KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN Aleksis Kiven koulu

Transkriptio

1 KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN Aleksis Kiven koulu Koulussamme tehdään jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Koulumme ei hyväksy kiusaamista missään muodossa. Henkilökunnalla on ohjeet, kuinka toimia kiusaamis- ja riitatilanteissa. Jokainen koulun aikuinen on velvollinen puuttumaan kiusaamiseen, riitelyyn ja huonoon käytökseen. Kiusaamistapausten ja riitojen käsittelemiseksi ja selvittelemiseksi on laadittu tämä toimintasuunnitelma. Myös oppilaat ja vanhemmat ovat tietoisia siitä, kuinka kiusaamiseen puututaan. Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen on tahallista ja toistuvaa pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön. Kiusaaminen voi olla TÖNIMISTÄ, LYÖMISTÄ, TUUPPIMISTA, POTKIMISTA NIMITTELYÄ, PILKKAAMISTA, HAUKKUMISTA, NAURAMISTA ILKEITÄ KATSEITA, ILMEILYÄ, KUISKIMISTA TAVAROITTEN RIKKOMISTA, VIEMISTÄ KIRISTÄMISTÄ JA UHKAILUA SYLKEMISTÄ ULKOPUOLELLE JÄTTÄMISTÄ SALAISUUKSIEN PALJASTAMISTA, NOLAAMISTA ILKEIDEN JUTTUJEN, JUORUJEN TAI VALHEIDEN LEVITTÄMISTÄ PAKOTTAMISTA TEKEMÄÄN JOTAIN VASTOIN OMAA TAHTOA EHTOJEN ASETTAMISTA YSTÄVYYDELLE NETISSÄ TAPAHTUVAA LOUKKAMISTA, TOISEN KUIEN LAITTAMISTA NETTIIN ILMAN LUPAA

2 ILKEIDEN TAI UHKAAVIEN TEKSTIVIESTIEN TAI SÄHKÖPOSTIEN LÄHETTÄMISTÄ. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Sopimaton ja huono käytös Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen oppilas kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia tai käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti. Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja vuorovaikutusta ja on siksi tuomittavaa. Riita Riitelystä on kyse silloin, kun riidan osapuolet ovat tasaväkiset, mutta eivät osaa tai halua ratkaista ristiriitatilannetta rauhanomaisen vuorovaikutuksen keinoin. Miten kiusaamista ehkäistään ennalta Kiusaamista pyritään ennaltaehkäisemään aktiivisesti luokissa mm. keskustelemalla, opettelemalla tunnistamaan tunteita ja kehittämällä vuorovaikutustaitoja. Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Työyhteisöä, oppilaita ja vanhempia tiedotetaan riittävästi koulun säännöistä, käytänteistä ja seuraamuksista. Oppilaille selitetään

3 kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Kaikkiin rikkomuksiin puututaan välittömästi, ja jokainen koulun aikuinen on velvollinen puuttumaan. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen myös koulumatkoilla. ENNALTA EHKÄISEVIÄ TOIMENPITEITÄ Kiusaamistilanteet pyritään estämään hyvin organisoidulla havainnoinnilla ja valvonnalla. Välituntivalvonta pyritään hoitamaan siten, ettei valvomattomia hetkiä ja paikkoja ole. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Vältetään ja minimoidaan kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita. Oppitunnille siirrytään ripeästi kellon soitua. Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä. Aleksis Kiven koulu kuuluu mukaan kiusaamista vastustavaan KiVaohjelmaan. Ohjelman materiaali on suunnattu erityisesti 1., 4. ja 7. luokille, mutta sitä voidaan käyttää kaikilla luokka-asteilla. KiVaohjelman mukaisia oppitunteja ja KiVa-pajoja toteutetaan kaikilla luokka-asteilla. Oppilaat saavat työkaluja siihen, miten toimia, jos he huomaavat kiusaamista tai jos joutuvat itse kiusatuksi. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjotaan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista. Koulun kuukauden teema esitellään kuukauden avauksessa. Teema liittyy usein johonkin KiVa-materiaalin teemaan. Teemoja käsitellään luokissa ja niistä muistutetaan aktiivisesti arjen tilanteissa. Kasvatustiimi pyrkii suunnittelemaan ja kehittämään myönteisiä, kannustavia ja yhteisöllisiä toimintatapoja ja projekteja sekä kiusaamista ennalta ehkäiseviä teemoja.

