KAUHAVAN KAUPUNKI. Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 KAUHAVAN KAUPUNKI Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Perhepäivähoidon arvot Yleistä varhaiskasvatuksen arvoista Perhepäivähoidon arvot Varhaiskasvatuksen kasvatuspäämäärät Perhepäivähoidon varhaiskasvatusympäristö Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoidon erityispiirteet ja painotukset Varhaiskasvatuksen toteuttaminen perhepäivähoidossa Oppiminen Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Sisällölliset orientaatiot Matemaattiset orientaatiot Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio

3 1. Johdanto Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Kauhavan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pohjautuvat valtioneuvoston varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin linjauksiin, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoutta vanhempien osallisuutta lapsensa varhaiskasvatuksen palveluissa moniammatillista yhteistyötä Kauhavan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman linjaukset perustuvat Kauhavan kaupungin Lapsipoliittiseen ohjelmaan, joka on osa Kauhavan kaupungin Hyvinvointipoliittista ohjelmatyötä. Kauhavan kaupungin yleisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on luoda hyvä ja toimiva vanhempien ja henkilöstön muodostama kasvatuksellinen yhteisö näkemys hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, joka ohjaa kasvattajan toimintaa Nämä perusteet ja tavoitteet ohjaavat myös Kauhavan kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa. 3

4 2. Perhepäivähoidon arvot 2.1. Yleistä varhaiskasvatuksen arvoista Perhepäivähoidon arvopohja perustuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Kauhavan kaupungin yleiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvopohja perustuu keskeisiin kansainvälisiin lapsen oikeuksia määrittäviin sopimuksiin, kansallisiin säädöksiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin. Arvoista keskeisin on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyvät myös syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus lapsen etu Lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen lapsen mielipiteen huomioonottaminen Lapsen oikeuksia konkretisoivat nämä valtakunnalliset varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Näitä ovat lapsen oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen Kauhavan kaupungin yleinen varhaiskasvatussuunnitelman arvopohja noudattaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Näistä perusteista johdettuja arvoja Kauhavalaisessa varhaiskasvatuksessa on lapsuuden kunnioittaminen elämänvaiheena lapsen ja hänen perheensä kunnioittaminen sekä tasa-arvoinen kohtelu perusturvan antaminen lapselle valinnanvapaus ihmisarvo, hyvyys, kauneus yhteistyö kasvatuskumppanuus luonnon kunnioittaminen työyhteisön toimiminen keskinäisen arvostuksen ja moniammatillisuuden pohjalta kauhavalaisuuteen kasvaminen ja kauhavalaisen kulttuurin vaaliminen 4

5 2.2. Perhepäivähoidon arvot Perhepäivähoidon arvot noudattavat sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita että Kauhavan Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Näistä johdettuja arvoja perhepäivähoidossa ovat edelleen tasa-arvo turvallisuus yksilöllisyys lapsen hyvinvointi Nämä arvot ohjaavat työskentelyämme omassa lapsiryhmässämme ja toisten perhepäivähoitajien kanssa ja moniammatillisissa työryhmissä. Arvot tulevat todeksi päivittäisessä lapsiryhmässä toimimisessa. Tarkemmin arvot käsitellään kappaleessa 6. varhaiskasvatuksen toteuttaminen perhepäivähoidossa. 3. Varhaiskasvatuksen kasvatuspäämäärät Lapsuus elämänvaiheena on arvokas ja kasvattajan tulee sitä vaalia. Kasvatuspäämäärät kokoavat ja ohjaavat yksittäisten kasvatus- ja sisältötavoitteiden sisältöä. Kasvattajan tulee huolehtia, että seuraavat kolme kasvatuspäämäärää ohjaavat lapsenkasvamista hoitopaikassaan henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen oppiminen itsenäisyyden asteittainen lisääminen 4. Perhepäivähoidon varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö koostuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön kokonaisuudesta. Hyvä ympäristö vahvistaa ja tukee lapsen oppimista ja hyvinvointia. Kasvattajan tehtävä on luoda lapselle sopiva ympäristö. Sopiva ympäristö tukee lapsen ominaista tapaa toimia eli leikkiä, liikkua, tutkia ja ilmaista itseään eri taiteen keinoin. Perhepäivähoidon varhaiskasvatusympäristö on varsinkin pienelle lapselle tuttu ja turvallinen se on tavallinen koti, samanlainen kuin omakin koti. Perhepäivähoidon varhaiskasvatusympäristö kokonaisuudessaan on hyvin samanlainen ja toisaalta myös erilainen, onhan kyseessä perhepäivähoitajan oma koti, jonka hän luovuttaa lasten käyttöön sisä- ja ulkotiloineen ja käytettävissä olevat materiaalit, lelut ja ulkoleikkivälineineet. 5

