KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI. Perusperiaate: JOKAISELLA LAPSELLA TÄYTYY OLLA OIKEUS KÄYDÄ KOULUA RAUHASSA

Transkriptio

1 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI Perusperiaate: JOKAISELLA LAPSELLA TÄYTYY OLLA OIKEUS KÄYDÄ KOULUA RAUHASSA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUKIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ 3 2. KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN Turvallinen ilmapiiri koulutyöskentelyyn, 4 koulutason työskentely 2.2. Yhteiset pelisäännöt selväksi kiusaamisen suhteen, 4 luokkatason työskentely 3. KOULUKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Miten kiusaamistapauksista saadaan tietää Miten asia selvitetään Pikasin suggestiivisen käskyn menetelmä 7 LIITTEET Liite 1 Koulukiusaamiskysely 9 Liite 2 Koulukiusaamiskysely 2 13 Liite 3 Koulukiusaamiskysely vanhemmille 15 Liite 4 Tapahtumaraportti kiusaaja 16 Liite 5 Tapahtumaraportti kiusattu 18 Liite 6 Kiusaamiskysely oppilaittain 19 2

3 1. KOULUKIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Koulukiusaamisesta puhuttaessa on tärkeää, että kaikki tarkoittavat termillä samaa asiaa: Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu toistuvasti ja tahallisesti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen on jotain, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaamiselle on ominaista osapuolten epätasaväkisuus: kiusaaja on jollain lailla kiusattua vahvempi. Kiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi: toistuva, tahallinen lyöminen, töniminen, tyrkkiminen, potkiminen, nipistely, raapiminen, maahan kaataminen, kamppaaminen, puskeminen, tukasta vetäminen, kuristaminen, esineillä heittely ja kaikki muu käsiksi käyminen pilkkaaminen, haukkuminen, lällätys, häpäiseminen, ilkkuva matkiminen tai toiselle naureskelu pelottelu, uhkaaminen, kiristäminen, syrjiminen, pakottaminen tekemään jotakin, tahallinen väärinneuvominen, perättömien juttujen keksiminen toisen/toisten yllyttäminen yhtä vastaan, toisen puolustamisen estäminen, kaverin varaaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen rahan kiristäminen, tavaroiden piilottelu, tavaroiden luvatta ottaminen ja särkeminen nimettömien tekstiviestien lähettely, puhelin- tai sähköpostihäirintä Kiusaamisesta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset. 2. KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMINEN Tämän mallin tarkoituksena on antaa konkreettiset ohjeet kiusaamistapausten puuttumiseen. Vielä tärkeämpää on selventää millä keinoin koulukiusaamista voidaan ehkäistä. Koulun koko henkilökunnan pitää olla sitoutunut työskentelemään koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Jokaisen aikuisen tulee toimii samojen periaatteiden mukaisesti ja samansuuntaisesti. Kukaan ei saa katsoa sormiensa läpi kiusaamistapauksia, vaan asiat selvitetään perusteellisesti. Tärkeää on, että koulun henkilökunnan lisäksi myös oppilaat sekä heidän vanhempansa ovat tietoisia niistä menettelytavoista, joilla Lauttakylän koulussa 3

4 toimitaan koulukiusaamisen ehkäisemiseksi sekä miten kiusaamiseen puututaan. Syksyn vanhempainilloissa on hyvä ottaa yhdeksi aiheeksi koulukiusaaminen. Se ehkä madaltaa vanhempienkin kynnystä olla kouluun yhteydessä kiusaamistapausten ilmaannuttua. Lauttakylän koulussa on kiusaamisen tunnistava järjestelmä, johon kuuluu mm. riittävä välituntivalvonta; paikalla välituntivalvojien lisäksi myös avustajia tarpeen niin vaatiessa koulukiusaamiskysely ja luokkien ilmapiirikartoitus toistetaan luokissa säännöllisesti kahden vuoden välein; tuloksia seurataan luokittain ala-aulassa on postilaatikko nimettömille palautteille, joihin palautetta voivat antaa niin oppilaat kuin vanhemmatkin kummioppilaat 1. ja 5. luokilla sekä 2. ja 6. luokilla sääntö, jonka mukaan niin oppilaat kuin heidän vanhempansakin velvoitetaan kertomaan kiusaamisesta 2.1. Turvallinen ilmapiiri koulutyöskentelyyn; koulutason työskentely Koulun opettajilla ja oppilailla pitää olla turvallinen ja yksilöllisyyteen rohkaiseva työskentelyilmapiiri. Turvallisuutta lisätään Lauttakylän koulussa mm. seuraavilla asioilla: avoin tiedottaminen säännöllinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä yhdessä oppilaiden kanssa laaditut järjestyssäännöt nykytilanteen ja toiminnan aktiivinen tarkkailu ja arviointi kummiluokkatoiminta riittävä välituntivalvonta erilaisuuden hyväksyminen; integraatio Lions Quest- tunnit kiusaamistapauksia varten oleva palautelaatikko 2.2. Yhteiset pelisäännöt selväksi kiusaamisen suhteen luokkatason työskentely On tärkeää, että luokkatasollakin pidetään tärkeänä turvallista opiskeluympäristöä. Luokan yhteishenkeä voidaan kohottaa mm. seuraavilla asioilla: yhdessä sovitut säännöt luokan seinälle luokkakokoukset luokkahenkeä vahvistavat harjoitukset 4

