Mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka on menossa? Pauli Niemelä Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät

Transkriptio

1 Mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka on menossa? Pauli Niemelä Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät

2 Millainen on nyt ja jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka 1) Millaisten eettisten kysymyksen asettelujen (problematisoinnin) perustalle sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka perustuu? Taustalla olevien ihmiskäsitysten samanlaisuus ja erilaisuus; yhteisen etiikan mahdollisuus? 2) Mitä historia opettaa sosiaali- ja terveyden huollon etiikasta? 3) Tulevaisuus - priorisointia, arviointia ja uudenlaisten kysymysten kanssa painimista; miten saada aikaan eettisesti kestävä toimiala

3 Nyt periaatteet (ETENE 2011) 1) ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittaminen 2) asiakkaan ja potilaan etu lähtökohtana 3) työ vuorovaikutusta 4) keskeistä laadukas työ 5) vastuullisuus päätöksissä ja toimintakulttuurissa kaikilla tasoilla (Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta, ETENE julkaisuja 32, Helsinki)

4 1.Eettiset kysymyksen asettelut 1.1. Kysymys arvoista = hyvästä, aikomuksista, tarkoituksista ja hyveistä arvoetiikka (hyve-etiikka) 1.2. Kysymys ohjeista (normeista) = oikeasta, säännöistä ja velvollisuuksista normietiikka (velvollisuusetiikka) 1.3. Kysymys järkevistä ja edullisista vaikutuksista/tuloksista = hyödystä hyötyetiikka ( järkietiikka )

5 Arvoetiikka ja hyve-etiikka - Hyvää on hyvä tahto (tarkoitus)/ Kant, Krohn (=päämääräarvot) - Hyvää on hyveellisyys; hyveiden noudattaminen (järki, luonne)/ Aristoteles (=välinearvot); esim. ammatilliset hyveet tärkeitä sosiaali- ja terveydenhuollossa

6 Hyve-etiikka (Aristoteles): hyvin suorittaminen on tehtävän suorittamisen määre, sillä tehtävän hyvä suorittaminen on sen toteuttamista sille ominaisen hyveen mukaisesti. Keskiväli-ajattelu, esimerkiksi: pelkuruus rohkeus uhkarohkeus egoismi solidarismi altruismi

7 Normietiikka ja velvollisuusetiikka - oikein on toimia (annettujen) ohjeiden mukaan/ VT, Laki jne. - oikein on toimia vastavuoroisuuden mukaan/ UT, Kant - oikein on toimia velvollisuuden mukaan/ Kant - oikein on toimia omantunnon mukaan (velvollisuudentunto)

8 P von Wright (2002, ) erottaa kolmenlaisia ohjeita: 1) käskyjä eli imperatiiveja, 2) sääntöjä eli velvoitteita ja 3) käytännöllisiä välttämättömyyksiä, joita hän kutsuu ns. pakottaviksi teknisiksi normeiksi. X haluaa ehtiä ajoissa junaan, Mikäli X ei juokse, hän ei ehdi ajoissa junaan Siis X:n on juostava (siis X juoksee).

9 1) Haluat q (=haluamista koskeva toteamus, tahdon ilmaisu) 2) Jos et tee p:tä, et saa q:ta (=luonnollisen välttämättömyyden toteaminen, ajattelu/päättely) 3) Siis sinun on tehtävä p (=käytännöllisen välttämättömyyden toteaminen, johtopäätös) (=teon toteuttaminen) Päättelysääntö on hyvinvointi-työlle ja hyvinvointietiikalle välttämätön

10 Käytännöllisen välttämättömyyden syllogismissa olennaista eivät ole loogiset lauseet, vaan käytännöllinen päättelytoiminta, joka -alkaa tahdosta, -etenee ajatteluun ja -päätyy teon toteuttamiseen. Tämä kaava voidaan siis kuvata tahto ajatus teko logiikalla. tätä päättelyä voidaan käyttää hyväksi, kun rakennetaan hyvinvointietiikkaa.

