FYYSINEN TOIMINTAKYKY, HERMOSTON KEHITTÄMINEN JA HERKKYYSKAUDET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1
|
|
- Pauliina Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FYYSINEN TOIMINTAKYKY, HERMOSTON KEHITTÄMINEN JA HERKKYYSKAUDET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1
2 FYYSINEN TOIMINTAKYKY
3 PELAAJAN JA JOUKKUEEN KEHITTÄMINEN Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 3
4 FYYSINEN TOIMINTAKYKY FYYSIS-MOTORISET KYVYT MOTORISET TAIDOT KUNTOTEKIJÄT LIIKEHALLINTATEKIJÄT MOTORISET PERUSTAIDOT Kestävyys Voima Nopeus Orientoitumiskyky Erottelukyky Reaktiokyky Rytmikyky Tasapaino Yhdistelykyky Muuntelukyky Ohjauskyky Kyky erilaistumiseen Ketteryyskyky Ennakointikyky Kehon elastisuus Notkeus Kimmoisuus Liikkumis- ja liikuntaliikkeet - esim. käveleminen, juokseminen, hyppääminen, loikkiminen, kiipeäminen Esineen käsittelyliikkeet - esim. heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen, potkaiseminen LIIKUNNAN LAJITAIDOT Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 4
5 FYYSISTEN OMINAISUUKSIEN HERKKYYSKAUDET Tasapaino 3 11 Liikkuvuus ( nivelten liikelaajuus ) 3 12 Lihaskestävyys 7 => Ketteryys 3 12 Erottelukyky 7 => Kestovoima - nopeusvoima 7 => Taito - tekniikka 3 15 Nopeus ( Frekvenssi ) 7 => Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 5
6 TEHTÄVÄ: Parikeskustelu
7 HERKKYYSKAUDET JA FYYSINEN TOIMINTAKYKY Oleelliset kysymykset: Mistä osa-alueista taitoharjoittelu koostuu? Miksi tietyn ikäisenä kannattaa painottaa tiettyjä asioita? Miten toteutat taitoharjoittelua omassa joukkueessasi? Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 7
8 ELINJÄRJESTELMIEN KYPSYMINEN
9 ELINJÄRJESTELMIEN LUONNOLLINEN KYPSYMINEN 100% KYPSYMINEN % Hermosto 50% Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet IKÄ ( VUOSIA ) Mero, A. ym Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 9
10 ELINJÄRJESTELMÄT JA FYYSINEN KUNTO Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Voima Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 10
11 HERMOSTON KEHITYS Syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa Kasvun jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua 80-90%:sti hermosto valmis 6-8 v Murrosiän jälkeen kehitys muuta elimistöä hitaampaa NUORTEN KOHDALLA HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ!! taito tasapaino / ketteryys nopeus TOISTOMÄÄRÄT!!!! Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 11
12 TAIDON OSATEKIJÄT
13 TAIDON OSATEKIJÄT JA MITÄ NE VOISIVAT OLLA JÄÄKIEKKOSSA? 1.Orientoitumiskyky eli suuntautumiskyky Kyky tajuta raajojen ja kehon asennot ja niiden muutokset. Malli (jääkiekko): Vastustaja on vetänyt jalat alta ja kykenee kuitenkin suorittamaan tarkan laukauksen. 2. Erottelukyky Kyky säädellä lihasjännitystä ja rentoutta sekä liikesujuvuutta ja taloudellisuutta. Malli (jääkiekko): Maalinedustapelissä jännittää jalkoja, keskivartaloa tasapainon säilyttämiseksi ja kuitenkin kykenee pitämään käsiä rentoina tarkan, nopean mailatyöskentelyn mahdollistamiseksi. 3. Reaktiokyky Kyky reagoida tarkoituksenmukaisesti, nopeasti eri aisteilla vastaanotettuihin ärsykkeisiin. Malli (jääkiekko): Laukaus ponnahtaa maalivahdista takaisin ja laukaiset automaattisesti uudestaan maalin kattoon Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 13