6 Fyysinen ympäristö tarkoittaa rakennettuja tiloja, lähiympäristöä, materiaaleja ja välineitä. Perhepäivähoitokoti fyysisenä ympäristönä on lapselle tuttu ja turvallinen. Lapsilla on mahdollisuus käyttää perhepäivähoitokodin sisä- ja ulkotiloja monipuoliseen liikkumiseen, leikkimiseen, tutkimiseen ja itsensä ilmaisemiseen. Perhepäivähoitokodissa on monipuolisia, lapsen ikään ja kehitystasoon sopivia materiaaleja ja välineitä. Niiden tulee olla lasten ulottuvilla. Perhepäivähoitajat voivat käyttää lisäksi Kauhavan kaupungin perhepäivähoitajille tarkoitettua leikkivälinelainaamoa. Lähiympäristön leikkipuistot ja muut ulkoilupaikat hyödynnetään lapsen leikkeihin, liikkumiseen ja tutkimiseen. Samalla lapsilla on myös mahdollisuus saada kokemuksia isommassa ryhmässä toimimisesta ja vertaisryhmästä. Psyykkinen ympäristö tarkoittaa hoitopaikan ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Lapselle tärkeää on hoitopaikan turvallinen, kiireetön, hyväksyvä, salliva ja lasta rohkaiseva ilmapiiri. Toiminnan suunnittelun pohjana on lapsen tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Yhdessä sovitut säännöt ja sopimukset ja aikuisen tasapuolinen suhtautuminen luovat turvallisen ilmapiirin, jossa lapsen on mahdollista oppia toiset huomioonottavia käyttäytymismuotoja ja -tapoja. Sosiaalinen ympäristö tarkoittaa lasten keskinäisiä suhteita ja suhteita aikuiseen perhepäivähoitohoitopaikassa. Tärkeä sosiaalisen ympäristön tuki on kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Lapsen sosiaaliseen ympäristöön kuuluvat myös kaikki ne tahot ja erilaiset verkostot, jotka tekevät yhteistyötä perhepäivähoitajan kanssa. Hyvä sosiaalinen ympäristö tukee lapsen vuorovaikutusta erilaisissa ryhmissä, joista hän saa kokemuksia yhteistoiminnasta ja omasta itsestään ryhmän jäsenenä. Vertaisryhmän merkitystä lapsen kasvulle huomioidaan tekemällä yhteistyötä muiden perhepäivähoitajien kanssa. 6