11 Hyvinvointieettinen päättelysääntö -Ammattilainen haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja vastuullisesti -Päättelee: mikäli hän ei paneudu hyvin asiakkaan elämän tilanteeseen, ei hän voi tehdä työtään hyvin (koska hän ei tunnista ongelmaa ja siihen vaikuttavia syitä riittävän syvällisesti ja monipuolisesti ) -Niinpä ammattilaisen on paneuduttava vastuullisesti ja syvällisesti kuhunkin asiakastilanteeseen (diagnosis, case study)

12 Hyötyetiikka ja järkietiikka - hyödyllistä on jonkin edun tai parannuksen aikaan saaminen - hyödyllistä voiton maksimointi, (keinottelu ja etiikka) - suurin mahdollinen hyöty mahdollisimman suurelle joukolle (utilitarismi)/ Bentham, Mill - haittaetiikan synty (ekologinen kestävän kasvun/työn etiikka; haittojen minimointi: ekologia vs. ekonomia

13 Priorisointia ja arviointia tiedon merkityksen ja käytön kasvu - eettiset kysymyksenasettelut ja priorisointi (seuraavassa) - evidence based, tilivelvollisuus/ resurssien käytön vastuullisuus - evaluaatio, informaatio-ohjaus - tulosjohtaminen ja tulosvastuu - ulkoistaminen ja tehostaminen - jne.

14 PRIORISOINNIN ETIIKKA (PERIAATTEET JA KRITEERIT) Arvoetiikka normietiikka hyötyetiikka Hyve-etiikka Velvollisuusetiikka järkietiikka Tarkoitus(perä)etiikka keinoetiikka seuraamusetiikka Arvolähtöisyys Normilähtöisyys Hyötylähtöisyys Tarpeet ohjeet Vaikuttavuus Huolehtia eniten avun Huolehtia laissa erityisesti Huolehtia niistä, jotka tarpeessa olevista mainituista (esim. lapset) hyötyvät avusta eniten Ihmisarvo Yhteiskunta-arvot Toiminta-/työnarvo Humaniteetti-kriteeri Legitimiteetti-kriteeri Utiliteettikriteeri Rawls-periaate Pareto-periaate Bentham/Mill-periaate

15 Mitä historia opettaa ammattietiikasta? - valat pysyviä (mm. Hippokrateen vala) - normi- ja velvollisuusetiikan väärinkäyttö (II MS) - arvoetiikan pysyvyys (periaatteet) - hyötyetiikan vahva esiinnousu, erityisesti käytännössä

16 Näkökulmia eri tasoilla: -johtamisen iso vaikutus eettisesti kestävään ja inhimilliseen työilmapiiriin (eettinen perehdyttäminen) -palvelujen jako ja kohdentaminen, iso kysymys tarpeiden ja resurssien välinen ristiriita; oikein jakaminen -ammattieettiset inhimillisen kohte -lun yms. kysymykset (aina keskeisiä) -oikeus henkilökohtaiseen työnohjaukseen itsensä pitämiseksi eettisesti kestävänä ja inhimillisesti toimivana

17 TRENDEJÄ: Politiikassa sosiaalisesta taloudelliseen, hallinnossa tuottamisesta järjestämiseen ja ostamiseen, palveluissa jakautumisesta tehokkuuteen, työntekijöissä määrästä laatuun (supistamiseen), asiakkaissa lapsiperheistä vanhuksiin, oikeuksissa ja resursseissa kohdentamisesta puitteisiin, julkisesta markkinoistamiseen ja

18 Markkinoistaminen on (julkisella sektorilla) tahtotila ja teko. Se on valinta eikä luonnonlaki Etiikalle on yhä suurempi tarve, kun: a) sosiaali- ja terveyspalveluja kilpailutetaan ja niitä tuottavat yhä useammin yritykset, eivätkä kunnat itse b) Kunnat ostavat näitä palveluja pyrkiessään tehostamaan ja helpottamaan omaa toimintaansa c) Kuntiin alkaa juurtua markkinaperiaatteet, kun palveluita ulkoistetaan ja hankintoja kilpailutetaan enenevästi. On tosi kriittisesti kysyttävä ettisesti - d) Mitä merkitsee yrityselämän periaatteiden ja käytäntöjen tunkeutuminen julkiselle sektorille (onko raha tavoite vai keino? Onko tulos rahallinen voitto vai terveys-/hyvinvointi? e) Tuleeko potilaista ja asiakkaista kuluttajia, jotka ovat itse vastuussa palveluvalintojen tekemisestä (valintavastuu). f) Tuleeko ammattilaisista palveluyrittäjiä, alihankkijoita tai yrityksen työntekijöitä (yrittämisen tavat vallitsevaksi)

19 ARVOKRITEERIN MUKAAN eettistä on palvelujen oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen saatavuus (tasa-arvo) (jakautuminen mittari vrt. terveyserot kasvaa, tuloerot kasvaa, elinoloissa erot kasvaa).