14 4. Rytmikyky Kyky liikkeiden/suorituksen tarkoituksenmukaisen rytmin löytämistä / toteuttaminen. Malli (jääkiekko): Sujuva, tarkka rannelaukaus vauhdista. 5. Tasapainokyky Tasapainon ylläpitämistä (säilyttäminen) ja sen uudelleen saavuttamista Malli (jääkiekko): Maalinedustapelissä säilyt työskentelykykyisenä tönimisestä/roikkumisesta huolimatta. 6. Yhdistelykyky Osaliikkeiden yhdistämistä kokonaisuudeksi. Yhtäaikaisten liikkeiden tekeminen. Malli (jääkiekko): Harhautus-laukaus yhdistelmä tai luistelu+harhautus+laukaus 7. Muuntelu-, mukautumis- ja sopeutumiskyky Kyky sopeuttaa liikeradat, voimankäyttö muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Malli (jääkiekko): Pienessä tilassa tarkka laukaus (pienempi liikerata, oikea ajoitus). Huonosta tasapainosta tarkka laukaus Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 14
15 8. Ohjauskyky Liikkeen tarkkuus ja vakiointi. Malli (jääkiekko): Laukaus yläkulmaan. 9. Kyky erilaistumiseen Kykyä tehdä erot läheisesti samankaltaisten liikkeiden välillä. Malli (jääkiekko): Erottaa vanhan tekniikan ja uuden tekniikan ero esim. luistelussa. 10.Ketteryyskyky Kyky nopeaan kehon liikesuunnanmuutokseen. Malli (jääkiekko): Luistelusuunnan muuttaminen 1-1 tilanteessa. 11.Ennakointikyky Liikevaraston suuruus ja hyväksikäyttö. Malli (jääkiekko): Kakkoskiekko yllätyksellisyydestään huolimatta jollain tavalla sisään Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 15
16 ESIMERKKEJÄ MONIPUOLISISTA TAITOHARJOITTEISTA 1. Liikuntaleikit (nopeus, reaktio, ketteryys, näppäryys ym. pelit, kisat ja leikit) 2. Erilaiset pelit (normaali kenttä, pienennetty kenttä, useita maaleja eli vaihtelevat tilanteet) 3. Erilaiset kaksinkamppailut (tasapaino-, voima- ym. kamppailut) 4. Erilaiset este- ja taitavuusradat sekä rytmiradat ja harjoitteet 5. Ex-tempore-harjoitukset (suoritukset yhden näytön perusteella) 6. Monipuoliset lajikokemukset eri lajeista Erityisen hyviä lajeja taitavuuden kehittämiseksi ovat: voimistelu (sekä teline- että perusvoimistelu) yleisurheilulajit monipuolisesti harrastettuna hiihto (kaikki hiihdon muodot ja tekniikat) taitoluistelu trampoliini ja uimahypyt Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 16
17 TEHTÄVÄ: Parikeskustelu
18 MONIPUOLISUUS JA LIIKUNTAMÄÄRÄT Oleelliset kysymykset: Mikä on lapselle riittävä liikuntamäärä viikossa? Mistä viikoittainen liikunta koostuu? Millä keinoilla pystyt varmistamaan riittävän omatoimisen liikunnan? Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 18
19 MONIPUOLISUUS
20 MONIPUOLISUUS Monipuolisuus ymmärretty liikaa taidon kautta onko esim. telinevoimisteluharjoitus fysiologisesti monipuolinen? Monipuolisuutta on, kun liikunnassa ja harjoituksissa on TEKEMISTÄ nopeutta monipuolisesti aineenvaihduntaa (aerobista ja anaerobista) monipuolisesti lihaskuntoa ja voimaa monipuolisesti luustoa ja muita tukielimiä monipuolisesti taitoa ja tekniikkaa monipuolisesti liikkuvuutta monipuolisesti Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 20
21 MONIPUOLISUUS Vaikka laji olisi fyysisiltä vaatimuksiltaan monipuolinen, liian aikainen puhdas lajiharjoittelu voi johtaa lihaksiston yksipuoliseen kuormitukseen rajoittaa lajissa kehittymistä johtaa rasitusvammoihin Paljon tekemistä ja eri tavoilla vaihdellaan alustaa vaihdellaan palautumisaikaa hypitään kovalla teholla ja matalalla teholla tennistä väärällä kädellä pituushyppyä väärällä jalalla Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 21