7 Olen kauhavalainen lapsi, hoidossa ammattitaitoisen perhepäivähoitajan kotona. Hoitajani tekee yhteistyötä vanhempieni, päivähoidon ohjaajan ja eri palvelujen kanssa, joilla tuetaan minua ennen koulun alkua. Tärkeää on myös vaalia lapsuuttani. Hoidossa ollessani minulla on hyvät mahdollisuudet leikkiä erilasia leikkejä viihtyisässä ja muunneltavassa ympäristössä. Minulle luetaan paljon. Leikeillä ja saduilla onkin erityinen merkitys kieleni kehitykselle ja myönteisen maailmankuvan syntymiselle. Päivittäin saan mahdollisuuden liikkua ympäröivässä luonnossa ja myös sisätiloissa. Ulkona on kivaa tutkia, kokeilla ja havainnoida erilaisia luonnon ilmiöitä. Eläimet ovat kiinnostavia. Hoidossa teen tosi hienoja taiteellisia luomuksia, jotka sitten ylpeänä esittelen vanhemmilleni. Toisinaan askartelemme hoitajan kanssa yhdessä. Usein saan maalata, piirtää, ommella, kuunnella tai keksiä itse satuja, tanssia tai askarrella ihan itse. Jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita pohditaan ja tarkastellaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Jos tarvitsen erityistä tukea fyysisen, tiedollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla, saan sitä tuen kannalta tarkoituksen mukaisen asiantuntijan lausunnon, mutta varhaiskasvatuksen tukitoimet minulle annetaan heti, kun tuen tarvetta tarvitsen. Hannele Risikko, perhepäivähoitaja 5. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoidon toiminta-ajatus on osana Kauhavan kaupungin päivähoitoa tarjota lapsille tarpeen mukaisia päivähoitopalveluita. Perustehtävämme on lasten varhaiskasvatus, joka on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostama kokonaisuus. Perhepäivähoidossa korostamme laadukasta perushoitoa, joka on kaiken perusta. Tavoitteenamme on lapsen onnellinen ja turvallinen lapsuus, tällöin konkreettiset arjen teot joka päivä ovat tärkeitä. Tällaisia ovat esim. sylissä oleminen, yhdessä sovitut säännöt ja rajat ja niiden noudattaminen, aikuisen läsnäolo ja lapsen kuunteleminen ja lapsen leikin arvostaminen tarjoamalla leikille mahdollisimman paljon aikaa ja tilaa. 7

8 6. Perhepäivähoidon erityispiirteet ja painotukset Jokaiselle perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Tätä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Mikäli lapsella on erityisen tuen tarvetta kasvussaan ja kehityksessään kirjataan erityisen tuen tarpeet ja tukimuodot lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lisäksi vanhemmilta pyydetään erikseen yhteistyölupa, jolla sekä perhepäivähoitaja että päivähoidon ohjaaja voivat luovuttaa ja vastaanottaa tietoja lapsen erityisen tuen järjestämistä varten. Osana dokumentointia on lapsen oma kasvun kansio. Kansioon kerätään ennen kaikkea lapsen itse tuottamaa materiaalia, mutta siellä voi myös olla valokuvia tai muuta aikuisen keräämää materiaalia, esim. muistiin kirjoitettu erityinen tapahtuma. Kasvun kansion tarkoitus on tehdä näkyväksi ja seurattavaksi lapsen kasvu- ja oppimisprosessi niin lapselle, vanhemmille ja perhepäivähoitajalle. Mikäli lapsi vaihtaa hoitopaikkaa, seuraa kasvun kansio häntä. Kasvun kansio annetaan lapselle, kun hänen päivähoitonsa päättyy siirryttäessä esiopetukseen. Perhepäivähoitajat työskentelevät omissa kodeissaan hoitaen kerrallaan neljää alle kouluikäistä lasta. Hoitoryhmään voi tilapäisesti tulla varahoitolapsia toiselta perhepäivähoitajalta. 7. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen perhepäivähoidossa Perhepäivähoidon varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus ja tämä näkemys ohjaa kasvattajan toimintaa perhepäivähoidossa. Perhepäivähoidon tärkeitä arvoja ovat seuraavat konkreettiset asiat; turvallisuus, joka on sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta leikin merkittävyys lapsen oppimisessa yhteistyö ja kasvatuskumppanuus kunnioitus hyväksyntä sosiaalisuus terve itsetunto luovuus hyvät tavat säännöllinen päivärytmi ja terveellinen ruoka terveelliset elämäntavat hyvät tavat 8