4 Kehitetään kummitoimintaa. Kummit voivat olla välitunnilla pienten turvana ja mukana leikeissä. Kiinnitetään huomiota koulunkäynnin nivelkohtiin ja ryhmäytymiseen. Tukioppilastoiminta, 7-luokkalaisten kaverioppilaat. Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa. Sääntöjä ja toimintatapoja kerrataan kuukauden avauksissa. Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti. Käytetään vertaissovittelua yhtenä oppilaiden omaa itsesäätelyä lisäävänä toimintatapana. Tiedottaminen: kiusaamisesta tiedotetaan tarvittaessa henkilökunnalle, jotta jokainen osaa seurata esim. välitunneilla tilannetta. Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen Henkilökuntaa ja oppilaita kannustetaan havainnoimaan aktiivisesti. Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Kiusaamisesta voi ilmoittaa myös nimettömänä jättämällä viestin postilaatikkoon. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteeseen puututaan välittömästi ja siitä tiedotetaan koteihin. Kouluissa kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä. Toimintaohjeet riita- ja kiusaamistapauksissa Mahdollisen kiusaamistilanteen havainnut aikuinen puuttuu tilanteeseen välittömästi. Hän arvioi, onko kyse kiusaamisesta. Mikäli ei, aikuinen selvittää tilanteen välittömästi ja osapuolet sopivat. Tilanteen selvittänyt aikuinen kertoo riidasta luokanopettajalle tai valvojalle, joka ilmoittaa tarvittaessa osapuolien koteihin asiasta. Mikäli kiusaaminen ei ole systemaattista ja sitä on tapahtunut vain kerran tai kaksi, luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee vakavasti kiusaamiseen osallistuneiden kanssa ja tekee selväksi, että he ovat toimineet tavalla, jota koulussa ei hyväksytä. Kiusattua tai asiasta ilmoittanutta rohkaistaan ilmoittamaan heti, jos kiusaamista edelleen esiintyy.

5 VERTAISSOVITTELU (verso) Tilanteeseen puuttunut aikuinen voi ohjata tapauksen myös vertaissovitteluun, jossa koulutetut sovittelijaoppilaat auttavat sovitun kaavan mukaan osapuolia löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa ja etenemään sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Tarvittaessa luokanopettaja / -valvoja ilmoittaa kotiin. Tervehtiminen "Käydäänpä läpi verson pelisäännöt!" Tarinat "Kerro, mitä tapahtui?" "Kerro, miltä tuntui? Ratkaisut "Mitä sinä voisit luvata ettei tilanne toistu? " Sopiminen "Tehdään kirjallinen sopimus - mitä sopimukseen kirjoitetaan?" Seuranta "Tavataan viikon päästä!" Mikäli riitely on sopimuksesta huolimatta toistuvaa, luokanopettaja / luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajiin, ja opettaja ja huoltajat miettivät yhdessä keinoja riitelyn lopettamiseksi. Tehdään sopimus opettajan johdolla ja seurataan tilannetta. Mikäli riitely jatkuu, opettaja vie asian oppilashuoltoryhmälle, joka pohtii opettajan ja huoltajien kanssa yhteistyössä ratkaisua ja mahdollisia tukitoimia.

6 KiVa-TIIMI Kun on syytä epäillä, että oppilasta kiusataan, kiusaamisesta tiedon saanut koulun aikuinen tekee ilmoituksen koulun KiVa-tiimille seulontalomakkeella. Tiimi ottaa käsittelyyn tapaukset, jotka täyttävät systemaattisen kiusaamisen kriteerit. Tärkeimmät kriteerit ovat 1) kiusaamisen toistuvuus ja se, että 2) kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvointiin, eli aiheuttaa hänelle harmia tai pahaa mieltä. Selvittäminen etenee KiVa-ohjelman mukaisesti. Selvittäjäpari keskustelee kiusatun ja kiusaajan/kiusaajien kanssa erikseen. Pyritään siihen, että kiusaaja/kiusaajat lopettavat kiusaamisen. KiVa-tiimin selvittäjät ilmoittavat kiusaamisesta molempien osapuolien huoltajille. Seurantajakson jälkeen KiVatiimin jäsenet tapaavat molemmat osapuolet uudelleen. Mikäli seurantatapaamisessa ilmenee, että sopimuksesta ei ole pidetty kiinni ja kiusaaminen jatkuu, voidaan seurantaa jatkaa vielä viikon. Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, asian selvittäminen siirtyy oppilashuoltoryhmällä ja/tai rehtorille. Kiusaamisen selvittely dokumentoidaan ja arkistoidaan KiVaohjelman mukaisesti. KiVa-tiimiin kuuluu kahdeksan koulun aikuista. OPPILASHUOLTO Mikäli kiusaaminen on jatkunut vielä toisella seurantajaksolla, kiusaamisen selvittely siirtyy koulun oppilashuollolle. Oppilashuolto etsii yhteistyössä opettajan ja vanhempien kanssa toimintatapoja kiusaamisen lopettamiseksi ja pohtii myös mahdollisia tukitoimia. Tavataan huoltajat. Tehdään uusi sopimus. Kiusaamisen selvittely dokumentoidaan ja arkistoidaan. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori apulaisrehtori koulupsykologi koulukuraattori kouluterveydenhoitaja