5 roolileikit ja kirjallisuus kummioppilaat yhteistoiminnallinen oppiminen ryhmätyöskentelytaitojen opetteleminen oppilaan vahvuuksien tukeminen ja itseluottamuksen vahvistaminen Kiusattu ja kiusaaja(t) eivät ole ainoita kiusaamistilanteessa mukanaolijoita. Ryhmässä ovat mukana myös kiusaajan apurit, kannustajat, hiljaiset hyväksyjät ja kiusatun puolustajat. Suuri osa oppilaista tulee ryhmässä toimineeksi tavoilla, jotka myötävaikuttavat kiusaamisen jatkumiseen - siitäkin huolimatta, että heidän asenteensa yleensä ovat kiusaamisen vastaisia ja he toivovat, että kiusaaminen saataisiin loppumaan. Tästä syystä myös kiusaamisen vastaiset toimet tulisi suunnata koko ryhmään, ei vain esimerkiksi aggressiivisiksi koettuihin kiusaajiin. Kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta, mutta kaikki ovat vastuussa sen lopettamisesta! 3.KOULUKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Lähtökohta kiusaamisen vähentämiselle on kiusaamisongelman rehellinen tiedostaminen ja sen myöntäminen, että myös Lauttakylän koulussa on kiusaamista. Toimintamalli: 1. Kun kiusaamista tapahtuu, siihen puututaan heti. 2. Luokanopettaja keskustelee ja auttaa lapsia sopimaan asian. Kiusaaja pyytää anteeksi toimintaansa(nimeten rikkomuksensa) ja sovittaa tekonsa. Kiusaaja lupaa, ettei kiusaaminen toistu. Sovitaan seurannan järjestämisestä. 3. Rinnakkaisluokkien opettajat tai laaja-alainen erityisopettaja ovat tietoisia kiusaamistapausten selvittelyistä. He osallistuvat tarpeen mukaan myös tapausten selvittelyihin. 4. Opettaja ilmoittaa/ottaa yhteyttä asiasta kotiin. 5. Jos kiusaaminen edelleen jatkuu, järjestetään asianosaisten huoltajien kanssa tapaaminen ja tarvittaessa kutsutaan koolle koulun oppilashuoltoryhmä (luokanopettaja, rehtori, terveydenhoitaja ja mahdollisesti muita asiantuntijoita). Tässä yhteydessä päätetään tarvittavista jatkotoimenpiteistä. 5

