Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus. Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

Transkriptio

1 Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa

2 Työryhmän kokoonpano Markus Viitaniemi, P-K:n pelastuslaitos Ville Leinonen, P-K:n pelastuslaitos Pauliina Sorsa, ELY Pekka Nevalainen, Siun Sote Leena Korhonen, Siun Sote Esko Saatsi, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut Elina Felin, P-K:n ympäristöterveydenhuolto Kai Horelli, AVI Pertti Virolainen, Joensuun kaupunki Markku Lappalainen, Ilomantsin kunta Tilanneseuranta ja tilannekeskus: Leena Korhonen / Pirjo Lehikoinen Susanna Wilen / Pekka Nevalainen Kari Alvila Pasi Markkanen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen: Ville Leinonen, P-K:n pelastuslaitos Riitta Himanka, Kontiolahden kunta Kai Horelli, AVI Leena Korhonen, Siun Sote Pekka Nevalainen, Siun Sote

3 Nykyinen toimintatapa varautumisen järjestelyt Varautumisvelvoite koskettaa mm. valtion ja kunnan viranomaisia, joiden tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (ValmL 12). Varautumisvelvoite koskee myös kaikkia maakuntahallintoon siirtyviä viranomaisia. Kukin toimija vastaa tällä hetkellä oman toimialansa varautumisestaan lainsäädäntönsä edellyttämällä tavalla. Maakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen tapahtuu käytännössä Pohjois-Karjalan valmiusryhmän kautta. Lisäksi valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun ja varautumiseen (PelL 46 ja 47). Osallistuminen tapahtuu kahdenkeskisenä viranomaisyhteistyönä sekä Pohjois-Karjalan valmiusryhmän kautta. Maakuntatason varautumisen koordinaatioon ja yhteensovittamiseen liittyvät nykyiset keskeiset vastuut: Itä-Suomen Aluehallintovirasto: varautumisen yhteensovittaminen Itä-Suomen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen (lakisääteinen tehtävä) Pohjois-Karjalan valmiusryhmä: yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista ja kehittää yhteistoimintaa maakunnan alueella, paikallisilla valmiusryhmillä vastaava tehtävä omalla toiminta-alueellaan (vapaaehtoista yhteistoimintaa lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: tukee kuntien valmiussuunnittelua (lakisääteinen tehtävä), johtaa pelastustoimeen liittyvää suunnittelua ja varautumista (lakisääteinen tehtävä), koordinoi Pohjois-Karjalan valmiusryhmän ja paikallisten valmiusryhmien toimintaa (vapaaehtoista yhteistoimintaa lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi) Maakunnallinen toimija (ml. Siun sote): vastaa omien toimialojensa varautumisesta ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta (lakisääteinen tehtävä) Kunta: vastaa kuntakonsernin ja sen toimialojen varautumisesta sekä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta (lakisääteinen tehtävä)

4 Nykyinen toimintatapa tilannekeskus ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Tilanneseuranta / tilannekeskus: Kaikilla toimijoilla ei 24/7 valmiutta tilannekuvan ylläpitoon ja päivystykseen Häiriötilanteen johtaminen ei käynnisty riittävällä laajuudella Jokainen toimija ylläpitää omaa tilannekuvaa, tilannekuvan vaihtamiseen ei ole yhteistä toimintamallia häiriötilanteen aikana Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen: Pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto tukevat suunnitelmallisesti kuntien valmiussuunnittelua ja ovat nimenneet kuntien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöt Sotesta ei vastaavia kokemuksia, koska on ollut aiemmin osa kunnan sisäistä toimintaa Muiden toimijoiden osalta ei yhtenäistä toimintamallia Paikalliset valmiusryhmät keskeisessä roolissa varautumisen paikallisessa yhteensovittamisessa. Muu kuntarajat ylittävä yhteistoiminta ollut vähäistä.