20 NORMIKRITEERIN MUKAAN eettistä sosiaali- ja terveydenhuollossa on kirkastaa toimintaohjeita (praktista päättelysääntöä), velvollisuuksia sekä vahvistaa ammattilaisten velvollisuudentuntoa (työmoraalia) sekä työkykyä toimia laadukkaasti asiakkaiden parhaaksi (mm. hoitamalla työolot paremmiksi; työuupumusta hyvinvointialoilla kauttaaltaan) Miten tehdä tälklöin eettisesti työnsä?

21 HYÖTYKRITEERIN MUKAAN Yhtäältä eettistä on palvelujen taloudellisuus ja tehokkuus (hyöty) ja toisaalta kestävä kehitys palveluissa, mikä vahvistaa sosiaalista koheesiota, yhteiskuntarauhaa ja toisista välittämistä. Ekonomian ja ekologian välinen kysymys

22 KAIKKIA TARVITAAN mutta trendi on hyötykriteeriin päin (organisoinnin tuloksellisuus) keskeistä toki päämääräarvojen terveys ja hyvinvointi esilläpito ja niiden merkityksen avaaminen, esim. hyvinvoinnissa well-being (hyvin on), well-doing (hyvin menee) ja Wellfeeling (hyvältä tuntuu) kuten opettajani professori Tapani Purola asian meille opiskelijoille aikoinaan

23 Uusia kysymyksiä nyt ja jatkossa: Sosiaalityössä lastensuojelu ja monikulttuurinen työ. Lääketieteessä erityisesti bioetiikan kysymykset jatkossa; missä määrin ihmistä on luvallista manipuloida, esimerkiksi perimään vaikuttaminen (kyborgi) kysymys - mitä osataan (teknologisesti) ja mitä on luvallista eettisesti eli mitä osataan ja mitä saadaan tehdä (vrt. ydinpommi); entä mitä täytyy ja mitä

24 Deonttinen logiikka Pakollista (velvoittavaa) Kiellettyä (velvoite, ettei) Suotavaa (toivottavaa) Ei-suotavaa (ei-toivottavaa) Sallittua/luvallista (vapaasti tehtävää) Satunnaisesti sallittu/ei-sallittu

25 Uudistuvan sosiaalihuollon periaatteita (poimintoja lakiluonnoksesta) Voimavarakeskeisyys: ongelmakeskeisyydestä voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen Tarpeenmukaisuus: asiakkaiden oikeus saada palveluja tarpeensa mukaan Asiakaskeskeinen suunnitelmallisuus: asiakassuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa Asiakkaan osallisuus ja osallistuminen: tuen tarpeiden arviointi ja määritykset asiakkaan kanssa Läpinäkyvyys: palveluista tiedottamista ja tietoa palvelun saamisen perusteista selvennettävä ja tiedotettava (laadittava ja julkistettava palveluiden perusteet) Laadukkuus: palvelujen ohjaus- ja laatujärjestelmät kuntoon Vaikuttavuus: palveluiden hyvinvointivaikutusten huomioon ottamisen parantaminen, raportointi ja suunnittelu (arvioinnin tehostaminen palveluiden tarjonnan perustana)

26 Murdochin eettinen analyysi perustuu ajatukseen, että ihmisen on oltava tarkkaavainen (attention), miten hänen tulisi katsoa maailmaa ja mitä hänen tulisi siinä nähdä, ei siis kysellä kuten esimerkiksi Kant, että mitä minun tulisi tehdä tai kuten utilitaristit, että mitä minun tulisi tavoitella. Murdoch painottaa ihmisen tarkkaavaisuutta katsomaan maailmaa ja näkemään kanssaihmiset oikealla tavalla, tunnistamaan ilmiöt ja eettiset kysymykset oikealla tavalla.