LUONNOS. Rauman kaupunki KAIVOPUISTONTIE 1 JA ASEMAKAAVAN MUUTOS AK

Transkriptio

1 Rauman kaupunki LUONNOS KAIVOPUISTONTIE 1 JA ASEMAKAAVAN MUUTOS AK Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee: Rauman kaupungin 3. kaupunginosan osaa korttelia 302 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Rauman kaupungin 3. kaupunginosan osa korttelista 302 sekä katualuetta. Alueelle laaditaan sitova tonttijako: Kaavan laatija: RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS Kaavoitusarkkitehti Leena Joki-Korpela Kanalinranta Rauma Puh. (02) Vireille tulo: Kuulutus Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto..2018,

2 2 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 4 Kaavaprosessin vaiheet... 4 Asemakaavan muutos... 4 Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Maanomistus Asemakaavan muutoksen tavoitteet Yleiset tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden arviointi Viitesuunnitelma kaavaluonnoksen pohjaksi Jatkosuunnittelu kaavaehdotuksen pohjaksi Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun vaiheet Aloitus Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan suhde ympäröivään rakennuskantaan Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavan vaikutukset Nimistö Asemakaavan toteutus... 26

3 3 Liiteasiakirjat: 1. Tilastolomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Lausunnot, mielipiteet ja huomautukset (täydennetään xxx) 4. Tiivistelmä lausunnoista ja vastineet niihin (täydennetään xxx) 5. Rakentamistapaohjeet 6. Poistuva kaava Asemakaavamuutoksen luonnos Kaava-alueen sijainti.

4 4 Tiivistelmä Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena sovittaa yhteen uudisrakentaminen, rakennussuojelu sekä liikerakentaminen. Kaavaprosessin vaiheet Kiinteistönomistaja on hakenut kaavamuutosta Kaivopuistontie 1 ja 3 sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen asemakaavamuutokseen ryhtymisestä (KVJ 76 ). Sopimus kaavan laatimisesta on allekirjoitettu Kaava kuulutettiin vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Alueelle on laadittu rakennusinventointi. Alueella kulkevia johtoja ja kaapeleita on kartoitettu. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta jätettiin kpl kirjallisia mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä valiokunnalta, ympäristö- ja lupalautakunnalta, terveydensuojeluviranomaiselta, pelastuslaitokselta, Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta, Rauman Energia Oy:ltä sekä DNA Oy:ltä Kaavoittaja laatii kirjalliset vastineet jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto hyväksyi vastineet lausuntoihin kokouksessaan (KVJ ). Kaavoitusjaosto päätti (KVJ ) kokouksessaan Kaivopuistontie 1:n ja 3:n asemakaavamuutoksen ehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaivopuistontie 1:n ja 3:n asemakaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävillä olon aikana kaavasta jätettiin kpl muistutuksia. Kaavoitusjaosto esitti kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle asemakaavamuutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan rakennussuojelu ja uudisrakentaminen Kaivopuistontie 1:n ja 3:n kiinteistöillä sekä tutkitaan olemassa olevien kiinteistöjen käyttötarkoitusta. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lainvoiman.

5 5 1. Lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskustassa Kaivopuistontien varrella Junamiehenkadun ja Männistönkadun välisessä korttelissa. Alue on kokonaan rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen eteläpuolella on raideyhteys Rauman satamaan ja teollisuusalueelle. Ilmakuva suunnittelualueesta Luonnonympäristö Alue on kokonaan rakennettua ympäristöä, jossa ei ole muutamaa pihapuuta lukuun ottamatta kasvillisuutta Rakennettu ympäristö Alueelle on laadittu rakennusinventointi vuonna 2013 osana alueen asemakaavan uusimistyötä. Rakennusinventointi kattaa käsillä Kaivopuistontien asemakaavamuutosta laajemman alueen. Alueen rakennukset edustavat eri ajallisia kerrostumia. Voimassa oleva vahvistettu asemakaava on jäänyt osaksi toteutumatta, joka on edesauttanut vanhempien rakennusten säilymistä. Kaivopuistontie 3:ssa sijaitsee alueen vanhin rakennus. Rakennusinventointi arvottaa rakennuksen luokkaan A ja toteaa rakennuksesta seuraavaa: Vuonna 1903 valmistunut asuintalo on suurimmalta osin säilyttänyt alkuperäisasunsa. Ullakkokerrokseen lisätyt päätyikkunat, pihasivun umpikuisti ja kaksi laajennettua haukkaikkunaa on tehty talon perinteiseen ilmeeseen sopeutuvalla tavalla eivätkä oleellisesti vähennä säilyneisyysarvoa. Katurajassa kiinni oleva rakennus on havainnollinen esimerkki 1900-luvun alun kaupunkipuutalosta ja vuoden 1896 asemakaavan kaupunkikuvallisista tavoitteista.

