Tampereen toisen asteen koulutuksen selvitys

Transkriptio

1 Tampereen toisen asteen koulutuksen selvitys Väliraportti Katsaus työn etenemiseen ja esille nousseisiin aiheisiin FCG Konsultointi Oy Aija Tuimala, Jari Poikonen, Riitta Ekuri Page 1

2 SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO Toisen asteen koulutuksen nykytilan kuvaus ja toimintaympäristöanalyysi 2025 Haasteet, vaatimukset ja mahdollisuudet Väestönmuutokset, lainsäädäntö (rahoitus, talous), elinkeinoelämä, opiskelijanäkökulma, toisen asteen koulutus osana hyvinvointipalveluja, työvoimatarpeen ennakointi, vapaa sivistystyö Tilastollinen ja toiminnallinen tarkastelu Toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kokonaisvaltainen arviointi sisältäen talouden (ml investoinnit) Lukio ja ammatillinen samassa organisaatiossa arvioitava TILTU- mallin muutosten arviointi Hallintomallivaihtoehtojen arviointi Nykyinen isäntäkuntamalli, liikelaitos ja osakeyhtiö Säätiö ja kuntayhtymä eivät tässä tapauksessa käytännössä vaihtoehtoja Omistaja/isäntäkunnan ja yhteistoiminta-alueen näkökulmat huomioitava Kunnan tehtävärakenteen muutos otettava huomioon ( sis. Sote) Konsultin tulee esittää johtopäätökset, kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset Page 2

3 Työn etenemisaikataulu KESÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU 8.6. ohjausryhmän aloituskokous - Toimeksiannon toteutus 11.8.Ohjausryhmän kokous jonka pohjalta Väliraportti 8.9. Avainhenkilöiden haastattelut, noin 30 kpl, joista 3 vielä pitämättä 30.9 Ohjausryhmän kokous, eri vaihtoehtojen arviointia, pidempi työkokous Ohjausryhmän kokous Loppuraportti, jossa kehittämissuositukset Yhteinen työskentely Konsultin työskentely 4 työpajaa eri teemoista (tilaaja- tuottaja näkökulma, yhteistoiminta-alueen kunnat, työelämäyhteistyö, henkilöstö ja opiskelijat), viimeinen vielä pitämättä Esittely tilaajan määrittelemässä tilaisuudessa Lausuntopyyntö kunnille tulevaisuuden odotuksista Aineiston ja tilastojen kokoaminen ja analysointi Paikallisen tilanteen arviointi Toimintamallivaihtoehtojen arviointi Selvityksen kokoaminen Page 3

4 Hallituskauden kärkihankkeet Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi* Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Kevennetään työnantajien hallinnollista taakkaa oppisopimuskoulutuksessa. * lukio-opetus ei ole erillinen hallituksen kärkihanke, mutta kehittämislinjauksia on aiemmin julkistettu mm. hallintoon ja digitalisointiin liittyen. Ko.asiat huomioidaan selvityksessä Page 4

5 TOISEN ASTEEN KOULUTUSMUODOT Selvityksessä kuvataan nykytilanne sekä arvioidaan saadun tiedon valossa mihin suuntaan painotukset toisen asteen koulutuksen järjestämisessä ovat kehittymässä Nuorten ammatillinen koulutus Nuorten lukiokoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Maksulliset koulutuspalvelut yrityksille Tampereen yhteistoimintaalueella tarjottavat toisen asteen koulutuspalvelut Aikuislukio Koulutusvienti Oppisopimuskoulutus Muuta?

6 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos : +12% vuotiaat 120 Yhteistoiminta-alue Pirkanmaa Koko maa 2013= Väestökehitys yhteistoimintaalueella on positiivinen, joskin vuoteen 2017 tapahtuu notkahdus->sopeuttamistarve Yhteistoiminta-alue Pirkanmaa Koko maa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Yhteistoiminta-alue Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2013, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Page 6