5 Siun sote-kuntayhtymä MAAKUNNALLISEN JA PAIKALLISEN VARAUTUMISEN KOORDINOINTI JA YHTEENSOVITTAMINEN NYKYINEN TOIMINTAMALLI Alatyöryhmät mm. -suuronnettomuussuunnitelma -myrskytuhosuunnitelma -varautumissuunnitelma vaikeutuvan maahantulon varalle -maakunnallinen riskinarvio ja valmiussuunnitelma Ministeriöt Itä-Suomen valmiustoimikunta (AVI Pohjois-Karjalan valmiusryhmä Puheenjohtaja pelastusjohtaja Sihteeri valmiuspäällikkö Jäsenet 18 Maakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Pelastustoimintaan liittyvän suunnittelun ja varautumisen koordinointi Paikalliset valmiusryhmät (5) Joensuu Vaara-karjala Pielisen karjala Keski-Karjala Okupoli Kuntakonsernin varautuminen Toimialakohtainen varautuminen (ml. ulkoiset palveluntuottajat) Pelastuslaitos -kuntien valmiussuunnittelun tukeminen -valmiussuunnittelija + varautumisen paikalliset yhteyshenkilöt Pohjois-Karjalan valmiusryhmä 1. P-K:n valmiusryhmä on eri viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajista koostuva maakunnallinen varautumisen asiantuntijaelin. 2. Ryhmässä käsitellään kokonaisturvallisuuteen, erityisesti normaalioljen suuronnettomuuksien ja häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varautumiseen liittyviä asioita. 3. Valmiusryhmän tehtävänä on ja yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista sekä kehittää varautumiseen liittyvää yhteistoimintaa maakunnan alueella. 4. Pohjois-Karjalan valmiusryhmän jäsenorganisaatiot: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Itä-Suomen poliisilaitos, Pohjois-Karjala, Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Liikennevirasto, PKS sähkönsiirto, Pohjois-Karjalan maanpuolustuspiiri (MPK), Joensuun seurakuntayhtymä, SPR Savo-Karjalan piiri, VAPEPA Pohjois-Karjalan maakuntoimikunta, Joensuun kaupungin paikallisen valmiusryhmän puheenjohtaja (v alusta alkaen) Okupoli-alueen paikallisen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Liperi), Vaara-Karjalan alueen paikallisen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Ilomantsi), Keski-Karjalan alueen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Rääkkylä), Pielisen Karjalan alueen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Juuka).

6 Uusi toimintamalli mahdollistaa tulevaisuudessa uusia innovatiivisia maakunnallisia varautumisen järjestelyjä ja toimenpiteitä Varautuminen on kokonaisuutena merkittävässä osassa tulevassa maakuntakonsernissa ja kuuluu kaikkien maakuntakonsernin toimialojen lakisääteisiin tehtäviin. Toimintamalli luo perusteet sekä maakunnan yhteiselle että maakuntakonsernin sisäiselle varautumiselle Uuden toimintamallin keskeinen sisältö 1 varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) Maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa Meijän maakunta tukee kuntia valmiussuunnittelussa kaikkien toimintojensa osalta Uuden toimintamallin keskeinen sisältö 2 - tilanneseuranta / tilannekeskus (24/7) mm. Ennakoiva uhkan analysointi keskitetysti yhdessä paikassa, jonka perusteella käynnistetään esimerkiksi valmiuden säätämiseen liittyvät toimenpiteet Yksi päivystyspiste käynnistää laaja-alaisesti oper. johtamistoiminnan häiriötilanteissa ja tuottaa em. tukipalveluita Yksi paikka, jonne eri toimijoiden tilannekuva muodostuu ja jolla on tilannetietoisuus vallitsevasta tilanteesta ja joka mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan välittämisen maakuntahallinnon ja muiden viranomaisten kesken.