6 6 Kaivopuistontie 3 (lähde: Inveintointiraportti, Rauman III kaupunginosan korttelien ja rakennusinventointi, Jyrki Yrjölä). Kaivopuistontie 3:n sisäpihalla sijaitsee autotallina toimiva talousrakennus. Rakennuksen todetaan rakennusinventoinnissa säilyttäneen pääosin 1950-luvun muutosasunsa. Rakennus on arvotettu luokkaan B. Kaivopuistontie 3:n sisäpihalla sijaitseva autotallirakennus (lähde: Inveintointiraportti, Rauman III kaupunginosan korttelien ja rakennusinventointi, Jyrki Yrjölä). Kaivopuistontien varrella sijaitsee entinen 1960-luvulla valmistunut ravintolarakennus. Rakennus liittyy suorakulmaisesti Kaivopuistontie 3:n sisäpihalla olevaan autotalliin. Rakennuksen todetaan heijastavan aikansa modernismin tasakattoa ja horisontaalisuutta hyödyntäviä suunnitteluihanteita. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt ilman merkittäviä muutoksia. Rakennus on arvotettu luokkaan C.

7 7 Ravintolarakennus 1960-luvulta (lähde: Inveintointiraportti, Rauman III kaupunginosan korttelien ja rakennusinventointi, Jyrki Yrjölä). Suunnittelualueen eteläpäässä Kaivopuistontien ja Junamiehenkadun risteyksessä sijaitsee tiiliverhoiltu betonirakennus. Rakennus toimii sekä toimisto- että majoitustilana. Rakennus on arvotettu luokkaan C. Rakennusinventoinnissa todetaan seuraavaa: Rakennus edustaa 1960-luvun tyypillistä suoraviivaista liiketaloarkkitehtuuria. Vuosien varrella tehdyt julkisivumuutokset pudottavat sen kaupunkikuvallista ja säilyneisyysarvoa. Suhteellisen suurikokoisella rakennuksella on näkyvä kaupunkikuvallinen sijainti Kaivopuistontien eteläisenä päätteenä. Toimisto- ja majoitusrakennus 1960-luvulta (lähde: Inveintointiraportti, Rauman III kaupunginosan korttelien ja rakennusinventointi, Jyrki Yrjölä).

8 8 Viistoilmakuva lännestä. Viistoilmakuva idästä.

9 9 Viistoilmakuva etelästä. Viistoilmakuva pohjoisesta. Tekninen huolto Alueella sijaitsee sekä johtoja että kaapeleita. Pääosa johdoista kulkee katualueella. Osa kaapeleista sijoittuu Kaivopuistontien varteen. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole tiedossa ympäristöhäiriöitä. Ennen rakentamisen aloittamista on kuitenkin varmistettava maaperän puhtaus.

10 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista , ja päätös tuli lainvoimaiseksi Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Kaivopuistontien asemakaavamuutos vastaa eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tavoitteeseen eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja tarjoamalla asumista pyöräilyn ja kävelyn ehdoilla tapahtuvaan päivittäiseen liikkumiseen ja asiointiin. Alue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ääreen, jota ympäröi sekä julkiset että kaupalliset palvelut, asuminen, liikenneyhteydet ja virkistysalueet Alueen kaavahistoria Täydennetään xxx Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Samalla ympäristöministeriö on vahvistanut maankäyttö- ja rakennuslain 210 :n 1 momentin nojalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana voimassa olevien Satakunnan seutukaava 5:n ja Satakunnan seutukaava 2:n sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan kumoamisen. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä

11 11 Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu myös kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk), matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2) sekä suojavyöhykkeelle (sv1). Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A) rajalla. Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. Alue sijaitsee kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeellä (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Kohdevyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Alueen arkeologiset kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kohdevyöhykettä koskee myös seuraava kehittämissuositus: Alueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella maankäytön suunnitelmalla. Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2). Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Kehittämisvyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen.