6 3.1. Miten kiusaamistapauksista saadaan tietää Jokaisen kouluyhteisön jäsenen velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan tapauksista. Vanhemmat velvoitetaan ottamaan yhteyttä kouluun heti, jos saavat selville koulukiusaamistapauksen. Koulun ala-aulassa on laatikko, johon sekä oppilaat että huoltajat voivat jättää nimettömän viestin. Vararehtori tarkistaa palautelaatikon perjantaisin. Jos laatikossa on jokin toimenpiteitä vaativa tapaus, vararehtori kutsuu seuraavalla viikolla koolle opettajan/ryhmän jota tapaus koskettaa Miten asia selvitetään Kiusaamisen tultua ilmi luokan opettaja/rehtori tai kiusaamisesta kuullut aikuinen toimii. Ensisijainen toimija on luokan opettaja. Hän huolehtii kiusaamisen osapuolten haastattelut. Osapuolia kuullaan. Opettaja käyttää mm. Pikasin suggestiivisen käskyn menetelmää. Opettajan käytössä on myös useita erilaisia kiusaamista kartoittavia kyselyitä (liitteet), joita voi käyttää tarpeen ja tilanteen mukaan. Jokaisessa tapauksessa oppilaat täyttävät kaavakkeen (liite 5 ja 6), johon kirjoittavat oman versionsa tapahtumien kulusta. Pienemmät oppilaat kertovat asiat opettajalle ja opettaja kirjaa tapahtumat. Selvitykset viedään kotiin huoltajien allekirjoitettavaksi ja palautetaan koululle arkistoitavaksi. Kiusaamisen kohteeksi joutunutta jututetaan seuraavan kerran kahden päivän päästä ensimmäisestä keskustelusta. Jos kaikki on sujunut sovitun mukaisesti, kaikki asianosaiset kokoontuvat viikon kuluttua ensimmäisestä keskustelusta. On tärkeää, että asiaa seurataan jatkossakin aluksi viikon ja myöhemmin kahden viikon välein. Jos opettajan johdolla käydyt keskustelut ja selvittelyt eivät tuota toivottua tulosta, opettaja ottaa yhteyttä kiusaajan ja kiusatun koteihin ja sopii yhteisestä keskustelusta. Koululta on keskusteluissa mukana aina kaksi henkilökuntaan kuuluvaa. Jos vanhempien kanssakaan käydyt keskustelut eivät tuota toivottua tulosta, vaan kiusaaminen jatkuu edelleen, luokan opettaja on yhteydessä oppilashuoltoryhmään. Koulun rehtori on pidettävä tietoisena kaikista kiusaamistapauksista ja niiden selvittelyistä. Opettajan on kirjattava ylös kaikki koulukiusaamistapausten selvittelyt ja käymänsä keskustelut. Asiakirjat arkistoidaan koululla. Joissakin tapauksissa on hyvä käsitellä koulukiusaamistapausta yhteisesti koko luokan kanssa. Yritetään saada oppilaat eläytymään kiusatun osaan ja näin ollen vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Koko luokan kanssa keskustelu soveltuu vain joihinkin tapauksiin ja harkintaa on syytä käyttää ennen tapauksen käsittelyä. 6

7 Koko koulun henkilökunnan on hyvä olla joissakin tapauksissa tietoinen kiusaamistapauksista ja niiden selvittelyistä. Joskus kiusaaja ja kiusattu on hyvä ottaa välituntisin aktiiviseen tarkkailuun. Viikon virityksessä luokan opettaja voi esittää toivomuksensa välituntitarkkailusta. Lukuvuosittain on hyvä käsitellä koulukiusaamistapauksia opettajainkokouksissa tai oppimisryhmissä. Samalla henkilökunta voi vaihtaa kokemuksiaan hyvin toimivista käytännöistä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja kiusaamiseen puuttumisessa Pikasin suggestiivisen käskyn menetelmä Menetelmä perustuu aikuisen auktoriteettiin. Keskeinen viesti on, että aikuinen tietää kiusaamisesta ja vaatii, että siitä on tultava loppu. Keskustelu etenee suurin piirtein seuraavasti: 1. vaihe: Asian esitteleminen Opettaja esittelee tietoonsa tulleen asian, kiusaamisen, kiistämättömänä tosiseikkana: Olen kuullut, että olette kohdelleet Pekkaa huonosti. Viime viikolla hänen kirjansa oli viety pulpetista. Eilen kuulin, miten Pekkaa nimiteltiin välitunnilla. Kuulin myös, että hänelle on lähetetty kiristyskirjeitä. 2. vaihe: Näin ei ole hyvin Oppilas saa tilaisuuden selittää, häntä kuunnellaan, eikä häntä yritetä pakottaa tunnustamaan, mitä hän on tehnyt tai missä ollut mukana. Sen sijaan pyritään selkeän rauhallisesti osoittamaan, mielellään yhdessä toteamaan, että kiusaaminen ei ole oikein: Olet varmaan sitä mieltä, että tämä ei voi enää jatkua. 3. vaihe: Käännekohta Tämä on keskustelun tärkein vaihe, johon pyritään siirtymään melko nopeasti. Aikuinen suuntaa ratkaisuihin sanomalla esimerkiksi: Hyvä on mitä siis voimme tehdä asialle? Oppilaalta pyritään saamaan jonkinlainen ratkaisuehdotus. Oppilaan tekemiä ehdotuksia vahvistetaan ja mikä tahansa vähänkin rakentava ja järkevä ehdotus hyväksytään. Oppilas saattaa esimerkiksi ehdottaa, että hän voi yrittää olla ystävällinen Pekalle, että hän jättää Pekan rauhaan tai että hän käskee toisia lopettamaan kiusaamisen. Ellei ratkaisuehdotusta tule, aikuinen ehdottaa jotain itse. 4. vaihe: Seurantakeskustelusta sopiminen Heti kun jokin ratkaisuehdotus on saatu aikaan, keskustelu päätetään toteamalla: Kuulostaa hyvältä, tee niin ja tavataan uudelleen ensi viikolla ja katsotaan miten menee. 7