7 Asiakaslähtöinen maakunnallinen varautumisen toimintamalli Maakunnan asukkaat Maakuntahallinnon viranomaiset ja kunnat pystyvät tuottamaan maakunnassa kriittiset palvelut normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa turvataan maakunnan asukkaiden peruspalvelut ja turvallisuus. Lisätään maakunnan kokonaisturvallisuutta ja parannetaan turvallisuuden tunnetta maakunnan asukkaiden keskuudessa. Kunnat Tuetaan kuntakonsernin valmiussuunnittelua ja varautumista sekä operatiivista toimintaa häiriötilanteissa, ml. yhteistyön kehittäminen. Kunnan tuottamat palvelut: sivistys, elinvoima, tekninen toimi Sopimuksin varautuminen ja varsinkin yksityisen sektorin valmiussuunnittelun tukeminen / valvonta Yhteistyökumppanit Varmistetaan maakuntahallinnon viranomaisten, muiden yt-viranomaisten ja kuntien välinen yhteistoiminta varautumisessa ja operatiivisen tilanteen käynnistymisessä. Maakuntakonsernin toimijat ja palveluntuottajat, joille voidaan tuottaa esimerkiksi tilannekeskustoimintoja mm. Pelastuslaitos Sosiaalipäivystys Ensihoito Terveydenhuolto Ympäristöterveyden huolto Sosiaalitoimi erityisesti kotiin vietävät palvelut ELYn toimialat Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy Muut toimijat, joille voidaan tuottaa tilannekeskuspalveluja esim. kunnat?

8 Uuden toimintamallin edut Toimintamalli mahdollistaa maakuntahallinnolle vahvan roolin valmius- ja varautumistehtävien alueellisessa yhteensovittamisessa maakunnassa. Toimintamallin avulla luodaan myös ajantasainen turvallisuustilannekuva, hyvä varautumisen taso ja saumaton yhteistyö eri toimijoiden kesken maakuntahallinnon aloittaessa, maakunnan kokonaisturvallisuus huomioiden. Maakunnalle on tulossa maakuntalakiin varaumista koskevia velvoitteita ja tehtäviä, toimintamallin avulla mahdollistetaan varautumisen käytännön toteutuksen suunnittelu ennen maakuntahallinnon aloittamista. Lisäksi toimintamallilla varmistetaan maakuntakonsernin oma varautuminen, johtaminen ja toimintakyky sekä kriittisten palvelujen tuottaminen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekeskus, jolla mahdollistetaan mm. resurssien tehokkaampi käyttö ja yhteistyö, reaaliaikainen yhteinen tilannekuva sekä nopea häiriötilanteen johtamisen ja toiminnan käynnistyminen. Maakuntahallintoon siirtyvät viranomaiset kuten sote, pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto irtaantuvat kunnista. Toimintamallin avulla kiinteä yhteistyösuhde kuntiin säilytetään ja yhteistyötä edelleen kehitetään. Toimintamallin avulla pystytään myös tarjoamaan parempaa asiantuntijuutta toimialoittain. Lisäksi tuetaan kuntien valmiussuunnittelua ja varautumista sekä operatiivista toimintaa häiriötilanteissa. Kunnat pystyvät varautumaan häiriötilanteisiin aiempaa kattavammin maakuntakonsernin ja viranomaisten avulla kunnat pystyvät varautumaan yhdenvertaisesti, kaikilla yhdenvertaiset varautumisen lähtökohdat. Maakunnan asukkaille toimintamalli näkyy varmistettuina palveluina, koska maakuntahallinnon viranomaiset pystyvät tuottamaan kriittiset palvelut normaaliloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi minimoidaan häiriötilanteen aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset menetykset sekä nopeutetaan toipumista häiriötilanteesta.