7 Toisen asteen koulutukseen haku Tredu ja Tampere kiinnostavat Toisen asteen yhteishaussa paikkoja enemmän kuin hakijoita Ammatillisen koulutukseen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä lähes hakijaa,. Aloituspaikkoja on tarjolla noin eli reilusti enemmän kuin hakijoita. Hakijamäärä laski noin neljällä tuhannella viime keväästä Tampereella aloituspaikkoja 2633, hakijoita 3048 ja tällä hetkellä paikan ottaneita 2407 (Lähde: Tredu/Nina Vataja 20.8.) Ammatillisen koulutuksen suosio laantumassa Ammatilliseen koulutukseen haki ensisijaisesti noin hakijaa, mikä on noin 5000 hakijaa vähemmän kuin viime vuonna. Hakeneista paikan sai (85 %). Lukioon hakeneissa pientä nousua Koko maassa on tarjolla noin lukiopaikkaa. Lukioihin haki tänä keväänä kaiken kaikkiaan nuorta eli runsas tuhat enemmän kuin viime vuonna. Opiskelupaikan sai hakijaa eli 92 % hakijoista. Tampereella aloituspaikkoja 975 ja hakijoita 1206 (Lähde:Tredu/Nina Vataja 20.8.) Lähde: Opetushallituksen lehdistötiedote Page 7

8 ERI RAHOITUSLÄHTEET JA TOIMIJAT RAAMITTAVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUSTOIMINTAA Koulutustoiminnan ratkaisuihin vaikuttavat mm. koulutuspoliittiset linjaukset, eri toimijoiden rahoitusmahdollisuudet, alue- ja kuntapolitiikka sekä kiinteistötalouden ratkaisut. Hallitusohjelman mukaan koulutuksen rahoitus kiristyy merkittävästi, joten talouden kokonaishallinnan tärkeys korostuu. VALTION RAHOITUS Nuorten ammatillinen koulutus Nuorten lukiokoulutus KUNTIEN RAHOITUS (VOS) YRITYKSET Ammatillinen aikuiskoulutus Maksulliset koulutuspalvelut yrityksille Oppisopimus koulutus Muuta? Aikuislukio Koulutusvienti Tampereen yhteistoimintaalueella tarjottavat toisen asteen koulutuspalvelut PROJEKTI- RAHOITUS JA TILAUKSET Lukioiden kiinteistöjä hallinnoivat kunnat ja Tampereen tilaliikelaitos Tredun tilat sekä joitakin kuntien kiinteistöjä Tredu Kiinteistöt Oy:n alaisuudessa

9 Taloudellinen tehokkuus Valtionosuuden yksikköhinta muutos % lukiokoulutus 6 002, ,76-7 % ammatillinen koulutus , ,63-2 % Toisen asteen koulutuksen valtionosuus v oli yht. 120,5 milj. euroa. Ennakollinen rahoitus vuodelle 2015 väheni 4,5 milj. eurolla eli 3,7 % Lukiokoulutuksen yksikköhinnan lasku oli huomattava 7 %. Amm. koulutuksessa lasku oli nyt 2 % Tulevien vuosien valtionosuusleikkaukset yksikköhintaan kohdistuen ovat huomattavia Nykyinen tai kasvava opiskelijamäärä on siis koulutettava pienemmin resurssein Leikkaukset rahoituksessa edellyttävät koulutustoiminnan kustannus-rakenteen kehittämistä: kiinteitä kuluja on pystyttävä minimoimaan tai konvertoimaan muuttuviksi: esimerkkinä kiinteistöjen vuokrat Tredun rahoituksesta valtaosa saadaan ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuudesta. Esille on noussut tarve kasvattaa markkinaehtoisia palveluita, joiden määrä tällä hetkellä on n. 0,1 miljoonaa euroa. Yhtiöittäminen edellyttäisi huomattavaa liikevaihdon kasvua

10 Page 10 Johtaminen ja päätöksenteko Selvityksessä tarkastellaan toisen asteen koulutuksen toimintamallia. Toimintamalli sisältää niin hallintomallin kuin toiminnan järjestämiseen ja johtamiseen liittyvät käytännöt. Toimintamallin arvioinnissa hyödynnetään Tampereen palvelutuotannon kilpailukyvyn viitekehyksen näkökulmia täydennettynä johtamisella ja päätöksenteolla Page 10