9 Lapsen kasvatusta näiden lisäksi ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yleiset kasvatuspäämäärät, jotka olivat lapsen hyvinvoinnin edistäminen, toisen huomioonottaminen ja näiden toimintatapojen oppiminen ja itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Näiden tärkeiden asioiden, arvojen ja tavoitteiden todeksi saaminen edellyttää, että noudatamme seuraavia työskentelytapoja ja otteita: Päivähoitoon tuleminen ja päivähoidosta lähteminen Tavoitteena on, että lapsi ja hänen vanhempansa kokevat hoitopaikan turvalliseksi paikaksi, mihin on mukavaa tulla. Toimimme seuraavasti: Jokainen lapsi otetaan aamulla vastaan ja hyvästellään iltapäivällä Huomioimme yhteistyön merkityksen lapsen tulo- ja hakutilanteissa Kerromme päivän kulusta vanhemmille. Kerromme asioita ryhmän toiminnasta, sekä heidän oman lapsensa hoitopäivän tapahtumista Pukeminen ja riisuminen Tavoitteena on omatoiminen lapsi, joka osaa sekä pukea että riisua itse. Toimimme seuraavasti: Huomioimme pukemis- ja riisumistilanteiden opetuksellisen ja kasvatuksellisen merkityksen Huolehdimme, että tilanne on kiireetön Rohkaisemme ja kannustamme lasta omatoimisuuteen hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden Huolehdimme, että lapsi on asianmukaisesti pukeutunut Autamme tarvittaessa 9

10 Hygienia Tavoitteena on lapsen omatoimisuus omassa hygienian hoidossaan. Toimimme seuraavasti: Rohkaisemme lasta omatoimisuuteen ja autamme häntä tarvittaessa Taitoja opetellaan yhdessä huomioiden jokaisen lapsen ikä ja kehitystaso sallivassa ja lasta kunnioittavassa ilmapiirissä Huomioimme lapsiryhmän ja hoitajan mallin merkityksen Opettelemme käsihygienian Annamme jokaiselle vessarauhan Huolehdimme lapsen hygieniasta lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen hienotunteisesti ja lasta kunnioittaen Siisteyskasvatukseen liittyvissä käytännön asioista sovimme yhdessä vanhempien kanssa Toivomme vanhempien tukevan ja auttavan hoitajaa tuomalla hoitopaikkaan lapselle vaippoja, varavaatteita ja muita lapsen tarvitsemia henkilökohtaisia varusteita. Me sitoudumme huolehtimaan niistä asianmukaisesti Ruokailu Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, jonka yksilölliset tarpeet ovat tulleet huomioiduiksi. Toimimme seuraavasti: Huomioimme lapsen erityisruokavaliot ja toteutamme niitä annettujen ohjeiden mukaisesti Huomioimme myös perheen vakaumukselliset periaatteet ja kunnioitamme niitä Huomioimme lapsen yksilölliset tarpeet ravinnon saannissa ja ruokailurytmissä Tuemme lapsen omatoimisuutta sallivassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä Rohkaisemme lasta uuden ruoan maistamiseen Opettelemme hyvät pöytätavat Teemme ruokailutilanteesta miellyttävän yhdessäolon hetken Huomioimme, että ruokailu on opetuksellinen ja kasvatuksellinen tilanne Järjestämme keittiömme turvalliseksi ympäristöksi lapselle 10