22 HAASTEET MUUTTUNEET Ennen liikuttiin omatoimisesti liikuttiin huomaamatta liikuttiin monipuolisesti Nyt liikunta vaatii ohjausta liikunta koetaan velvollisuudeksi liikunta yksipuolistuu ja muuttuu vähemmän kudoksia kuormittavaksi = vähemmän kehittäväksi Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 22
23 VALMENNUSTILANNE ENNEN Peruskunto Perustaito Peruskunto Perustaito Laji Lihasvoima Lihasvoima Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 23
24 VALMENNUSTILANNE NYT Peruskunto Perustaito Peruskunto Perustaito Laji Lihasvoima Lihasvoima Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 24
25 VAIHTOEHTO Peruskunto Perustaito Peruskunto Laji Perustaito Lihasvoima Lihasvoima Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 25
26 LIIKUNTAMÄÄRÄT
27 TAVOITTEITA Tavoitteena yli 12-vuotiailla urheilevilla lapsilla olisi vähintään tuntia liikuntaa ja urheilua viikossa siitä osa omatoimista ja osa johdettua lajikohtaiset vaihtelut voivat suhteen osalta olla suuria Ohjattuja harjoituksia ja / tai lajiin liittyvää omatoimista harjoittelua tulisi kuitenkin lisätä vuotiaissa, mikäli muu omatoiminen liikunta vähenee edelleen yhtä radikaalisti Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 27
28 EHDOTUKSIA Alkuverryttelyn tulisi sisältää myös monipuolista, yleistä lämmittelyä eikä pelkästään lajikohtaista lämmittelyä min joka kerta lisää peruskuntoa, monipuolisuutta ja määrää 4 x 15 min = 1 h alkuverryttely voi kompensoida paljon lajin yksipuolisuutta Loppuverryttely tulisi sisällyttää kaikkiin ohjattuihin harjoituksiin min joka kerta lisää peruskuntoa, monipuolisuutta ja määrää 4 x 15 min = 1 h loppuverryttely voi kompensoida paljon lajin yksipuolisuutta Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 28
29 EHDOTUKSIA Kotitehtäviä nuorille ohjeita, mitä voi tehdä kotipihalla ja kotona erityisesti niitä juttuja, mitä ei tule lajiharjoituksissa Nuorille ammattivalmentajia perehtyneet nuorten valmennukseen Osan treenimatkasta voi tehdä jalkaisin Lapsilla palautumisajat eivät ole samat kuin aikuisilla turhat jonotukset ja odottelut pois Välitunneille liikuntaa Koulujen salit käyttöön koulupäivän jälkeen Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 29
30 LIIKUNTAYMPYRÄ ESIMERKKI (Lähde: H. Hakkarainen hyvä harjoittelu / fyysinen harjoittelu ympärivuotiseksi) Joukkuelaji ( jääkiekko ) Hyvän seuraharjoituksen tulisi kehittää monipuolisesti liikunnallisia taitoja! 1. Hengitys- ja verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa n. 30 % - n. 4,5 h 2. Tuki- ja liikuntaelimiä ( luusto ja lihakset ) n. 15 % - n. 2,5 h 3. Hermojärjestelmää ( tasapaino, ketteryys ja nopeus ) n. 35 % - n. 5 h 4. Lajiharjoittelu n. 20 % - n. 3 h (jäätreenit) 6 8 v v v Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 30
31 JOUKKUEPALLOILUT Puhdas lajiharjoittelu Hengitys-ja verenkierto sekä aineenvaihdunta Tukielimet ja lihakset Hermosto vuotiaat 9-11 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 31
32 LIIKUNTAMÄÄRÄT ERI ASIOISTA VIIKOSSA TERVEELLINEN MÄÄRÄ VIIKOSSA = 14h HUIPPU-URHEILIJAN MÄÄRÄ VIIKOSSA = 20h NYKYTILANNE: KOULU SEURA PELIT MISTÄ LISÄÄ: VÄLITUNNIT HYÖTYLIIKUNTA ILTAPÄIVÄKERHOT HÖNTSYJÄÄT KOTITEHTÄVÄT 2 tuntia 4,5 tuntia 1,5 tuntia 8h / viikko 4h (á 15min) 2h (esim. pyörällä kouluun) xh (5h) xh 19-xxh / viikko Suomen Jääkiekkoliitto 32