7 erityisopettaja oppilaanohjaaja luokanopettaja / luokanvalvoja KURINPIDOLLISET TOIMENPITEET Rehtori voi antaa kiusaajalle varoituksen ja/tai esityksen kiusaajan erottamiseksi määräajaksi koulusta. LÄHIPOLIISI JA SOVITTELUTOIMINTA Kun koulun keinot eivät riitä, kiusaamisen selvittäminen siirtyy poliisille. Poliisi voi keskustella osapuolien ja vanhempien kanssa. Sovittelualoitteen voi tehdä poliisi, syyttäjä, muu viranomainen tai rikoksen / riidan osapuoli. HUOLTAJAT Huoltajat voivat tehdä asianomistajina rikosilmoituksen.

8 TOIMINTAOHJEET KIUSAAMISTAPAUKSESSA HAVAITSEMINEN Mahdollisen kiusaamisen havainnut aikuinen puuttuu välittömästi tilanteeseen. Kiusaamisen havainnut tai siitä tiedon saanut aikuinen arvioi, onko kyseessä mahdollisesti kiusaaminen ja ilmoittaa kiusaamisepäilystä KiVa-tiimille seulontalomakkeella. KYLLÄ EI mahdollinen KIUSAAMINEN Oppilaiden välinen riita HAVAINNON TEHNYT / KIUSAAMIS- EPÄILYSTÄ TIEDON SAANUT AIKUINEN täyttää seulontalomakkeen ja ilmoittaa KiVa-tiimille kiusaamisepäilystä. KiVa-TIIMI käsittelee kiusaamistapausta ja päättää, täyttyvätkö kiusaamisen kriteerit. EI KiVa-TIIMI selvittää kiusaamista KiVa-ohjelman mukaisesti. Yhteys huoltajiin. Kiusaaminen loppuu. Dokumentointi ja arkistointi. Tilanteen selvittäminen välittömästi Konfliktin havainnut aikuinen tai luokanopettaja/ luokanvalvoja selvittää tilanteen välittömästi. Osapuolet sopivat. luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä tarvittaessa osapuolien koteihin. Tilanteen havainnut aikuinen ohjaa tapauksen vertaissovitteluun. VERTAIS- SOVITTELU Riita selvitetään vertaissovittelumallin mukaan. Luokanopettaja / luokanvalvoja ilmoittaa tarvittaessa kotiin. OPPILASHUOLTORYHMÄ Mikäli kiusaaminen jatkuu KiVa-selvittelyn jälkeen, oppilashuoltoryhmä miettii ratkaisua yhteistyössä opettajan, kiusaajan, kiusatun ja heidän huoltajiensa kanssa ja tarjoaa mahdollisesti erilaisia tukitoimia. LUOKANOPETTAJA / LUOKANVALVOJA JA VANHEMMAT miettivät yhdessä keinoja riitelyn lopettamiseksi, mikäli riidat jatkuvat. Sopimus ja seuranta. Mikäli riidat sopimuksesta huolimatta jatkuvat, opettaja vie asian oppilashuoltoon. REHTORI Mikäli kiusaaminen jatkuu, rehtori antaa kirjallisen varoituksen tai esityksen oppilaan määräaikaiseksi erottamiseksi. LÄHIPOLIISI Ilmoitus tarvittaessa jo kun kiusaaminen havaitaan. HUOLTAJAT voivat tehdä asianomistajina rikosilmoituksen.

9 Ohjeita oppilaalle kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä lähde pois kiusaajan luota kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan. ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle; voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan. Ohjeita huoltajalle jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista ota aina yhteys vaikka lapsesi kieltäisikin koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista; kerro asiasta opettajalle.