11 Ulkoilu Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, joka saa riittävästi leikkiä, liikkua, tutkia, kokea ja ilmaista itseään hänelle ominaisella tavalla myös ulkona säännöllisesti. Toimimme seuraavasti: Huolehdimme siitä, että ulkoilu on olennainen ja merkittävä osa lapsen hoitopäivää Tutustumme ja liikumme luonnossa ja lähiympäristössä, seuraamme ja tutkimme ympäristössämme vuodenaikojen vaihtelua Turvaamme, että jokainen lapsi saa riittävästi leikkiä ja liikkua ja että hän saa mahdollisuuden kehittää omia liikunnallisia taitojaan Huolehdimme lasten turvallisuudesta riittävällä ja huolellisella valvonnalla huomioiden erityisesti ympäristössä mahdolliset vaaratekijät ja -paikat Huomioimme varsinkin ulkoilun aikana Kauhavan kaupungin päivähoitohenkilöstölle annetut turvallisuusohjeet Lepohetki Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, joka saa yksilöllisen tarpeensa mukaisen levon ja unen päivähoitopaikassaan. Jokaiselle lapselle järjestetään mahdollisuus lepohetkeen päivän aikana. Toimimme seuraavasti: Huomioimme lapsen levon ja unen tarpeen yksilöllisesti iän ja kehitystason mukaan Levon järjestämme joustavasti huomioiden päivän eri tilanteet ja tarpeet Järjestämme lapselle asianmukaisen ja turvallisen päivälepopaikan Turvaamme asianmukaisen ja riittävän valvonnan päivälevon ajaksi 11

12 Vanhempien ja perhepäivähoitajan yhteistyö Yhteistyön ja kasvatuskumppanuuden tavoitteena on turvallisen ilmapiirin ja tukevan kasvualustan luominen hoidossamme oleville lapsille. Pyrkimyksenämme on rakentaa perheisiin välittömät ja luottamukselliset suhteet. Järjestämme aikaa vanhempien kanssa keskustelulle ja pidämme tärkeänä päivittäistä ajatusten ja kuulumisten vaihtamista lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Näin pienestä pulmasta ei pääse kasvamaan isoa ongelmaa. Tarvittaessa vanhemmat voivat olla yhteydessä myös päivähoidon ohjaajaan. Lapselle laadittava yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeä osa vanhempien ja hoitajan välistä kasvatuskumppanuutta. Minäkuva, itsetunto ja itseluottamus Kunnioitamme ja huomioimme lapsen yksilöllisyyttä ja hänen persoonallisia luonteenpiirteitä. Tuemme lapsen positiivista minäkuvan, itsetunnon ja itseluottamuksen muodostumista, joka kehittyy lapsen toimiessa hänelle ominaisella ja luonnollisella tavalla, eli leikkien, liikkuen, tutkien ja kokien. Kannustamme ja tuemme lapsen omatoimisuutta ja oma-aloitteisuutta. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus Korostamme leikin merkitystä ja annamme sille aikaa. Annamme mahdollisuuden sekä yksinoloon ja yksinleikkimiseen että yhteiseen leikkiin. Apuna leikkivälineiden hankkimisessa on leikkivälinelainaamo. Perhepäivähoitohoitoryhmässä on usein eri-ikäisiä lapsia, joten annamme lapselle mahdollisuuden toimia vertaisryhmässä muiden lasten kanssa tekemällä yhteistyötä muiden perhepäivähoitajien kanssa. Huomioimme myös oman perheemme merkityksen Oppiminen Lapsi oppii onnistumisen kautta Perhepäivähoidon oppimisympäristön erityispiirteenä on ryhmän pienuus ja eri-ikäisten toimiminen samassa ryhmässä. Haluamme luoda oppimisympäristöstä turvallisen, innostavan ja lapsen yksilöllisyyden huomioivaksi. Lapsen mahdollisuutta oppia itse tuemme järjestämällä oppimisympäristön niin, että se rohkaisee ja kannustaa lasta tutkimaan ja kokeilemaan. Tavarat järjestämme niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin lasten saatavilla. Tällöin tuemme myös lapsen omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta. Huomioimme lasten iät oppimisympäristön järjestämisessä; pienemmillä turvallisuus korostuu, isommilla lapsilla korostuu taas monipuolinen ja vapaasti muokattavissa oleva ympäristö. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden lasten ja perhepäivähoitajan kanssa. Positiivisen palautteen antaminen ja aikuisen myönteiset reaktiot lasten toimintaan ja kysymyksiin luovat turvallisuutta ja suvaitsevaisuutta ja sitä kautta vaikuttavat myös lapsen oppimiseen. Aikuisen malli lapselle on tärkeä. 12