12 12 Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhykkeeseen (sv1) (konsultointivyöhyke). Suojavyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen Yleiskaava Ote yleiskaavasta. Yleiskaava 2025 luonnoksessa alue on osoitettu asuin- ja liiketilojen alueeksi (AL) Osayleiskaava Ote osayleiskaavasta.

13 13 Aluetta koskee hyväksytty Rauman keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), jota kehitetään pienin toimenpitein Asemakaava Tontin alueella on voimassa hyväksytty asemakaava (AK 364), jonka mukaan tontti on asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Tontti on kooltaan 1 468m 2 ja tontille on osoitettu 1 997m 2 rakennusoikeutta ja rakennusala, jolle saa sijoittaa vain liike- ja toimistotiloja (mb). Tontilla tulee osoittaa yksi autopaikka/asunto ja yksi autopaikka 70 liike- ja toimistokerosalaneliömetriä kohti. Tontilla tulee olla yhtenäistä liekki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m 2 /asuinhuoneisto. Alueelle on istutettava ja ylläpidettävä puita, vähintään yksi puu/10m 2. Tontin alueella on voimassa vahvistettu asemakaava (AK344), jossa tontti on osa Asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK26). Rakennukset ja pihamaajärjestelyt on suunniteltava korttelialueittain yhtenäisesti aitaamatta korttelin sisällä olevia tontinrajoja. Tontilla on varattava yhtenäistä ja muodoltaan tarkoituksenmukaista leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m2 asuntoa kohti eikä tähän saa laskea pyykinkuivatuksen yms. vaatimaa tilaa. Alueelle saa rakentaa tälle toiminnalle tarpeellisia katoksia, aitauksia ja laitteita. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä ajoteinä tai kulkuväylinä on istutettava. Maanpäällisen kellarikerroksen sisääntulotiloista on oltava suora yhteys oleskelupihalle. Mikäli alueelle merkitty kerrosluku osoittaa kellarikerroksessa sallittua, kerrosalaan laskettavaa rakennusoikeutta, saa tätä käytää ainoastaan sosiaaliseen toimintaan. Tontilla on varattava yksi autopaikka jokaista asuinhuoneistoa kohti, kuitenkin kaksi paikkaa jokaista yli 120 m2:n suuruista asuinhuoneistoa kohti. Autopaikat on sijoitettava rakennuksiin, missä se on kaavamerkinnöin sallittu, sekä autosäilytyspaikkojen rakennusaloille. Kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, on tätä varten vaadittavista autopaikoista oltava valmiina 60 %. Loput on tehtävä maistraatin määräämänä aikana, kuitenkin viimeistään 15 vuoden kuluttua. Kaavahakemistokartta suunnittelualueelta.

14 14 Ote ajantasa-asemakaavasta. Tontti on kooltaan 2 308m 2 ja rakennusoikeus (e=0.8) on yhteensä kem 2. Tontille on osoitettu enintään kolmekerroksisen asuinkerrostalon, myymälän tai liikkeen (m) sekä autokatosten rakennusala (a5). Asemakaava on suureksi osaksi jäänyt toteutumatta, joten se voidaan todeta vanhentuneeksi Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin rakennusjärjestyksen , voimaantulopäivä oli Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Rauman kaupungin teknisen toimialan kiinteistö- ja mittaustoimi ja se täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista JHS 185:ssä annetut vaatimukset.

15 Maanomistus Alue on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Ote maanomistuskartasta. Harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa.

