OPETTAJA KOULUHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Pirkko Nurmi Kokkola

Transkriptio

1 OPETTAJA KOULUHYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Pirkko Nurmi Kokkola

2 Koulutus ja sosiaalinen hyvinvointi Noin kymmenen prosenttia nuorista putoaa koulutuksesta peruskoulun jälkeen, osa heistä keskeyttää toisen asteen koulutuksen. Suomi on yksi korkeimman nuorisotyöttömyyden maita Euroopassa. Mitkä ovat nuorten syrjäytymisen koululähtöisiä tekijöitä? Koulutuspoliittinen paradoksi: inkluusiosta eksluusioon: integrointi normaaliluokkiin ei ole onnistunut ratkaisu

3 Tämän tutkimuksen lähtökohta Opintojen hidastumisen ongelmat toisella asteella eivät ratkenneet nivelvaiheen valmiustestejä tekemällä eikä heikoimpia moniammatillisesti tukemalla. Opintoohjaajien, ryhmänohjaajien, opiskelupajan ja opiskelijahuollon työ ei riittänyt. Ns. negatiiviset keskeytykset laskivat alle 5 prosenttiin. Sen sijaan kolmasosalla aloittajista opinnot hidastuivat tai keskeytyivät väliaikaisesti. He olivat uhkassa syrjäytyä koulutuksessa tai koulutuksesta.

4 Tutkimusmatkan vaiheet 1. Opiskelun hidastumisen syyt ( ) 2. Opettajan dialogisuuden kehittävä tutkiminen ( ) 3. Dialogisuuden ja autenttisuuden vaihtelun tutkiminen eksistentialismin kehyksessä ( )

5 Opintojen hidastuminen Hitaasti opiskelevien nuorten (30) koulutuselämäkerroissa ja haastatteluissa oppimisongelmien takaa löytyi kasaantunutta laiminlyöntiä ja moniongelmaisten nuorten ns. sivistynyttä heitteillejättöä, joka kerrostuneena epäluottamuksena vaatii toisen asteen ammatillisella puolella todellista välittämistä.

6 Opintojen hidastumisen tausta Huono koulumenestys alkanut ala-asteella: 1/5 selkeä lukivaikeus Sosioekonomiset ongelmat:

7 Opettajakysely tukemisesta Toisen asteen opettajat välittivät, mutta kyselyssä raportoitu toiminta oli vaatimatonta Tunne osaamattomuudesta oli vahva Ajanpuute yleisesti vaivasi, opiskelijan tukemista koskevaan alkukyselyyn vastasi lopulta vain 2/3 opettajista.

8 Opettajakysely tukemisesta Useimmat ohjasivat ongelmaopiskelijan suoraan opiskelupajaan. Opettajat olettivat opiskelijoiden oppimisongelmien johtuvan poissaoloista tunneilta. Oletukseni opettajan mahdollisuudesta parantaa opintojen läpäisyä vahvistui.

9 Holistinen ohjausmalli

10 Dialogisuus Toisen tarkkaa kuuntelua Yhteisen ymmärryksen luomista keskustellen Yhteistyötä Toisen auttamista

11 Kannustavan dialogisuuden kehittäminen Ryhmänohjauksessa 30 ryhmänohjaajaa opetteli dialogisuutta Opetuksessa 10 opettajaa opetteli kannustamaan opetuksessa 20 opiskelijaa Dialogisuus kehittyi kolmella jaksolla Neljännellä jaksolla opettajat vetäytyivät rutiiniin

12 Opettajan rutiinin syyt Uupuminen : lukuvuodenkierron vaihtelut, henkilökohtaistaminen yksin tekemisenä, muutosvastarinta Henkilökohtainen elämä, terveys Kannustuksen puute: rehtori, työtoverit, vanhemmat

13 luo luokkaan kannustavan ilmapiirin Kannustava opettaja opiskelijoiden katsoo silmiin, hymyilee, kutsuu nimeltä kokemana näkee ihmisenä antaa yksilöllistä tunnustusta suullisesti ja kirjallisesti

14 Koulukohtainen dialoginen kulttuuri Rakentuu toiminnassa (pragmatismi): Kahdenvälisistä kohtaamisissa Dialogisesta yhteistyössä koko kouluväen ja huoltajien kesken

15 Dialoginen yhteistyömalli

16 Sosiodynaaminen ohjaus (Peavy) Yksilöpsykologisesta ja asiantuntijakeskeisestä ohjauksesta siirrytään moninäkökulmaiseen yhteistyöhön perustuvaan dialogiseen ohjaustapaan, joka etsii viisautta ja mielekkyyttä koko koulun elämänkenttään ja ottaa huomioon kaikki osalliset. (Onnismaa)

17 Erilaiset opettajatyypit Nuori kunnianhimoinen uudistaja Autenttinen kehittäjä Sitoutumaton mukava tyyppi Tunnollinen virkamies

18 Dialogisuuden vaihtelua selittävät syyt Koulun sisäpuolella vaikuttaa toimijoiden kesken rakentunut koulukulttuuri Ilmapiiri: luottamus, toivo ja välittäminen (kalvo) Omaksuttu opettajatyyppi (kalvo) Kahdenvälisten kohtaamisten autenttisuus (kalvo)

19 Jäykistäviä defensiivisiä paradokseja opettajien toiminnassa Yksin tekeminen-yhdessä tekeminen paradoksi (lukujärjestys) Kontrolli -luottamus -paradoksi (poissaolot) Voimavarojen sääntely-kehittyminen paradoksi (oaj) Opetusmenetelmä-paradoksi (opiskelupaja)

20 1. Moniongelmaiset kodit Kuntien heikko taloustilanne ja 2. hallinnonalojen välinen yhteistyön puute: niukoilla Koulun resursseilla ulkopuolella toimiva peruskoulu

21 Asiakaslähtöisyys laatutekijänä Tulevaisuuden koulun parasta laatua on opettajan välittäminen ja kannustus. Se vetää opiskelijoita. Jäykän virkamiesmäisesti toimiva koulu menettää kilpailutilanteissa opiskelijat. Erilaisuuden kohtaaminen ei ole helppoa opettajalle, joka arvostaa vain hyviä arvosanoja. On haastavaa kohdata oppilas puutteineen. Helpompaa on jakaa heidät vuohiin ja lampaisiin. Paluu kaikkia oppilaita

22 Dialogisuuden ja autenttisuuden merkitys Dialogisuuden ja autenttisuuden avulla toimittiin parhaimmillaan niin, että jokainen tuli nähdyksi ja kuulluksi. Tämä on sosiaalisen kouluhyvinvoinnin perusta, jossa oppiminen saa parhaat edellytykset. Opettajan tietoinen tilannekohtainen dialogisuus osoittautui tässä tutkimuksessa tärkeäksi tekijäksi opintojen loppuun saattamisessa ja yleisen kouluhyvinvoinnin edistämisessä.

23 Polarisaation seuraukset Nykyinen koulutuspolitiikka johtaa väestön polarisaatioon ja takaisin luokka-yhteiskuntaan. Harkitsemattomat koulutoimen säästöt kostautuvat lisääntyvinä sosiaali- ja terveysalan ongelmina ja korkeina työttömyyslukuina.

24 Opettajan mahdollisuudet kouluhyvinvoinnin edistäjänä Vallitsevan todellisuuden yläpuolella on mahdollisuus (Heidegger, 1927) Itseohjautuvuuden vaatimuksesta kohti varhaista puuttumista Monologista kohti dialogia Jäykästä toimintakulttuurista kohti autenttista pragmatismia