8 Edellä kuvatun kaltainen keskustelu käydään kiusaajaporukkaan kuuluvien kanssa yksitellen. Kiusatun kanssa keskustellaan erikseen. Kiusatun kanssa käytävän keskustelun ensisijaisena tavoitteena on lisätä hänen turvallisuudentunnettaan ja viestittää, että aikuinen on ehdottomasti kiusatun puolella ja aikoo tehdä lopun kiusaamisesta. Jos kyseessä on ns. provosoiva uhri, joka itsekin tahallaan härnää, ärsyttää tai provosoi muita, on tavoitteena auttaa oppilasta huomaamaan myös oman käytöksensä yhteys kiusaamiseen. Seurantakeskustelut käydään edelleen kahden kesken oppilaiden kanssa. Seurantakeskusteluja voi olla yksi tai useampia ja niiden sisältönä on todeta tilanteen muuttuneen paremmaksi (mikäli näin on tapahtunut) ja antaa kiitosta. Lopuksi järjestetään yhteiskeskustelut. Ensimmäisessä vaiheessa keskustellaan kiusaamiseen osallistuneiden lasten kanssa ryhmänä, ilman että kiusattu on vielä mukana. Yhteinen ongelma käydään vielä kerran läpi ja selvitetään jokaisen vastauksen kysymykseen, mitä teemme. Vasta tämän jälkeen on mielekästä edetä lopulliseen vaiheeseen, ryhmätapaamiseen, jossa entiset kiusaajat ja kiusattu ovat kaikki paikalla. Tässä vaiheessa kiusaamisen pitäisi siis olla jo loppunut ja tilanteen helpottunut. Keskustelussa todetaan yhteisesti, että kiusaaminen on loppunut ja sovitaan, että näin on myös jatkossa. 8

9 Liite 1 KIUSAAMISKYSELY LAUTTAKYLÄN KOULU Kiusaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yksi tai useampi henkilö esimerkiksi sanoo toiselle ilkeitä tai loukkaavia asioita toistuvasti. Joskus kiusaajat lyövät, potkivat tai pakottavat antamaan rahaa itselleen, joskus he ilveilevät, härnäävät, kiusoittelevat tai jättävät leikin ulkopuolelle. Tällainen käyttäytyminen on jatkuvaa. Kiusatun on vaikea saada tällaista käyttäytymistä loppumaan ja hän on peloissaan siitä, milloin kiusaaminen taas toistuu. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen yhtä vahvaa oppilasta tappelee tai riitelee keskenään. 1. Olen tyttö poika Olen luokalla 2. Onko sinulla koulussa kaveria? on ei 3. Oletko nähnyt kiusaamista koululla tänä syksynä? kyllä, millaista? en 4. Kiusataanko koulussa ketään oppilasta? kyllä, miten? ei 5. Kiusataanko luokallasi ketään oppilasta? kyllä, miten? ei 9

10 6. Onko sinua kiusattu? kyllä, miten, ja kuinka usein? ei 7. Oletko itse ollut mukana kiusaamassa? kyllä, miten? en 8. Arvioi seuraavissa paikoissa ja tilanteissa kiusaamisen määrää. Ympyröi. ei lainkaan vähän paljon koulumatkalla välitunnilla sisälle tultaessa tunnilla vessassa ruokalassa muussa paikassa, missä

11 9. Kerrotko kiusaamistapauksista muille? aina harvoin en koskaan 10. Oletko kertonut kiusaamistapauksesta omalle luokanopettajalle rehtorille muulle opettajalle (esim. erityisopettaja) avustajalle siivoojalle vanhemmille kaverille muulle henkilölle, kenelle en ole joutunut kiusatuksi en ole nähnyt yhtään kiusaamistapausta 11. Puututaanko kiusaamiseen mielestäsi tarpeeksi? ei kyllä, miten? 12. Onko kiusaaminen loppunut, kun siihen on puututtu? kyllä, miten? ei, miksi ei? 11

12 13. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä, jotta kiusaaminen saataisiin loppumaan koulussa? Kiitos vastauksestasi! 12

13 Kysely koulukiusaamisesta Liite 2 Mitä kiusaaminen on? tapahtuu toistuvasti, kohdistuu aina samaan oppilaaseen, tahallista toimintaa aiheuttaa pahaa mieltä toisen alistamista Kiusaamista ovat esimerkiksi töniminen, lyöminen, tavaroiden piilottaminen, haukkuminen, pilkkaaminen, uhkailu, juorujen levittäminen, ilmeily, ulkopuolelle jättäminen. Luokka: tyttö poika Onko sinua kiusattu koulussa tai koulumatkalla tämän lukuvuoden aikana? ei ole kiusattu kiusattu joskus kiusattu usein kiusattu jatkuvasti Miten sinua on kiusattu? Jos sinua on kiusattu, onko kiusaaminen loppunut? Oletko itse kiusannut muita oppilaita? Miten? Oletko itse ollut mukana tilanteissa, joissa on kiusattu muita oppilaita? en kyllä. Miten?