16 16 2. Asemakaavan muutoksen tavoitteet 2.1 Yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena sovittaa yhteen uudisrakentaminen, rakennussuojelu sekä liikerakentaminen. 2.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maakuntakaavasta johdetut tavoitteet Alueella on voimassa vahvistettu Satakunnan maakuntakaava. Satakunnan maakuntakaavassa (vahvistettu alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu myös kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk), matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2) sekä suojavyöhykkeelle (sv1). Kaavaluonnoksen ratkaisu toteuttaa maakuntakaavaa, koska asemakaavamuutos tukee taajamatoimintoja. Yleiskaavasta ja osayleiskaavasta johdetut tavoitteet Vireillä olevassa yleiskaava 2025 luonnoksessa alue on osoitettu asuin- ja liiketilojen alueeksi (AL). Aluetta koskee hyväksytty oikeusvaikutteinen Rauman keskustan osayleiskaava. Osayleiskaavassa tontti on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), jota kehitetään pienin toimenpitein. Asemakaavamuutos tukee ja täydentää sekä vireillä olevan yleiskaavan että oikeusvaikutteisen osayleiskaavan aluevarausta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyt tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan tavoitteeksi on määritelty uudisrakentamisen, rakennussuojelun sekä liikerakentamisen yhteensovittaminen. Kaupungin tavoitteet Kaivopuistontie 1:n ja 3:n asemakaavamuutoksen käynnistämisen sopimuksessa Kaavatyön lähtökohtana ovat alueelle tehty rakennusinventointi ja siinä esille tulleet suojeluarvot, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet sekä keskustan osayleiskaava. Kiinteistön omistajan tavoitteet Hakijan tavoitteena on muuttaa asemakaava siten, tontille olisi mahdollista rakentaa asuinkerrostalo ja tontilla sijaitsevaa rakennusta olisi mahdollista käyttää asuntohotellina. 2.3 Tavoitteiden tarkentuminen ja prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet käsitellään tarkemmin erillisellä liitteellä, jossa on tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin. Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen xxx

17 17 Luonnosvaihe Asemakaavamuutoksen lähtötietona hakijan taholta on ollut suunnittelijan laatima viitesuunnitelma alueen järjestelystä sekä uudisrakentamisesta. Täydennetään xxx. Ehdotusvaihe Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen. xxx

18 18 3. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden arviointi Asemakaavamuutoksen hakija teetti suunnittelijalla alustavat viitesuunnitelmat asemakaavamuutosanomuksen liitteeksi. 3.1 Viitesuunnitelma kaavaluonnoksen pohjaksi Asemakaavamuutoksen suppeudesta ja lähtökohdista johtuen vaihtoehtoisia ratkaisuja ei laadittu ennen luonnosvaihetta. Alla on esitetty kiinteistön omistajan suunnittelijalla teettämä alustava luonnos asemapiirroksesta. Luonnosvaiheen alustava viitteellinen asemapiirros (Arkkitehtuuritoimisto Erkka Ruusunen 2017).

19 Jatkosuunnittelu kaavaehdotuksen pohjaksi Täydennetään luonnosvaiheen jälkeen. xxx.

20 20 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen voimassa oleva asemakaava on jäänyt suureksi osaksi toteutumatta, joten se voidaan todeta vanhentuneeksi. Jotta aluetta voidaan kehittää mm. elinvoimaisuuden ja rakennussuojelun keinoin, tulee alueen asemakaava uudistaa. 4.2 Suunnittelun vaiheet Aloitus Kiinteistönomistaja on hakenut kaavamuutosta Kaivopuistontie 1:ssä ja 3:ssa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Alueen rakentuminen edellyttää vanhentuneen ja toteutumatta jääneen asemakaavan takia asemakaavamuutoksen. Kaavoitusjaosto on tehnyt päätöksen asemakaavamuutokseen ryhtymisestä (KVJ 76 ). Sopimus asemakaavamuutoksen käynnistämisestä allekirjoitettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kaava kuulutettiin vireille Alueelle on laadittu rakennusinventointi osana laajemman alueen asemakaavamuutosta. Alueella kulkevia johtoja ja kaapeleita on kartoitettu karttatarkastelun avulla Asemakaavaluonnos Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta jätettiin kpl kirjallisia mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tekniseltä valiokunnalta, ympäristö- ja lupalautakunnalta, terveydensuojeluviranomaiselta, pelastuslaitokselta, Varsinais- Suomen ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta, Rauman Energia Oy:ltä sekä DNA Oy:ltä Kaavoittaja laatii kirjalliset vastineet jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaavoitusjaosto hyväksyi vastineet lausuntoihin kokouksessaan (KVJ ) Asemakaavaehdotus Kaavoitusjaosto päätti (KVJ ) kokouksessaan Kaivopuistontie 1:n ja 3:n asemakaavamuutoksen ehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävillä olon aikana kaavasta jätettiin kpl muistutuksia. Kaavoitusjaosto esitti kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle asemakaavamuutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen

21 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin virallisella kuulutuksella, joka julkaistiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi eri viranomaisille, alueen kiinteistön omistajille sekä suunnittelualueeseen rajoittuville naapureille. Paloviranomaisen kanssa neuvoteltiin alustavan kaavaluonnoksen pohjalta. Kaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä Rauman kaupungin palvelupisteessä. Lisäksi kaavamuutoksen luonnos oli nähtävissä nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen kaavoituksen nettisivuilla. Kaavaluonnoksesta jätettiin kpl kirjallisia mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä valiokunnalta, ympäristöja lupalautakunnalta, terveydensuojeluviranomaiselta, pelastuslaitokselta, Varsinais- Suomen ELY-keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta, Rauman Energia Oy:ltä sekä DNA Oy:ltä Kaavoittaja laatii kirjalliset vastineet jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaivopuistontie 1:n ja 3:n asemakaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Rauman kaupungin palvelupisteessä. Lisäksi kaavamuutoksen ehdotus oli nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen nähtävissä kaavoituksen nettisivuilla. Ehdotuksesta jätettiin kpl muistutuksia.

22 22 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelialueelle kolme tonttia sekä katualuetta. Suunnittelualueen pinta-ala on m 2, josta asuinpientalojen korttelialue on 786 m 2, asuinkerrostalojen korttelialue on m 2 ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue on m 2. Katualueen pinta-ala on m Aluevaraukset Korttelialueet Pohjoisimman tontin pääkäyttötarkoitus on asuinpientalojen korttelialue (AP). Kyseisellä tontilla sijaitsee suojeltava rakennus. Suunnittelualueen keskellä jäävä tontin pääkäyttötarkoitus on asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Eteläisin tontti on määritelty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Kaavaluonnoksen mukaan alueelle muodostuu yhteensä noin kem 2 rakennusoikeutta. Em. rakennusoikeuden lisäksi alueelle on määritelty suojeltava rakennus, jonka rakennusoikeus ei sisälly edellä mainittuun. Uusi asuinkerrostalo on alustavasti hahmoltaan viisikerroksinen, kaavassa määritelty kerrosluku tarkentuu kaavatyön edetessä xxx. Korttelialueen sisäosiin sijoittuu alueen pysäköinti sekä oleskelu- ja leikkipaikat. Tontin länsireunaan varataan paikka leikkija oleskelualueelle. xxx Pysäköintinormina korttelialueella on yksi autopaikka 75 asuinneliömetriä kohden ja polkupyörien säilytystä ohjataan siten, että 60 kerrosalaneliömetriä kohden tulisi rakentaa yksi säältä suojattu polkupyörien säilytystä palveleva pyöräpaikka.. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on merkitty tontilla 17 neljä (IV) ja tontilla 18 viisi (V). Korttelialueen sisällä on osoitettu pelastuslaitosta varten pelastustiet sekä alue leikille ja oleskelulle. xxx

23 23 Kaavio alueen pysäköinnin järjestämisestä. Havainnekuvan luonnos.