13 Perhepäivähoitoryhmässä lapset oppivat pienestä pitäen taitoja toisiltaan; pienet matkivat isompiaan ja isot oppivat huolehtimaan pienemmistään. Koemme tärkeäksi antaa tilaa lapsille oppia toisiltaan ja antaa tilaa tälle sosiaaliselle oppimiselle omalla toiminnallamme. Lapsi oppijana on aktiivinen ja utelias. Lapsi rakentaa ja luo käsityksensä asioista ja ilmiöistä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa aikaisempia tietojaan käyttäen. Lapsen oppiminen on kokonaisvaltaista ja oppimistilanteet ovat kiinni lapsen arjessa ja hänen kokemusmaailmassaan. Perhepäivähoitajan tehtävänä on tarjota lapselle mahdollisuuksia oppia ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa perustuvien edellytysten mukaan ja auttaa lasta siinä vaiheessa, jolloin lapsi apua tarvitsee. Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla, Lapsi oppii tavallaan ystävien kanssa: Kyselee, koskettelee, kuuntelee, katselee, tutkii, liikkuu, riemuitsee ja pettyykin välillä. Aikuinen tukee ja kannustaa sekä kuuntelee. Annamme lapsen oppia lapsen lailla. 13

14 7.2. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Kielen kehittymisen kautta pienelle lapselle avautuu uusia mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa omassa ympäristössään. Kielen avulla lapsi ilmaisee itseään. Kielellisiä taitoja harjoittelemme arkipäivän tilanteissa nimeämällä esineitä ja asioita keskustelun ja leikin avulla. Luemme lapsille satuja, tarinoita ja loruja. Leikimme erilaisia leikkejä, kuten roolileikkejä ja sääntöleikkejä, joissa lapsi oppii kuuntelemaan ja keskustelemaan. Opettelemme myös kertomaan asioita esim. kuvista ja kirjoista Lapselle ominainen tapa toimia Lapselle ominainen tapa toimia on leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ja tutkiminen. Nämä lapsen ominaiset tavat toimia huomioidaan sisällöllisissä orientaatioissa ja niiden toteuttamisessa Leikkiminen Lapsi ei osaa eritellä omaa leikkiään, vaan uppoutuu siihen kokonaisvaltaisesti. Meidän tehtävänämme on löytää tapa, jolla lapsen leikkiä tuetaan ja kehitetään edelleen. Huomioimme leikin kytkennät kulttuuriympäristöömme. Huomioimme myös leikin merkityksen lapsen eri kehitysvaiheissa. Huomioimme lapsen leikin merkittävää roolia uusien ja monimutkaisten tilanteiden käsittelyssä. Lapsi testaa asioiden mielekkyyttä leikeissä. Leikeissä lapsi rakentaa oppimisperustaansa. Leikkiessään lapsi kehittyy kokonaisvaltaisesti; hän liikkuu, ilmaisee itseään, tutkii ympäristöään, luo esteettistä leikkiympäristöä jne. Leikin alkuvaiheessa huomioimme erityisesti leikin tukemisen osallistumalla lasten leikkeihin. Leikin kehittyessä siirrymme leikin epäsuoraan ohjaukseen. Turvaamme lapsille päivittäin riittävän ajan leikkimiseen ja tuemme lapsen leikkimaailmaa rikastuttamalla sitä saduilla ja tarinoilla, omalla osallistumisellamme ja tarjoamalla lapsille rekvisiittaa leikkiympäristöön. Laadukkaassa leikkiympäristössä on mahdollisuus erilaisiin esteettisen ilmaisun muotoihin. Lasten pitkäkestoisia leikkejä tuetaan niin, että lasten rakentamat leikkiympäristöt voivat jäädä paikoilleen pitemmäksikin aikaa. 14