9 Uuden toimintamallin riskit Ulkoiset: Lainsäädännön valmistelu edelleen kesken organisaatiot / vastuut vielä osittain epäselvät. Eri toimijoiden roolitukset esim. pelastustoimen ja ensihoidon tilannekeskusten määrä/sijoitus epäselvät. Valtakunnalliset tietojärjestelmät mahd. päällekkäisyydet maakunnallisen varautumiseen liittyvien tietojärjestelmien kanssa Mahdolliset lainsäädäntöesteet esim. viranomaisten toimiseksi samassa tilannekeskustilassa (salassapito yms.) Sisäiset: Varautumiseen ei resursoida maakuntakonsernissa riittävästi hoitamisen eli varautumista hoidetaan oman toimen ohella (aliresursointi) tai varautumisen toimintamallin käytännön järjestelyt hautautuvat muiden valmistelukiireiden alle mm. Kriittisiä palveluita ei pystytä tuottamaan maakunnan asukkaille Kunnat tyytymättömiä saamaansa valmiussuunnittelun tukeen. Kuntien varautumisen tason yhdenmukaistaminen voi jopa vähentää hyvin varautuneiden kuntien varautumisen tasoa Riittävän varautumisen tason määrittely vaikeaa Jos toimintamallia (esim. tilannekeskus) ei käytetä jatkuvasti -> häiriötilanteessa saattaa aiheuttaa ongelmia. Toimintamallin pitää olla jokapäiväisessä käytössä. Tekniset ongelmat / toiminnan jatkuvuuden turvaaminen varajärjestelmien varmistaminen ja käyttöönotot suunniteltava.

10 Keskeiset rajapinnat: työnjako valtio maakunta Lähtökohtaisesti kaikki varautumiseen liittyvät asiat ovat vielä epäselviä, koska mm. lainsäädäntö ja valtakunnalliset päätökset puuttuvat Valtio valtakunnallisen varautumisen järjestelyt Valtioneuvosto: säädösperusta SM: yleinen valtakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen, tukeminen ja valvonta Ministeriöt: toimialakohtaisen varautumisen johtaminen, ohjaus ja valvonta Valtion viranomaiset: Pv, rajavartiosto, poliisi, AVI; Huoltovarmuuskeskus Tilannekuvan vaihtaminen valtion TIKEt (poliisi, VN TIKE,) Epäselvää mm. johtosuhteet ja valmius toimia, kuka vastaa toiminnasta ja johtaa kokonaisuutta, etenkin sellaisissa häiriötilanteissa jossa johtovastuu on epäselvä tai häiriö ylittää maakuntarajat Maakunta - varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin toimialakohtaiset varautumistehtävät kuntien valmiussuunnittelun tukeminen maakunnalliset johto- ja tilannekeskukset (johtaminen ja tilannekuva häiriötilanteissa) maakuntien välinen yhteistoiminta ERVA alueen ohjeet Yksityiset palveluntuottajat (esim. sosiaali- ja terveyskeskus yksityisellä toimijalla)

11 Keskeiset rajapinnat: työnjako maakunta - kunta Maakunta - varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja koordinointi (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) Maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimialakohtaiset varautumistehtävät Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Maakunnalliset tilannekeskukset mm. Maakunnallinen tilannekuva ja tilannekeskuspalvelut maakuntakonsernin toimijoille Maakunnalliset palvelut tasalaatuisina kunnille Nopea tiedottaminen ja tilanneselvitys häiriötilanteissa Kunta paikallisen varautumisen järjestelyt mm. Kuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimialakohtaiset varautumistehtävät Varautumisen paikallinen yhteensovittaminen Kunnan tukeminen häiriötilanteissa Kunnan vastuu pienenee oleellisesti, tosin kunnalla on vastuu omasta kuntalaisesta (viime kädessä kunta vastaa kuntalaisesta, tämä voi aiheuttaa maakunnan ja kunnan välille vastuuepäselvyyksiä varautumisessa?) Rajapintoja myös kunnan ja eri valtion toimijoiden välillä mm. Pv, rajavartiosto, poliisi, AVI, Huoltovarmuuskeskus jne.