24 Muut alueet Alue tukeutuu nykyisen katuverkostoon, joka kuuluu osana asemakaavamuutoksen alueeseen. Suunnittelualueella ei ole virkistysalueita. 5.3 Kaavan suhde ympäröivään rakennuskantaan Asemakaavamuutos pyrkii ottamaan huomioon olemassa olevan rakennuskannan mm. rakennussuojelun keinoin. Uudisrakentaminen pyritään sopeuttamaan ympäröivään rakennuskantaan mm. rakennustapaohjeissa määritellyin julkisivumateriaalein ja värein. Täydennetään xxx 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaava-alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet. Rakentamistapaohjeet täydentävät kaavamerkintöjä ohjaamalla mm. rakennustapaa ja alueen ilmettä. Lisää määräykset xxx 5.5 Kaavan vaikutukset Alueen suurin kaupunkikuvallinen muutos nykytilanteeseen nähden tapahtuu Kaivopuistontien varrella tasakattoisen ravintolarakennuksen kohdalla. Kaava mahdollistaa asuinkerrostalon rakentamisen kyseisen rakennuksen tilalle. Kaavassa määritellään suojeltavaksi Männistönkadun varrella oleva puurakenteinen asuinrakennus. Pihaalueen suurimmat muutokset liittyvät alueen autopaikkojen sekä leikki- ja oleskelualueiden rakentamiseen. Rakentamisen myötä suunnittelualueen asukasmäärä tulee kasvamaan, joka lisää alueen liikennemääriä. Suunnittelualueen autopaikat sijoittuvat korttelin sisälle eivätkä ne siten lisää kadunvarsipysäköintiä. Alueen maaperän puhtaudesta tulee ennen rakentamisen aloittamista varmistua. Mahdolliset säiliöt, öljynerottimet ja huoltokuilut on poistettava purku- ja puhdistustöiden yhteydessä. Rauman kaupunki on HINKU-kunta ja kuuluu hiilineutraalit kunnat - toimintarenkaaseen. HINKU-kriteerit edellyttävät, että kunnat vähentävät oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. Mukana olevien kuntien vuoden 2016 tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 15 prosentilla vuoden 2007 lähtötasoon verrattuna. Lopullinen tavoite on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Maankäytön suunnittelulla pyritään tukemaan HINKU-hankkeessa asetettuja tavoitteita. Kaivopuistontien asemakaavamuutos vastaa HINKU-hankkeen tavoitteisiin eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, palvelujen saavutettavuutta sekä edistämällä kevyenliikenteen mahdollisuuksia.

25 25 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen / muutoksen suunta Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne tiivistyy, kun alue rakentuu. Alueen osan käyttötarkoituksen muuttaminen + asuinkäyttöön lisää asukasmäärää keskustan alueella, palveluiden ytimessä. Julkiset palvelut Kaavalla ei ole välittömiä vaikutuksia. 0 Yksityiset palvelut Kaavan toteutuminen lisää yksityisten palvelujen tarjontaa majoitusalalla. + Kaavalla ei ole olennaisia vaikutuksia suhteessa alueen nykyiseen käyttöön. 0 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / muutoksen suunta Kaupunkikuva Kaavalla kehitetään alueen kaupunkikuvaa ja katunäkymiä. + Vaikutukset luontoon ja maisemaan / muutoksen suunta Luonnonolot Kaavalla ei ole vaikutuksia. 0 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen / muutoksen suunta Liikenne Kaavan toteutuminen lisää jonkin verran alueen liikenteen määrää. - elin- Työpaikat, keinotoiminta Yhdyskuntatekninen huolto Alue tukeutuu olemassa oleviin katu-, vesi-, viemäri- ja kaapeliverkostoihin ja tehostaa niiden käyttöä. Vaikutukset talouteen / muutoksen suunta + Kaavatalous Hyödynnetään nykyistä yhdyskuntarakennetta. Alue täydentyy ja tiivistyy. Vajaakäytössä ollutta aluetta keskustassa otetaan käyttöön. + Vaikutukset terveyteen / muutoksen suunta Ympäristöhäiriöt Kaavalla ei ole vaikutuksia. 0 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin / muutoksen suunta Sosiaalinen ympäristö Alueen osan toteutuminen mm. asuinkäytössä monipuolistaa keskusta-asumista ja keskustatoimintoja. + Vaikutukset kulttuuriin / muutoksen suunta Rakennussuojelu Kaavalla suojellaan arvokkaaksi määriteltyä rakennuskantaa Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön.

26 26 6. Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen alkaa sen saatua lainvoiman. Kaavatyöhön ovat osallistuneet kaavoitusavustaja Jussi Helminen, kaavoitusarkkitehti Outi Virola, kaavoitusjohtaja Juha Eskolin sekä kaavoitusarkkitehti Leena Joki- Korpela. Raumalla Leena Joki-Korpela kaavoitusarkkitehti Raumalla RAUMAN KAUPUNGIN TEKNINEN VIRASTO / KAAVOITUS Juha Eskolin kaavoitusjohtaja

27 P leikki ja oleskelu ajo nykyinen asuinrakennus, suojeltava leikki ja oleskelu leikki ja oleskelu 11 2 uusi asuinkerrostalo ap 15 pelastustie leikki ja oleskelu 21 nykyinen asuin- liike- ja toimistorakennus P :12 Asemakaavamuutos Kaivopuistontie 1 ja 3 Havainnekuvan luonnos