskanta muodostuu vanhasta pienikokoisesta lomarakennuksesta (ns. kalamaja) sekä huoltorakennuksesta: 1

3 2 Kaavamuutosalueella ei ole poikkeavia ympäristökohteita. Valtaosa alueesta on pihapiiriä, joka on osittain kasvanut umpeen. Tilan rekisterinumero on muuttunut laajan tilusjärjestelyn myötä. Rekisteröinti tapahtui , jolloin saman maanomistajan viisi eri tilaa yhdistettiin yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi, eli Antinmäen tilaksi 1:66 (yhteensä n. 310 hehtaaria). Nyt käsiteltävän jo olemassa olevan rakennuspaikan alue on selkeästi lähiympäristön vanhin rakennuspaikka! Perimätiedon mukaan kyseisen paikan lomarakennus olisi siirretty nykyiselle paikalleen jo 1940-luvulla. 2 TAVOITTEET Alkuperäisen osayleiskaavan selostusosassa todetaan seuraavaa: Yksi VU-1 varaus (Saarva) kuuluu Tuustaipaleen hoitolaitokselle. VU-1 aluevaraukset ovat ohjeellisia ja niiden toteuttamisesta vastaa maanomistaja. VU-1 alueilla on mahdollisuus myös virkistyskäyttöä palvelevaan rakentamiseen. Rakennusoikeus harkitaan tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana voitaneen pitää RA-rakennuspaikan rakennusoikeutta (sidoksissa kulloinkin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen). Yleiskaavaratkaisua voidaan tulkita myös siten, että nykyinen yleiskaava antaa maanomistajalle mahdollisuuden kehittää kyseistä aluetta laajemminkin esimerkiksi maanomistajavetoisella ranta-asemakaavalla myös rakennusoikeudeltaan selkeästi tehokkaammin ja virkistyskäytön näkökulmasta. Maanomistaja on kuitenkin todennut, ettei kyseisellä alueella ole enää tämän hetkisillä tiedoilla käyttöä laitoksen virkistys- ja ulkoilualueena. Toiminnan sisältö on muuttunut asiakasaineksen muutoksen myötä. Ts. alueella ei ole juurikaan käyttöä, joten se voidaan nyt maltillisesti osoittaa tavanomaisena lomarakennuspaikkana (RA). Eli tavallaan kaavamuutoksella todetaan ja selkiytetään nykyinen olemassa oleva tilanne. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätetty palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa (ei mitään huomautettavaa viranomaislausunnoissa/ Etelä-Savon maakuntaliitto , Hirvensalmen kunta , rakennuslautakunta , Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja Etelä-Savon ELY-keskus ). Kaavoitusta ja MRL:n noudattamista erityisesti valvovan ELY-keskuksen lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: "Kun otetaan huomioon voimassa olevan kaavan muutoskohteeseen liittyvä kaavamääräys, ei kaavamuutoksen luonnoksessa esitetty maankäyttö muuta alueen luonnetta siten, että hanke olisi ristiriidassa asemakaavoituksen sisältövaatimuksille maankäyttö- ja rakennuslain 54 ja 73 :issä esitettyjen seikkojen kanssa." Luontotiedot on tarkistettu vielä Etelä-Savon ELY-keskuksen tietokannoista, ei havaintoja uhanalaisista tms. lajeista kyseisellä alueella. Lähialueen loma-asukkaat ovat jättäneet yhden yhteisen huomautuksen (seitsemän asianosaista/ asiamies Asianajaja Jussi Laakkonen/ Asianajotoimisto Ylikraka), jossa vastustetaan kaavaratkaisua laajalti mm. MRL:n ja Suomen perustuslain vastaisena. Seuraavassa on hyvin lyhyesti nostettu esiin ne perustelut, joihin huomautuksessa viitataan (ks. tarkemmat tiedot alkuperäisestä huomautuksesta). Kaavan laatijan vastine asiakohdittain seuraavassa kursivoituna: - Asiakirjojen ristiriidat, vuonna 2004 myönnetyn rakennusluvan liitekartassa rakennuspaikan symbolimerkintä ei näy. Nyt käsiteltävällä alueella on edelleen voimassa vuonna 2002 hyväksytty alkuperäinen yleiskaava. Olemassa olevan rakennuspaikan symbolimerkintä näkyy alkuperäisellä kaavakartalla, tosin heikosti mittakaavasta 2