15 Liikkuminen Liikkuessaan lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan ja oppii hallitsemaan motoriset perustaidot. Liikkuessaan lapsi saa kokemuksia erilaisista liikuntamuodoista ja myös ympäristöstään. Tavoitteena on, että lapsi saa myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan. Annamme lapselle tilaisuuksia ja rohkaisemme luontevaan ja omaehtoiseen liikuntaan sekä ulkona, että sisällä. Ohjatut liikuntahetket, joissa voidaan käyttää avuksi satuja ja lauluja kehittävät lasta monipuolisesti. Perhepäivähoitokodin sisätilat eivät aina anna mahdollisuuksia riehakkaampaan liikkumiseen sisällä, tällöin ohjatut liikuntahetket ovat erityisen tärkeitä. Nopeutta, voimaa ja jaksamista voidaan käyttää ulkona liikkuessa, kuten peleissä ja retkillä lähiseudulla. 15

16 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taitoja voi opettaa, taide tulee lapsesta Pidämme tärkeänä, että lapsi saa vapaasti käyttää mielikuvitustaan ja löytää oman taiteellisen minänsä. Lapsi saa tilaisuuden syventyä ja lumoutua taiteesta ja sen tuottamisesta joko yksin tai ryhmässä. Tärkeintä ei ole tuotos, vaan tekeminen ja elämykset. Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kautta lapsen tunne-elämä kehittyy ja samalla rohkeus omaan ilmaisuun lisääntyy. Osallistumme mahdollisuuksia mukaan erilaisiin lasten tapahtumiin, kuten taidenäyttelyt, musiikkitapahtumat jne. Sisällöllisesti taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tapahtuu kuvataiteen, musiikin, liikkumisen ja kädentaitojen keinoin. Pidämme tärkeänä, että lapsi oppii katselemaan ja kuuntelemaan ympäristöään ja tekemään siitä havaintoja. Kuvataide Lapset tutustuvat eri materiaaleihin, välineisiin ja tekniikoihin piirtämällä, maalaamalla jne. Opettelemme huoltamaan myös välineet. Kannustamme lapsia rohkeaan kokeilemiseen. Musiikki Lapsen saavat kuunnella ja tuottaa musiikkia itse, tätä kautta myös lapsen rytmitaju kehittyy. Liikkuminen musiikin tahdissa ja rytmissä tuo uusia ulottuvuuksia musiikin kokemukseen. Käytämme monipuolisesti loruja, lauluja ja laululeikkejä. Kädentaidot Pidämme tärkeänä, että lapset oppivat arvostamaan käsillä tekemistä mukavien tehtävien avulla. Myönteinen suhtautuminen arjen askareisiin ja työn loppuun saattaminen on taito jota harjoitellaan pienestä pitäen. Askartelu, muovailu, pienet ompelutyöt, nikkarointi ja pienet työtehtävät yhdessä muiden lasten ja aikuisen kanssa ovat lapsille mieluisaa toimintaa. 16

17 Tutkiminen Lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Oppimisessa havaintojen tekemisellä ja tutkimalla oppimisella on keskeinen asema. Lapsi oppii kyselemällä, joten on tärkeää että lapsi oppii tekemään kysymyksiä jokapäiväisistä ilmiöistä kuten, miten? miksi? mitä tapahtuu, jos? Tutkimalla opitaan syy-seuraussuhteita Tutkimalla asioita opitaan selittämään omia havaintoja ja kokemuksia Tutkimalla asioita opitaan vertailemaan oletettua ja havaintoja, kokeilemaan, mittaamaan ja testaamaan oletuksia Tutkimisen kautta lapsi oppii luokittelemaan ja ryhmittelemään asioita ja ilmiöitä eri perustein 17