12 Keskeiset rajapinnat: työnjako maakunta - kunta (esimerkki Siun Sote) SIUNSOTE-KUNTAYHTYMÄN VARAUTUMISEN KOORDINOINTI JA YHTEENSOVITTAMINEN + LIITYNTÄPINTA MAAKUNNALLISEEN JA PAIKALLISEEN VARAUTUMISEEN Ministeriöt (mm. SM, STM, YM) AVI (yleinen varautumisen ohjaus ja valvonta) Itä-Suomen valmiustoimikunta (varautumisen yhteen sovittaminen) (LUONNOS) Toimialakohtaisen varautumisen ohjaus ja valvonta Pohjois-Karjalan valmiusryhmä Varautumisen koordinointi ja yhteensovittaminen maakuntatasolla SOTE-toimialueet -terveys- ja sairaanhoitopalvelut -ikäihmisten palvelut -perhe- ja sosiaalipalvelut SIUN SOTE- Valmiustoimikunta tai valmiusjohtoryhmä? Toimitusjohtaja, toimialuejohtajat, pelastusjohtaja, ymp.terv.huollon johtaja, turvallisuuspäällikkö, tekninen johtaja, muut tarv. asiantuntijat Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi sisäisesti (valmiussihteeristö / toimialat) Kuntayhtymän yleinen valmiussuunnitelma P-K ympäristöterveydenhuolto P-K pelastuslaitos -pelastustoimi -ensihoito Alueet 1-5 Alueet 1-5 Alueet 1-5 Yt-tahot Oma varautuminen / valmiussuunnitelma + kuntakohtaiset liitteet Kiint. pelastussuunnitelmat Oma varautuminen / valmiussuunnitelma + kuntakohtaiset liitteet. Kiint. pelastussuunnitelmat Oma varautuminen / valmiussuunnitelma + kuntakohtaiset liitteet, Kiint. pelastussuunnitelmat Yt-tahot Paikalliset valmiusryhmät Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi paikallistasolla Kunta mm. Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa mm. - valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen toimialakohtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään - yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjohtoryhmään operatiivisessa häiriötilanteessa Yt-tahot

13 Keskeisimmät ratkaistavat asiat Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja koordinointi (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) mm. alueen kaikille toimijoille yhteiseen varautumiseen liittyvät tehtävät ja toiminnot sekä yhteensovittamisen rakenteet maakunnallinen riskinarvio ja maakunnallinen valmiussuunnitelma valmiussuunnittelun yhteensovittaminen / toimiala- ja tilannetyyppikohtaisesti toteutettava varautumisen yhteensovittaminen ennakoiva turvallisuustilanteen seuranta ja arviointi yhteiset harjoitukset Maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin mm. maakuntakonsernin valmiussuunnitelma maakuntakonsernin toimialakohtaiset varautumistehtävät ja valmiussuunnitelmat luodaan toimialakohtainen varautumisen malli / esimerkkinä eläintautivalmius (ympäristöterveydenhuolto AVI ja P-K ympäristöterveys) Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa mm. yleinen ja toimialakohtainen tuki valmiussuunnittelussa toimialakohtaisten riskianalyysitietojen toimittaminen kuntien käyttöön valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen toimialakohtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjohtoryhmään operatiivisessa häiriötilanteessa Tilannekeskuksen perustaminen mm. ensimmäisessä vaiheessa tehdään toimialakohtainen palvelutarvekartoitus ja selvitetään pilotin rahoitusmahdollisuuksia odotetaan päätöksiä pelastuksen ja ensihoidon tilannekeskuksista. erillinen suunnitelma pilotoinnista, päätökset jatkosta em. päätösten jälkeen