11 Eri hallintomallien erityispiirteitä Toimintaa voidaan järjestää hallinnollisesti eri organisaatiomuodoissa. Selvityksessä tarkastellaan toimintaympäristön muutosten sekä nykymallin kehittämistarpeiden pohjalta muiden hallintomallien mahdollisia vaikutuksia. Alla muutamia malliesimerkkejä lainsäädännön näkökulmasta. Nykyinen toimintamalli Liikelaitos Osakeyhtiö Koulutuksen järjestäjä Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Osakeyhtiö Valtionosuuden saaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Osakeyhtiö Omistajan taloudellinen vastuu Kaupunki vastaa kaikesta Kaupunki vastaa kaikesta Osakkeenomistajan lakisääteinen taloudellinen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan ja muilta osin osakkeenomistajan itsensä tekemiin päätöksiin. Omistajaohjaus Valtuuston asettamat tavoitteet, suora ohjaus Valtuuston asettamat tavoitteet, suora ohjaus Valtuuston asettamat tavoitteet, omistajapolitiikka, konserniohje, yhtiökokouksen ja hallitusvalintojen kautta Johtamisjärjestelmä V, KH, lautakunta, rehtori V, KH, johtokunta, johtaja Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja/rehtori Page 11

12 Alustavia havaintoja ja esimerkkejä esille nousseista kehitettävistä asioista 1/2 Strateginen johtaminen ja päätöksenteko Strateginen suunnittelu ja pitkäjänteinen sitoutuminen Johdon vastuiden selkiyttäminen, päätöksenteon nopeuttaminen Seutuyhteistyön syventämisen mahdollisuudet toiminnallisella tasolla Yhteistyö koko ikäluokan koulutuksen järjestämiseksi Yhteistoiminta-alueen kuntien osallisuus koulutuksen kehittämiseen Talous Rahoituksen kiristyminen ja tehokkuuden lisääminen Talouden johtaminen ja vastuunjako Kiinteistöjen osuuden hallinta kokonaismenoista Mahdollisuus myyntipalvelujen tuottamiseen yrityksille Page 12

13 Alustavia havaintoja ja esimerkkejä esille nousseista kehitettävistä asioista 2/2 Palvelujen vaikuttavuus ja laatu Toimintamallin asiakasnäkökulman vahvistaminen (yritykset, oppilaat) Opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisääminen Joustavat yhteystyömuodot eri oppilaitosten välillä Paikallinen aktiivinen yhteistyö kunnissa/lähialueilla Uudenlaiset oppimisympäristöt ja työpaikalla oppiminen Opetuksen kohdentaminen mm. koulutusohjelmat Uudistumiskyky Palveluiden joustavuus (modulimainen opetus, yritysyhteistyö) Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen verkostojen kautta (työharjoittelut yrityksissä jne.) Henkilöstöresurssit Yhteisen suunnittelun lisääminen Asiantuntemuksen vahvistaminen tulevaisuuden haasteisiin Resurssien kohdentaminen ja yhteiskäyttö Page 13

14 Työn toteutus LOPULLISEN SELVITYKSEN SISÄLTÖ Toimintaympäristön tilanne Lainsäädäntö Väestökehitys alueella, koulutustarpeen kehitys Alue toteutuksen kuvaus (lukio, ammatillinen, aikuiset, myyntikoulutus, oppisopimuskoulutus, vienti) Nykytilanne ja sen kehittämistarpeita palvelutuotannon kilpailukyvyn näkökulmasta Taloudellinen tehokkuus Taloudellinen vastuu, kiinteistöt Rahoitus ja sen kehitys, tilastot Ostopalveluiden myynti Palveluiden vaikuttavuus ja laatu (riittävyys, kohdentuvuus, tyytyväisyys, saatavuus) Uudistumiskyky ( organisaatio ja yksilöt), yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa, työelämäyhteistyö, paikallinen yhteistyö, kilpailuetu ) Johtaminen, henkilöstöresurssit ja päätöksenteko (vastuut, toinen aste, tiltu, hlöstötarpeet, kuntien osallisuus ja intressit) Hallintomallit kehittämistarpeiden ratkaisijana Hallintomallikuvaukset Vaihtoehtoiset mallit ja niiden arviointi Kehittämisehdotukset Page 14