33 Jeren (10v.) liikuntaviikko 1.laji Jääkiekko 2.laji Uinti Harmaat = arkiliikunta 7h V.harmaa = koulumatkat 3h20min Sininen = omatoiminen päälajin harjoittelu 3h Lila = ohjattu lajien harjoitus 6h T.Lila = koululiikunta 2h 15min Yhteensä 21h50min MA TI KE TO PE LA SU 7:00 8:00 20min. pyöräily 20min. pyöräily 9:00 20min. pyöräily 20min. pyöräily 20min. pyöräily 60 min pihaleikit 10:00 60 min pyörälenkki äidin kanssa 11:00 12:00 30 min välituntipelit 30 min välituntipelit 45 min Koululiikunta 13:00 20min. pyöräily 30 alkuverryttely/ oheisharjoitus 14:00 60 min pihaleikit ja -pelit 90 min Koululiikunta 20min. pyöräily 20min. pyöräily 60 min tekojäällä taitoharjoittelua 60 min jääkiekkopeli 15:00 20min. pyöräily 16: min 1. laji 17:00 Jääharjoitus+oheisharjoitus 20min. pyöräily 120 min 2. Laji uinti 60 min pihaleikit 18:00 60 min pihalla taitoharjoittelua (tossulätkää) 19: min 1. Laji Jääharjoitus+oheisharjoitus 30 min. koiran ulkoilutus 60 min isän kanssa juoksulenkki
34 YHTEENVETO
35 SYTYTÄTKÖ VAI SAMMUTATKO? Lasten ja nuorten liikunnalla suunnaton terveysvaikutus Lasten ja nuorten monipuolinen liikunta myös pohjana huippuurheilulle Liikunnan määrän on oltava suuri!!! tuntia viikossa 4-6 tuntia ohjattua harjoittelua 1-2 tuntia koululiikuntaa loput omatoimista hyöty- / piha- ym. liikuntaa Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 35
36 KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA? Harjoittelun pitkäjänteisyys: ennen murrosikää: lihashermotus / taito monipuolisuus peruskunto ja lihaskestävyys kimmoisuus + liikkuvuus ympärivuotinen kehitys murrosiän jälkeen: lihasmassa kovat maitohappotreenit lajinomaiset harjoitteet ja kilpailutavoitteet Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 36
37 KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA? Leikki-iässä Kasvu on rauhallista, mutta hermosto kehittyy lopulliseen tilaansa tämän kehitysvaiheen aikana. Hermostossa tapahtuvat rakenteellinen ja toiminnallinen muutos aiheuttaa sen, että lapsi voi aikaisemman kokonaisvaltaisen liikkumisen sijasta suorittaa tarkkoja eriytyneitä liikkeitä. Lapsen hienomotoriikka kehittyy ja koordinaatiokyky paranee. Valmius liikekoordinaation kehittämiseen on huomattavasti aikaisemmin kuin fyysisten suoritustekijöiden kehittämisedellytykset. Tämä suotuisa kehitysvaihe on käytettävä hyväksi harjoittelussa, sillä myöhäisempi puutteellinen koordinaatiokyky ei yleensä johdu niinkään taipumusten puuttumisesta, vaan siitä, että koordinaatiokyvyn kehittämiseen ei ole aikanaan kiinnitetty riittävästi huomiota Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 37
38 KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA? Varhaiskouluiässä Sellaiset taidon osatekijät kuin reaktiokyky, liikenopeus, liikkeiden ajoitus, orientoitumiskyky, tasapainokyky ja hienomotoriikka kehittyvät 7 ja 10 ikävuoden välillä eniten. Näiden ominaisuuksien kehittämiseen ja yksinkertaisten liikevalmiuksien oppimiseen onkin tässä ikävaiheessa asetettava harjoittelun painopiste. Myöhemmässä kouluiässä Lapsen motorinen oppimiskyky on parhaimmillaan. Aivojen motorinen kypsyminen on tapahtunut loppuun tämän ikävaiheen päättyessä, jolloin tahdosta riippumattoman, aivorunkoperäisen ja tahdonalaisen, aivokuoriperäisen motoriikan välinen hyvä vuorovaikutus on mahdollista. On muistettava, että oppiminen tapahtuu sitä nopeammin ja paremmin mitä suurempi lasten siihenastinen liikevarasto on Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 38