4 3 johtuen (erittäin laaja suunnittelualue). Tämän selostusosan yhteydessä on suurennettu alkuperäisen kaavakartan tietokantoja mittakaavaan 1:5000 luettavuuden helpottamiseksi (ote hyväksytystä kaavakartasta). Huomautuksessa viitataan rakennusluvan liitekarttaan vuodelta 2004, joka ei ole suora kopio alkuperäisestä kaavakartasta. Kyseessä lienee tuloste kunnan käyttämästä karttayhdistelmästä, jossa kaavatietokantojen lisäksi näkyy mm. rakennusvalvonnan rakennuksiin liittyviä tietoja. Itse asiaan eli nyt käsillä olevaan kaavamuutokseen em. detaljeilla ei ole merkitystä, kyseessä on alueen vanhin, jo olemassa oleva rakennuspaikka, kuten tämän selostuksen aiemmista osista hyvin selviää. - Luottamuksensuojaperiaate, epäselvät asiakirjat, viranomaisen toiminnan virheettömyys ja viranomaisten tekemien päätösten pysyvyys. Luottamuksensuojaperiaate tarkoittanee yleisesti ottaen sitä, että viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Käytännössä luottamuksen suojaamisen keskeisenä sisältönä on, että yksityisten tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Edellisessä vastineessa on osoitettu, että virheitä viranomaistoiminnassa ei ole tapahtunut. Vaatimus viranomaisten tekemien päätösten täydellisestä pysyvyydestä kaavoituksessa on täysin kestämätön. Hyvän kaavoituksen yksi peruselementeistä on kyky reagoida muuttuviin olosuhteisiin. Nyt käsiteltävällä kaavamuutoksella maanomistaja haluaa päivittää ja selkiyttää kaavan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Kaikkia kaavamuotoja muutetaan jatkuvasti, kun olosuhteet tai tavoitteet muuttuvat. Myös kaavatyön aikana tapahtuneita inhimillisiä virheitä korjataan kaavamuutoksilla. Tähän velvoittaa jo maankäyttö- ja rakennuslakikin: "Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla (MRL 36 )". Asemakaavoissa määräykset ovat tätäkin tiukempia: "Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi (MRL 60 )". Tässä selostuksessa on referoitu alkuperäistä yleiskaavaa, jossa todetaan että nykyisen VU-1 rakennuspaikan rakennusoikeus harkitaan tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana voitaneen pitää RA-rakennuspaikan rakennusoikeutta (sidoksissa kulloinkin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen). Yleiskaavaratkaisua voidaan tulkita myös siten, että nykyinen yleiskaava antaisi maanomistajalle periaatteellisen mahdollisuuden kehittää kyseistä Matinniemen aluetta esimerkiksi maanomistajavetoisella rantaasemakaavalla myös rakennusoikeudeltaan selkeästi tehokkaammin ja virkistyskäytön näkökulmasta. Oikeuskäytännön mukaan yleiskaavan virkistysaluerajauksia voitaisiin ranta-asemakaavan avulla levittää jopa huomattavasti laajemmallekin nykyisen kaavan M-alueelle. Yleisellä tasolla voidaan hyvin perustellusti todeta, että edellä mainitussa yleisessä virkistyskäytössä oleva rakennuspaikka (käyttömuoto nykyisessä kaavassa) aiheuttaisi aktiivisessa käytössä lähiympäristölleen paljon enemmän häiriöitä kuin kaavamuutoksen tavoitteena oleva tavanomainen RA-lomarakennuspaikka. Huomauttajien vastustusta on hyvin vaikea ymmärtää tältä pohjalta. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksella ei tarvetta enää ko. virkistysalueelle, mutta se ei estä myymästä kyseistä aluetta täysin ulkopuoliselle taholle laajamittaiseen ja tehokkaaseen virkistyskäyttöön. Nykyisellä maanomistajalla ei ole halua jalostaa kiinteistöä tässä muodossa, vaan tavanomaisena lomarakennuspaikkana jolloin häiriö ympäristöllekin säilyisi vähäisempänä. - Yhdenvertaisuuden periaatteen loukkaus, uhka mm. ranta-alueen yhtenäisyydelle. 3