10 Lisämateriaali/toimintavinkki LIITE VASTUUNPORTAAT ( Vastuuntunnon kehittymistä edistävä tapa puuttua lasten ja nuorten tekemiin vääryyksiin. (Materiaali on myös kopioituna kiusaamisenehkäisykansiossa opettajienhuoneen materaalipöydällä.) 1. Vastuunportaat Tutustu vastuunportaisiin klikkaamalla erikseen jokaisen portaan kuvaa. Aloita myöntämisestä ja etene vastuuntuntoon. 2. Johdanto Usein kuulee väitettävän, että monet nuorten ongelmat johtuvat heidän heikosta itsetunnostaan. Vastuunportaat pohjautuu näkemykselle, jonka mukaan nuorten ongelmat eivät johdu niinkään heikosta itsetunnosta kuin heikosti kehittyneestä vastuuntunnosta. Vastuuntunto on muista ihmisistä ja ympäristöstä välittämistä. Se on muun muassa muiden huomioimista, ympäristöstä huolehtimista, heikompien puolustamista sekä toisten auttamista. Joillakin vastuuntunto näyttäisi olevan sisäsyntyinen ominaisuus, mutta valtaosalle lapsista vastuuntuntoa täytyy kärsivällisesti opettaa vuodesta toiseen. Vastuuntuntoa voidaan opettaa monella tavalla niin arjen askareiden ohella, kuin myös kaikissa niissä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori tekee jotain väärää tai vastuutonta. Onnistunut puuttuminen vastuuttomaan käyttäytymiseen on tehokas keino opettaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, mitä vastuuntunto oikeastaan tarkoittaa. Vastuunportaat on toimintamalli, jonka avulla voidaan puuttua lasten ja nuorten tekemiin rikkomuksiin ja muihin vääryyksiin. Toimintamallin tarkoitus on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta teostaan. Ideana on, että oppilaan ottaessa vastuun teostaan, hänen vastuuntuntonsa kasvaa ja siten todennäköisyys rikkomuksen uusimiseen pienenee. Vääryydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä mitä tahansa moraalitonta tai kiellettyä tekoa, kuten varastamista, väkivaltaista käyttäytymistä, kiusaamista, ilkivaltaa tai muuta yhteisesti sovittujen sääntöjen rikkomista.

11 Vastuun ottamisella tarkoitetaan vaiheittaista prosessia, jossa vääryyden tehnyt oppilas (1) suostuu keskustelemaan tapahtuneesta ja myöntää tekonsa, (2) osoittaa ymmärtävänsä tekonsa haitalliset seuraamukset, (3) pyytää anteeksi tekemänsä vääryyden, (4) suostuu vastaamaan tekonsa seurauksista, joista sovitaan muiden asianomaisten kanssa, (5) lupaa olla tekemättä toiste vastaavaa sekä sopii jo etukäteen tuon lupauksensa rikkomisen seurauksista ja (6) osoittaa vastuuntuntoa osallistumalla jollakin tavalla kyseisen kaltaisten vääryyksien ehkäisemiseen. Selkeyden vuoksi edellä mainituille kuudelle vaiheelle on annettu seuraavat nimitykset: 1. MYÖNTÄMINEN Tekijä tunnustaa tekonsa. 2. YMMÄRTÄMINEN Tekijä ymmärtää tekonsa vaikutukset. 3. ANTEEKSIPYYNTÖ Tekijä osoittaa olevansa pahoillaan. 4. SOVITTAMINEN Tekijä suostuu sovittamaan tekonsa. 5. LUPAAMINEN Tekijä lupaa olla tekemättä vastaavaa. 6. VASTUUNTUNTO Tekijä osoittaa välittävänsä etteivät luokkatoveritkaan erehdy tekemään vastaavaa. Vastuunportaissa ei varsinaisesti ole mitään uutta. Se on malli, jonka tarkoitus on muistuttaa meitä siitä, minkä me oikeastaan tiedämme jo ennestään: kaavamaiset ja autoritäärisesti määrätyt rangaistukset eivät yleensä auta hillitsemään kiellettyä käyttäytymistä. Joissakin tapauksissa ne saattavat jopa lisätä sitä. Näin käy helposti, etenkin jos oppilas kokee hänelle määrätyn rangaistuksen epäoikeudenmukaisena ja reagoi siihen uhmakkaasti. Onnistuneella rikkomuksen selvittelyllä voi olla jopa pitkäaikainenkin myönteinen vaikutus oppilaan käyttäytymiseen edellyttäen, että oppilas kokee sen oikeudenmukaiseksi ja että se tapahtuu yhteisymmärryksessä hänen ja hänelle merkityksellisten ihmisten kanssa.