14 Jos sinua tai kaveriasi on kiusattu, kenelle aikuiselle olet siitä kertonut? Oliko kertomisesta apua? kyllä ei Kirjoita niiden oppilaiden nimet, joita kiusataan. Kirjoita myös oma nimesi, jos sinua kiusataan. Miten kiusaaminen tapahtuu Kuka / ketkä kiusaavat Mitä mielestäsi pitäisi tehdä, jotta kiusaaminen loppuisi? Kiitos arvokkaista mielipiteistäsi! 14

15 Koulukiusaamiskysely vanhemmille Liite 3 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä 1. Lastani on kiusattu koulussa fyysisesti tänä lukuvuonna Lastani on kiusattu koulussa psyykkisesti tänä lukuvuonna Fyysinen kiusaaminen on haitallisempaa kuin psyykkinen (esim. yksin jättäminen) Lauttakylän koulussa ei esiinny koulukiusaamista Lauttakylän koulussa käytetään kiusaamisen ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi tehokkaita menetelmiä Olen tietoinen, miten kiusaamiseen puututaan koulussa Olen tietoinen, että Lauttakylän koululle ollaan laatimassa koulukiusaamisen vastaista toimintamallia Lapseni on kiusannut muita tämän lukuvuoden aikana Lauttakylän koulussa puututaan tehokkaasti koulukiusaamiseen Haluan olla tietoinen, jos lastani puhutellaan koulukiusaamistapauksen selvittelyn yhteydessä Lauttakylän koulu on turvallinen oppimisympäristö Koulun henkilökuntaa on helppo lähestyä vaikeissakin asioissa

16 Liite 4 LAUTTAKYLÄN KOULU TAPAHTUMARAPORTTI kiusaamistilanteen selvittäminen/kiusaaja päivämäärä: oppilas: Kirjoita mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mitä on tapahtunut? Kuinka kauan tilanne on jatkunut ja kuinka usein kiusaamista on tapahtunut? Mitä sinä teit tilanteessa? Keitä muita tilanteessa oli mukana ja mitä he tekivät? Miksi sinä toimit näin? Esitä perustelut toiminnallesi. Mitä seurauksia sinun teoillasi on itsellesi ja muille? Jos et tiedä, ota selvää. Pitäisikö sinun esittää anteeksipyyntö ja kenelle? Pitäisikö jonkun pyytää anteeksi sinulta? Lupaatko, että sama ei enää toistu kohdallasi? 16

17 Mitä seuraa, jos rikot lupauksesi? Mitä olet oppinut tästä tapauksesta? Tilannetta selvittäneen opettajan kommentit Huittisissa /.20 opettaja huoltaja oppilas huoltaja Tämä dokumentti arkistoidaan koululle. 17

18 LAUTTAKYLÄN KOULU TAPAHTUMARAPORTTI kiusaamistilanteen selvittäminen/kiusaamisen kohde Liite 5 päivämäärä: oppilas: Kirjoita mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mitä on tapahtunut? Mitä sinä teit tilanteessa? Mitä sinulle tehtiin ja kuka teki? Miksi mielestäsi näin tapahtui? Pitäisikö jonkun esittää anteeksipyyntö sinulle? Pitäisikö sinun pyytää anteeksi ja keneltä? Tilannetta selvittäneen opettajan kommentit Huittisissa /.20 opettaja oppilas huoltaja Tämä dokumentti arkistoidaan koululle. huoltaja 18

19 KOULUKIUSAAMISKYSELY Liite 6 Lauttakylän koulu 1. Aloittaa kiusaamisen. 2. Tulee paikalle katsomaan kun jotakuta kiusataan 3. Saa toiset mukaan kiusaamiseen 4. Ei ole yleensä paikalla. 5. Ottaa kiinni sen, jota kiusataan. 6. Kiusaa muiden mukana, jos muut aloittavat. 7. Keksii aina uudenlaisia kiusaamistapoja. 8. Pysyy tilanteesta ulkopuolisena 9. Puolustaa kiusattua. oppilaat