39 LIIKUNTATUNTIEN KESKIARVON JAKAUTUMINEN / VKO 16,0 14,0 12,0 KESKIARVO 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 8-11v 12-15v 16-18v 8-11v 12-15v 16-18v Pojat Tytöt MUUT LIIKUNTATUNNIT - keskiarvo 10,1 6,9 3,5 8,7 6,5 4,2 PÄÄLAJIN OMATOIMISET HARJOITUSTUNNIT - keskiarvo 1,1 1,9 2,6 0,9 2,0 3,1 OHJATUT HARJOITUSTUNNIT - keskiarvo 2,8 4,4 5,2 3,9 4,2 4,5
40 KUINKA HUOMIOIN HARJOITTELUSSA? Automatisoituneet liikkeet eivät enää paranna yleisiä liikehallintataitoja (taitavuus) Taitavuutta kehittävät harjoitukset on pääsääntöisesti sijoitettava harjoituskerran siihen vaiheeseen, jolloin elimistö on vielä virkeä Taitavuuden paras kehitysikävaihe ajoittuu 7-14 ikävuosien välille Taitavuuden kehittymistä tulisi seurata testeillä ja suorituskontrolleilla Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 40
41 TOIMENPITEITÄ! Toimenpiteitä: Harjoituskertoja lisää ei hyvä keino, jos lisää merkittävästi autossa istumista Kotitehtäviä ainoa merkittävä ratkaisu määrän kasvattamiseksi? miksi musiikkikouluissa voi antaa tehtäviä? Hallille asti kuljetuskielto voimaan 2 km ennen hallia kävelemään Harjoituskertoja pidemmiksi alku- ja loppuverryttelyt harjoitus alkaa ennen jäävuoroa jne Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 41
42 RYHMÄTEHTÄVÄT: 1. Miten voit tukea fyysismotoristen ominaisuuksien kehittymistä? (harjoituksissa/omatoimisesti tehtynä) 2. Miten voit siirtää opittuja taito-ominaisuuksia jääharjoitteluun ja peliin? 3. Suunnittele ikäluokkasi taitoharjoite oheisharjoitteluun - Kerro mitä ominaisuutta kehität? - Millä harjoitteilla? - Miten harjoituksessa voisi olla mukana lapsen henkisen kasvun tukeminen? Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 42
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin
LisätiedotHyvä harjoittelu seminaarit 2009
Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus
LisätiedotKOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA
MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN
LisätiedotD POJAT KESÄHARJOITTELU 2014
D POJAT KESÄHARJOITTELU 2014 Urheilijan omalla vastuulla on pitää huolta itsestään. Nuoruuteen kuuluu paljon muutakin kuin urheilu ja niin se pitää ollakin. Jos haluaa olla huippuurheilija, niin nuoruudessa
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi
LisätiedotLasten urheilun tärkeät asiat
Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle
LisätiedotYHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1
YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV 2 4.12.2013 1 FYSIOLOGIAN PERUSTEITA YLEISTÄ ELIMISTÖN KASVUSTA JA KYPSYMISESTÄ Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien
LisätiedotEtelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotTaitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan
Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -
LisätiedotFyysinen kehitys ja urheiluharrastus
Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta
LisätiedotKuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?
Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Harri Hakkarainen LL, LitM, Valmentaja Esityksen sisältöä Fyysisten perusvalmiuksien muutoksesta meillä ja maailmalla Henkilökohtaisia valmentajakokemuksia
Lisätiedot1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.
KTK testi, Sami Kalaja, (Kiphard, E. & Schilling, F. (2007). Körperkoordinationstest für Kinder.) Vertailuaineisto peruslapsista ja nuorista tällä hetkellä 5 14 -vuotiaille. Kotimainen, urheilijoiden oma
LisätiedotOSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS
OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja
Lisätiedot3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet
3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ
LisätiedotOHJAAJAKOULUTUS OSIO 2
OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 2 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2 (4 h) Teoriaosuus Oppiminen 120 min Oppia liikunnan avulla Video eri oppimisvaiheissa
LisätiedotUrheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu
Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi
LisätiedotLuku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen
61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotKOULUTUKSET LAJIOPINNOT LAJILIITON VAATIMUSTEN MUKAISESTI
Taitoharjoittelu 2 KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa
LisätiedotLiiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo
Liiketaitoharjoittelu koripallossa Jussi Räikkä 14.12.2011, Salo Valmennuksen kehä Osaan ratkaista pelitilanteita 1-2 peli-kaverin kanssa Minulla on keinot, miten voitan 1vs.1 tilanteita Peli- ja ajattelutaidot
LisätiedotSPL Taitavuus / Leikkimaailma
Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää
LisätiedotFyysinen kehitys ja urheiluharrastus
Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta
LisätiedotLasten liikunta ja urheilu
Lasten liikunta ja urheilu Tuttuja otsikoita? Lapset ja nuoret yhä lihavampia: sydän- ja verisuonitautien riski aikuisiällä kasvaa Seuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat terveytensä kannalta liian
LisätiedotLUISTELU Liikkuva koulu seminaari
LUISTELU Liikkuva koulu seminaari Mitä ajatuksia pyritään herättämään? Mitä taito-ominaisuuksia luistelutaito vaatii? Aktiivisuus, ei jonoja! Pelit & leikit & radat & kisailut Yhden jalan tekeminen vrt.
LisätiedotVALMENNUKSEN LINJAUS
VALMENNUKSEN LINJAUS Valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Linjauksessa pyritään hahmottamaan, mitä taitoja pelaajien edellytetään hallitsevan
LisätiedotMONIPUOLISUUS LIIKUNNASSA
MONIPUOLISUUS LIIKUNNASSA Po Law SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 MITÄ TARKOITTAA MONIPUOLISUUS 2.1 MAHDOLLISUUS 3 HARRASTAMINEN 3.1 LAPSUUS, NUORUUS 3.3. VANHEMMUUS 4. YLEISTAITO 5. LAJITAITO 6. YHTEENVETO
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotVihdin Taitoluistelijat ry
2015-2016 Vihdin Taitoluistelijat ry K3 ryhmä Kilparyhmä K3 (6-9 v) Kilparyhmä K3 on kilparyhmä, johon noustaan kehitysryhmästä taitojen ollessa riittävällä tasolla kilparyhmään siirtymiseksi. Tässä ryhmässä
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotImatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU
Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien
LisätiedotK3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY
K3 ryhmä 2016-2017 VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY K3 ryhmä Kilparyhmä K3 on kilparyhmä, johon noustaan kehitysryhmästä taitojen ollessa riittävällä tasolla kilparyhmään siirtymiseksi. Tässä ryhmässä luistelijoille
LisätiedotTaito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot
Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa
LisätiedotLepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.
VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus
LisätiedotTeema / Ikävuodet Iso tavoite
Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen
LisätiedotLasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Lasten kokonaisvaltainen liikunta Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn ja jäähdyttelyn
LisätiedotMODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET
MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu
Lisätiedot94 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
94 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Harjoittelun ohjelmointi ja seuranta Asia Avainasiat tarinasta Harjoittelun määrä ja laatu Harjoittelun ja levon tasapaino Kehittymisen seuranta Kilpailuttaminen Harjoittelun
LisätiedotPELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU C1 - B KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN) JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO KILPAJOUKKUEET HARRASTEJOUKKUEET VALMENNUS/TAVOITTEET KOULUTETTU VALMENNUS VAT/JVK/NVK KILPAILULLINEN
LisätiedotPELAAJAPOLKU E1 - D2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotFORTUNA VALMENNUKSEN LINJAUS
FORTUNA VALMENNUKSEN LINJAUS Oriveden Fortunan valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Valmennuksen linjauksen avulla valmentajat voivat helpommin
LisätiedotYli puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena urheiluseuroissa. Ohjaajat ja valmentajat ovat lasten ja nuorten urheilun mahdollistajia.
Yli puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena urheiluseuroissa. Ohjaajat ja valmentajat ovat lasten ja nuorten urheilun mahdollistajia. Minä valmentajana! Aikuiset ovat lasten ja nuorten urheilun
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotVALMENNUKSEN LINJAUS
VALMENNUKSEN LINJAUS Valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Linjauksessa pyritään hahmottamaan, mitä taitoja pelaajien edellytetään hallitsevan
LisätiedotPuotinkylän Valtin Futisliikkari 3-5 vuotiaille
Puotinkylän Valtin Futisliikkari 3-5 vuotiaille TAVOITTEENA ON TARJOTA MONIPUOLISTA JA KOKONAISVALTAISTA TOIMINTAA, MISSÄ LAPSI ON TOIMINNAN KESKIPISTE Annetaan virikkeitä ja opetetaan taitoja Lapselle
LisätiedotLasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta
Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta Harri Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen Maisteri Urheilulääkäri- ja valmentaja Perimästä Perimä Geneettinen perimä(
LisätiedotLittoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset
Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotTOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue
TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun
LisätiedotINNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ
INNOSTU KEHITY HYÖDYNNÄ Olli Cajan Ski Sport Finland Training Center Santasport 2015- Ski Slopestyle ja Ski Half Pipe maajoukkueen päävalmentaja 2012-2015 OC Taito 2014- Taitoc-konseptin kehittäminen ja
LisätiedotLP Kangasala. Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille
LP Kangasala Seuran valmennuslinjaukset F-B-ikäisille Joukkueiden yhteistyö kehittyvät ja halukkaat pelaajat mahdollisesti vanhemman ikäluokan treeneihin kokeilemaan ja harjoittelemaan ei varasteta pelaajia
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotJYP Juniorit Kiekkokoulu
JYP Juniorit Kiekkokoulu 2017-2018 11.10.2017. Kiekkokoulu 2017-2018 Vastuuvalmentaja Mikko Viitanen Valmennuspäällikkö Kiekkokoulu, G-E2, Tyttö- ja naiskiekko, oheisharjoittelun vastuuhenkilö, aamuharjoittelu
LisätiedotKilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä
Tampere 18.09.2016 Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä kaudessa (2 vuotta.) Kilpauintikoulu tuottaa
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotPELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2
PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2 HARJOITUSRYHMÄT KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA => 8+1 PELAAJAA/JOUKKUE
Lisätiedotmäärittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.
Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän
LisätiedotHerkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet
Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotURHEILIJAKSI KASVAMISEN EDELLYTYKSET Ski Sport Finland 21.8.2008
URHEILIJAKSI KASVAMISEN EDELLYTYKSET Ski Sport Finland 21.8.2008 Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11-15 vuotiaiden kilpaurheilu TAVOITTEET URHEILUSSA 1 = ei varsinaisia kilpailutavoitteita (19,6%) 2
LisätiedotHarjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu
Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu NMV-ikäisen urheilijan näkökulmasta HARJOITTELUN PERUSPERIAATTEET ~ Säännöllistä! ~ Nousujohteista! ~ Tarkoituksenmukaista! ~ Realistista! ~ Suunnitelmallista!
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotNUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotLEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1
LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen
LisätiedotPELAAJAPOLKU F1 - E2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE
LisätiedotMiten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotHarjoittelu
Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä
LisätiedotEVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori
EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori Urheilijaprofiili Valmennus Kiekkokoululainen 3-6v - Leijona-kiekkokouluohjaajia - Yksi ohjaaja/6 kiekkokoululaista - SJL:n Leijonakiekkokouluohjelma
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu ja arviointi
Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotValmennuksen Linjaukset 2010. Lajivalmennus - Perustekniikat
Valmennuksen Linjaukset 2010 Lajivalmennus - Perustekniikat Salon Viesti Lentopallo Toiminnan linjaukset Lajivalmennuksen linjaus Fyysisen valmennuksen linjaus Viesti 2013 Visio / Strategia Toimintasuunnitelma
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotPelicans SB Pelaajapolku
Pelicans SB Pelaajapolku TOSISSAAN MUTTA EI TOTISENA ilolla ja tsempillä kohti tavoitetta Pelicans SB:n pelaajapolku HARRASTETASO KILPAURHEILUTASO Kerhotoiminta 5-6 v G-JUN. 7v C-JUN. 14-15v Kerhotoiminta
LisätiedotFyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena
Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena Harri M. Hakkarainen Lääketieteen Lisensiaatti Liikuntatieteen maisteri Valmentaja Omaa taustaa Omat lajit: Yleisurheilu, jääkiekko, jalkapallo,
Lisätiedot256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
LisätiedotUrapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu
Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n
LisätiedotSUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
LisätiedotSupermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet
Teksti: Harri Mannonen Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet Supermikrojen perusperiaatteet Koripalloharrastuksen aikaista aloittamista suositaan, koska sen avulla voidaan
LisätiedotKARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi
KARHU-KISSAT Pojasta Pelimieheksi Ikä: 4-6 vuotta Koulu: päiväkoti Herkkyyskausi: tasapaino, taito/tekniikka, notkeus, ketteryys Toimintaa ohjaa: leikit luistimilla, haasteelliset tehtävät Henkiset ja
LisätiedotPELAAJAPOLKU D1 - C2
HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA
LisätiedotLaihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset 2012 2015
Laihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset 2012 2015 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 LAJIN JA FYYSINEN HARJOITTELUN SUHDE... 2 3 FYYSISET OMINAISUUDET... 2 3.1 Perus- ja lajitaidot... 2 3.2. Voima...
LisätiedotH r a joi o tus u p s ä p i ä vä v k ä i k rja, a ke k s e ä s ä 20 2 1 0 3
Harjoituspäiväkirja, kesä 2013 Harjoituspäiväkirja, kesä 2013 EVU 01-02 white Hyvä Pelimies Jääkiekko on nopea peli, jossa tarvitaan monipuolisia taitoja. On tärkeää, että liikut myös kesällä monipuolisesti
LisätiedotTaustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!
Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotLuku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua
Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi
LisätiedotKasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta
Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt 15.3. 2018 Lappeenranta Asettelemalla rajoitteita, luomme tarjoumia Työryhmä: Sami Kalaja, KIHU Jari Savolainen, URHEA Olli Cajan, Santasport Lapin Urheiluopisto
LisätiedotAC Kajaani valmennuslinja 2017
ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja
LisätiedotNea Katajala Pyhtääläinen Karhulan lukion abi = luonnekysymys
Tapaus Nea Katajala Pyhtääläinen Karhulan lukion abi = luonnekysymys Suurin tekijä eteenpäin menemiseen on OMA TAHTO ja OMAT TAVOITTEET -> mahdollistaa olon mukavuusalueen ulkopuolella tarpeellisen määrän
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotNokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016
Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita
LisätiedotHarjoittelu ja liikunta
Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden
LisätiedotUrheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman
Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille
LisätiedotNuoren urheilijan voimaharjoittelu
Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon
Lisätiedot