18 7.4. Sisällölliset orientaatiot Orientaatio-käsitteellä korostamme, että tarkoituksena ei ole oppiaineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailmansa monimuotoisia ilmiöitä. Eri orientaatioiden aiheet, sisällöt ja ilmiöt liitetään luontevasti lapsen arkeen Matemaattiset orientaatiot Vertaamme, päättelemme ja laskemme arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Tavoitteena on, että lapsen ongelmanratkaisukyky ja matemaattinen ajattelu kehittyy. Matematiikka tulee keinoksi ymmärtää, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tavoitteena on myös, että lapsi tutustuu matemaattisiin käsitteisiin. Sisällöllisesti käsittelemme arkipäivän matematiikkaa Pelien avulla Vertailemme ja luokittelemme asioita Voimme mitata esim. mittanauhalla ja puntarilla Tutkimme erilaisia muotoja, kuten ympyrää ja neliötä Tutkimme lukuja ja numeroita ja niiden järjestystä Tutustumme kalenteriin ja kelloon Luonnontieteellinen orientaatio Havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla syvennymme elollisen luonnon moninaisiin ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri vuodenaikoina lapsen lähiympäristössä sekä sisällä että ulkona. Huomioimme kokeellisen menetelmien käyttöä, kuten mittaamista ja punnitsemista. Perehdymme syy-seuraustyyppisiin vaikutussuhteisiin, joiden kautta luonnon ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät alkavat vähitellen avautua lapsille. Tavoitteena on, että lapsi saa omakohtaiseen kokemukseen perustavia elämyksiä ympäristöstään. Lapsi oppii kunnioittamaan ja vaalimaan ympäristöään. Sisällöllisesti lähestymme luonnontieteellistä orientaatiota siten, että Lapsi saa vapauden hankkia kokemuksia ympäristöstä ja tutkia ympäristöään Aikuinen opettaa lapselle liikkumista ja toimimista sekä luonnossa, että kaupunkimaisessa ympäristössä Lapsi saa havaintoja eläimistä, kasveista, luonnon muutoksista ja saa tutkia niitä yhdessä muiden lasten kanssa 18

19 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Rakennamme lasten kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Myös vanhemmat ihmiset voivat avata näkökulmia menneisiin tapahtumiin. Tutustumme lähiseudun ja kotiseudun kohteisiin ja nähtävyyksiin ja ammennamme niistä mennyttä aikaa. Samalla voimme tutustua myös nyky-yhteiskunnan toimintaan Esteettinen orientaatio Havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen kautta avaamme esteettistä orientaatiota lapsille. Apuna käytämme myös lapsen omaa kuvittelua ja intuitiota. Estetiikka tarjoaa lapselle kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon kokemuksia ja aistimuksia. Myös vastakohtaiset kokemukset huomioidaan. Näin lapselle alkaa kehittyä näkemyksiä, asennoitumista ja arvostuksia, jotka vaikuttavat lapsen ihmisenä ja ihmisyyteen kasvuun Eettinen orientaatio Tarkastelemme arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumine yhteydessä. Otamme huomioon lapsen kehitystason näiden asioiden käsittelyssä. Myös pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat lasten elämään, käsittelemme näitä asioita niin että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Sisällöllisesti lähestymme eettistä orientaatiota Keskustelemalla ja pohtimalla näitä asioita Ongelmien ja riitojen rakentavalla ratkaisulla Tapakasvatuksella Roolileikkiä ja pelejä voidaan käyttää apuna Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovimme vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaatioiden lapsikohtaisesta sisällöstä. Perehdymme tarvittaessa lapsen omaan uskontoon tai katsomuksen perinteeseen, sekä tapoihin ja käytäntöihin. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Tutustumme lapsen lähellä oleviin erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin. Sisällöllisesti uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa korostuvat: Lapsen mietiskelyn ja yksinolon kunnioittaminen Suomalaisten perinteisten ja uskonnollisten juhlapäivien viettäminen Perheiden näkemysten kunnioittamista 19

20 Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä Maria Jotuni 20