5 4 Nykyisessä voimassa olevassa kaavassa on aikanaan jokaiselle kantatilalle ja siitä erotetulle tilalle laskettu yhdenmukaisilla ja valtuuston hyväksymillä perusteilla rakennusoikeus. Nyt käsillä oleva alue on mukana laskelmissa olemassa olevana, jo rakennettuna rakennuspaikkana. Huomauttajien vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia, sillä niiden perusteella oltaisiin poistamassa alueen vanhimman jo olemassa olevan rakennuspaikan rakennusoikeutta, joka ei näin ollen voi enää millään lailla rikkoa ranta-alueen yhtenäisyyttä. - Valkolehdokki ja nuotta-apaja vaarantuvat. Kaava-alueelta ei ole tiedossa valkolehdokin esiintymistä olemassa olevien tietokantojen perusteella (alkuperäisen kaavatyön luontoselvitys, ELY-keskuksen tietokannat). Asiantuntijalausunnon (biologi Markku Nironen) perusteella kyseisen kasvin esiintyminen edes pihapiirissä ei aiheuttaisi muutoksia kaavaratkaisuun, koska kyseessä ei ole uhanalainen tai edes silmälläpidettävä laji: "Kämmekkäkasveihin kuuluva valkolehdokki (Platanthera bifolia) kasvaa mm. lehtomaisissa metsissä ja lehdoissa. Valkolehdokki ei ole harvinainen Mäntyharjulla tai Etelä-Savossa. Valkolehdokki on luonnonsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaisesti koko maassa rauhoitettu kasvilaji. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvin siemeniä." JOS lähialueella on virallinen nuotta-apaja, niin sekään ei aiheuta muutostarpeita kaavaratkaisuun. Nuotta-apajan käyttäjien oikeudet jäävät lähes kokonaan vesialueelle, tätä on jouduttu tutkimaan ja korostamaan useissa muissakin mm. Mäntyharjulla sijaitsevissa hankkeissa. Rakennuspaikka ei estä nuotta-apajan käyttöä tai nuotta-apaja estä rakennuspaikan käyttöä. Korostettakoon edelleen, että kyseessä on jo olemassa oleva rakennuspaikka, vain käyttötarkoitus muuttuisi tämän kaavamuutoksen myötä. Huomautus ei anna mitään tarvetta muuttaa itse kaavaratkaisua. 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleiskaavaratkaisu on edellä mainittujen tavoitteiden mukainen. Kaavamuutosalueen ratkaisuja on tässä tilanteessa tutkittu aiemmin laadittua yleiskaavaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin ja muuttuneessa tilanteessa. Kaavamuutosalueelle on osoitettu yksi tavanomainen, omarantainen lomarakennuspaikka: RA, Loma-asuntoalue (0,71 ha) Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomaasunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Olemassa oleva rakennuspaikka. Yleiskaavan mukaisen rakennuspaikan rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä. Seuraavalla sivulla on rantarakentamisesta otteita nykyisin voimassa olevasta rakennusjärjestyksestä (hyväksytty kunnanvaltuustossa ). Voimaan

6 5 Kaavamääräyksissä on lisäksi todettu, että tämän yleiskaavan alueella saa myöntää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman ranta-asemakaavaa. Rakennukset on sopeutettava ympäristöönsä sijainnin, mittakaavan, tyylin, materiaalin ja värityksen osalta. Kaavamääräyksiin on otettu tarvittavat ohjeet myös alueen vesi- ja jätehuollosta. 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos ei muuta Toivola-Mynttilä-Peruvesi rantaosayleiskaavan yleisiä periaatteita, vaan päivittää kaavan vastaamaan maaomistajan nykyisiä tarpeita. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen sijoittuu nykyisen rakennuspaikan pihapiiriin, jossa se ei aiheuta maisemalle tai naapureille lisähaittoja. Kaavamuutosta voidaan pitää naapureiden kannalta hyvin kohtuullisena, kun otetaan huomioon, että maanomistajalla olisi mahdollisuus tutkia kyseistä Matinniemen aluetta myös paljon tehokkaamman virkistyskäytön näkökulmasta voimassa olevan yleiskaavan perusteella. Naapureiden ensimmäiset kannanotot kaavamuutoksesta on saatu kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana (ks. vastineet edellä) ja saadaan tarpeen mukaan vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Lähimmät naapurit sijaitseva Likalahden vastarannalla metrin etäisyydellä. Matinniemessä on naapureita selkeästi lähempänä, mutta kyseiset tontit "avautuvat" täysin eri vesistön osalle ja eri suuntaan. Kaavamuutosalueen vastarantaa Likalahdella on seuraavan sivun kuvissa: 5

7 DI Jarmo Mäkelä KARTTAAKO OY Kaavaselostuksen yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavamerkinnät - Ote hyväksytystä yleiskaavasta ja kaavamuutoskartta 1: