Konfliktitilanteet ja haastavan tilanteen hallinta
|
|
- Annemari Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Konfliktitilanteet ja haastavan tilanteen hallinta KONFLIKTITILANTEEN HALLINTA JA VIESTINTÄ KRIISITILANTEESSA 2. asteen oppilaitoksen turvallisuuspäivä Aluehallintavirasto ja SATAEDU Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy oikeuspsykologian dosentti (ISY) kriminaalipsykologian dosentti (HY) psykoterapeutti (ET)
2 Konfliktin ja konfliktinratkaisun psykologiaa Globaalilla tasolla ihmiset ovat lisääntyvästi kiinnostuneita luomaan ja edistämään rauhaa. Psykologinen ymmärrys konfliktista ja konfliktinratkaisusta palvelee tätä tavoitetta, koska konfliktinratkaisu auttaa vuorovaikutussuhteiden säilymistä rauhallisena. Oikeudellisten riidanratkaisumenetelmien valossa psykologinen ymmärrys konflikteista on olennaista. Ei yksiselitteistä määritelmää Konflikti = prosessi, johon liittyy osapuolten vastakkaiset ja identifioidut intressit, sekä uskomus siitä, että vastapuoli tulee toiminnallaan estämään tai on jo estänyt toista saavuttamasta tavoitteensa (Baron, 1990) Konfliktinratkaisu= Konfliktinratkaisu voidaan määritellä konfliktin osapuolten käyttämäksi prosessiksi, jonka tavoitteena on sopimukseen tai sovintoon pääseminen (Sweeney & Carruthers, 1996)
3 Mikä on konflikti 1 Ihmiset voivat olla erimielisiä ilman konfliktia Konflikti eroaa erimielisyydestä siinä, että mukana on kielteisiä tunteita, kuten vihaa, pelkoa, syyllisyyttä ja katkeruutta Konfliktin olemassaolo pohjautuu yksilöiden subjektiivisiin kokemuksiin siitä, että heidän henkilökohtaiset tavoitteensa ovat yhteensovittamattomia 1 Konfliktidiagnoosi on menetelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden selvittää konfliktin syitä, osapuolten intressejä ja motiiveja sekä tehokkaan ratkaisun esteitä vaikeissa konfliktitilanteissa 1. Coltri, 2004; Pruitt, Rubin, & Kim, 2004; Tedeschi, Schlenker & Bonoma, 1973
4 Konfliktidiagnoosin tekeminen Konfliktidiagnoosin vaiheita: Konfliktin tunnistaminen ja kartoittaminen Konfliktin syiden ja taustatekijöiden selvittäminen Luottamuksen määrän arvioiminen ja lisääminen Konfliktinratkaisun esteiden kartoittaminen Osapuolten neuvottelutyylien analysoiminen Osapuolten valta-asemien analysoiminen Osapuolten persoonallisuuksien analysoiminen Coltri, L. (2004). Conflict Diagnosis and Alternative Dispute Resolution. Pearson. Upper Saddle River, New Jersey.
5 Konfliktinratkaisustrategiat Blake ja Mouton (1964) lähtivät siitä, että ihmisten kaksi olennaisinta motiivia konfliktitilanteissa liittyvät: a) konfliktinalaisen intressin tärkeyteen itselle (ts. kuinka tärkeäksi tavoitteen saavuttaminen koetaan) b) konfliktin toiseen osapuoleen olevan vuorovaikutussuhteen tärkeyteen Erilaisia konfliktinratkaisustrategioita voidaan identifioida esimerkiksi sen mukaan, miten ne sijoittuvat akseleille a) kiinnostunut omien vs. toisen osapuolen tavoitteiden saavuttamiseen ja b) pyrkimys yhteistoimintaan. Mouton ja Blake erottivat konfliktinratkaisussa erilaisia päästrategioita: välttely kilpailu mukautuminen yhteistyö
6 Konfliktistrategian analysointi Konfliktissa vaikuttavat yhteistoiminnalliset (mm. kyky ja halu) ja kilpailulliset prosessit 3 Yhteistoiminnallinen Kilpailullinen Korkea Matala Korkea Matala Konfrontoiva, yhteistyö Ideaali, sopeutuva Tuhoisa, kilpailu, määräävä Passiivinen, välttävä 3. Chelling, T. C. (1960). The strategy of conflict. Cambridge, MA: Harvard University Press.
7 Konfliktinratkaisustrategiat ja yksilön piirteet Sukupuolierot 1 Miehet käyttävän naisia useammin kilpailullista strategiaa Holtin ja DeVoren meta-analyysi osoitti, että naiset miehiä enemmän itse raportoivat käyttävänsä kompromissiin pyrkimistä strategiana Persoonallisuus Persoonallisuus vaikuttaa ihmisen konfliktinratkaisustrategian valintaan erilaisten motivaatioon, kognitiivisiin toimintoihin ja tunnekokemuksiin liittyvien prosessien kautta. Myös tavoitteet voivat erota. 1. Holt, J. L. & DeVore, C. J. (2005). Culture, gender, organizational role, and styles of conflict resolution: A meta-analysis. International Journal of Intercultural Relations 29,
8 Konfliktinratkaisustrategiat ja yksilön piirteet Ulospäinsuuntautuneisuus Avoimuus Sovinnollisuus Tunne-elämän tasapainoisuus Tunnollisuus Costa & McCrae, 1985
9 Konfliktinratkaisustrategiat ja yksilön piirteet Sovinnollisuus on keskeisin piirre konfliktitutkimuksessa (Graziano ym. 1996). Sovinnolliset ihmiset ovat yhteistyökykyisiä, luottavaisia, avuliaita, muiden hyvinvoinnista huolehtivia ja motivoituneita säilyttämään myönteiset suhteet muihin ihmisiin (Wiggins, 1991) Tutkimusten keskeisin löydös liittyy sovinnollisuutta ilmentävän piirteen ja kilpailullisen strategian välisiin yhteyksiin siten, että mitä vähemmän sovinnollisuutta, sitä enemmän kilpailullinen strategia Ulospäinsuuntautuneisuus voi edesauttaa sovintoon pääsemistä, koska yhteistyö edellyttää sosiaalisuutta ja itsevarmuutta, mutta siihen liitetty kilpailullisuus puolestaan voi vaikeuttaa sovintoon pääsemistä
10 Konfliktinratkaisustrategiat ja yksilön piirteet 1 Tunne-elämältään epävakaita ihmisiä luonnehtii levottomuus, masentuneisuus, taipumus nolostua, huono impulssikontrolli ja herkkyys tulkita asiat ja tilanteet kielteisesti. He reagoivat konflikteissa yleensä kielteisemmin ja ovat taipuvaisia hyökkäämään toista kohti (kilpailulliset prosessit) tai välttämään konfliktinratkaisua Tunnollisuus on yhteydessä vastuullisuuteen, sopimuksissa pitäytymiseen, ahkeruuteen ja tavoitteellisuuteen. Tällaiset henkilöt ovat usein hyvin valmistautuneita konfliktinratkaisuun ja tavoitehakuisia sovinnon saavuttamisessa Persoonallisuudeltaan avoimia henkilöitä luonnehtii mielikuvituksellisuus, vaihtelunhalu, kokeilunhalu ja innovatiivisuus. Avoimuus voi olla eduksi etenkin silloin, kun konfliktiin pyritään löytämään luovia ratkaisuja 1. Antonioni, 1998; Moberg, 2001
11 Konfliktinratkaisustrategiat ja yksilön piirteet: Aikuisuuden kiintymystyylit ja kyky yhteistoimintaan Turvallisesti kiintyneet: matala ahdistuneisuus ja välttely kiintymyssuhteissa vähäistä. Henkilö näkee itsensä arvokkaana ja rakastettavana sekä kokee kiintymyksen kohteidensa olevan luotettavia, huolehtivaisia ja sensitiivisiä. Hyvä yhteistoimintakyky. Itseriittoisesti kiintyneet: matala ahdistuneisuus ja runsas välttely. Henkilö näkee itsensä myönteisessä valossa ja korostaa omillaan pärjäämisen tärkeyttä, koska kokee, ettei voi luottaa kiintymyksen kohteidensa tukeen. Konfliktinratkaisussa olennaista luottamuksen rakentaminen. Takertuva kiintymystyyli: Korkea ahdistuneisuus ja matala välttely. Henkilön käsityksiä itsestä leimaavat arvottomuuden tunteet. Kiintymystyyliä määrittävät siis voimakas läheisyyden tarve, mutta myös huoli hylätyksi ja torjutuksi tulemisesta. Konfliktinratkaisussa olennaista luottamuksen rakentaminen, mutta myös rajojen asettaminen. Pelokas kiintymystyyli: korkea ahdistuneisuus ja runsas välttely. Kokemus arvottomuudesta ja siitä, että kiintymyksen kohteet ovat epäluotettavina sekä hylkääviä. Kaipaavat läheisyyttä, mutta hylätyksi ja torjutuksi tulemisen pelko saa heidät välttämään läheisiä ihmissuhteita. Konfliktinratkaisussa olennaista luottamuksen rakentaminen ja pelon lievittäminen. Bartholomew & Horowitz, 1991
12 12 Persoonallisuustyypit, joille ominaista korostunut konfliktiherkkyys Narsistinen persoonallisuus Psykopaattinen persoonallisuus
13 13 Mitä narsismi on? Narsismi = Normaali ja monimutkainen persoonallisuuden piirre, joka eroaa eri ihmisillä Rakkaus omasta itsestä muodostettuun psyykkiseen kuvaan Narsismiin kuuluu: Hyvin positiivinen minäkuva ja suureelliset kuvitelmat omista kyvyistä ja taidoista Epävakaa itsetunto ja haavoittuvaisuus Useisiin strategioihin turvautuminen minäkuvan ylläpitämiseksi Epäonnistumisen kokemuksiin reagoidaan suuttumalla Raportoivat vähemmän empatiakykyä, läheisyyden tarvetta ja sitoutuneisuutta Kokemus oikeutuksesta erityiskohteluun Muiden hyväksikäyttö ja kyvyttömyys muiden arvostamiseen Ylimielinen ja röyhkeä käyttäytyminen PsyJuridica Oy
14 14 Narsismin/psykopatian ilmeneminen konfliktissa Omien vuorovaikutustilanteiden ja asiakeskustelun normien rikkomisen oikeuttaminen toisen hankaluuden johdosta Näennäinen itsevarmuus Asiamäärän kuormittaminen ja huomionhaku, liittolaisten käyttäminen Kohtuuttomat vaatimukset, esim. vaatimus tehdä päätöksiä, ratkaisuja, toimenpiteitä heti Valheelliset väitteet tai vilpein hankitut todisteet Intensiivinen katsekontakti Uhkaaminen, kiristäminen ja ehtojen asettaminen Sääliin ja sympatiaan vetoaminen sosiaalisen vaikuttamisen keinona Kostaminen
15 Narsismi ja kohdistettu väkivalta oppilaitoksissa "Ennen kuin jätän tämän säälittävän paikan, tapan ja tuhoan kaiken, jonka näen epäsopivaksi. Te myös jotka olette suututtaneet minut aiemmin kuolette Pekka Eric Auvinen päiväkirjassaan Kosto Tarve kokea itsensä ylivertaiseksi Narsismi on yhteydessä yksilön herkkyyteen reagoida aggressiivisesti ja kostaa tilanteissa, joissa henkilö kokee sosiaalisen torjunnan tai on huolissaan oman statuksen heikentymisestä muiden silmissä
16 Toimintaohjeita konfliktitilanteeseen psykopaattisen/narsistisen henkilön kanssa Ymmärrä ja hyväksy se, että joillakin ihmisillä ei ole omatuntoa Luota vaistoihisi ja hylkää ennakkokäsityksesi tietynlaisista rooleista (esim. hyviä arvosanoja saava oppilas ei voi olla psykopaattinen ) Tiedosta, että henkilö harjoittaa kokoajan tietoista vaikutelmanluontia: kysy toistuvasti mihin henkilö käyttäytymisellään pyrkii? Noudata kolmen rikkomuksen ohjetta manipulatiivisuuden ja valehtelun osalta. Aseta selkeät rajat. Kyseenalaista kohteliaisuudet ja myötäily, samoin kuin kertomuksen sisältö ja taipumuksesi/halusi tuntea sääliä Hyväksy, että sinun voi olla vaikea vaikuttaa siihen, että henkilö muuttuisi Stout, M. (2005). The sociopath next door.
17 Toimintaohjeita konfliktitilanteeseen psykopaattisen/narsistisen henkilön kanssa Tiedosta se, että henkilön kanssa on turha lähteä kinaamaan tai kilpailemaan. Tilanteessa, jossa sinua haastetaan älä mene siihen mukaan, vaan sivuuta se Varo kyseenalaistamasta toisen henkilön kokemuksia psykopaattisen/narsistisen henkilön kanssa Älä muodostu henkilölle tärkeäksi objektiksi Irrottaudu suhteesta siten, että henkilö kokee säilyttävänsä kasvonsa Varaudu kanteluihin ym. jälkitoimiin. Ole niissä argumentaatioissasi niukka ja tiukka, vältä keskustelua
18 Konfliktinratkaisustrategiat ja muut siihen vaikuttavat tekijät Tunteet ja mieliala Esimerkiksi autistisella vihamielisyydellä viitataan usein loukkaantumisen seurauksena syntyvään, toiseen kohdistuvaan vihamielisyyteen, josta ei haluta keskustella. Viha vähentää onnistumisen mahdollisuuksia. Vihaisena päätöksentekokyky on heikentynyt ja henkilö fokusoituu tähän hetkeen. Vihaisen miehen mieli on nopea, mutta ahdas 1 Positiivinen mieliala johtaa yhteistyökykyisempien strategioiden käyttöön Tilannetekijät Konfliktinratkaisustrategian valintaan vaikuttavat yksilötekijöiden lisäksi erilaiset tilannetekijät, joista tärkeimpiä on yksilön havainto siitä, millaista strategiaa konfliktin toinen osapuoli käyttää. Ihmiset ovat taipuvaisia sopeuttamaan strategiaansa sen mukaan, miten konfliktin toinen osapuoli tilanteessa käyttäytyy 1 Rantanen, J. (2013). Tunteella. Helsinki: Talentum.
19 Sovittelu: osapuolten motivaatiosta muutokseen Bannink (2010) on luokitellut kolme erilaista roolia, joilla voidaan kuvata riidan osapuolten motivaatiota muutokseen Vierailija on pakotettu osallistumaan tilanteeseen, mutta hän ei hae apua. Esimerkiksi käy henkilö, joka ei ole sisäistänyt olemassa olevaa konfliktia, vaan uskottelee itselleen, ettei sitä ole olemassa tai se korjaantuu ajan myötä itsekseen. Uhri puolestaan kärsii konfliktitilanteesta, mutta ei vielä näe omaa osuuttaan siinä, vaan pitää konfliktia yksinomaan toisen osapuolen syynä Asiakas näkee osallisuutensa konfliktissa ja on motivoitunut muutokseen On varsin yleistä, että rooli muuttuu sovitteluneuvottelun kuluessa, esimerkiksi vierailijasta asiakkaaksi 2. Bannink, F. (2010). Handbook of solution-focused conflict management. Cambridge: Hoghere Publishing
20 20 Konfliktin laukeaminen Edellyttää konfliktissa mukana olevien tunteiden tunnistamista ja työstämistä sekä näkökulman vaihtamisen taitoa Insanity is doing the same thing over and over again and expecting different results Albert Einstein Ratkaisukeskeisessä haastattelumallissa painopiste on konfliktin sijasta henkilön toivomissa muutoksissa elämässä, ja siinä, miten nämä on mahdollista toteuttaa. Eli: Mikä olisi kannaltasi tarpeeksi hyvä lopputulos? Mikä merkitys sillä olisi jos tilanne olisi parempi? Kuinka motivoitunut olet ratkaisemaan konfliktin? PsyJuridica Oy
21 Sovintoon pääseminen edellyttää empaattisuutta Empaattinen kuuntelija viestittää toiselle, että hän yrittää tosissaan kuunnella ja ymmärtää toista Empaattinen kuuntelija: KUUNTELEE: Kerro Pyytää tarkennuksia: Kertoisitko lisää/tarkemmin Kiittää luottamuksesta ja kannustaa: Kiitos/hyvä kun kerroit Ymmärtää: Ymmärrän mitä sanot Epäempaattinen kuuntelija: Neuvoo ilman tarkennusta: Nyt vaan koitat päästä tästä eteenpäin Kertoo omaa mielipiteen pyytämättä: Minun mielestä sinun pitäisi Vetoaa omiin kokemuksiin: Tiedän hyvin miltä sinusta tuntuu Vihjaisee ylireagoinnista : Eihän tässä kannata noin voimakkaasti reagoida Kyseenalaistaa toisen tunnereaktion: Ajattele kuinka onnekas olit kun Ole sanomatta mitään PsyJuridica Oy
22 Konfliktikertomukset, jotka vaikeuttavat sovintoon pääsemistä Tyypillisimmät konfliktikertomukset Syytöskertomukset (haastava tilanne on toisen osapuolen persoonallisuuden, luonteen, tai käyttäytymisen syy tai seuraus) Mahdottomuus kertomukset (muutos tilanteessa koetaan mahdottomaksi) Epäpätevyys/-sopivuus kertomukset (toisen tunteet, ajatukset, toiveet tai käyttäytyminen nähdään vääränä tai epähyväksyttynä) Vastuuttomuus kertomukset (omaa vastuuta ei kanneta jonkin ulkoisen attribuution johdosta) Bannink, F. (2010). Handbook of solution-focused conflict management. Cambridge: Hoghere Publishing
23 Opettaja konfliktin ratkaisijana: Miten opiskelijan konfliktinratkaisustrategia on yhteydessä konfliktin havaittuun oikeudenmukaisuuteen? Havaittu oikeudenmukaisuus jakautuu siihen, a) miten henkilö kokee päätöksenteon (menettelytapaan liittyvä oikeus) b) miten henkilö kokee päätöksen Menettelytapaa voidaan arvioida seuraavien elementtien osalta: Objektiivisuus Luottamus Toisen näkökulman huomioiminen Mielipiteen ilmaisemisen mahdollisuus Opiskelijat, jotka kokivat opettajan menettelytavan reiluksi, olivat suostuvaisempia tekemään konfliktissa kompromissin tai taipumaan päätökseen Nelson, N., Schechter, D., & Ben-Ari, R. (2014). Procedural justice and conflict management in schools. Negotiation Journal 10,
24 Opettaja konfliktin ratkaisijana: Vaikeat keskustelut Esimerkkitapauksia Hankalaksi tunnetun oppilaan yleisiä käyttäytymissääntöjä rikkova käyttäytyminen Oppilaan aggressiivinen kritiikki opettajaa kohtaan somessa Tietoosi on tullut, että opettajakollegasi väheksyy sinua oppilaille Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
25 Miksi tällaiset keskustelut koetaan vaikeiksi? Mitä keskustelun aloittaminen saa aikaan, mitä seurauksia sillä on? Miten se vaikuttaa oppilaan minusta oleviin mielikuviin? Mikä vaikutus sillä on työpaikan henkilösuhteisiini? Millainen vaikutus sillä on työtehtäviini? Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
26 Oppivan keskustelemisen malli Liisa saa rehtorilta pyynnön tehdä pikaisen kirjallisen työtehtävän muun kiireen keskellä seuraavaksi päiväksi ja toimittaa sen tuolloin aamulla rehtorille. Iltapäivällä rehtorilta soittaa Liisalle ja käydään seuraava puhelinkeskustelu: Pomo: Liisa hei, se työ minkä sä teit sitä ei voida käyttää, se pitää tehdä nyt heti uusiksi. Liisa: Miksi, nyt en ymmärrä. Eihän se täydellinen ollut mutta siinä aikataulussa... Pomo: Kyllähän sä varmaan itsekin ymmärrät, ettei me voida sitä käyttää. Liisa: No mut mun mielestä... Pomo: Tää mokattiin, tälle ei voi nyt muuta. Tee se nyt vaan uudestaan. Liisa: Mikset sä soittanut aikaisemmin? Pomo: Mä en ehdi nyt tällaista. Nyt on tosi kiire. Teetkö sä sen nyt vai et? Liisa: joo joo, teen. Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
27 Oppivan keskustelemisen malli Useimmat vaikeat keskustelut pitävät sisällään seuraavat keskustelun osa-tekijät: a) Mitä tapahtui -keskustelu? Kuka sanoi/teki mitä, kuka mokasi, kenen olisi pitänyt huomata? b) Mitä kysymyksiä syntyi tunteistani ja miten niihin vastattiin? Ovatko tunteeni sopivia ja oikeutettuja? Pitäisikö ne huomioida? Mitä toinen henkilö tunsi ja pitäisikö se huomioida? c) Identiteettikeskustelu Mitä keskustelu merkitsee identiteettini kannalta. Olenko huono/hyvä? Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
28 Oppivan keskustelemisen malli Mitä tapahtui -keskustelu? Kuka sanoi/teki mitä, kuka mokasi, kenen olisi pitänyt huomata? Lähtökohta minä olen oikeassa, sinä olet väärässä johtaa harvoin mihinkään hyvään Usein kyse on erilaisista havainnoista, tulkinnasta ja arvoista Erilaiset oletukset toisen osapuolten aikomuksista sekoittuvat Mitä tapahtui keskusteluun (vrt. Liisa aikooko rehtori nyt antaa minulle varoituksen ). Tosiasiallisesti aikomukset ovat näkymättömiä Yleensä tilanteeseen ovat vaikuttaneet molemmat osapuolet Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
29 29 Tunteet muutetaan Liisa: Tuomitseviksi ajatuksiksi: Jos rehtori aidosti välittäisi minusta, niin se ei olisi tehnyt tota Attribuutioiksi: Miksi rehtori haluaa nöyryyttää minua? Toista koskeviksi luonnehdinnoiksi: Meidän rehtori on ihan narsisti Yksipuolisiksi ongelmanratkaisuiksi : Ratkaisu tähän on se, että rehtori vaan ottaa yhteyttä aikaisemmin
30 Oppivan keskustelemisen malli Liisan vaihtoehtoisia tapoja ajatella: Miten rehtori kehtaa pompottaa minua? Meidän rehtorilla on loputon tarve nöyryyttää minua (huomaa: Liisa tuntee olonsa nöyryytetyksi, joka johtaa ajatukseen siitä, että rehtorilla olisi tarve nöyryyttää häntä) Vs. Mitähän sellaista informaatiota meidän rehtorilla on, mikä aiheutti tämän uudelleen tekemisen? Miten me molemmat vaikutimme tilanteen syntymiseen? Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
31 Oppivan keskustelemisen malli Iltapäivällä rehtori soittaa Liisalle ja käydään seuraava puhelinkeskustelu: Pomo: Liisa hei, se työ mitä pyysin sinua tekemään olen pahoillani, että sitä jouduttiin pyytämään niin tiukassa aikataulussa. Näyttää siltä, että sen kiireen takia sitä joudutaan vielä vähän täydentämään. Liisa: Ok, ymmärrän. Minustakin se jouduttiin tekemään vähän hutaisten Pomo: Joo, mitenhän me voitais välttää tällainen jatkossa? Liisa: En tiedä, koitin kysyä siitä sinulta viime viikolla mutta sulla oli kiire, ja en halunnut häiritä... Pomo: Joo mä tiedän, on ollut tosi paineista mutta voidaanko sopia, että jatkossa vaan tulet reippaasti sanomaan, vaikka mulla olisi kiirettä. Voit vaikka muistuttaa että pyysin sua tulemaan kiireestä huolimatta. Liisa: Joo, sopii tosi hyvin. Mä teen nyt sen lisäyksen tai uudistuksen mitä tarvii. Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
32 Oppivan keskustelemisen malli Mikä on eri tavalla keskustelussa 2 vs. keskustelussa 1? a) Rehtori ei syyllistä Liisaa b) Rehtori kertoo heti alkuun oman osallisuutensa tilanteen syntymiseen Mitä vaikutuksia tällä on? Kielteisiä tunteita ei synny Joka johtaa siihen, että osapuolet ovat kiinnostuneita löytämään yhdessä ratkaisun vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
33 Oppivan keskustelemisen malli: Hyvä lähtökohta vaikeiden keskustelujen aloittamiselle a) Muiden näkökulman oppiminen Mitä tietoa toisella on? Miksi henkilö ajattelee/toimii tietyllä tavalla? Mitkä menneisyyden tapahtumat selittävät nyt havaittua toimintatapaa? Mikä on henkilön aikomus/tavoite? Mitä henkilö tuntee? Mitä tilanne merkitsee henkilölle? Mikä merkitys sillä on henkilön identiteetille? b) Oman näkökulman ja tunteiden ilmaiseminen omien tarpeiden tyydyttämiseksi, toiveena että toinen ymmärtää c) Ongelmanratkaisu yhdessä Mitä opittiin? Miten tilanne otettiin haltuun? Miten jatkossa voidaan välttää? Miten molempien tarpeet voidaan paremmin huomioida ja tyydyttää? Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
34 Oppivan keskustelemisen malli Hyviä tapoja aloittaa keskustelu: a) Kutsu toinen osapuoli keskusteluun ja kerro tavoitteesi, esim. Haluaisin keskustella kanssasi siitä, miten b) Tee toisesta osapuolesta partneri, joka kanssasi ratkaisee haasteen, esim. Voisitko auttaa minua ymmärtämään, miten... esim. Ajattelin, että voisimme yhdessä yrittää ymmärtää, miten... Stone, Patton & Heen (2010). Difficult conversations. How to discuss what matters most. Portfolio penguin.
35 Opettajat konfliktinratkaisijoina: Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Yksi vaikeimmiksi koettuja vuorovaikutustilanteita. Kun annamme palautetta, huomaamme, ettei sen vastaanottaja ole hyvä palautteen vastaanottamisessa ja kun otamme vastaan palautetta, huomaamme, ettei sen antaja ole hyvä sen antamisessa Palautteen vastaanottaja on jatkon kannalta keskeisin osatekijä palautteenannon onnistumisessa. Vastaanottajilla vaihtelevat - halu kuunnella/lukea palaute - kyky omaksua palaute - halu ja kyky muuttaa toimintaansa palautteen mukaisesti Palautteen saaminen tulee ymmärtää myös kahden ihmisen sisäisentarpeen kilpailuna Itsestä oppiminen ja kehittyminen Muiden hyväksyntä Stone, D. & Heen, S Thanks for the feedback. The science and art of receiving feedback well. Portfolio Pinguin
36 Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Ideaalitilanteessa palaute vastaanotetaan siten, että henkilö osallistuu keskusteluun niin, että emotionaaliset triggerit hallitaan ja osaa arvioida, miten vastaanotettua tietoa käytetään Tähän liittyy myös kyky sanoa en ole samaa mieltä palautteesi kanssa Työskenteleminen ihmisen kanssa, joka tukkii palautteen tai reagoi siihen defenssiivisesti, aggressiivisesti tai riidanhaluisesti on emotionaalisesti erittäin kuormittavaa Stone, D. & Heen, S Thanks for the feedback. The science and art of receiving feedback well. Portfolio Pinguin
37 Palautteen synnyttämät emotionaaliset triggerit Totuustriggerit: palaute on epätosi tai virheellinen Emotionaalinen reaktio: ärsyyntyminen raivostuminen Esim. Koe oli huonosti laadittu, en ansaitse huonoa arvosanaa Ihmissuhdetriggerit: palautteen antaja ihmisenä Mielikuva palautteen antajasta ihmisenä ja se, miten koemme tulevamme kohdelluiksi hänen toimesta määrittävät tunnereaktiota Esim. Opettaja ei ole koskaan Identiteettitriggerit: Kuka minä olen näkemys Reaktioina esim. pelko, ahdistuneisuus, häpeä, epävarmuus, huoli Kaikki em. reaktiot estävät ihmistä käymästä järkevää keskustelua palautteesta Stone, D. & Heen, S Thanks for the feedback. The science and art of receiving feedback well. Portfolio Pinguin
38 Palautteen antamisen kolme muotoa ja palautteen vastaanottaminen Palaute Arvostus Valmentaminen Arvioiminen Tarkoitus Kiittäminen, motivoiminen, merkille paneminen, sitouttaminen Kehittää henkilöä ja tukea oppimista Sijoittaa standardeihin, suhteuttaa odotuksiin, informoida päätöksenteosta On viisasta välttää arvioimista silloin kun tarkoitus on valmentaa, vrt. tämä lopputyö on huono vs. tätä voisi vielä kehittää siten, että Palautteen tarkoitus voidaan tulkita väärin vastaanottajan mielessä, tähän vaikuttavat vastaanottajan odotukset tilanteesta Liian usein valmentaminen tulkitaan arvioimiseksi (esim. sanot, että tätä voisi kehittää mutta oikeasti tarkoitat, että olen tosi huono )
39 Palautteen antaminen ja vastaanottaminen: mikä avuksi? Case esimerkki: Katri on ladannut opettajasta kuvia nettiin Keskustele palautteen antamisen tarkoitus selväksi tilanteen alussa Kolme keskeistä kysymystä: 1) Mikä palautteen antamisen/vastaanottamisen tarkoitus? 2) Onko tarkoitus oikea minun näkökulmastani? 3) Onko tarkoitus oikea toisen henkilön näkökulmasta? Havaittu erimielisyys edellä mainituissa antaa mahdollisuuden selventää tilannetta ja kielteisten henkilö- tai identiteettitriggereiden kehittymisen
40 Palautteen kielteinen tulkinta Mikä tässä palautteessa on vikana? Kootut selitykset, mm: Se on väärin: en ole Katri Se on toiselta planeetalta: kaikki tajuavat, että se oli vitsi Se olisi voinut olla aikaisemmin oikein, mutta nyt väärä: tänä päivänä kaikki lähettävät vitsejä opettajista somessa Se on oikein joidenkin harvojen mielestä: kaikki, joilla on huumorintajua, tajusivat asian Konteksti on väärä: Täällä kaikki käyttävät karskia huumoria, koska opiskelu on niin raskasta Palaute nähdään usein jollakin tavalla vialliseksi, koska siinä on usein joku elementti tulkittu virheelliseksi
41 Lopuksi: kun konflikti tai kriisitilanne on jäänyt häiritsevänä mieleen: EMDR-menetelmä nopeana apuna Lähtökohta: Jokin vaikea kokemus on tuottanut häiriintyneesti muistijärjestelmään varastoitunutta informaatiota Asiakasta ohjataan muistelemaan ahdistavaa kokemusta, sekä huomioimaan siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia, sekä ajatuksia Kokemukseen liittyvä negatiivinen uskomus itsestä tunnistetaan (esim. Olen huono työssäni ) ja mielikuvan ohella poisherkistetään bilateraalisen ärsykkeen avulla, jolloin epämiellyttävien mielikuvien aiheuttama ahdistus vähenee Nykyisyyttä häiritsevä muistiaines vahvistetaan sopeuttavammaksi ajatukseksi (Esim. Olen riittävän hyvä työssäni ) Muutos tapahtuu mielikuvissa, tunteissa ja kehon reaktioissa Menetelmän avulla on saavutettu huomattavasti parempia tuloksia kuin perinteisellä puhumiseen pohjautuvalla psykoterapialla Lisätietoja menetelmästä: tai
42 Kiitos mielenkiinnosta! Helinä Häkkänen-Nyholm Puh
Konfliktitilanteet ja haastavan tilanteen hallinta
Konfliktitilanteet ja haastavan tilanteen hallinta KONFLIKTITILANTEEN HALLINTA JA VIESTINTÄ KRIISITILANTEESSA Oppilaitoksen turvallisuuspäivä Ulvilassa 7.3.2018 Aluehallintavirasto ja SATAEDU Helinä Häkkänen-Nyholm,
LisätiedotSopimisen mahdollisuuksista ja rajoituksista
Sopimisen mahdollisuuksista ja rajoituksista Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Heikinheimo Konfliktipyramidi Intressipohjainen sovintoneuvottelu ja/tai sovittelu Korkein oikeus Hovioikeus Käräjäoikeus Kääntyminen
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 28.8.2019 Turku/Skype Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani?
LisätiedotHarjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu
Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 22.5.2019 JKL Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani? Miten
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotMiten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen
Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen 27.2.2019 Tässä esityksessä Mistä motivaatio koostuu? Motivaation ainesosat? Paras motivaatio-cocktail? Voiko toista motivoida? Miten motivoida = miten luoda
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotAsianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta
Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTotuudet ja myytit myynnistä TECHNOPOLIS OULU 29.11.2013
Totuudet ja myytit myynnistä TECHNOPOLIS OULU 29.11.2013 Pekka Sinervo Adeptus Partners Oy Myynnin tunneälyn valmennustalo YKSILÖN TEHOKKUUS Myynnin rakenne 0% 100% Tiedot & Taidot Asenne Miten myynnissä
LisätiedotRISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista
RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä ristiriidat syntyvät, on niitä helpompi ratkaista Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 VUOROVAIKUTUS: SELÄN TAKANA PUHUMINEN ARVOSTELU
LisätiedotHAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto
HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotLuokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä
Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä PhD. Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori Opettajankoulutuslaitos, Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus, Lastenpsykiatrian
LisätiedotRaiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?
Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään? Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti, sosiaalityöntekijä Raiskauskriisikeskus
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotOngelmia sopimussuhteissa tunnetko sovittelun mahdollisuudet? RIL-Sovittelu aamiaistilaisuus Antti Heikinheimo
Ongelmia sopimussuhteissa tunnetko sovittelun mahdollisuudet? RIL-Sovittelu aamiaistilaisuus Antti Heikinheimo 21.8.2018 Erimielisyyksiä on vaikea välttää > Projektit ovat entistä suurempia ja/tai monimutkaisempia
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotMiten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?
Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? tiedämme varmasti että jopa kaksi kolmesta länsimaisesta johtajasta epäonnistuu työssään; heidät erotetaan, alennetaan tai siirretään syrjään. Yleisin
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK
KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotLuonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä
Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, Tj., Dosentti (HY & ISY) Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotMaatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä
LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015
MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen
LisätiedotMiten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?
Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotMä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista
Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotSinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.
Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys
LisätiedotVuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen
Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotKANNUSTAVA PALAUTTEENANTO
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotVuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.
Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
LisätiedotMo@voiva voimaannudava ohjaus III
Mo@voiva voimaannudava ohjaus III Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Po@las
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
Lisätiedot