14 Valmistelun eteneminen 1 esivalmistelu mennessä (jatketaan toimintanallin valmistelua): Selvitetään maakunnalliset varautumistehtävät ja perusteet varautumisjärjestelyille esim. yhteensovittamisen rakenteet, maakunnallisen valmiussuunnitelman keskeiset asiat, toimialakohtaisen valmiussuunnitelman keskeiset asiat / eläintautivalmius Nykyisten hyvien maakunnallisten varautumisen toimintamallien huomioiminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen esim. P-K:n valmiusryhmä ja siun sote sekä kuntien valmiussuunnittelun tukemisen malli Tilannekeskustoimintamallin toimialakohtainen palvelutarvekartoitus ja hankerahoituksen esiselvitys STEP 1 2 väliaikaishallinto (alustava, tarkentuu kevään aikana): Uusien toimintamallien jatkosuunnittelu/-valmistelu, mahdollisten pilottien käynnistäminen (ks. esitys kokeilusta / pilotista) tilannekeskustoimintojen organisoituminen ja rakentaminen (STEP 1-2) odotetaan valtakunnallisia päätöksiä varautumisen maakunnalliset järjestelyt ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen käytännössä 3 Käynnistymisvaihe (alustava, tarkentuu v. 2017aikana): Uusien toimintamallien pilotointi ja käyttöönoton valmistelu 4 Uusi maakunta toimintamallien käyttöönotto

15 Esitys kokeilusta/pilotista Yhteinen tilannekuva / tilannekeskus (alustava tarkennetaan kevään aikana, kun pilotointiin vaikuttavat päätökset tehty) mm. Nykyisten Siun soten 24/7 päivystäjien yhteistyön tiivistäminen (mm. SOTE-päivystys, PELA, ensihoito) - jokainen toimija omissa tiloissaan Käynnistetään varsinainen tilannnekeskus-pilotoinnin valmistelu (tästä tehty erillinen esitys): STEP 1 esiselvitysvaihe 2/17 6/17 mm. palvelutarvekartoitus / mukaan tulevat toimijat, rahoituksen esiselvitys STEP 2 organisoituminen 7/17 1/18 mm. hallinnollisen / toiminnallisen organisaation muodostaminen, henkilö jne. STEP 3 rakentaminen 10/17 1/18 mm. tilannekeskuksen tekninen rakentaminen ja koulutus STEP 4 pilotoinnin käynnistäminen 2/18 mm. Tilannekeskustoimintojen käynnistäminen - haetaan kokemuksia yhteisen tilannekeskuksen toiminnasta ja kehittämistarpeista Meijän maakunnan tike valmis 1/19 Maakunnalliset varautumisjärjestelyt mm. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja koordinointi organisointi, yhteistyöelimet, toimintamallit maakunnallisen varautumisen rakenteet / yhteistoimintaelimen muodostaminen (hyödynnetään kokemuksia P-K:n valmiusryhmästä) maakuntakonsernin sisäinen varautumisen rakenteet (hyödynnetään kokemuksia Siun sotesta) Kuntien valmiussuunnittelun tukemisen toimimalli ja varautumiseen liittyvä yhteistoiminta (pilotoidaan Siun sotessa) yleinen ja toimialakohtainen tuki valmiussuunnittelussa toimialakohtaisten riskianalyysitietojen ja valmiussuunnitelmien toimittaminen kuntien käyttöön valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen toimialakohtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjohtoryhmään operatiivisessa häiriötilanteessa Siun sote-aluejaon testaus paikallisten valmiusryhmien aluejakona Valmiussuunnitelmat: päivitetään maakunnallinen riskinarvio ja valmiussuunnitelma (alueen yhteinen varautuminen) valmistelaan maakuntakonsernin valmiussuunnitelman strateginen osa (sisäinen varautuminen) valmistellaan toimialakohtainen varautumisen malli - esimerkiksi eläintautivalmius (AVI maakuntahallinto/ympäristöterveydenhuolto)

16 Taloudelliset ja henkilöstövaikutukset Pilotoinnin aikana: Tilannekeskus-hanke: jos haetaan hankerahoitusta tilannekeskuksen pilotoinnin aloittamiseen v alusta? tike-projektipäällikön (1 htv) ja tilannekeskuspäivystäjien palkkaukseen (6 htv), tilajärjestelyihin sekä ICT-hankintoihin/kuluihin Muut varautumisen toimintamallin valmistelut hoidetaan oman toimen ohella (työryhmä) Olemassa olevat ratkaisut pohjalla Jokainen organisaatio/toimiala vastaa omista kustannuksistaan Siun sote toimii osittain pilottialustana 1) Nykytila: Tilannekeskustoimintoja vain pelastuslaitoksella: ISTIKE:ssä 6 htv, josta P-K:n pelastuslaitoksen osuus 1/4 Lisäksi johto- ja tilannekeskuksessa yht. 5+5 htv (pelastustoimen ja ensihoidon kenttäjohtaja päivystys 24/7) Muilla toimijoilla omia päivystysjärjestelyjä esim. sosiaalipäivystys Päätoimista varautumisen resurssia vain pelastuslaitoksella yht. n. 3,5 htv, joista kuntien valmiussuunnitteluun tukemiseen 0,5 htv Lisäksi PKSSK:lla turvallisuuspäällikkö (1 htv), jonka tehtävänkuvaan kuuluu myös varautumistehtävät Muissa organisaatiossa varautumistehtäviä hoidetaan pääosin oman toimen ohella 2) Uusi toimintamalli: Tilannekeskus: jos perustetaan - tilannekeskuspäällikkö (1htv) ja tilannekeskuspäivystäjä (6htv) + tila ja ICT-kustannuksia Kustannukset jaetaan tilannekeskustoimintaan osallistuvien toimialojen kesken (huomioitava v talousarviossa) Varautumisen hallinnollinen henkilöstöresurssi esim. valmiuspäällikkö (1 htv) + valmiussuunnittelijoita (1 htv / valmiussuunnittelija) Maakuntakonsernin oper. johtamisen tilat ja järjestelyt esim. poikkeusolojen johtaminen tarv. väestönsuojatiloista

17 Valtakunnallinen valmistelu Pelastustoimen ja ensihoidon mahdolliset keskitetyt tehtävät ja pelastuslaitosten rooli maakunnallisessa varautumisessa mm. Viiden alueen ensihoito / pelan johto- ja tilannekeskukset? Maakunnan rooli varautumisessa esim. Maakuntalaki / varautumisen tehtävät Maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnalliset johto- ja tilannekeskukset? Lainsäädännön seuraaminen/päätökset keskeisessä osassa toimintamallin valmistelussa Seurataan, miten valtakunnallinen valmistelu etenee esim. VM:n valmius- ja varautumistehtävien organisointia valmistelevan työryhmän ja työryhmän ehdotukset varautumisen alueellisesta yhteensovittamisesta SM pelastustoimen uudistus / yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa-työryhmä: maakuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun valmistelun tukeminen sisällytetään osatavoitteena työryhmän työsuunnitelmaa. Ensivaiheessa (alkuvuosi 2017) laaditaan maakunnissa tehtävän valmistelun tueksi muistio/vast. maakunnan varautumistehtävien ja -näkökulmien kokonaisuuden huomioimisesta, ml. varautumisen alueellinen koordinaatio. Toisessa vaiheessa laaditaan maakunnan valmiussuunnitelman runko. Työryhmältä saadaan perusteita maakunnallisen varautumisen toimintamallin valmisteluun, Markus Viitaniemi kuuluu SM:n työryhmään, joten synkronointi valtakunnallisen valmistelun kanssa varmistettu.

18 Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun Esitetään, että maakunnalliset johto- ja tilannekeskukset perustettaisiin maakunnittain, ei keskitetä esim. 5 alueelle (ml. pelastustoimi ja ensihoito)

19 Muuta huomioitavaa mm. Mahdolliset keskitetyt pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät vielä epäselviä (esim. tilannekeskusten määrä), voi vaikuttaa mahdollisesti maakunnalliseen tilannekeskus-pilotointiin.?

20 Seuraava askel Jatketaan toimintamallin valmistelua suunnitelman mukaisesti Käynnistetään tilannekeskus-pilotoinnin esiselvitys (STEP1), kartoitetaan tilannekeskustoimintaan liittyvät palvelutarpeet ja selvitetään ulkopuolista hankerahoitusta pilotoinnin käynnistämiseen (odotetaan päätöksiä ennen pilotoinnin käynnistämistä / hankerahoituksen hakemista)